Avainsana: tv-tuotanto
Tuotantoharjoittelija – Vain ääni ratkaisee!
Elokuva – ja TV-tuotannon maailma on aina kiinnostanut, joten päätin viimeisellä projektillani tehdä uuden aluevaltauksen. Tästä innostuneena hain The Voice of Finlandin tuotantoon ja projektin toteutin tuotantoharjoittelijana Ääni Ratkaisee -vaiheessa. Projektin aikana pääsin mukaan ennakkotuotantoon, kuvauksiin sekä jälkituotantoon. Kuvauksissa työryhmä oli iso, päivät pitkiä ja kiireisiä. Jaksot kuvattiin Porvoon Taidetehtaalla, joten isoimman osan ajasta majoituimme myös Porvoossa. Projektin aikana opin käytännössä kuinka tärkeää on hyvin ja täsmällisesti tehty aikataulu – niin töissä kuin vapaa-ajalla. Pitkät päivät osoittautuivat ajoittain raskaaksi, henkisesti sekä fyysisesti. Intensiivisissä projekteissa itsensä johtaminen onkin todella merkittävässä roolissa. On tärkeää oppia havainnoimaan ja tuntemaan itsensä sekä löytää mieluisat palautumiskeinot, joiden avulla jaksaa. Joillakin tämä voi olla itsekseen olemista kotona tai luonnossa liikkumista. Olen huomannut, että omaa jaksamistani edesauttaa ystävien ja perheen näkeminen. Sosiaaliset tilanteet antavat lisää energiaa ja samalla muuta sisältöä arkeen töiden vastapainoksi. Olen tyytyväinen, että lähdin tutkimaan, millaista TV-tuotannon kulisseissa on. Kannustankin kaikkia käyttämään opintonsa tutustumalla eri aloihin ja etsimään sitä kautta omaa ammatti-identiteettiään. Erilaiset projektit ja harjoittelut auttavat löytämään omaa kiinnostuksen kohdetta tai myös tuotantoja, jotka eivät ole itseään varten. Tämä projekti puolestaan toi minulle lisää innostusta jatkamaan TV-tuotantojen parissa! Tessa M. Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020
Tuotantoharjoittelijana LEGO -palikoiden maailmassa
LEGO Masters on kansainvälinen tosi-TV ohjelma, jossa kilpaillaan parhaan LEGO rakentajan tittelistä. Ensimmäisen kerran ohjelma tehtiin Iso-Britanniassa vuonna 2017. Tuotantoyhtiö Endemol Shine Finland julkaisi ensimmäisen LEGO Masters -tuotantokauden vuonna 2022 ja se keräsikin hurjan määrän katsojia. Ohjelman toista tuotantokautta alettiin kuvaamaan tämän vuoden tammikuussa. Ohjelmassa kilpailee kahdeksan taitavaa paria 10 000€:n palkinnosta ja LEGO Masters Suomi -tittelistä. Kauden päätuomarina toimi LEGO -asiantuntija Esa Nousiainen ja juontajana toimi Jaakko Saariluoma. Ohjelma on hyväntuulinen ja upeita rakennelmia tehdään positiivisella ja kannustavalla asenteella. Toimin kuvauksissa tuotantoharjoittelijana ja projekti kesti osaltani noin puolitoista kuukautta. Projektin alkaessa rakensimme harjoittelijoiden, sekä koordinaattorin kanssa studiotilat, johon kuului ohjaamo, tuotantotoimisto, legovarasto sekä kilpailijoiden backstage. Kuvausten alkaessa me harjoittelijat olimme vastuussa rekvisiitan hankkimisesta, cateringista, kilpailijoiden kuljetuksista sekä kuvausten aikaisista avustustehtävistä. Harjoittelijoina myös puuhailimme LEGO -varastolla Tanskasta tulleen LEGO ammattilaisen, sekä hänen assistenttinsa apukäsinä. Tv-tuotannossa työskennellessä itsensä johtamisen taidot ovat tärkeässä roolissa. Kuvauspäivät ovat pitkiä ja intensiivisiä. Vapaa-aikana lepo kannattaa priorisoida ykköseksi, että jaksaa. Harjoittelijan näkökulmasta projekti oli raskas myös siinä mielessä, että haluaa tehdä kollegoihin vaikutuksen ja näyttää mihin itsestä on. Ahkeruus palkitaan ja hyville työntekijöille on aina tarvetta, mutta se käy välillä voimille itse kullakin. Projektissa kuin projektissa on myös niitä ei niin mukavia tehtäviä, mutta hyvällä itsensä johtamisella hommat tulevat hoidetuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Sain harjoitella itseni johtamista myös siten, että ylipäätään uskalsin lähteä projektiin mukaan, vaikka en tiennyt tv-kuvausten maailmasta mitään. Se vaati rohkeutta ja sitä, että uskoin itseeni. Uskoin siihen, että pärjään ja opin työtehtävät varmasti. Myös kuvausten aikana oman elämän aikatauluttamista sai harjoitella, sillä halusin ehtiä nauttia vapaa-ajallani myös läheisten seurasta sekä harrastuksista. Vaati hieman ponnisteluja, että jaksoi tehdä työn ulkopuolella mitään muuta, mutta se oli välttämätöntä jaksamiseni kannalta. Tämä harjoittelu oli ensimmäinen kosketukseni tv-tuotantojen maailmaan. Opin kuvausten aikana paljon tv-tuotannoista, niiden työtehtävistä sekä työnimikkeistä. Alan tekijöiden kanssa keskusteleminen oli todella arvokasta oppia työharjoittelussa. Projekti oli turvallinen paikka ”ensikertalaiselle” ja antoi hyviä avaimia tv-alan urapolulle. Sain harjoittelusta paljon rohkeutta ja innostusta jatkaa alalla.
TV-tuotannossa työskentely vaatii hyvää itsensä johtamista – mielen hallinta on vain yksi osa-alue
Kulttuurituottajana on mahdollista tehdä monipuolisesti erityyppisiä töitä. Yksi vaihtoehto on TV-alan työt, yleisimmin jossain tuotannon roolissa. Työ TV-tuotannossa, erityisesti kuvauspäivinä, voi olla hyvin hektistä ja stressaavaa. Tämä vaatii hyvää paineensietokykyä ja itsensä ymmärtämistä vaikeissa tilanteissa – eli itsensä johtamista. Suoritin työharjoittelujakson The Voice of Finlandin Ääni Ratkaisee -vaiheen esituotannossa ja kuvauksissa. Ohjelman tuottaa ITV Studios Finland, jonka opeissa olin. Tämä oli ensimmäinen työkokemukseni TV:n parissa, mutta olen aikaisemmin opiskellut alaa. Oli siis aika viedä teoria käytäntöön. Samalla syvennyin kehittämään omaa itseni johtamista. Mitä on itsensä johtaminen? Pentti Sydänmaalakka kirjassaan Älykäs johtaminen 7.0 kertoo sen koostuvan viidestä osa-alueesta. Näitä ovat keho, mieli, tunteet arvot ja työ. Itsensä johtaminen koostuu siis muustakin, kuin oman toiminnan ohjaamisesta tehokkaasti. Keho Kaikki alkaa fyysisestä kunnosta. Tämä ei ole pelkästään sporttisen kunnon ylläpitoa, vaan myös huolehtimista arkisista perustarpeista, hyvästä ravinnosta, riittävästä unesta ja rentoutumisesta. Yli kymmenentunnin kuvauspäiviä on mahdoton jaksaa, jos elämän peruspilarit eivät ole kunnossa. Kehon hyvinvointia pidetään helposti itsestään selvyytenä, mutta se on kaiken perusta, jota ei tule sivuuttaa. Mieli Mieli on yksi viidestä osa-alueesta itsensä johtamisessa. Monesti sorrutaan kuitenkin ajattelemaan vain mielen jykevyyden olevan oman johtamisen ydin. Mielen hallintaan toki kuuluu päätöksenteko, mutta myös esimerkiksi havaitseminen, muistaminen ja oppiminen. Myös aivomme on elin, joka tarvitsee säännöllistä harjoitusta. Uuden asian opiskelu sekä mietiskely ovat hyviä tapoja harjoittaa mielen virkeyttä. Tunteet Voisi ajatella tunteiden kuuluvan yhteen mielen kanssa, monesti näin ei kuitenkaan ole. Jokainen kokee tunteita elämän eri tilanteissa. Tunteet nousevat helposti pintaan myös tilanteissa, joissa sitä ei haluaisi. Tunnekylmyyden sijaan tulee harjoittaa tunteiden hallintaa ja tunneälykkyyttä eli kykyä tulla toimeen itsensä ja muiden kanssa. Tunneälykkyyden kasvaessa oppii paremmin käsittelemään omia tunteita, mutta samalla havainnoimaan muiden tunteita. Tämä parantaa myös vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tärkeitä TV-tuotannossa ison työryhmän kesken. Arvot Miten arvot liittyvän itsensä johtamiseen? Näin kysyin itseltäni arvoja ensi kertaa miettiessäni. Arvot ohjaavat ajatuksia ja tunteita, jotka liittyvät meidän tarveperusteisiimme käyttäytymismalleihin. Voidaan puhua henkisestä kunnosta, kun omat arvot ja toiminnot kohtaavat. Tämä tuo merkityksellisiä tunteita omasta tekemisestä, mikä edesauttaa paremman tasapainon löytämisessä itsensä kanssa – ja itsensä johtamisen helpottuu. Työ Viimeinen alue on työ. On tärkeä tarkastella ammatillisen tekemisen edellytyksiä. Onko tehtävä työ mieluisa, onko minulla selkeät työtehtävät ja tavoitteet. Erityisen tärkeää on pohtia kehittää kyseinen työ itseäni ja saanko kehitystä tukevaa palautetta säännöllisesti. Kun tehtävä työ on tasapainossa muiden osa-alueiden kanssa, voi vasta todella johtaa itseään kunnolla. Muista myös itselle armollisuus Pyrin harjoittelujaksoni aikana seuraamaan ja kehittämään kuinka toteutan itseni johtamista. Täysin uusi työympäristö ei ole tähän helpoin valinta. Se kuitenkin tarjosi myös hyviä oivalluksia, kun pisti itsensä kokonaan likoon pitkinä työpäivinä. On hyvä kuitenkin muistaa, että itsensä johtaminen, eli syvimmillään itsensä ymmärrys, on elämän pituinen prosessi eikä se ole koskaan valmis. Täytyy myös olla itselleen armollinen, vaikka suoritus ei aina ole heti 10+. – Anni Huomolin, kulttuurituotannon opiskelija vuosikurssia 2020 Lähde: Sydänmaanlakka, Pentti 2012. Älykäs johtaminen 7.0. Helsinki: Talentum Media Oy.
Kestävä kehitys Tv-tuotannossa
Televisiotuotanto, tuo valtava koneisto, joka vaatii paljon erilaisia resursseja toimiakseen. Mitä onkaan ekologisuus kulissien takana? Voiko Tv-ohjelman tuottaminen olla kestävää? Pääsin työskentelemään tuottajaharjoittelijana The Voice of Finlandin 13. tuotantokaudella ääni ratkaisee-vaiheessa. Tuotannossa kestävällä kehityksellä oli merkittävä rooli, kestävää näkökulmaa toteutettiin Albert ympäristöjärjestelmän avulla. Tämä Baftan (British Academy of Film and Television Arts) alainen ympäristöjärjestelmä tarjoaa tuotannoille hiilijalanjälkilaskurin, mahdollisuuden sertifiointiin sekä ympäristökoulutusta ja -tietoutta. Ekologisuus kulissien takana The Voice of Finlandissa ekologisuus näkyy monin tavoin. Albert-ympäristöjärjestelmään raportoidaan kaikki teot, ja kierrätys on nostettu kunniaan. Lasista ja metallista biojätteeseen – kaikki kierrätetään. Sähköiset lomakkeet ja sopimukset vähentävät paperijätettä ja toimiston sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä. Kuvauspäivinä ekologisuus on osa arkea: kierrätyspisteet, veden harkittu käyttö ja roskispäiväkirjat pitävät jätteet kurissa. Kimppakyydit, kierrätettävät CREW-passit ja välttäminen kertakäyttöaterimien käytössä ovat osa tuotannon arkea. Ruualla on merkittävä vaikutus ilmastoon, ja noin viidennes kulutuksen ilmastovaikutuksesta aiheutuu siitä. The Voice of Finlandissa panostettiin vegaanisiin vaihtoehtoihin, ja lihankulutusta pyrittiin vähentämään tietoisesti. Ruoan vaikutuksia ympäristöön tarkastellaan laajasti, ja tuotantoryhmän ruokailut on suunniteltu niin, että aina on mahdollisuus vegaaniseen ruokaan. Kiertotaloutta ja jätteen vähentämistä Televisiotuotannossa käytetään valtavia määriä materiaaleja, mutta The Voice of Finlandissa on panostettu kiertotalouteen. Lavastus ja rekvisiitta saavat uuden elämän, kun vanhoja tavaroita hyödynnetään uudelleen. Kierrätetyt kuvauskalustot ja vähentynyt tarve kuljetuksille ovat osa suurempaa ekologista visiota. Vaikka kompromisseja joudutaankin tekemään, The Voice of Finlandin 13. tuotantokausi osoittaa, että kestävän kehityksen huomioiminen tv-tuotannoissa on mahdollista ja välttämätöntä. Suurella näkyvyydellä varustetut tuotannot voivat toimia esimerkkinä ympäristöystävällisestä viihteestä, ja The Voice of Finland on valinnut astua tähän kestävän tulevaisuuden valokeilaan. Noora/Kutu19
Aurinkoenergialla tuotettu bisse? – Ympäristö tarvitsee kulttuurituottajan osaamista
Tiia Ryynänen Kulttuurituottaja 2018 Itsenäinen projekti: Ekokyselyn toteuttaminen TV-tuotantoyhtiön henkilöstölle - blogi Tein ensimmäisen työharjoitteluni kesällä 2021 TV-tuotantoyhtiössä tuotantoharjoittelijana. Kuvauspaikalla huomioni kiinnittyi toistuvasti puolityhjiin vesipulloihin, jotka elivät omaa elämäänsä. Suretti katsoa, kuinka niiden omistajat olivat unohtaneet niitä eteiseen, auton takapenkille, kannon nokkaan tai puiston penkille. Hylkäsivät ja tarttuivat toiseen. Nämä puolityhjät, muoviset vesipullot ovat symbolinen kuvaus siitä, kuinka ympäristöasiat voidaan ottaa, tai olla ottamatta tuotannoissa huomioon. Kuitenkin fakta on, etteivät muoviset vesipullot itsessään ole niin järkyttävä teko ympäristöämme kohtaan. Suomessa me tykkäämme ansaita hieman taskurahaa viemällä pullot pullonkierrätyspisteelle. Työharjoittelun jälkeen sovin tuotantoyhtiön kanssa, että voisin kartoittaa heidän puolestaan, kuinka toimistolla ja kuvauspaikoilla ekologisuus toimii tuotantoyhtiön työntekijöiden mielestä. Suunnittelin ja tein kyselylomakkeen, lähetin sen työntekijöille ja analysoin saamani vastaukset. Vastausten pohjalta tein tuotantoyhtiölle kehitysehdotuksia, kuinka he voisivat kehittää ekologisia tekijöitä tuotantoyhtiönä. Tapahtumat, festivaalit ja tv-tuotannot ovat mahtavia tilaisuuksia, jotka tarvitsevat entistä enemmän kestäviä tuotantotapoja, ekologisia palveluita sekä materiaaleja toteutuksessaan. Kulttuurituottajilla on oivallinen mahdollisuus hyödyntää koulutusohjelmastamme saatuja taitoja myös ympäristöteemojen edistämiseksi. Pohdi näitä, kun suunnittelet ekologisempaa tuotantoa: Millä saadaan merkittävin vaikutus aikaiseksi? Mitä ekologisia palveluita tai yhteistyökumppaneita voimme hyödyntää? Miten logistiikka hoidetaan? Miten jätehuolto hoidetaan tapahtuman aikana? Miten jälkituotannossa saadaan kierrätys tehokkaaksi? Kuinka viestimme ekoasiosta vaikuttavasti ja innostavasti? Kuvittele festivaali, jonne ihmiset kuljetetaan hybridi-busseilla. Ravintolakojuissa edustavat kotimaista lähiruokaa tarjoilevat yritykset. Bisse kädessäsi on sellaisen panimon tuottama, joka hyödyntää tuotantolinjassaan aurinkoenergiaa. On paljon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ilmaston hyväksi, isompia ja pienempiä tekoja. Tärkeintä olisi, että ympäristö huomioitaisiin tekemisessämme. Se, että tuotannoissa pystyttäisiin minimoimaan eniten päästöjä aiheuttava tekijä, on iso askel oikeaan suuntaan. Ekologisten toimintatapojen selvittäminen vaatii aikaa, suunnittelua ja käytännön organisointia. Nämä taidot ovat meillä hallussa. Mikäli ekologisuus kiinnostaa, ehdota, että voisit ottaa harteillesi vaikkapa ekologisuuden koordinoinnin. Katso mitä tapahtuu! Hyödyllisiä linkkejä haltuun otettavaksi: https://ekokompassi.fi/ https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ https://www.sitra.fi/blogit/vinkkeja-kestavien-tapahtumien-toteuttamiseen-hiihtokilpailuista-kokouksiin/
Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä
Työskentelin syksyn 2021 Tanssii tähtien kanssa -tuotannossa tuotantoassistenttina. Syvennyin projektin aikana itsensä johtamiseen. Vastuualueeni tuotannossa oli TTK-sovellus ja lähetyksen aikana olin kiinni pisteissä. Olin välikätenä siirtämässä pisteet studiosta UT-autoon. Sen lisäksi assistentin pestiin kuului kaikenlaiset avustavat ja juoksevat asiat sekä esiintyjien ja muun työryhmän viihtyvyyden takaaminen. Syventymisalueen valinta oli helppoa, sillä halusin tehostaa työskentelyäni sekä varmistaa oman jaksamisen pitkän tuotannon aikana. Meillä oli syksyn aikana yhteensä 13 suoraa lähetystä, joista ensimmäinen oli syyskuun alussa ja viimeinen marraskuun lopussa. Livepäivät olivat usein hektisiä. Omien työtehtävien lisäksi tuotantotiimin on huolehdittava, että studiossa on kaikki tarvittava ja kameratreenit pyörivät aikataulun mukaisesti. Livelähetyksen alettua pystyin ensimmäisen kerran päivän aikana keskittymään ainoastaan omiin vastuualueisiini sovellukseen ja pisteisiin. Itsensä johtamisesta ja kehittämisestä löytyy paljon aineistoa ja monenlaisia vinkkejä sekä työkaluja. Itselleen sopivimpien työkalujen löytäminen voi olla hankalaa ja siksi monissa aineistoissa painotetaankin itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisäksi aineistoissa toistui useasti hyvinvointi ja tasapaino. Suurta kuvaa katsoessa nämä ovat hyviä vinkkejä, mutta kiireellisessä ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa välineet eivät ole hyödyllisiä. Livepäivän aikana ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää tasaisin väliajoin taukoja, tehdä to do -listoja tai sammuttaa puhelimen ilmoituksia, jotta oma keskittyminen ei keskeydy. Livepäivät suunnitellaan ja aikataulutetaan tarkasti edellisen viikon aikana. On kuitenkin valmistauduttava ja hyväksyttävä, että työpäivä ei aina tule menemään aikataulun eikä edes suunnitelman mukaan. On etukäteen tiedettävä mitkä tehtävät voi jättää hetkeksi kesken, jos päivän kulkuun tulee muutoksia. Sen lisäksi delegoiminen tai avun pyytäminen tilanteen muuttuessa on todella tärkeää. Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä täytyy olla tiettyyn pisteeseen asti automatisoitua. Tähän auttaa kokemus ja työtiimin tuki. Lisäksi nopeatempoisessa ympäristössä työskenteleminen vaatii joustavuutta ja pitkää pinnaa. Välillä on laitettava tuotanto kokonaisuudessaan omien työtehtävien edelle, kuitenkaan unohtamatta niitä. Syksyn tärkein oppi oli, että itsensä johtaminen yltää nopeatempoisessa ympäristössä myös tilanteen ulkopuolelle. Edellisen viikon ja jopa koko kauden itsensä johtaminen peilautui livepäivän kulkuun. Pitkän kauden aikana on tehtävä systemaattisesti hyviä päätöksiä niin tuotannon kuin oman jaksamisen eteen.
Itsestään oppiminen kantapään kautta
Viime kesänä elokuun aikaan, olin täydessä työn touhussa koulun ja kahden tv-tuotannon parissa. Olin saanut paljon hyvää palautetta ja kehuja työstäni, ja jopa sairaspoissaolon takia täyttänyt hieman tasoani suuremmat saappaat tuotantopäällikön hommissa. Minulla meni hyvin. Tuotanto oli pitkä ja väsymys koputteli ovella, mutta vielä mentiin. Oma henkinen jaksaminen sain odotettua suuremman lastin harteilleen, sillä kyky ja osaaminen sanoa ”ei” ei ollut lähimaillakaan. Uutena untuvikkona tv-alalla halusin haalia kaiken mitä mistäkin lähti. Syyskuun puolessa välin kahden tuotannon myrskeessä tajusin olevani aivan loppu. Olin antanut itsestäni jokaisen solun, ajatuksen ja venyvän pikkurillini ensimmäiselle tuotannolle. Uusi tuotanto ja kaksi kuukautta täyttä tykitystä koputteli jo oven takana. Miten tästä selvitään? Otin työkaluikseni tavalliset itsensä johtamisen periaatteet eli; aikataulutus, syö, juo, liiku ja nuku kunnolla, tehtävä ja päivä kerrallaan. Kaunis idea, mutta eihän siitä mitään tullut. Aika kului stressatessa, nukkuen huonosti ja tsempatessa itsensä aina jokaiseen kuvauspäivään tekaistu hymy huulilla. Syksystä kuitenkin selvittiin. Sain joululahjaksi Jenni Janakan kirjan Röyhkeyskoulu, joka herätteli minut pikkuhiljaa taas jaloilleen. Kirjassa käsitellään termiä kiltin tytön syndrooma, joka sai minut tutkimaan itseäni hieman tarkemmin. Vahvasti yhtenä muotona tähän syndroomaan kuuluu kyvyttömyys sanoa asioille ”ei”. Asia, jonka kanssa taistelen joka päivä. Itselle on hyvin vaikeaa tuottaa pettymystä, tai sanoa ei ihmisille, jotka ovat minulle tärkeitä tai tiedän, että olisin heille hyödyksi, avuksi tai mieliksi. Itsensä johtamisen ja suuren tutkiskelun kautta opin niinkin yksinkertaisen asian kuin, minun on oltava vastuussa itsestäni ja omasta jaksamisestani, vaikka se ei aina olisikaan muiden mieleen. En pysty johtamaan itseäni, jos venyn ja suostun kaikkeen. Aina jokin uusi asia on pois jostain muualta. Olen priorisoinut liian kauan työn ja muille elämisen oman hyvinvointini edelle. Minun on lopetettava muiden miellyttäminen ja opittava sanomaan ei. Opin myös, ettei aina tarvitse suorittaa satalasissa. Keskinkertainen kelpaa. Riman alittaminen sieltä, missä se on matalimmillaan ei ole huonoin vaihtoehto, silloin kun on muita tärkeämpiä asioita mitä priorisoida. Esimerkiksi juuri oma hyvinvointi. Itsensä johtamista ei opeteta koulussa, ja jokainen tulee kohtaamaan tilanteita, kun tarvitaan röyhkeyttä ajatella itseään ja omaa jaksamista, vaikka se ei sopisikaan muiden suunnitelmiin. Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi mennä näin syvän kautta, sillä toipuminen pitkästä itsensä sivuuttamisesta kestää tuhottoman kauan. Kulttuurialalla tehdään työtä rakkaudesta lajiin, mutta muistakaa tehdä töitä myös rakkaudesta itseään kohtaan ja oppikaa sanoman ei. -Ira
Kysytään tuotantopäälliköltä
Miten toimitaan, kun hiekkamyrskyn jälkeen alkaa loppumaton sadekuurojen on-off -mittelö ja rajallinen kuvausaika lyhenee entisestään? Entä kun kuvausryhmän auto jää kiinni mutaan väärällä puolen trooppista saarta ja kameran pitäisi jo käydä? Entä kun kalustorahti on jäämässä jumiin jonnekin päin Tanskaa, kun sen pitäisi olla jo rakennettavana toisella puolella maailmaa? Kysytään tuotantopäälliköltä. Toteutin viimeisen opiskeluprojektini tv-sarjan tuotannossa, jonka noin kuukauden mittainen kuvausjakso sijoittui ulkomaille. Toimin tuotantopäällikkönä, eli vastuullani oli lähes kaikki tuotannon käytännön järjestelyistä aina kuvaus- ja työlupien järjestämisestä kuvausaikataulujen tekemiseen, tiimin informointiin ja työvuorosuunnitteluun. Olen viettänyt viimeiset neljä vuotta tiiviisti työelämässä. Palattuani pohtimaan projektiraportin muodossa omaa tekemistäni, löysin itseni monen oivalluksen ääreltä. Tv-tuotannossa usein muuttujia on vakiotekijöitä enemmän. Tämä pätee etenkin reality-tuotantoihin, jossa hyvin pieni osa sisällöstä pystytään etukäteen käsikirjoittamaan Tilanteita seurataan reaaliaikaisten tapahtumien mukaan. Sisäisen viestinnän työryhmän välillä on oltava huippuunsa viritetty. Yksikin epätietoinen lenkki ketjussa voi vaikeuttaa kaikkien työntekoa. Yksi ihminen tai koko työryhmä voi ymmärtää väärin epäselvästi kerrotun viestin. Koko tiimin informoiminen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa on tärkeää niin tiedonkulun kuin tiimin viihtyvyyden kannalta. Projektin jälkireflektoinnissa perehdyin myös itseni johtamiseen. Intensiivisellä kuvausjaksolla – varsinkaan tuotantopäällikön roolissa – se ei ole aina yksinkertaista. Kuvauspäivät ovat pitkiä ja mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa. Tuotantotiimiä oli paikalla noin 30 henkeä, jonka lisäksi kahdeksasta neljääntoista esiintyjää. Vaikka tuottaja aina lopulta on päävastuussa kaikista ja kaikesta, käytännön tason vastuu tiimin tekemisestä ja viestinnästä oli minun harteillani. Sanotaan, että tv-alan tekijöiden on oltava vähän kaheleita pärjätäkseen. Pitänee paikkansa. Silti olisi tärkeää pitää kaiken sekoilun keskellä huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Vaikka tuntikirjanpidon numerot paukkuivat tähtitieteellisissä lukemissa, tunsin ylpeyttä siitä, että pystyin pitämään langat käsissä kaiken hektisyyden keskellä. (Muutaman kerran piti pikameditoida siivouskomerossa, jotta pysyi järjissään.) Tuotanto oli varmasti urani yksi intensiivisimmistä, eikä varmasti viimeinen laatuaan. Projekti oli kaikkineen todella opettava ja osoitus siitä, että tilanteessa kuin tilanteessa hyvä työkalu selviytymiseen on muistaa, ettei ole kirurgi. Virheet eivät ole hengenvaarallisia: niistä voi ottaa oppia. Ja kun muistaa hengittää (vaikka välillä siellä siivouskomerossa), niin pärjää hyvin.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku