Tulevaisuuden tuottajat

Keväällä 2021 olin mukana Nuori Näyttämö -hankkeen 2019–2021 kierroksen Uudenmaan paikallisfestivaalilla ja hankkeen päätöskatselmuksessa. Nuori Näyttämö on valtakunnallinen teatterihanke, jossa ammattiteatterit eri puolilla Suomea työstävät alueidensa nuorten teatteriryhmien kanssa uusia näytelmiä. Hanke huipentuu viiteen paikallisfestivaaliin, joissa nuoret esittävät loppuesitykset oman alueen ammattiteatterin näyttämöllä. Hanke päättyy päätöskatselmukseen, johon raati valitsee esitykset.  Vaikka työskentelin pääosin graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän parissa, tämän itsenäisen projektin syventymisalueeksi valitsin itsensä johtamista. Se on välttämätön taito olosuhteista riippumatta, ja projektin itsenäinen luonne tarjosi ihanteelliset olosuhteet sen kehittämiseen.  Vaatii rohkeutta tehdä asiat itselleen parhaalla sopivalla tavalla. Tavoitteenani projektissa oli selvittää mitkä toimintatavat toimivat minulle parhaiten, tunnistaa omat tarpeeni ja oppia tulla paremmin toimeen niiden ehdoilla työolosuhteissa. Projektia varten tutustuin Satu Pihlajan kirjaan Aikaansaamisen taika sekä Sami Pajun, Tapani Riekin ja Virpi Oinosen Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisoppaaseen. Kirjat valitsin niiden käytännönläheisyyden vuoksi. Pääsin kokeilemaan uusia tekniikoita, sain konkreettisia vinkkejä parempaan itsensä johtamiseen sekä välineitä omien toimintatapojen tutkiskeluun.  Projektin aikana vakiintui neljä toimintatapaa, jotka ovat tavalla tai toisella ristiriidassa yleisten suositusten ja kirjallisuuden kanssa, mutta toimivat minulle mainiosti: 1. Aika vs. asia Varaan tietyn verran aikaa työskentelylle ja siinä ajassa irtoaa mikä irtoaa. Ajalla on siis enemmän painoarvoa, kuin sen sisälollä. Jos varattu aika ei riitä, aika menee tavoitteen edelle. Tämä asettaa selkeät rajat työskentelylle ja poistaa paineet saavuttaa jotakin yhdellä istumalla.  2. Pidempi to do -lista  Lisään listaan myös pienempiä tehtäviä, kuten sähköpostien lukeminen. Vaikka lista saattaa vaikuttaa alussa pelottavalta pituudensa takia, pienien tehtävien ansiosta koen onnistumisen tunteita säännöllisesti, ja näen jatkuvasti konkreettiset todistukset edistyksestä. 3. Pomodoro x2 Perinteisen Pomodoro mallin ajat, eli 25 minuuttia töitä, viiden minuutin tauko ja neljän kierroksen jälkeen pidempi 30 minuutin tauko tuntuvat minusta liian lyhyiltä. Tekniikka on minulle hyödyllisempi pidemmillä aikavälillä, kuten 45– 60 minuuttia töitä, 10–20 minuutin tauot, ja kolmen kierroksen jälkeen pidempi tauko. Pidennetyllä tekniikalla saan huomattavasti enemmän aikaan. 4. Epämääräisemmät suunnitelmat ja tavoitteet Tarkat suunnitelmat aiheuttavat minulle vain ahdistusta ja pettymystä, koska ne harvoin toteutuvat. Samoin tavoitteet toimivat minulle paremmin epämääräisimpinä. Tarkempi kuva toivotusta lopputuloksesta usein muodostuu vasta kun olen tehnyt tavoitteen eteen jo jonkin verran työtä. Suunnitelma selkeytyy työn edetessä. Tämä pitää paikkaansa etenkin luovissa tehtävissä, sillä luovuutta ei voi pakottaa.  Kirjallisuus korostaa selkeyden tarvetta tehokkaalle aikaansaamiselle. Tarkat, konkreettiset ja mielellään aikaan sidotut tavoitteet, kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osiin, selvän lopputuloksen määritteleminen sekä huolellinen suunnitelma sen saavuttamiseksi tuovat selkeyttä. Olen itse hyvin tarkka ja huolellinen henkilö, mutta toiminnassani korostuu joustavuuden tarve ja mahdollisuus antaa asioille tilaa ja aikaa muodostua.  Kirjallisuuden keskeisin viesti oli kuitenkin tämä: Olemme kaikki erilaisia ja se näkyy erilaisina itsensä johtamisen ja aikaansaamisen tapoina. On siis tärkeä, että oman työn suunnittelu on omissa käsissä aina kun mahdollista.