Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä

Moniammatillisuus ja moniasiantuntijuus ovat tällä hetkellä kuntoutuksen kentällä paljon keskustelua herättäviä asioita. Kuntoutumisen onnistuminen pohjaa hyvin toimivaan tiimiin, mutta haluamme kuitenkin myös kuntoutujan vahvemmin mukaan omaan kuntoutumisen prosessiin. Tämä kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena oli kehittää moniasiantuntijuuteen perustuvaa tavoitteen asettelua. Moniammatillisuus tarkoittaa sitä, että jokainen jäsen toimii kuntoutujan parhaaksi ja edistää omalla osaamisellaan kuntoutumista. Moniammatillinen yhteistyö on ominainen tapa työskennellä kuntoutuksen kentällä. Yhteistyön muodostaa vähintään kahta eri ammattia edustavan henkilön työskentely saman prosessin äärellä. (Jeglinsky, Kukkonen & Melkas 2022.) Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen päästään, kun jokainen toimija ovat tasavertaisessa kumppanuussuhteessa. Toimijoilla tarkoitetaan ammattilaisia, kuntoutujaa ja omaisia, jotka ovat jokainen oman alansa asiantuntijoita. Tavoitteena yhteistyöllä on se, että jokainen saa yhteisen käsityksen tilanteesta, tavoitteista sekä suunnitelmasta. (Jeglinsky yms. 2022.) Toimiakseen yhteistyö vaatii kuitenkin hyviä vuorovaikutustaitoja, asiakaslähtöisyyttä, oman roolin muutosta ja tiedon kokoamisen mahdollisuuksia (Isoherranen, Rekola & Nurminen 2008: 35). Moniasiantuntijuuteen perustuvan tavoitteen asettelun lähtökohtia Tavoitteita kuntoutumiselle asetetaan tulosten mukaan monilta eri tahoilta. Tavoitteita nousee ongelmakeskeisesti maksajataholta, moniammatillinen työryhmä nostaa tavoitteita kokemusperäisesti ja todennäköisesti myös omaisilla on tietynlaisia odotuksia kuntoutumisen suhteen. Kysymystä herättääkin se, että mikä kuntoutujan itsensä rooli kuntoutusjaksolla ja tavoitteiden asettamisen prosessissa. Lähtökohtaisesti tuloksista kävi ilmi, että kuntoutumista suunnitellaan ilman kuntoutujaa ja se on pitkälti ammattilaisten toteuttamaa. Tähän asiaan kuitenkin esitettiin muutosehdotuksia, jotta toiminta olisi asiakaslähtöisempää. Kuntoutujat tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä olivat kehitysvammaisia ja esille nousi, ettei kuntoutujaa haluta tahattomasti kuormittaa. Henkilökunta toivoi, että tavoitteet olisi mahdollista keskustella moniammatillisesti ja pilkkoa pienempiin osiin, jotta kuntoutujalle muodostuu riittävä ymmärrys kuntoutumisen tavoitteista. Arkeen liittyvät tavoitteet nousivat esille ja todettiin, että tavoitteet ovat usein kaukana arjesta. Päivittäiseen arkeen liittyvät tavoitteet kuitenkin todennäköisesti tukisivat sekä kuntoutujaa että lähityötä kuntoutumisen prosessissa. Myös Karhula yms. (2022) tuovat esille, että tavoitteiden tulisi olla osa kuntoutujan arkea (Karhula, Sellman, Sipari & Ylisassi 2022: kuntoutuksen tavoitteet ja sisällön rakentuminen). Alkuperäiset laajat tavoitteet voitaisiin pilkkoa pienempiin osiin ja liitetään osaksi jokapäiväistä arkea. Jos tavoitteena on itsenäisen asumispaikan löytäminen, olisi tämän tavoitteen arviointi ja saavuttaminen helpompaa osatavoitteiden ja arvioinnin kautta. Esimerkiksi, jos konkreettisesti arjessa harjoitellaan pyykinpesua ja arvioidaan sen onnistumista. Karhula yms. (2022) muistuttavat teoksessaan, että kuntoutumisen tavoitteita, ei voida asettaa jokaiselle yksilölle samojen arvojen ja normien mukaan. Jokaisella yksilöllä on omat henkilökohtaiset tavoitteet, jotka sisällytetään jokapäiväiseen arkeen. (Karhula, Sellman, Sipari & Ylisassi 2022: kuntoutuksen tavoitteet ja sisällön rakentuminen.) Moniasiantuntijuuteen perustuvaa tavoitteen asettelua edistävät tekijät Yhteinen tavoitteen laadinta oli lähtökohtana moniasiantuntijuuteen perustuvassa tavoitteen asettelussa. Oikea-aikaiset ja realistiset tavoitteet tuovat tuloksellisuutta, tehokkuutta ja lisäävät kuntoutujan motivaatiota. Kuntoutujan itse tulisi olla mukana tavoitteiden laatimisessa ja ihannetilanteena olisi, että myös verkosto osallistuisi. Kuntoutujat itse nostivat tukitiimin yhtenä keinona, jossa tavoitteita voisi laatia. Erilaiset menetelmät nousivat keskeiseen rooliin tuloksien mukaan. Kommunikoinnin apuvälineitä ja erityisesti kuvia pidettiin tärkeinä välineinä tavoitteiden asettelussa. Kuvia oli käytetty apuvälineenä tavoitteiden pilkkomisessa ja keskustelun tukena. Moniammatillisella työryhmällä ja erilaisia ennakoivilla töillä esimerkiksi suunnittelupalavereilla koettiin olevan merkitystä kuntoutumisprosessiin. Myös kuntoutujat nostivat esille erityisasiantuntijoiden merkityksen. GAS- menetelmä nostettiin yhdeksi konkreettiseksi työkaluksi tavoitteiden asetteluun. Kansaneläkelaitoksen (2022) mukaan GAS-menetelmän avulla asetetaan yhdessä moniasiantuntijuuteen perustuen tavoitteet 5-portaisen asteikon avulla. Kansaneläkelaitos kuitenkin suosittaa, että jokainen, joka osallistuu GAS-tavoitteiden laadintaan, kävisi menetelmäkoulutuksen. (Kansaneläkelaitos 2022.) Myös tuloksista kävi ilmi, että menetelmän käyttöön kaivattaisiin koulutusta. Kirjoitus perustuu Jenni Hartikaisen tutkimukselliseen kehittämistyöhön Tavoitteiden asettelu kuntoutujan tarpeita vastaaviksi moniasiantuntijuuteen perustuen (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2023). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301301807 Kirjoittaja Jenni Hartikainen, sosionomi (YAMK), kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Jenni on valmistunut sosionomiksi 2016 ja työskentelee tällä hetkellä uravalmentajana Katja Noponen Oy:ssä.   Lähteet: Isoherranen, Kaarina & Rekola, Leena & Nurminen, Raija 2008. Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki, WSOY oppimateriaalit. Jeglinsky, Ira & Kukkonen, Tarja & Melkas, Susanna 2022. Moniammatillisuuden ja monialaisuuden käsitteistä teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa Kuntoutuminen (toim.). E-kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Kansaneläkelaitos 2022. Kelan nettisivut, GAS-menetelmä. Karhula, Maarit & Sellman, Jaana & Sipari, Salla & Ylisassi, Hilkka 2022. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisällön rakentuminen teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa kuntoutuminen (toim.). E-kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duode      

Asiakaslähtöisyys on keskeinen sosiaali- ja terveysalan palveluiden toteuttamista ohjaava käsite, jolla tarkoitetaan asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden huomioimista. Käytännössä asiakaslähtöisyys on kuitenkin tätä käsitettä paljon monitahoisempi. Jokaisen yksikön tulisikin selvittää, mitä asiakaslähtöisyys käytännön tasolla tarkoittaa. Apuvälinepalveluiden prosessikuvakset ovat globaalisti tarkasteltuna hyvin samankaltaisia, mutta käytännössä prosessien toimintakäytäntöjen on kuitenkin todettu vaihtelevan merkittävästi. Edelleenkään ei ole pystytty laatimaan tarkempaa suositeltavaa mallia apuvälinepalveluiden toteuttamiseksi, vaikka sen tarve onkin laajasti tunnistettu. (Menich 2022: 130–131.) Apuvälinepalveluprosessien toimintakäytäntöjä erilaisten apuvälinepalveluiden ja käyttäjäryhmien osalta on nähty tulevaisuudessa tärkeäksi selvittää. (Brandt ym. 2020: 601; De Witt ym. 2018: 467; Larsson & Lidström 2019: 94.) Apuvälinealalla on jo pitkään tunnistettu merkittäväksi haasteeksi apuvälineiden käyttämättä jättäminen, joka on sekä käyttäjän että palveluiden näkökulmasta resurssien hukkaamista. Apuvälinealan tutkimukset ovatkin tästä johtuen keskittyneet pyrkimykseen löytämään tekijöitä, joilla voitaisiin edistää apuvälineen käyttöä asiakkaan arjessa (Menich 2022: 130–131; Brandt ym. 2020: 591.) Tulosten perusteella käyttäjälähtöisyys, käyttäjien osallisuus (user-involvement) sekä monialainen yhteistyö ovat tunnistettu keskeisiksi tekijöiksi lisäämään käyttäjien tyytyväisyyttä ja edistämään apuvälineen käyttöä arjessa. (Menich 2022: 131; Borg ym. 2012: 330; Brandt ym. 2020: 601). Kommunikoinnin apuvälineillä, kuten muillakin apuvälineillä, on tutkimusten perusteella todettu olevan merkittävä mahdollisuus edistää yksilön osallisuutta, sitoutumista ja omatoimisuutta arjen päivittäisissä toiminnoissa (Satterfield ym. 2021: 51). Oikeus kommunikointiin on turvattu YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 19. artiklan mielipiteen- ja sanavapauden oikeudella. Puhevammaisella on oikeus saada tietoa siinä muodossa, että se on hänelle ymmärrettävää ja henkilöllä on oikeus esteettömään kommunikointiin (Laine & Merikoski 2022; Oikeus kommunikointiin. Tikoteekki; YK:n ihmisoikeuksien yleismaallinen julistus). Asiakaslähtöisyys palveluiden toteuttamisen lähtökohtana Asiakaslähtöisyys on sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisen lähtökohta, joka ohjaa toimintaa aina poliittisista ratkaisuista asiakkaan ja ammattilaisen kahdenkeskiseen kohtaamiseen asti. Asiakaslähtöisyydellä palveluiden toteuttamisen näkökulmasta tarkoitetaan, että asiakkaan ihmisarvoa ja perustarpeita kunnioitetaan, joka tulee esille myös läheisten kohtelussa (STM 2018: 12). Asiakaslähtöisyydellä palveluiden kehittämisessä tarkoitetaan sitä, kun asiakas on aidosti mukana niiden kehittämisessä ja hänen tarpeensa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. (Virtanen ym.  2011: 18–19.) Kehittämisessä tulisi olla mukana myös muita toimijoita, jotka ovat osallisena palveluiden toteuttamisessa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektoreiden rajoja ylittävän yhteisen kehittämisen on todettu edistävän asiakaslähtöisyyttä, parantavan palveluiden laatua, lisäävän kustannustehokkuutta ja vahvistavan yhteistyötä. (Virtanen ym. 2011: 9; Järvensivu ym.  2010: 3.) Kuntoutuksen nykyparadigmassa asiakas nähdään tasavertaisena kumppanina, oman elämänsä asiantuntijana, jossa hän itse ylläpitää ja edistää toimintakykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutuksen tulee toteutua asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden lähtökohdista, hänen toimintaympäristössään ja hänen läheisiään huomioiden. (Järvikoski & Härkäpää 2011: 188; STM 2020b: 22.) Myös palveluiden kehittämisen näkökulmasta on viime vuosina erityisesti peräänkuulutettu asiakkaan osallisuutta kehittämisessä. Kuntoutuksen palveluita tulisi kehittää vahvasti yhteistoiminnassa toimijoiden välisessä aidossa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. (Harra ym. 2017: 97–98.) Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää monitahoisilla toimintakäytännöillä Kommunikoinnin apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt rakentuvat keskeisesti erilaisten lakien ja asetusten pohjalta. Työntekijöiden käsikirjana toimii keskeisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden opas, jossa on myös kuvattuna apuvälinepalveluprosessin vaiheet. Tarkemmat vaiheiden toimintakäytännöt määritellään sairaanhoitopiireittäin. (STM 2020a: 30–36.) Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää useilla erilaisilla toimintakäytännöillä. Sekä asiakkaat, läheiset että kommunikointialan ammattilaiset tunnistivat lukuisia nykyisiä sekä uusia tarvittavia toimintakäytäntöjä, joiden koetaan edistävän asiakaslähtöisyyttä. Tuloksia tarkasteltiin ensin prosessin vaiheiden mukaisesti, jonka jälkeen niitä tarkasteltiin toisiinsa ja muodostettiin kuvaus kommunikoinnin apuvälinepalveluprosessin asiakaslähtöisyyttä edistävistä toimintakäytännöistä (ks. kuvio alla). [caption id="attachment_3202" align="alignnone" width="482"] Kommunikoinnin apuvälinepalveluprosessin asiakaslähtöisyyttä edistävät toimintakäytännöt.[/caption] Asiakaslähtöisyys perustuu asiakkaan ja lähipiiriin kohtaamiseen, yksilö- ja ympäristötekijöiden huomioimiseen ja moniasiantuntijuuteen Tulosten perusteella asiakaslähtöisyys perustuu keskeisesti asiakkaan ja hänen lähipiirin kohtaamisen, kuuntelemiseen ja huomioimisen pohjalle. Tämä luo pohjan vastavuoroisella ja moniasiantuntijuuteen perustuvalle yhteistyölle, jossa keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus ovat keskeisinä tekijöinä. Monialainen ammattilaisten välinen yhteistyö sektorirajoja ylittäen ja apuvälinekeskuksen kommunikointipalveluja toteuttavan tiimin moniammatillisuus ja sen hyödyntäminen ovat myös keskeisiä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi. Vaikkakin prosessin eri vaiheissa on nimettynä hyvin yksityiskohtaisiakin toimintakäytäntöjä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi, tulee prosessi suunnitella ja toteuttaa joustavasti huomioiden asiakkaan toimintakyky, yksilö- ja ympäristötekijät. Tulosten perusteella esim. asiakaskäynnin toteuttaminen hänen omassa toimintaympäristössään, kuten kotona, edistää asiakaslähtöisyyttä. Myös arvioinnin toteuttaminen tarvittaessa toteuttaa asiakkaan lähipiiriltä saatuihin tietoihin perustuen eikä asiakkaalta, erityisesti lapselta, vaadita onnistumista apuvälinkeskuksen työntekijöiden nähden, edistää asiakaslähtöisyyttä. Prosessin eri vaiheissa nousi tuloksissa myös muita toimintakäytäntöjä, joissa keskeistä on asiakkaan yksilöllisten tekijöiden huomioiminen. Laaja-alainen tiedon jakaminen edistää asiakaslähtöisyyttä Tulosten perusteella tiedon jakaminen asiakkaille, läheisille ja laaja-alaisesti ammattilaisille edistää sekä palveluihin hakeutumista että asiakaslähtöisyyttä läpi prosessin. Nykyisistä toimintakäytännöistä tiedon jakamista koettiin toteutuvan läpi prosessin mm. saamalla tietoa nopeasti lähetteen saavuttua, apuvälinevaihtoehtoihin liittyen ja niiden käytön ohjaamisen osalta. Ammattilaiset nostivat erityisesti esille konsultaatiomahdollisuuden apuvälinekeskukseen lähetettä miettiessään sekä tarvittaessa asiakkaan prosessin aikana. Tulevaisuudessa nähdään tärkeäksi lisätä toimintakäytäntöjä, joiden kautta kaikilla em. toimijoilla on mahdollisuus helpommin saada tietoa erilaisista kommunikoinnin apuvälineistä esim. apuvälinekeskuksen internet-sivuilla. Kommunikointialan ammattilaiset kaipaavat säännöllistä tiedottamista esim. lähetekäytäntöihin sekä uusiin apuvälineratkaisuihin liittyen. Lisäksi alueelliset tapaamiset koetaan tärkeäksi sekä tiedon jakamiseksi että yhteistyön edistämiseksi. Muille ammattilaisille, kuten erityiskoulujen ja -päiväkotien ja asumispalveluita järjestäville tahoille kaivataan tiedon jakamista niin kommunikoinnista ja vuorovaikutuksesta yleisesti kuin niihin liittyvistä apuvälinepalveluista. Tiedon lisäksi yhteistyö yhteisten käytäntöjen sopimiseksi nähdään tärkeäksi. Prosessin vaiheiden sujuvoittamisella ja nopeuttamisella voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä Tulosten perusteella prosessin vaiheiden sujuvoittaminen ja nopeuttaminen tarvittaessa edistää asiakaslähtöisyyttä. Niin asiakkaat, läheiset kuin ammattilaiset tunnistivat asiakkaan tarpeen saada apuväline nopeasti käyttöönsä. Apuvälinekeskuksessa onkin jo käytössä useita toimintakäytäntöjä, joita hyödyntämällä asiakkaalle saattaa olla luovutettavissa apuväline käyttöön jo ensimmäisillä asiakaskäynnillä. Tuloksissa nousi esille ns. matalan kynnyksen apuvälinepalvelut, jonka osalta on jo käytössä toimintakäytäntöjä, mutta joiden osalta toivotaan kehittämistä edelleen. Erityisesti palveluihin hakeutuminen koetaan nykyisellään monivaiheiseksi ja pitkäksi prosessiksi, ja tulevaisuudessa tätä toivotaan helpottavan mm. lähetekäytäntöjä kehittämällä niin, että lähetteen tekijäksi entistä vähemmän vaaditaan lääkäriä ja lähetteen saaminen ei vaadi monen eri asiantuntijan arviointia. Tuloksissa nousi myös esille, että vaiheiden nopeuttaminen voi muuntua herkästi myös asiakaslähtöisyyttä heikentäväksi tekijäksi. Apuvälineen käytön ohjaamisen osalta nousi esille kokemuksia, että käytön ohjaus oli tuntunut toteutuvan nopeasti, eikä asiakas tai läheiset olleet pystyneet omaksumaan saamaansa tietoa. Riittävällä apuvälineistöllä, ammattitaidon kehittämisellä ja teknologisilla ratkaisuilla myös edistetään asiakaslähtöisyyttä Näiden osa-alueiden lisäksi tuloksissa nousi toimintakäytäntöjä, joilla on mahdollisuus edistää asiakaslähtöisyyttä. Apuvälinekeskuksen työntekijöiden ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja verkostoituminen apuvälinealalla valtakunnallisesti, riittävän ja ajanmukaisen oman apuvälineistön käyttäminen. Omaa välineistöä tulee tulosten perusteella olla riittävästi, jotta apuvälineen toimivuuden arviointi ja kokeilujaksojen toteutus onnistuvat mahdollisimman sujuvasti. Apuvälineiden leasing-mahdollisuutta nähtiin tärkeäksi kehittää erityisesti sellaisten apuvälineiden osalta, jossa teknologian kehittyminen on nopeaa. Esim. katseohjattavien tietokoneiden osalta vuokraaminen mahdollistaisi nykyistä paremmin uusimman teknologian hyödyntämisen asiakkaan parhaaksi. Myös teknologisten ratkaisuiden hyödyntämisellä voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä. Tulosten perusteella korona-aikana käyttöönotettu mahdollisuus osallistua asiakaskäynneille etäyhteyden(video) kautta koettiin erityisen tärkeäksi. Lisäksi teknologilla mahdollisuuksilla ideoitiin erityisesti tiedon jakamisen, apuvälinen käytön ohjauksen ja pidemmän aikavälin seurantakäytäntöjen kehittämiseksi. Kirjoitus perustuu Terhi Pärssisen tutkimukselliseen kehittämistyöhön Kohti asiakaslähtöisempää apuvälinepalvelua - Asiakaslähtöisyyttä edistävien toimintakäytäntöjen kehittäminen kommunikoinnin apuvälinepalveluprosessissa (Metropolia ammattikorkeakoulu 2022).  Kehittämistyön tavoitteena oli asiakaslähtöisyyden edistäminen kommunikoinnin apuvälinepalveluiden toimintakäytäntöjä kehittämällä. Kirjoittaja Terhi Pärssinen, toimintaterapeutti (YAMK), kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK). Terhi työskentelee tällä hetkellä Tays-apuvälinekeskuksessa kommunikoinnin ja tietoteknisten apuvälinepalveluiden asiantuntijana. Lähteet Brandt, Åse & Hansen, Else & Christensen, Jeanette 2020. The effects of assistive technology service delivery processes and factors associated with positive outcomes – a systematic review. Disability and Rehabilitation: Assistive technology 15 (5), 590–603. De Witte, Luc & Steel, Emily & Gupta, Shivani & Ramos, Vinicius Delgado & Roentgen, Uta 2018. Assisitive technology provision: Towards an international framework for assuring availability and accessibility of affordable high-quality assistive technology. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology 13 (5), 467–472. Harra, Toini & Sipari, Salla & Maenpää, Elisa 2017. Hyvää tahtova hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino Oy. 98–109. Järvensivu, Timo & Nykänen, Katri & Rajala, Rika 2010. Verkostojohtamisen opas - verkostotyöskentely sosiaali-ja-terveysalalla. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet – näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Helsinki: WSOY. Laine, Kaisa & Merikoski, Hannele 2022. Puheterapian toteutustavat. 21.6.2022. Teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.). Kuntoutuminen. E-kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Larsson Ranada, Åsa & Lidström, Helene 2019. Satisfaction with assistive technology device in relation to the service delivery process – a systematic review. Assistive technology 31 (2), 82–97. Menich, Nóra 2022. Each person as an End? The User’s Choices on the Service Delivery process for Assistive Technology in Hungary. Societies (Basel, Switzerland) 12 (5), 130–145. Oikeus kommunikointiin. Tikoteekki. Tietoa. Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi & Günther, Kirsi & Kulmala, Anna & Saario, Sirpa 2012. Asiakaslähtöisyydet asiakas-ammattilaisvuorovaikutuksessa: kuluttajuus, kumppanuus ja huolenpito mielenterveyskuntoutuksessa. Teoksessa Anttonen Anneli & Haveri Arto & Lehto Juhani & Hannele Palukka (toim.). Julkisen ja yksityisen rajalla. Julkisen palvelun muutos.  Tampere: Juvenes Print. 47–80. Satterfield, Ben & Phillips, Carolyn & Montes, Ciara & Bunn, DeeDee & Gelinas, Gina & Rust, Martha & Griffiths, Patricia & Wilson, Rachel & Endicott, Sarah 2021. Voices from Academia. A Model of AT and AAC Service for Adults with developmental Disalibilities. Assistive technology outcomes and benefits 15 (1), 48–75. STM 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Loppuraportti.  Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. STM 2020a. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2020. Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:23. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. STM 2020b. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Virtanen, Pauli & Suoheimo, Maria & Lamminmäki, Sara & Ahonen, Päivi & Suokas, Markku 2011.  Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Helsinki: Tekes. YK:n ihmisoikeuksien yleismaallinen julistus. Ihmisoikeusliitto. Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948.      

Kuntoutuksessa on puhuttu pitkään paradigman muutoksesta, jossa asiakas on keskiössä oman kuntoutumisensa asiantuntijana. Jatkossa myös moniammatillisia toimintatapoja tulisi hyödyntää enemmän asiakaslähtöisyyden edistämisessä niin, että asiakas on aktiivisena toimijana mukana prosesseissa. Jaettu asiantuntijuus eri toimijoiden välillä kuntoutuksessa takaa parhaat vaikuttavuustulokset. Moniammatillisia toimintatapoja tulisi hyödyntää asiakaslähtöisyyden edistämiseksi kuntoutusprosessissa. Moniammatillinen yhteistyö on keskeinen tekijä ja edellytys tehokkaalle kuntoutustoiminnalle (Paxino ym. 2020.) Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena ja edellytyksenä on, että eri ammattiryhmät jakavat osaamista, vastuuta ja osallisuutta päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Moniammatillisen yhteistyön avulla voidaan ratkaista asiakkaan haasteita ja ongelmia, jotka saattavat olla vaikeita yksittäisen ammattiryhmän näkökulmasta tarkastellen. (Sandström ym. 2018.) Kuntoutuksessa tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntoutujan ja useiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Onnistuneen yhteistyön kannalta osaamisen jakaminen on tärkeää. Osaamisen jakaminen edellyttää jo olemassa olevan osaamisen tiedostamisen ja verkoston kehittämistarpeiden määrittämisen. (Vainoniemi 2015: 5.) Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa Asiakaslähtöisyys voidaan mieltää toiminnan arvoperustana sosiaali- ja terveyssektorilla. Jokainen asiakas kohdataan tasavertaisena yksilönä hyvinvointivajeesta riippumatta. Palvelut järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi. Asiakaslähtöisen palvelutoiminnan tulisi olla vastavuoroista sekä alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä. (Virtanen ym. 2011: 19.) Kaikissa kohtaamisissa tulisi huomioida asiakkaan näkökulma ja palvelut suunnitella asiakkaan tarpeen mukaan (Juujärvi ym. 2019: 3; Paxino ym. 2020). Asiakaslähtöisen kuntoutuksen lähtökohtana on asiakkaan kuuleminen, ja asiakkaan aktiivista roolia ja voimavaralähtöisyyttä painotetaan. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus olla osallisena oman kuntoutuksensa suunnittelussa ja päätöksenteossa. (Autti-Rämö ym. 2016: 31.) Asiakaslähtöisyydellä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyttä, kunnioittamista ja tarvetta tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa, ja nämä arvot ovat asiakastyön perusta. Vuorovaikutus rakentuu vastavuoroisesti asiantuntijoiden ja asiakkaiden kesken. (Mönkkönen ym. 2019.) Toiminnassa pyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisut asiakkaan itsensä määrittelemiin ongelmiin ja muutostarpeisiin asiakkaan voimavaroja tukien, ja perustana on tasa-arvoinen yhteistoiminta asiakkaan ja asiantuntijoiden välillä (Sipari & Mäkinen 2012:14). Asiakaslähtöisyyden edistäminen moniammatillisen yhteistyön keinoin Asiakkaan arki- ja toimintaympäristön huomioiminen yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa on keskeisessä osassa koko kuntoutusprosessin aikana sekä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tavoitteet tulee suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa, ja niissä on huomioitava asiakkaan arki- ja toimintaympäristön tekijät. Kuntoutuksen tulee olla asiakkaan arkeen sopiva kokonaisuus. Tällöin se on myös helpommin toteutettavissa, ja tavoitteet ovat saavutettavampia. Asiakkaan omat ajatukset, toiveet ja tavoitteet ohjaavat kuntoutuksen suunnittelua, ja sitä täydennetään ammattilaisten osaamisella. Myös asiakkaan elämänhistoria ja mahdolliset tulevaisuuden muutokset tulee huomioida kuntoutuksen suunnittelussa yhdessä asiakkaan kanssa. Tasavertainen keskustelu ja yhteistyö ammattilaisten ja asiakkaan välillä on yksi kuntoutuksen edellytys ja keskeinen huomioitava seikka koko kuntoutusprosessin ajan. Tasavertaisella vuorovaikutuksella pyritään huomioimaan asiakkaan tarpeet ja toiveet, sekä varmistamaan, että asiakas on aktiivinen toimija koko kuntoutusprosessin ajan. Tasavertainen ensikohtaaminen ja kunnioitus asiakasta kohtaan nähtiin perustana tasavertaisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön käynnistämiselle, ja asiakkaan kuuntelulla oli tulosten mukaan suuri merkitys. Pidettiin tärkeänä myös, että ammattilaisten ja asiakkaan välillä on tiivis yhteydenpito koko kuntoutusjakson ajan. Tulosten mukaan tasavertainen keskustelu ammattilaisten ja asiakkaan välillä edellyttää hyvää luottamusta koko kuntoutusprosessin ajan. Yhteisymmärrys ammattilaisten ja asiakkaan välillä on tärkeää koko kuntoutusprosessin ajan. Tulee olla selvää, että ammattilaiset ja asiakas varmasti ymmärtävät toisiaan, ja tapaamiset ammattilaisten ja asiakkaiden välillä päätetään niin, että ollaan varmasti yhteisymmärryksessä keskenään. Ammattilaisten tulee puhua asiakkaalle ymmärrettävää kieltä, olla läsnä ja kuunnella sekä luoda kiireetön tilanne, ja kunnioittaa asiakasta ja tämän mielipiteitä. Kuntoutusprosessissa mukana olevien toimijoiden tulee myös luottaa prosessiin tavoitteen asettelusta toimivuuden arviointiin, ja vastuunjaon tulee olla selvä kuntoutusprosessissa olevien osapuolten välillä. Myös ammattilaisten tulee olla yhteisymmärryksessä keskenään, jotta kuntoutustoiminta ja yhteistyö on asiakaslähtöistä ja toimivaa. Palveluiden ja yrityksessä olevan erikoisosaamisen hyödyntäminen asiakaslähtöisesti on keskeinen teema asiakaslähtöisyyden edistämiseksi. Asiakas saa yleensä parhaan mahdollisen hoidon, jos ammattilaisella on asiakkaan tarpeita vastaavaa erikoisosaamista. Asiakas voi myös hyötyä samanaikaisesti eri palveluista ja erikoisosaamisista. Kaikkien ei odoteta osaavan kaikkea, vaan on tavoiteltavaa, että yksilöiden osaamisen välillä on suuria variaatioita, ja yksilöt näin ollen muodostavat kokonaisuuden. Tällaisessa toimintakulttuurissa jokaisen oma erityisosaaminen voidaan tuoda esille ja sitä voidaan hyödyntää. (Kangasniemi ym. 2018: 80.) Tiedon ja osaamisen jakaminen ammattilaisten ja asiakkaan välillä on tärkeää kuntoutuksen toimivuuden ja sujuvuuden kannalta. Kuntoutusprosessissa olevien toimijoiden tulee olla tietoisia siitä, missä kuntoutuksessa mennään. Lisäksi tietoa tulisi jakaa ammattilaisten ja asiakkaan välillä niin, että asiakas ymmärtäisi tilanteensa ja siihen liittyvät tekijät kokonaisvaltaisemmin. Tuloksista nousi esiin kirjaamisen merkitys yhteistyön keinona ammattilaisten ja asiakkaan välillä. Selkeä ja asiakkaan tarpeet ja näkökulmat huomioon ottava raportointi oli tulosten mukaan yhteistyön ja yhteisen toiminnan edellytys kuntoutusprosessissa. Koulutukset ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vahvistaa yhteistyötä ammattilaisten välillä sekä ylläpitää ja kehittää yksilöllistä ammattitaitoa. Yhteiset koulutukset ovat myös keinoja yhteisen ymmärryksen lisäämiselle ja tiedon jakamiselle ammattilaisten kesken. Koulutusten ja kouluttautumisen nähdään lisäävän asiakaslähtöisyyttä yksilöllisen sekä yhteisen osaamisen kasvaessa ja sitä kautta palvelun laadun kehittyessä. Asiakaspalautteen hyödyntäminen on toiminnan kehittymisen ja asiakaslähtöisyyden edistämisen kannalta tärkeä keino. Asiakaspalautteen hyödyntäminen on tärkeää kuntoutuksen toimivuuden arvioinnissa. Se on myös keino yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi ammattilaisten ja asiakkaan välille. Asiakaspalautetta tulisi hyödyntää koko kuntoutusprosessin aikana. Kirjoitus perustuu Samu Välimäen tutkimukselliseen kehittämistyöhön Kuvaus moniammatillisesta yhteistyöstä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022), joka on luettavissa Theseus-tietokannasta. Kirjoittaja Samu Välimäki, fysioterapeutti (YAMK), kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Samu on valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 2014 ja työskentelee Suomen Urheiluhierontakeskus (SUHK) Oy:ssa fysioterapeuttina. Lähteet: Autti-Rämö, Ilona & Mikkelsson, Marja & Lappalainen, Tiina & Leino, Eeva 2016. Kuntoutumisen prosessi. Teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Ylinen, Aarne (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 56–73. Juujärvi, S. & Sinervo, T. & Laulainen, S. & Niiranen, V. & Kujala, S. & Heponiemi, T. & Keskimäki, I. (2019) Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuol-lon muutoksessa. Päätösten tueksi 3. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.3.2022. Kangasniemi, Mari. ym. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Helsinki. Viitattu 28.3.2022. Mönkkönen, Kaarina, Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini (toim.) 2019. Moniammatillinen yhteistyö – Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus. 176 sivua. E-kirja Viitattu 28.3.2022. Paxino, J & Denniston, C & Woodward-Kron, R & Molloy, E. 2020. Communication in interprofessional rehabilitation teams: a scoping review.  Viitattu 28.3.2022 . Sandström, Sanna ym. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuvaamana. ePooki, Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut ISSN 1798-2022.  Viitattu 28.3.2022. Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Aatosar-tikkelit 6. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Helsinki: Metropolia Ammatti-korkeakoulu. Viitattu 28.3.2022. Vainoniemi, V. 2015. Moniasiantuntijuuteen perustuva toimintatapa yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi. Viitattu 28.3.2022. Virtanen, Petri & Suoheimo, Maria & Lamminmäki, Sara & Ahonen, Päivi & Suokas, Markku 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.   Viitattu 28.3.2022.