Avainsana: yhdistys

Yhdistyksen apurahat haussa

5.11.2020
Neea Järvinen

Tein projektin Inspis Lahti ry:lle, jossa suuntautumisalueenani oli apurahat. Projektin aikana perehdyin yhdistyksen erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin ja pääasiassa säätiöiden myöntämiin apurahoihin. Projektin tavoitteena oli kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia ja sen pohjalta luoda apurahahakemukset sopiville tahoille. Yhdistysten rahoitus koostuu usein hyvin monesta eri lähteestä. Projektissani perehdyin apurahojen maailmaan, joita yhdistykset voivat hakea muun muassa kunnilta, seurakunnilta, eri ministeriöiltä ja säätiöiltä. Apurahojen hakemiseen, siihen mistä haetaan ja mitä haetaan, vaikuttaa vahvasti yhdistyksen aatteet, toimintakenttä ja tavoitteet. Eri toimijat myöntävät avustuksia erilaiselle toiminnalle, joten niihin kannattaa varata reilusti aikaa tutustuakseen. Hakemukset Usein apurahahakemukset ovat sähköisiä lomakkeita, joissa on valmiit alaotsikot ja kysymykset. Käytännössä ne on siis melko helppo täyttää, mutta sisältöä kannattaa miettiä tarkasti. Hakemuksiin kuuluu projektin suunnitelma ja budjetti ja projektin tavoitteet on tärkeä miettiä ajatuksella ja haettavan tahon tavoitteita ja arvoja tukemaan. Jokaisen säätiön sivulla on ohjeet hakemuksen täyttämiseen tai laatimiseen. Tähän olen koonnut yleisiä ohjeita apurahahakemuksen tekemiseen, jotka tulivat ilmi projektini aikana. Kartoita aluksi eri säätiöt ja niiden hakuajat. Tutustu huolella säätiön tavoitteisiin ja kuvaile hakemuksessa, miten oma projektisi edistää säätiön tavoitteita. Laadi rahoitussuunnitelma. Budjetoi tarkasti mistä rahoitus koostuu ja mihin rahaa tarvitaan. Projektin tavoitteet on mietittävä tarkkaan ja tavoitteita tulee tarkastella monesta näkökulmasta, (paikallinen, valtakunnallinen, yhteisö, osallisuus, työllisyys) mitä kaikkea projektisi saa aikaan? Projektisuunnitelma on jopa tärkein osa hakemusta. Käytä sen miettimiseen reilusti aikaa. Toimita hakemus ja liitteet ajoissa! Omasta mielestäni oli hyvin mielenkiintoista perehtyä yhdistysmaailmaan ja toiminnan rahoittamisen mahdollisuuksiin. Suomessa kolmannen sektorin toiminta on hyvin yleistä ja sinne tarvitaan ammattitaitoisia henkilöitä kehittämään toimintaa vielä paremmaksi ja laadukkaammaksi palveluiden tuottajaksi. Neea Järvinen Kulttuurituottaja 2017

Kutu opiskelijat Koko Jazz Clubin sykkeessä

  Kymmenen Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelijaa vierailivat 29.10.2019 Jazz Connective -tapahtumassa Koko Jazz Clubilla osana Kulttuurityö kolmannella sektorilla -opintojaksoa. Koko Jazz Club, suomalaisen jazzmusiikin toimija, aloitti toimintansa vuonna 2010 ja klubi on tunnettu soittavien muusikoiden yhteisönä, ammattimaisen jazzin päänäyttämönä ja sisällöntuottajana. Koko Jazzin kannatusyhdistys on voittoa tavoittelematon, rekisteröity aatteellinen yhdistys, joka on syntynyt Koko Teatterin sisälle. Koko Jazz Clubin toiminta on saanut näkyvyyttä ja huomiota laajasti niin Suomessa, kuin ulkomaillakin. Koko Jazz Club on tällä hetkellä merkittävin jazzklubi Suomessa, joka toimii konserttiareenana. Jazz Connective -tapahtumassa esiintyi kaksi kokoonpanoa. Ensimmäisen bändin muodosti Joanna Duda, joka on puolalainen säveltäjä-muusikko ja hänen lisäkseen triossa soitti rumpali Slavomir Koryzno ja basisti Maksymilian Mucha. Trio teki Suomen debyyttinsä esiintymällä Koko Jazz Clubilla. Joanna Dudan musiikki yhdistelee raikasta akustista ja elektronista soundimaailmaa. Kappaleet sisälsivät erilaisia rumpusoundeja ja akustista pianoa ja kappaleet olivat tyyliltään rauhallisempaa, jopa hiphop vaikutteista jazzia. Joanna Duda Trion jännittävä uusi puolalainen skene jäi mieleen erilaisen tyylinsä vuoksi.     Illan toinen kokoonpano oli värikäs ja energinen trio. Lavalla esiintyivät ranskalainen rumpali Sylvain Darrifourcq ja suomalaisen jazzkentän tunnetut tekijät, basisti Eero Tikkanen ja trumpetisti Verneri Pohjola. Lavalla oli intensiivinen energia ja luonnollinen kollektiivinen toiminta ja arvaamattomuus tempaisi kuuntelijat heti mukaansa. Trion viimeinen kappale oli puhdasta improvisaatiota ja kuulijat pääsivät kuuntelemaan jotain ainutkertaista. Jazz on yllätyksen ääni.   Haastattelimme Jazz Connective -tapahtuman jälkeen Timo Hirvosta, joka toimii Koko Jazz Clubin taiteellisena johtajana ja toiminnanjohtajana. Koska Jazz Clubilla ei ole vielä omaa tuottajaa,  Timo on tähän mennessä tehnyt klubilla kaikkea baarityöstä taloudenhoitoon itse. Timo kuvailee itseään hyvin yrittäjähenkiseksi ihmiseksi, jonka vahvuuksia on nähdä kokonaiskuva - Jazz Clubin kokonaisvaltaiseen pyörittämiseen viitaten ja Timosta huokui kokemusten kautta rakentunut asiantuntemus ja klubista on kehittynyt alalla varteen otettava asia paikka. Koko Jazz Clubin vierailevista artisteista noin kahdeksankymmentä prosenttia on kokonaan kotimaista tuotantoa, mutta Koko Jazz Club on noussut kansainvälisestikin hyvin korkeatasoiseksi. Heidän soittimistostaan löytyy muun muassa täyspitkä Steinway D flyygeli, jota ei monesta paikkaa maailmalta löydy. Alalla pitkään työskennelleenä Timo tuntee taidekentän henkilökohtaisesti ja tämä onkin yksi merkittävä syy sille, miksi klubi toimii ja voi menestyä. Yksi tärkeimmistä hankkeista KOKO Jazzille on ollut Meet Ylä-Savo Jazz -festivaali vuosina 2018 ja 2019. Klubin Japani yhteistyö on saanut alkunsa Meet Ylä-Savo Jazzin yhteydessä tehdystä lyhytelokuvasta nimeltä Ylä-Savo. Elokuvaa kuvattiin Japanissa ja tämän tuotannossa oli mukana muun muassa Kill Bill -elokuvien koreografina toiminut samuraitaiteilija Tetsuro Shimaguchi. Yhteistyö on jatkunut tiiviisti elokuvahankkeesta lähtien ja tämän avulla myös parhaiden suomalaisten jazzmuusikoiden työtä pyritään viemään Japaniin. Viimeisimpänä kansainvälisenä yhteistyönä Koko Jazz Club ja Timon yritys KJC Iisalmi Oy ovat olleet mukana Jazzliiton hallinnoimassa opetus- ja kulttuuriministeriön Jazz Finland International -hankkeessa, muun muassa äänittämässä Mika Kobayaschia, erittäin isoa tähteä kotimaassaan Japanissa. Hankkeen kolme päätehtävää olivat elokuvan tekeminen, sekä konserttitoiminnan ja opetussisällön järjestäminen. Jazz Finland International -hankkeen kohdemaaksi valittiin Japani ja Japaniin suuntautuva yhteistyö on ollut todella iso kansainvälinen projekti KOKO Jazzille. Iisalmessa järjestettävä Iisalmi Jazz festival ja Helsingin KOKO Jazz Club ovat hankkeen ydin, ja näiden tarkoituksena on markkinoida ja edistää suomalaisen jazzin vientiä. “Haluamme myös tuoda japanilaisia Suomeen, nimenomaan kuuntelemaan jazzia”, Timo kertoo hankkeen tarkoituksesta. “Omaksi hyväksi voin sanoa vain, että sanon enemmän joo kuin ei. Totta kai ihminen voi aina erehtyä, ei se mitään, kunhan osaa riskienhallinnan. Silleen että okei, enhän mä itseasiassa menetä tässä mitään, niin miksi en kokeilisi tätä.” Näistä Timo Hirvosen sanoista voimme kaikki kulttuurituotannon opiskelijat ottaa oppia.   -Ella Tähtinen, Thomas Frankton, Nuppu Lehto, Noora Kiiskinen, Renny Mäkinen, Eemeli Pakula, Kelli Piksar, Oona Gil, Wenla Nwajei, Viivi Kilkki