Geroblogi

Me kaikki ikäännymme, halusimme sitä tai emme. Onneksi voimme vaikuttaa siihen, miten ikäännymme. Voimme varautua ikääntymiseen ja määrätä itse omasta elämästämme. Meidän maailmamme ikääntyy nopeasti. Koko maailman väestössä yli 60-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuodesta 2006 vuoteen 2050 mennessä. (Global Age-friendly Cities: A Guide: 1.) Minun äitini on yksi ikääntyvistä, niin kuin olen minäkin. Äiti on nyt kymmenen vuotta yli tuon 60 vuotta, ja minä täytän 60 vuotta vuonna 2035. Miten me ammattilaisina pystymme vastaamaan lisääntyvään palvelun tarpeeseen? Vai tarvitseeko siihen varautua, jos tulevaisuudessa vanhenemme entistä parempikuntoisia? Ja miksi minä, sotealan ammattilainen, haluan pärjätä tulevaisuuden ikäihmisenä ilman sotepalveluita, vai juuri siksi, että olen tämän päivän ammattilainen? Ja miten pärjääminen minulta onnistuu? Joskus, nykyään aina useammin ja useammin myös mietin, miten saan äidilleni turvattua hyvän vanhuuden? Nykypäivänä on mahdollista saada ohjausta vanhuuteen varautumiseen. On erilaisia kursseja, joissa valmennetaan eläkeiän taloudelliseen, asumiseen, terveyteen, asiakirjoihin ja hyvän elämän saloihin. On hyvä miettiä asioita etukäteen, esimerkiksi hoitotahdon tekemällä voi ennalta määritellä toiveita elämän loppuun liittyvistä asioissa. Älä tiedä kenenkään puolesta, vaan kysy Liisa Ahonen kirjoittaa Kärjessä – Näkökulmia koti- ja omaishoidon uudistukseen -blogissa siitä, että meidän ei pidä tietää etukäteen toisten mielipiteitä, vaan ne pitää kysyä. Me omaiset ja ammattilaiset haluamme olla ennalta tietäjiä. Ja kuitenkin ihminen on dialoginen olento, hänen kanssaan tulee keskustella. Mari Luonsinen ja Anna Tamminen muistiliitosta kirjoittavat blogissaan myös huolestaan siitä, miten ihmiset tulevat kohdatuiksi? Aito kohtaaminen on hyvä alusta dialogille. Jotta vanheneva ihminen voi olla vaikuttava, osallistuva ja aktiivinen yhteisön jäsen tulee hänet kohdata hyvin ja kuulla, mitä hänellä on sanottavana. Vanhustyöntekijänä näihin kahteen asiaan, kohtaamiseen ja kuuntelemiseen, on panostettava ja niille on löydettävä aikaa. Joskus voi olla niinkin, että olet ainoa ihminen kuukausiin, jonka vanhus kohtaa ja joka häntä kuuntelee. Me teemme työtä ja olemme töissä vanhuksia varten. Itsemääräämisoikeus ja sen jatkaminen edunvalvontavaltuutuksella Äidillä, niin kuin minullakin, on itsemääräämisoikeus. Sehän tarkoittaa, että asioita on hoidettava yhdessä ja yhteistyössä, ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta. Entä, kun ihminen ei voi enää itse päättää? Kyllä hän sittenkin voi päättää asioistaan, edunvalvontavaltuutuksen avulla. (Maistraatit n.d.) Edunvalvontavaltuutuksella voi ikään kuin pidentää itsemääräämisoikeutta sen jälkeen, kun ei itse ole enää täysin kykeneväinen päättämään asioistaan. Käsitteenä edunvalvontavaltuutus on hieman harhaanjohtava, ja se rinnastetaan usein edunvalvontaan, jossa voi olla vähän ikävä kaiku: ”Tulevat ja päättävät minun asioistani.” Joskus edunvalvontaa vastustetaan voimakkaastikin. Kun taas edunvalvontavaltuutuksella voi jatkaa omista asioista päättämistä valtuutetun avulla. Valtuutetulle voi kertoa omista toiveistaan tulevaisuuden varalle. Aivoterveyttä ja positiivista elämänvirettä Käypä hoito -suosituksen mukaan hyvät elämäntavat ja aivoterveydestä huolehtiminen ovat parhaita keinoja välttää tiedonkäsittelyn heikkeneminen. (Muistisairaudet: Käypä hoito -suositus, 2017) THL:n blogissa Aivoterveys on otettava yhteiskunnan korjauslistalle, että ”Valoisa mieli, toimiva muisti ja hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän ainesosia.” Tämä tarkoittanee sitä, että positiivinen elämänvire ja ystävien kanssa mukava puuhastelu auttavat osaltaan hyvän aivoterveyden ylläpitämisessä. Aivoterveydestä puhuttaessa tarkoitetaan sillä myös aivojen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näitä asioita ovat muun muassa terveelliset elämäntavat, aivojen käyttäminen ja niiden haastaminen, riittävä lepo ja uni, sekä stressin minimoiminen. Aivot muuntautuvat läpi elämän. (Muistiliitto 2017.) Kirjoittaja: Mari Viitanen, sairaanhoitaja (AMK), muistihoitaja, muistikoordinaattori ja vanhustyö (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet: Ahonen, Liisa 2018. Näkökulmia koti- ja omaishoidon uudistukseen. Kärjessä-blogi. Blogipostaus 5.9.2018. https://stm.fi/karjessa-blogi/-/blogs/kerro-lisaa- Luettu 11.11.2019. Luonsinen, Mari & Tamminen, Anna 2019. Nyt on löydettävä pitkälle tulevaisuuteen kantavat ratkaisut. Muistiliitto-blogi. Blogipostaus 13.2.2019. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/nyt-loydettavat-pitkalle-tulevaisuuteen-kantavat-ratkaisut Luettu 4.12.2019. Maistraatit n.d. Edunvalvontavaltuutus. https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvontavaltuutus/ Luettu 11.11.2019. Muistiliitto 2017. Aivoterveys. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys. Luettu 4.12.2019. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 11.11.2019). THL 2017. Aivoterveys on otettava yhteiskunnan korjauslistalle. THL-blogi. Blogipostaus 18.9.2017. https://blogi.thl.fi/aivoterveys-on-otettava-yhteiskunnan-korjauslistalle/ Luettu: 11.11.2019. World Health Organization 2007. Global Age-friendly Cities: A Guide. https://www.vyl.fi/site/assets/files/2573/finland_ Luettu 11.11.2019.