Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi

2.12.2020
Nina Tilander

Kotihoidon asiakkailla tulee olla oikeus laadukkaisiin ja heidän tarpeitaan vastaavaan kotihoidon palveluihin. Millä keinoilla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita ja vastaavat asiakkaan tarpeisiin. Osaavatko kotihoidon hoitajat hyödyntää RAI-arvion tuloksia hoitosuunnitelman teossa, jotta asiakas saa omia tarpeitaan vastaavia laadukkaita palveluita. Mitä on kotihoito? Kotihoito koostuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesta kotipalvelusta ja terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesta kotisairaanhoidosta. Kotihoidolla mahdollistetaan se, että asiakas voi asua turvallisesti kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palvelut kuuluvat kunnan lakisääteisiin palveluihin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (1992/921) mukaan kotihoidon asiakkaalle on laadittava palvelu- ja hoitosuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla voidaan edistää asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa hoitotyötä sekä edistää ikäihmisten kotona asumista. Hoito- ja palvelusuunnitelman lähtökohtana on asiakkaan tarpeet, toiveet, tavat ja tottumukset. (Asetus sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksuista 1992; Päivärinta & Haverinen 2002.) Hoitosuunnitelma laadun varmistajana Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaan tunnistettuun palveluntarpeeseen. Laadukkaan palvelun perustana on asiakkaan tarpeet ja laadukkaan palvelun tulisi parantaa asiakkaan toimintakykyä ja lisää hyvinvointia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.) Hoito- ja palvelusuunnitelma on osa hoidon laatua ja sen tarkoituksena on tukea hoitotyön käytännön toteuttamista. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, omaisen ja kotihoidon kanssa hoitosuhteen alkaessa ja se tulee tarkistaa palvelutarpeen muuttuessa. (Hägg & Rantio & Suikki & Vuori & Ivanoff-Lahtela 2007; Porre-Mutkala 2012.) Hoitosuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä ottaa huomioon asiakkaan toimintakyky ja omat voimavarat. Hoito- ja palvelusuunnitelman on oltava asiakaslähtöinen. Asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen määrittely tehdään yksilöllisesti yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa. (Porre-Mutkala 2012; Päivärinta & Haverinen 2002.) RAI apuna hoidon suunnittelussa Kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa RAI (Resident Assessment Instrument) on hyvä apuväline. RAI-järjestelmä on hoidon laadun ja palveluiden parantamisjärjestelmä. Lisäksi se on tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka auttaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ja hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. RAI on luotettava ja asiakaskeskeinen väline, joka ohjaa yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekoa. RAI:ssa on mittareita, joita voi käyttää apuna hoidon suunnittelussa, johtamisessa ja kunnallisessa päätöksen teossa. (THL 2020.) RAI on todettu hyväksi apuvälineeksi hoitosuunnitelman laatimisessa. Kehittämistyössäni selvitin viiden kotihoidon alueen hoitajien osaamisen tasoa hyödyntää RAI:sta saatavaa tietoa hoitosuunnitelman teossa. Neljässä kotihoidon yksikössä RAI:n hyödyntäminen hoitosuunnitelman teossa on ollut tämän vuoden toimintasuunnitelmissa yhtenä keinona lisätä asiakkaan osallisuuden kokemusta ja hyvinvointia. Kotihoidon hoitajien RAI -saaminen MUTTA. Kehittämistyössäni kysyttiin kotihoidon hoitajilta hyödyntävätkö he RAI:sta saatuja tuloksia hoitosuunnitelman teossa. Vain kolmasosa kyselyyn vastanneista kotihoidon hoitajista käyttää RAI:n tuloksia hyödyksi hoitosuunnitelmassa. Tulos on huolestuttavan matala, varsinkin kun toimintasuunnitelmissa on tavoitteena, että kyselyyn osallistuneissa yksikössä RAI:ta hyödynnetään asiakkaan hoitosuunnitelmassa. Yksikkökohtaiset erot RAI:n hyödyntämisessä ovat suuria. Yhdessä yksikössä kukaan hoitajista ei kerro hyödyntävänsä hoitosuunnitelmaa tehdessä RAI:n tuloksia. Parhaiten RAI:ta hyödyntävässä yksikössäkin vain puolet kertoo hyödyntävänsä RAI:n tuloksia. Osittain tuloksia selittää hyödyntämiseen saatu perehdytyksen puute. Vain viidesosa kotihoidon hoitajista kertoo saaneensa perehdytystä siihen, kuinka RAI:n tuloksia voisi hyödyntää hoitosuunnitelmassa. Huonoiten RAI:ta hyödyntävässä yksikössä kukaan hoitajista ei ole saanut perehdytystä RAI:n hyödyntämiseen, joten ei ole ihme, jos sitä ei hyödynnetä. Hoitajilla ei taida olla tietoa, miten he voisivat tuloksia hyödyntää. RAI-arvion teon jälkeen ohjelma muodostaa tuloksista erilaisia mittareita, jotka kuvaavat asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueita. Näitä mittareita kertoo ymmärtävänsä vain 36 % vastaajista. Tämä tulos selittää hyvin mikseivät hoitajat hyödynnä RAI:n tuloksia hoitosuunnitelmassa. Jos hoitajat eivät ymmärrä, mitä RAI:sta saadut mittarit tarkoittavat, voi niiden hyödyntäminen hoitosuunnitelmassa olla vaikeaa. Mittarit muodostuvat sen mukaan, miten hoitajat vastaavat kysymyksiin eli mitä paremmin ja oikein kysymyksiin vastataan, sen luotettavampi RAI:n antama tulos on. Kyselyyn vastanneista vain 64 % kokee osaavansa tehdä RAI-arvion oikein. Hoitajat kokevat, etteivät tiedän miten, kysymyksiin tulee vastata ja kysymyksiä voi tulkita monin eri tavoin.       ”Kysymykset voi ymmärtää monella tavalla. Haluaisin selvitystä kysymyksiin, mitä missäkin kohdassa oikeasti haetaan.” Miten parantaa hoitajien RAI-osaamista? Jos hoitajat eivät osaa tehdä RAI-arviota oikein eivätkä osaa tulkita mitä mittarit tarkoittavat, miten voidaan olettaa, että hoitajat osaavat hyödyntää RAI:ta hoitosuunnitelman teossa. Kyselyyn vastanneista hoitajista valtaosa on saanut perehdytystä RAI-arvion tekoon. Koulutustakin RAI:n käyttöön on saanut yli puolet hoitajista, mutta RAI:n hyödyntämiseen perehdytystä on saanut vain viidesosa hoitajista. Kyselyyn vastanneista hoitajista yli puolet koki tarvitsevansa koulusta siihen, miten RAI-arvio tehdään. Vielä suurempi osa eli neljä viidestä koki tarvitsevansa koulutusta RAI:n hyödyntämiseen hoitosuunnitelman teossa. Tulos kertoo selvästi sen, ettei kaupunki ole järjestänyt hoitajille tarpeeksi RAI koulusta tai sitten se on kohdennettu väärin.         ”Koulutusta liian vähän, säännölliset koulutukset kaikille hyvät. RAI kun ei ole kovin yksinkertainen ja kysymykset voi ymmärtää monin eri tavoin. Myös tulokset haastavia joskus tulkita.” Hoitajien kokemus omasta osaamisesta on verrattain huonoa ja osaltaan sitä voi selittää hoitajien kokema kiire. Heillä ei ole aikaa perehtyä RAI:hin ja sen tekemiseen. RAI tehdään kiireellä, koska se on pakko tehdä kaksi kertaa vuodessa tai silloin jos asiakkaalle haetaan jatkohoitopaikkaa.       ”Jos sinulla olisi aikaa tehdä RAI, hoitosuunnitelma jne. muutkin kirjalliset rauhassa. Miettiä oikeasti niiden asioita syvällisesti. Kyllä meillä aika kuluu vain asiakastyöhön ja pakollisiin kirjallisiin kiireellä. Niillä mennään niin kauan kuin henkilökuntaa (osaavaa) riittävästi.” Vaikka tutkimuksen mukaan kotihoidon hoitajien RAI osaaminen ei ole kovinkaan hyvällä tasolla, lohduttavaa on, että kotihoidon työntekijöistä kolme neljästä kokee RAI:n tekemisen hyödyllisenä. Varsinkin uudet hoitajat kokevat RAI:n teon tärkeäksi. Jos jatkossa hoitajat saavat hyvän perehdytyksen RAI:n käyttöön ja hyödyntämiseen, uskon, että tämä auttaa kotihoidon laadun kehittämisessä ja asiakkaat saavat tarpeitaan vastaavia palveluita. Kirjoitus perustuu vanhustyön ylemmän AMK:n kehittämistyöhön Kotihoidon RAI osaaminen – RAI:n hyödyntäminen hoitosuunnitelman teossa. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020, vanhustyön ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kirjoittaja Nina Tilander, sairaanhoitaja (AMK) ja vanhustyö (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.1992/912. Annettu 9.10.1992.  <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912>. Luettu 1.3.2020. Hägg, Tina & Rantio, Merja & Suikki, Päivi & Vuori, Anne & Ivanoff-Lahtela, Päivi 2007. Hoitotyö kotona. WSOY oppimateriaalit. Päivärinta, Eeva & Haverinen Riitta 2002. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma -opas. Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville. Sosiaali- ja terveysministeriö. <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77762/p040209143011S.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 2.3 2020. Porre-Mutkala, Päivi 2012. Hoidon laatu vanhainkodissa vanhusten ja omaisten kokemana. Tampereen yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma. <http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/83142/gradu05556.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 16.10.2019. Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. <http://julkaisut.valtio-neuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kan-silla.pdf>. Luettu 18.9.2020. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Annettu 31.12.2014. <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sosiaalihuoltolaki>. Luettu 10.11.2019. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Annettu 20.12.2010. <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydenhuoltolaki>. Luettu 10.11.2019. THL 2020. Tietoa RAI järjestelmästä. <https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta>. Luettu 1.11.2020.

Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä

24.11.2020
Sanna Mikkola

Vanhustyö koetaan Suomessa raskaaksi. Työvaltaisen opiskelun malli voi muuttaa lähihoitajaopiskelijalle aiemmin syntynyttä mielikuvaa vanhustyöstä ja herättää hänessä motivaation alalla työskentelyyn. Samalla työnantaja saa työyhteisöön jo valmiiksi kiinnittyneitä työntekijöitä. Työvaltaisen opiskelun oppimisjakso on tiivistä yhteistyötä - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Pohjolan (2001) väitöskirjan mukaan työssäoppimisen keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja suunnitelmallisuus. Opiskelija on koko ajan vuorovaikutuksessa työyhteisön kanssa. Se, miten hän tämän vuorovaikutuksen kokee, vaikuttaa oppimiseen paljon. Tutkimuksellisen kehittämistyöni perusteella työvaltaisen opiskelun mallissa tiedonkululla on suuri merkitys. Opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tulee olla tietoisia opiskelijan tavoitteista ja opintojakson etenemisestä. Työpaikkaohjaajan tulee olla tietoinen arvioinnissa käytettävistä näyttökriteereistä. Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa oman työnsä ohella. Vanhustyön työvuorot ovat usein kiireisiä, ja työpaikkaohjaaja tarvitseekin koko työyhteisön tuen, jotta ohjaustilanteille sekä reflektoinnille jää riittävästi aikaa. Esimiehen tehtävänä on tiedottaa työyhteisöä työvaltaisen opiskelun mallista, sekä tukea työpaikkaohjaajaa ohjaustyössä. Suunnittelulla ja ennakoinnilla pysytään vaikuttamaan työvaltaisen opiskelun mallin toteutumiseen. Vaikka opiskelija oppii koko työyhteisöltä, hyödyttää häntä oman ohjaajan kanssa tekeminen ja reflektointi. Työvuorosuunnittelu onkin merkittävässä roolissa työvaltaisen opiskelun jaksoa suunniteltaessa. Ennen opintojakson alkua pidettävät suunnittelupalaverit hyödyttävät sekä opintojakson aloittavaa opiskelijaa, työpaikkaohjaajaa, opettajaa että koko työyhteisöä, koska jakson tavoitteet ja pelisäännöt ovat selvillä. Tällöin opiskelija voi keskittyä opiskeluun. Tekemällä oppiminen herättää opiskelijan motivaation Lähihoitajan työ on käsillä tekemistä. Vanhustyössä lähihoitaja avustaa asukasta, huolehtii puhtaudesta ja ravitsemuksesta sekä lääkehoidosta. Työvaltaisen opiskelun mallissa lähihoitajaopiskelija opiskelee aidossa vanhustyön työympäristössä työpaikkaohjaajan kanssa kolmena päivänä viikossa. Opettaja on paikalla työyhteisössä ja reflektoi oppimistilanteita yhdessä opiskelijan kanssa. Työvaltaisen opiskelun malli sopii erityisesti niille opiskelijoille, jotka kokevat oppivansa parhaiten tekemällä. Väisäsen (2003) väitöskirjan mukaan opiskelijat olivat työpaikalla motivoineempia ja oppivat enemmän, kuin koulussa. Tutkimuksellisen kehittämistyöni tutkimustulokset kertovat, että motivaation kipinän tulisi syttyä heti opiskelujen alkaessa. On tärkeää, että opiskelija tapaa työpaikkaohjaajansa opintojakson alkaessa, ja että koko työyhteisö toivottaa hänet tervetulleeksi. Työyhteisön positiivinen ilmapiiri, hyväksytyksi tulemisen tunne sekä luottamus lisäävät opiskelijan opiskelumotivaatiota. Myös yrityksen johdolla tulee olla motivaatiota sitoutua työvaltaisen opiskelumallin käytäntöihin ja tavoitteisiin. Motivaatiot ruokkivat toisiaan. Monipuolinen oppimisympäristö luo oppimisen edellytykset Vanhustyön työympäristön tulee tarjota riittävästi erilaisia oppimistilanteita, jotta lähihoitajaopiskelija oppii monipuolisesti. Tutkimuksellisen kehittämistyöni tutkimustulosten mukaan monipuolinen oppimisympäristö syntyy erilaisista asukkaista, oppimistilanteista sekä hoitajien erilaisista toimintatavoista. Isossa vanhustenkeskuksessa toteutetaan usein erilaisen palvelutarpeen mukaista ikäihmisten asumista, mikä mahdollistaa monipuoliset oppimistilanteet. Työvaltaisen opiskelun malli sopii parhaiten oma-aloitteiselle ja positiiviselle opiskelijalle, jolla on jo elämänkokemusta. Oma-aloitteinen opiskelija etsii oppimisitilanteita aktiivisesti sekä valitsee hoitajien toimintatavoista itselleen sopivimmat ja parhaimmat. Opiskelijan mahdollisuus työskennellä aamuvuorojen lisäksi ilta- ja tai yövuoroissa mahdollistaa erilaiset oppimistilanteet. Muidenkin, kuin oman ohjaajan kanssa tekeminen auttaa näkemään erilaisia toimintatapoja, koska jokainen vanhustyössä työskentelevä lähihoitaja tekee työtä omalla persoonallaan. Tätä lisää! Työvaltaisen opiskelun malli on yksi tapa opiskella lähihoitajaksi. Tämän opiskelumallin hyödyt ovat: Opiskelija oppii, miten vanhustyötä tehdään aidossa työympäristössä, eikä hänen ajattelunsa perustu mielikuviin Opiskelija saa kokemusta yrityksestä, ja voi sen kautta olla kiinnostunut jatkamaan yrityksessä työntekijänä harjoittelujakson jälkeen Opiskelijan palaute antaa yritykselle mahdollisuuden tarkastella omia prosessejaan ja luoda työpaikasta mahdollisimman haluttu Kirjoitus pohjautuu Sanna Mikkolan (2020) vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön ”Opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kokemuksia työvaltaisen opiskelun mallista”. Kirjoittaja Sanna Mikkola, opiskelija, Vanhustyön YAMK Lähteet Grönfors Terttu 2010. Työssä oppiminen – avain tuottavuuteen. HansaBook. Hansaprint Direct Oy. Vantaa. Pohjonen Petri 2001. Työssä oppiminen tarkasteltuna ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän näkökulmasta. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Ammattikasvatuksen tutkimuslaitos. Hämeenlinna. < https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67485/951-44-5238-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 10.10.2020. Väisänen Pentti 2003. Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa. Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot, ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimana. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Joensuu. <https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-315-1/urn_isbn_952-458-315-1.pdf>. Luettu 1.10.2020.

Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?

16.11.2020
Silja Kamula, Linda Laakso, Sanna Lampi, Heidi Manninen ja Anu Mutka

Onko uusi Myllypuron kampus liian massiivinen ja vaikeasti hahmotettava aaltoilevine korkeine torneineen? Houkutteleeko rakennus astumaan sisään vai pelottaako sen suuri koko ja sokkeloinen ulkomuoto? Myllypuron lähialueen iäkkäät näyttävät onneksi löytäneen kampukselle HyMy-kylän palveluiden houkuttamina. Tulevaisuudessa ikäihmiset tulevatkin olemaan entistä tutumpi näky HyMy-kylässä, kun geronomiopiskelijat saavat oman vastaanotto- sekä ryhmänohjaustoimintansa käyntiin. Myllypuron kampus – uudenlainen toimintaympäristö Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus on arkkitehtuurisesti näyttävä uudisrakennus keskellä Myllypuroa. Kampuksen neljä tornia muodostavat monimuotoisen rakennuskompleksin, joka herättää taatusti mielenkiintoa, mutta voi tuntua myös pelottavalta. Kampuksen ensimmäinen osa avattiin opiskelijoille tammikuussa 2019 ja koko kampus valmistui tammikuussa 2020. Alueen asukkaat ovat kertoneet, että kampuksen valmistumista odotettiin Myllypurossa innostuneena; kampuksen toivottiin vilkastuttavan Myllypuron keskustaa ja tuovan käyttäjiä jo olemassa oleville palveluille. Myös kampuksen tarjoamat uudet palvelut häämöttivät asukkaiden mielissä. Kampuksen sijainti aivan Myllypuron ytimessä, metroaseman ja ostoskeskuksen vieressä, tuo kampukselle luontaisesti paljon lisäarvoa ja mahdollisuuksia lähialueen asukkaiden palveluiden tuottajana. Juuri nyt onkin tärkeä hetki tehdä kampusta ja erityisesti siellä sijaitsevaa HyMy-kylää tutuiksi alueen asukkaille. HyMy-kylä hyvinvoinnin mahdollistajana HyMy-kylä (Hyvinvointia Myllypurosta) on monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan asiakastyön parissa ja samalla asiakkaat saavat laadukkaita palveluita huokeaan hintaan (HyMy-kylä 2020). HyMy-kylän palveluiden kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen vaatii kaikkien toimijoiden jalkautumista alueen ihmisten pariin. Ensimmäiset geronomiopiskelijat ovat paraikaa harjoittelussa HyMy-kylässä ja heidän tehtävänään onkin ollut kartoittaa alueen ikäihmisten ajatuksia ja toiveita geronomien tarjoamien palveluiden suhteen. Alueen ihmisillä on nyt erinomainen mahdollisuus vaikuttaa haluamiensa palveluiden sisältöihin, koska geronomiopiskelijoiden työnkuva HyMy-kylässä on vasta muotoutumassa. Samalla kun HyMy-kylän toimintaa muodostetaan ja muokataan yhteiskehittelyn keinoin, on myös tärkeää miettiä uuden kampuksen ikäystävällisyyttä. Kampus on alun perin suunniteltu opiskelijoille ja nyt on syytä tarkastella, miltä se näyttää ja tuntuu ikäihmisen näkökulmasta. Ikäihmiset tulevat todennäköisesti myös tulevaisuudessa olemaan HyMy-kylän suurin ja merkittävin asiakasryhmä. Palvelukokemus on aina kokonaisuus, jossa on asiakaspalvelun lisäksi merkittävä rooli myös ympäristöllä - sen selkeydellä, aistiystävällisyydellä ja sujuvuudella. Huomioita kampuksen asiakasystävällisyydestä Myllypuron kampuksella on neljä tornia. HyMy-kylän palvelut ovat B-, C- ja D- tornien tiloissa. C- ja D- torneissa on pääsisäänkäynnit, joiden pyöröovista voi olla heikommin liikkuvan vaikea kulkea. Pyöröovien vieressä on painonapeilla avautuvat ovet, joista kulkeminen onnistuu apuvälineidenkin kanssa. Asiakkaat voivat halutessaan vierailla myös A-tornissa, jossa on mm. kampuksen ravintola. Kaikki edellä mainitut palvelut löytyvät sisäänkäyntikerroksesta. Sisään tultua edessä avautuvat kampuksen avarat ja korkeat aulatilat, joista toistaiseksi puuttuu opasteet. Tästä alkaa HyMy-kylän asiakkaiden haastavin vaihe, eli oikean paikan etsiminen ja löytäminen. Kaikki HyMy-kylässä työskentelevät opiskelijat ja opettajat, kuten myös aulapalvelun henkilökunta tiedostavat tämän. Onneksi punainen väri aulapalvelun luona kiinnittää lopulta monien huomion. Aulapalvelun työntekijät ovatkin useimpien asiakkaiden ensimmäinen kontakti kampukselle saavuttuaan. Usein myös auloissa liikkuvat opiskelijat opastavat HyMy-kylän asiakkaita oikeaan suuntaan. Ikäystävällistä ympäristöä tukevat tekijät Akustiikan huomioiminen on erityisen tärkeää juuri korkeissa ja avarissa rakennuksissa, koska rakentamisratkaisuilla voidaan esimerkiksi vahvistaa hyötyääniä kuten puhetta, tai toisaalta vähentää meluääniä. Hyvällä äänenvaimennuksella estetään äänen kiertämistä ja kaikumista korkeissa, monta kerrosta auki olevissa tiloissa. (Kuuloliitto n.d.) Myllypuron kampuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota akustiikkaan hyödyntämällä sekä akustiikkalevyjä että pehmeitä materiaaleja, kuten sohvaryhmiä. Hyvällä akustiikan suunnittelulla kampuksen tiloista on tehty miellyttävämmät ja toimivammat erityisesti ikäihmisille, joilla voi olla monenlaisia haasteita kuulon kanssa.  Myös kasvillisuudella ja viherseinällä voidaan vaimentaa tilojen kaikua sekä nostaa sisäilman happitasoa (Semi & Salmi & Mykkänen 2016: 163). Kampuksella viherseinä löytyy A-tornin ravintolasta. Kampuksen tornit on erotettu toisistaan tehosteväreillä. Väreillä korostetaan tornien tärkeitä kohteita ja ne helpottavat asiakkaita löytämään haluttuun paikkaan. Selkeiden värien käyttö helpottaakin ikäihmisten liikkumista kampuksella, koska ikääntyessä värien erottelukyky heikkenee. Aulapalveluiden takaseinä on kirkkaan punainen ja HyMy-kylän asiakaspalvelupisteen takaseinä puolestaan kirkkaan sininen. Kampuksella on isoja ikkunoita, joista tulee luonnonvaloa sisätiloihin. Ensimmäisen kerroksen aulatiloihin auringonvalo ei kuitenkaan tule suoraan, jolloin se saattaisi aiheuttaa häikäisyvaikutuksia. Luonnollinen valomäärä rytmittää ja lisää tilojen viihtyvyyttä. Oikeanlaiset värit ja hyvin suunnitellut valot helpottavat näkemistä ja hahmottamista. Valon tarve lisääntyy mitä vanhemmaksi ihminen tulee. (Sievänen & Sievänen & Välikangas & Eloniemi-Sulkava 2007: 20–21.) Lattioiden pinnat ja kuvioinnit ovat suuressa roolissa varsinkin muistisairaan tilan hahmottamisessa. Voimakkaat kontrastit ja vaihtelevat kuviot lattiassa voivat näyttäytyä muistisairaalle tai huonosti näkevälle tasoeroina. (Semi & Salmi & Mykkänen 2016: 87.) Kampuksen lattioiden kuviointi on pyritty pitämään yksinkertaisena ja maltillisena. Kaikki alkaa hyvästä kohtaamisesta Myllypuron kampuksen HyMy-kylässä työskenteleviä on ohjeistettu huomioimaan kaikki kampukselle saapuvat, erityisesti ikäihmiset. Tämä tarkoittaa kaikkien kampuksella vierailevien ystävällistä opastamista kampuksen tiloissa heidän etsiessään oikeaa paikkaa. Aitojen asiakastilanteiden opettelu on opiskelijoiden kannalta merkittävä oppimiskokemus. Hyvät palvelukokemukset saavat asiakkaat palaamaan uudestaan ja mahdollisesti suosittelemaan HyMy-kylää myös muille alueen asukkaille. HyMy-kylä itsessään sijaitsee B- tornissa, jonka huomiovärinä on sininen. Niin asiakaspalvelutiski kuin odotustilatkin ovat sinisävyiset. HyMy-kylän työntekijät ovat työpaikkansa asiantuntijoita ja pystyvät auttamaan lähes kaikissa HyMy-kylään liittyvissä kysymyksissä. He tuntevat oman tutkintonsa lisäksi muiden opiskelijoiden tarjoamat palvelut ja osaavat tarvittaessa konsultoida toisiaan, jotta vastaukset ja ratkaisut löytyvät kaikkiin kysymyksiin ja tilanteisiin. Kampuksen kahvilat ja lounasravintola palvelevat kaikkia kävijöitä Lounasravintolassa on tarjolla monipuolista ja terveellistä ruokaa arkipäivisin. Tällä hetkellä opiskelijat ovat pääsääntöisesti etäopinnoissaan, joten ravintolassa on melko väljää. Lounasaikaan tilassa voi olla ruuhkaista, koska ruoanhakulinjastot ovat valitettavan ahtaita. Jos rollaattoria tai muuta apuvälinettä käyttävä ikäihminen tarvitsee apua linjastolla asioidessaan, hänen kannattaa pyytää apua joko ravintolan henkilökunnalta tai opiskelijoilta. D-sisäänkäynnin luona on kahvila, josta saa kevyttä lounasta, välipaloja ja leivonnaisia. Siellä liikkuminen esimerkiksi apuvälineiden kanssa on selvästi helpompaa kuin lounasravintolan puolella – kahvila on sisustettu väljästi. Lisäksi kahvilan vieressä on lehtiä luettavaksi, joten kampukselle voi tulla viihtymään pidemmäksikin aikaa. Toiveena yhteisöllinen hyvinvointikylä Kampuksen käytävillä tapahtuu paljon liikettä ja kohtaamisia, eikä ajoittaiselta väenpaljoudelta ja naurunremakalta voi välttyä. HyMy-kylän sijainti kampuksen keskellä liittää sen ja sen asiakkaat luontevasti osaksi kampuksen yhteisöä. Toisaalta sen sijainti tuo haasteita HyMy-kylän asiakkaille opastusten vielä puuttuessa. Onkin tärkeää, että kaikilla kampuksen opiskelijoilla on tietoa HyMy-kylästä, jotta he osaavat auttaa ja ohjata käytävillä oikeaa paikkaa etsiviä asiakkaita. Vaikka Myllypuron kampus on iso rakennus, on esteettömyyteen ja ikäystävällisyyteen kiinnitetty jo paljon huomiota esimerkiksi ääni- ja sisustusratkaisuin. Kampuksen toimijoiden ja lähialueen asukkaiden yhteisenä toiveena on, että kaikkien ihmisten olisi helppo asioida Myllypuron kampuksella. HyMy-kylän toimintaa kehitetään ja se laajenee jatkuvasti, joten toivommekin alueen ihmisten löytävän sankoin joukoin tutustumaan toimintaan, antamaan omia kehittämisideoita ja käyttämään monipuolisia opiskelijapalveluita.   Tekstin kuvituskuvat: Silja Kamula, Linda Laakso, Sanna Lampi, Heidi Manninen ja Anu Mutka Kirjoittajat Silja Kamula, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Linda Laakso, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna Lampi, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Heidi Manninen, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anu Mutka, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet HyMy-kylä 2020. HyMy-kylä – Hyvinvointia Myllypurosta. Päivitetty 23.1.2020.<https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla>. Luettu 16.10.2020. Kuuloliitto n.d. Työtilat. <https://www.kuuloliitto.fi/tyotilat/>. Luettu 2.10.2020. Sievänen, Liisa & Sievänen, Markku & Välikangas, Katariina & Eloniemi-Sulkava Ulla 2007. Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Valaistus. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy. Semi, Taina & Salmi, Tuija & Mykkänen, Jukka 2016. Yötaivaan toivo. Muistiystävällinen ympäristö tilasta kokemukseen. T&J Semi Oy: Geroartist.