Avainsana: Tuottajat18
Hankemaailmaan salsatanssin tahdissa
Höntsä – silta eteenpäin! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka tekee työtä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, pääosin 16–25-vuotiaiden hyväksi. Osallisuutta ja hyvinvointia tuetaan nuorten omista lähtökohdista lähtevällä matalan kynnyksen toiminnalla, joka voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Viime vuonna Helsingin jäähallissa järjestetty Höntsäfest-tapahtuma oli monessa mielessä jättimenestys, joten hanke oli hyvässä vauhdissa astuessamme mukaan toimintaan. Oma tuotantomme keskittyi Höntsäklubeihin ja Höntsä Coach -koulutuksiin, eli vapaamuotoiseen harrastustoimintaan ja ilmaisiin vertaisohjaajakoulutuksiin. Päädyimme järjestämään salsatanssia Kalasatamassa sijaitsevan TribalTanssiKeskuksen tiloissa. Projektin parasta antia olivat monipuoliset työtehtävät ja sopiva määrä omaa vastuuta. Päivitimme yhdessä hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, mutta muuten työnkuvamme vaihtelivat paljonkin. Kerromme seuraavaksi henkilökohtaisista kokemuksistamme projektin aikana. Tärkeää oppia hankemaailmasta ”Tein yhteistyökyselyitä julkimoille, jotka voisivat edustaa hankkeen arvoja luontaisesti. Otin selvää, mitä lupa-asioita pitää hoitaa tuntien järjestämiseen ja sain Teemun kanssa kevään ensimmäisen Höntsäklubin aluilleen, joka jatkui toukokuun puoleenväliin asti. Järjestin salsaklubillemme opettajan ja kilpailutin tilat, joista päädyimme Kalasatamassa sijaitsevaan Tribal TanssiKeskukseen. Klubien järjestämiseen liittyi myös paljon hankelomakkeiden täyttämistä ja keräämistä kävijöiltä. Lomakkeiden tarkoituksena on osoittaa olemmeko tavoittaneet halutun kohderyhmän sekä hyväksyttää kuvausluvat tunneilla dokumentoidun materiaalin käyttöön markkinointitarkoituksessa. Internet-markkinointi oli yksi asia, mitä halusin oppia paremmin ja sain siihen koulutusta Höntsä-hankkeen tuottaja Mira Simsiöltä. Pääsin ylläpitämään ja päivittämään hankkeen kotisivuja sekä sosiaalisen median sisältöä. Sain samalla pintaraapaisun siitä, miten markkinointi analytiikkaa voi hyödyntää ja seurata esimerkiksi kampanjoissa. Koen tämän erityisen hyödylliseksi taidoksi tuottajalle.” - Jesse Lagus ”Hankemaailman osaamista arvostetaan kentällä todella paljon, joten tuntui suorastaan etuoikeutetulta tutustua siihen jo ensimmäisessä tuotannossa. Hankintojen, kuten paitatilauksen kilpailuttaminen kehitti luovaa ja loogista ajattelua, josta on hyötyä missä tahansa tehtävässä. Pääsin syventämään osaamista verkkosivujen päivittämisessä sekä tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan. Uskon, että saamani oppi digimarkkinoinnissa tulee vielä hyvään käyttöön. Olin odottanut ensikosketusta videon kuvaamiseen ja muokkaamiseen. Tuottaja Mira Simsiö opasti GoPron käytössä ja pääsin ikuistamaan salsaklubien mahtavaa tunnelmaa. Tein klubeista mainosvideon ja tutustuin muutamien muokkaussovellusten perusteisiin. Tuottajan on mielestäni hyvä tietää, minkä verran resursseja mikäkin visuaalinen tuote vaatii.” - Teemu Esko Rentoa tanssia ja ikimuistoisia hetkiä Lähdimme salsaklubilla liikkeelle alkeista ja pistimme pian omat ruedat eli tanssiympyrät pystyyn. Rennossa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä koettiin monia hauskoja hetkiä vailla mitään suorituspaineita. Salsa on helposti lähestyttävä laji, joten yhtälö oli lähes täydellinen. Uudet liikkeet otettiin haltuun yhdessä nauraen opettaja Niko Karppisen johdolla. Etenkin Niko ja Jesse olivat vanhoina salsakonkareina aina tukemassa. Tunneillamme vieraili myös Topi Tateishi, joka on tunnettu hahmo Suomen tanssipiireissä jo 90-luvulta saakka. Salsaa hän on opettanut vuodesta 2010 alkaen omalla tanssikoulullaan. Hänen hyväntuulinen otteensa ja pitkä kokemuksensa kohotti tunnelmaa entisestään. Moni tuntui löytävän sisäisen tanssigurunsa – ja mikä tärkeintä, käteen jäi paljon ikimuistoisia hetkiä. Höntsä – silta eteenpäin! antoi meille paljon eväitä tulevaisuuteen. Pääsimme kokemaan, miten työ voi olla samanaikaisesti hauskaa, antoisaa sekä yhteiskunnallisesti tärkeää. Suuri kiitos tanssinopettajille, kävijöille sekä koko upealle tiimille! Teemu Esko & Jesse Lagus, Tuottajat 18
XR Roadshow – kulttuurituottajat lisätyn todellisuuden sanansaattajina
Metropolia Ammattikorkeakoulun Arabian kampuksen käytävillä käy kuhina. Toisesta kerroksesta kantautuu letkeä musiikki DJ:eiden soittamana, ensimmäisessä kerroksessa ihmiset kävelevät jännittyneenä lankkua pitkin virtuaalilasit päässään, ja kerrosta alempana tutkitaan monenmoisia lippulappuja älylaitteiden avulla sekä hämmästellään uusia, lumoavan taiteellisia virtuaalitodellisuuksia. Helsinki XR Centerin kiertue – XR Roadshow – on saapunut kampukselle. Helsinki XR Center on vuoden 2019 alussa Metropolian kulttuurikampuksen yhteyteen perustettu keskus, jonka lähtökohtana on nostaa Suomi kärkimaaksi lisätyn todellisuuden teknologioiden ja toteutusten kentällä. Keskus toimii tutkimus-, startup-, ja yritysyhteistyön keskiössä: XR Centerissä kohtautetaan luovia tiimejä, startup-yrityksiä sekä suurempia XR-toimijoita ja rahoittajia. Tavoitteena on tarjota myös opiskelijoille ja muille toimijoille verkostoitumismahdollisuuksia XR-alan asiantuntijoiden, yhteistyökumppaneiden, yritysten ja vierailijoiden kesken. Projekti, jonka me – eli Meeri ja Ossi – saimme toteuttaa Helsinki XR Centerille, oli neljän kampuksen mittainen XR Roadshow, jonka ideana oli jalkauttaa Helsinki XR Center Metropolia Ammattikorkeakoulun viidelle kampukselle: Myyrmäkeen, Leppävaaraan, Viertotielle, Myllypuroon sekä Arabiaan. Koska Helsinki XR Centerin toimintaa operoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, oli XR Roadshown missiona tuoda Helsinki XR Centerin olemassaolo ja sen toiminta nimenomaan Metropolian opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan tietoisuuteen. Kiertueella oli mukana runsaasti messumateriaaleja giveaway-tarroista näyttävään messuseinään asti, ja kiertueen sisältöinä toimivat erilaiset kiinnostavat VR ja AR -demot, sekä pääasiassa opettajille suunnatut workshop-sessiot. Demosisällöt valittiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti juuri kyseessä olevan kampuksen opiskelijoiden intressejä, jotta mahdollisimman moni voisi löytää näistä teknologioista yhtymäkohtia omaan tekemiseensä. XR Roadshow oli uunituoreen Helsinki XR Centerin ensimmäinen tapahtuma, joten kaikki siihen liittyvä luotiin ja keksittiin alusta alkaen tyhjästä, mutta tiiviisti yhdessä. Lähtökohtana tapahtumakonseptin luomiselle oli se, että sen voisi siirtää paikasta toiseen helposti ja nopeasti, pop-up tyyppisesti. Tekemistä riittää XR Roadshown toteuttamisessa oli luonnollisesti mukana koko Helsinki XR Centerin silloinen seitsenhenkinen porukka, mutta projektin ydintiimiin kuului ainoastaan kolme henkilöä: upea ja ammattitaitoinen ohjaajamme Mira Simsiö, joka vastaa koko Helsinki XR Centerin viestinnästä ja tapahtumista, sekä me kaksi, jotka toimimme projektituottaja-tittelillä. Projektin alussa työnjako oli jakautunut tasaisesti meidän kolmen kesken, jolloin “jokainen teki vähän kaikkea”, mutta projektin edetessä meille muodostui selkeät omat vastuualueet, ja vieläpä omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti! Ossin työnkuva muodostui lähinnä käytännön asioista kuten kampusten yhteyshenkilöiden kartoittamisesta ja kontaktoinneista, tapahtumatilojen suunnittelemisesta, tilavarauksista, logistiikasta, laiteselvityksistä, video-, ääni- ja valolaitteiden hankkimisesta, musiikillisen ilmeen rakentamisesta, videokuvaamisesta ja editoinnista. Meerin työnkuva taas painottui enemmän viestintään ja markkinointiin. Hän vastasi pääasiassa sosiaalisesta mediasta: Instagramin, Facebookin, Linkedinin ja Twitterin päivittelystä ja sisällöntuottamisesta. Somettamisen lisäksi Meeri valokuvasi tapahtumissa, sekä avusti markkinointimateriaalien ja muiden graafisten elementtien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Luonnollisesti Meeri pysyi mukana luupissa myös tapahtuman suunnittelun suhteen, ja auttoi roudaamisessa ja kasaamisessa. “Onko nää teknologiat sulle ennestään tuttuja?” Tapahtuman aikana oli äärimmäisen mielenkiintoista tarkkailla ihmisten reaktioita XR-teknologioita kohtaan. Vastaanotto vaihteli kampuskohtaisesti. Toisilla kampuksilla näki nopeasti, että teknologiat oli suurimmalle osalle täysin tuttu juttu, kun taas toisella kampuksella kohtasi useita, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet virtuaalilaseja tai AR-teknologiaa. Erilaiset kokemukset herättivät erilaisia reaktioita. Etenkin Richie’s Plank Experience -peli, jossa käyttäjä kävelee virtuaalitodellisuudessa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa lankkua pitkin kaupungin yllä, herätti vahvoja reaktioita. Oli mielenkiintoista kuunnella ihmisten hämmästelyjä ja kokemuksia: ruudulta pelin tarkkailu ei saattanut tuntua missään, mutta heti kun lasit laittoi itse päähän, oli kokemus heti eri ja monelle liiankin aito. Iso osa ei uskaltanut astua lankulle ollenkaan. Kaiken kaikkiaan XR Roadshow oli monelle hyvin kallisarvoinen kokemus ja mahdollisesti se ainoa väylä päästä käsiksi esimerkiksi VR-laseihin, ja kokemaan jotain aivan uutta. Tapahtuma oli monelle hauskaa vaihtelua tavallisen kouluviikon keskelle. Saimme konseptista paljon kiitosta etenkin Metropolian päästä, ja muut ammattikorkeakoulut ja yliopistot lähestyivät meitä toivoen samanlaista kiertuetta omalle kampukselleen. XR-teknologiat ovat selkeästi kuuma juttu, mutta silti monelle vielä hyvin kaukainen asia. Kiertue oli oiva tapa tuoda teknologia lähelle ihmisiä, ja kertoa, miten eri koulutusalat ja työntekijät voivat näistä teknologioista hyötyä. Mutkat suoriksi ja menoksi Näin tuottajan näkökulmasta tapahtuma meni moitteettomasti: kävijöitä riitti, pysyimme budjetissa, demot olivat toimivia ja kiinnostavia, mahduimme ja sijoituimme kampuksien tiloihin hyvin. Ennen kaikkea saimme olla mukana luomassa jotain täysin uutta ja vieläpä jatkuvaa, sillä roadshown kevyttä pop-up -konseptia tullaan käyttämään jatkossakin. Yksi yllättävä käänne projektissa kuitenkin oli, sillä Leppävaaran kampus jouduttiin sulkemaan hieman ennen kyseiselle kampukselle suunniteltua XR Roadshow päivää. Onneksi tapahtumamme oli sama jokaisella kampuksella ja näin ollen hyvin joustava kokonaisuus, joten tämä tilanne ei vaatinut muita toimenpiteitä kuin kyseisen tapahtumapäivän poistamisen kaikesta markkinoinnista. XR Roadshown rakentaminen oli meille kaikin puolin erittäin opettavainen kokemus, sillä saimme tämän yhden projektin aikana mahdollisuuden toteuttaa oikeastaan neljä tapahtumaa. Jokaisesta tapahtumasta pystyimme oppimaan jotain uutta, ja tekemään seuraavasta taas hieman paremman. Työn jäljestämme ja asenteestamme tykättiin lopulta niin paljon, että meidät molemmat palkattiin Helsinki XR Centerille osa-aikaisiksi työntekijöiksi opintojemme oheen! Tämä oli jotain, mitä emme osanneet kumpikaan edes toivoa, mutta tarkka työnjälki ja innostunut asenne tuotti jälleen kerran tulosta. Voimme ylpeänä seistä tämän projektin ja koko Helsinki XR Centerin takana. Nähdään seuraavassa tapahtumassa! Kirjoittanut, Meeri Lehto ja Ossi Hynönen Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssilta Seuraa Helsinki XR Centeriä! Facebook: https://www.facebook.com/helsinkixrcenter/ Twitter: https://twitter.com/HelsinkiXR LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/35524774/ Instagram: https://www.instagram.com/helsinkixrcenter/ www.helsinkixrcenter.com
Kiasma—taiteilijan, yleisön & hermojen risteyskohta
Shoplifter, Nervescape VIII Ajattelen, että kulttuurituottaja on taiteen ja kulttuurin mahdollistaja. Tuottaja tarjoaa taiteilijalle mahdollisuuden esittää omaa taidettaan ja tuoda sitä esille, sekä tilaisuuden taiteen kokijalle tai kuluttajalle nähdä sitä. Monissa teoksissa ja tapahtumissa yleisö saa olla itsekin osana kokonaisuutta jollain tavalla. Valitsin Y-tuotantoprojektikseni Kiasman näyttelyn Nervescape VIII, joka on islantilaisen taiteilijan Shoplifterin installaatio. Teos on tehty värikkäästä ja synteettisestä hiuksesta, ja ripustettu kattoon muodostaen taiteilijan mukaan hermoverkoston näköisen kokonaisuuden. Teos heijastelee taiteilijan kiinnostusta neurotieteeseen ja aivotutkimukseen, josta nimikin osittain tulee. Olin mukana näyttelyn avajaisviikon tapahtumissa. Ennen näyttelyn avajaisia teosta rakennettiin tuhansista hiustupsuista. Vaikka teos on taiteilijan, ei hän tee kaikkea itse. Paikan päällä oli useita ihmisiä solmimassa hiustupsuja yhteen ja leikkaamassa naruja, jotta teos saataisiin ajallaan kasaan. Taiteen mahdollistamisen ajatus oli hyvin kirjaimellisesti läsnä silloin, kun annoin oman panokseni teokseen sitomalla eri värisiä hiuksia yhteen tupsuiksi, jotka myöhemmin olivat roikkumassa osana teosta. Tuottajan työnkuva on monipuolinen ja vaihteleva – se voi olla myös tätä! Teoksellaan taiteilija haluaa kertoa kiinnostuksestaan hiuksiin, kuinka ihmiset kertovat itsestään sillä, mitä tekevät tai eivät tee hiuksilleen. Hiuksilla voi ilmaista itseään, ne voivat kertoa turhamaisuudesta tai liittyä muotiin. Teoksessa käytettyjen kirkkaiden värien on tarkoitus aktivoida aivoja ja tehdä katsoja onnelliseksi. Näyttelyn avajaistilaisuudessa kävi ilmi, että sana kiasma tarkoittaa hermojen risteyskohtaa! Projektin aikana opin paljon teoksesta ja taiteilijasta itsestään osallistumalla niin avajaisiin kuin pressitilaisuuteen ja taiteilijatapaamiseen. Opin myös Kiasman tavoista toimia modernina taidemuseona ja sain käsityksen siitä, millaista on tuottajan työ museossa. Lisää Kiasman ohjelmasta täältä! https://kiasma.fi/nayttelyt/ Tuottaja, Emmi
Rakkaudellista kohtaamista museossa
Toimimme Kiasmalla tuottajaharjoittelijoina kaksipäiväisessä Performing Love -rakkaustapahtumassa, joka tehtiin yhteistyössä Love Foundation -järjestön kanssa. Festivaaleille osallistui yhteensä noin 60 vapaaehtoista taiteilijaa, puheenpitäjää ja muuta esiintyjää. Love Foundationin saamat tuotot lahjoitettiin Suomen Punaiselle Ristille Mosambikin hirmumyrskyn uhrien auttamiseksi. Tapahtuma oli osana Kiasman Ole Hyvä -teemavuotta. Tapahtuman suunnittelu oli aloitettu jo vuotta aikaisemmin, mutta meidän osuutemme alkoi viisi kuukautta ennen tapahtumaa. Aluksi täytyi hahmottaa mitä kaikkea tapahtumaan kuuluu, miten Kiasmalla tuotetaan tapahtumia ja käydä läpi esiintyjien kanssa ennalta sovittuja asioita. Ohjelmaan kuului muun muassa performansseja, puheita rakkaudesta, musiikkia, meditointia, joogaa ja taidepajoja. Suurin osa työajasta kului tiedonhakuun sekä kommunikointiin ohjelmaa tuottavien tekijöiden kanssa. Kun työryhmään kuului kymmenittäin ihmisiä, oli tärkeää informoida kaikkia tarkkaan ja mahdollisimman yksiselitteisesti. Tämä vaati monen yksityiskohdan hallitsemista, sillä jokaisella ohjelmanumerolla oli omat erityispiirteensä. Tuotimme lisäksi materiaalia esiintyjistä tapahtuman Facebook-sivuille, lähetimme tiedotteita, teimme esiintyjiä varten aikataulun pukuhuoneille, sekä avustimme ohjelmanumeroiden valmisteluissa. Tapahtuman tai näyttelyn tuottaminen museossa on hyvin tarkkaa touhua. Jokainen huonekalu, valaisin tai jatkojohto pitää varata hyvissä ajoin ja teosturvallisuus tulee ottaa aina huomioon. Näyttelyihin ei esimerkiksi saa viedä mitään nesteitä, joten jos esityksiin kuuluu esimerkiksi vesielementti täytyy se sijoittaa johonkin toiseen tilaan. Näin laajan ohjelmiston ja työryhmän kanssa muutoksia tulee luonnollisesti viime metreille asti. Huolellinen suunnittelu ja valmistelu takasi kuitenkin toimivan kokonaisuuden, jossa pieniinkin mahdollisiin ongelmiin oltiin varauduttu. Oli mielenkiintoista nähdä millaista on tuottajan työ Kiasmalla tai oikeastaan Kansallisgallerialla, johon kuuluu Kiasman lisäksi Ateneum ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kiasma pyrkii olemaan ihmisen kokoinen ja kaikille avoin. Tämän huomaa varsin lämpimästä asiakaspalvelusta, mutta se näkyy myös Kiasman työporukan mukavassa yhteishengessä. Festivaalit sujuivat ongelmitta ja tunnelma oli lämmin. Tapahtuman aikana avustimme taiteilijoita ja opastimme kävijöitä, sekä hetkittäin pääsimme itsekin seuraamaan ohjelmanumeroita. Tapahtumassa onnistuttiin luomaan rakkaudellinen ilmapiiri ja saimme myös kiitosta kävijöiltä tapahtuman tarjoamista elämyksistä. Oli hienoa olla osana näinkin monipuolista ja monella tapaa erityistä tuotantoprosessia. Ida & Hannamari, kulttuurituotanto
Esittävät taiteet lähemmäs yleisöä
Aurinko paistaa, tapahtuman järjestelyt on tehty ja Arabia on valmiina kesän aloitukseen. Tunnelma on kihelmöivä ja odottava, ennen ensimmäisten esiintyjien ja tapahtumakävijöiden saapumista. Tästä tulee hyvä päivä! Arabian katufestivaali on kaikille avoin, päivän mittainen ulkoilmatapahtuma, jossa pääsee nauttimaan hyvästä musiikista, esittävien taiteiden esityksistä, katutaiteesta ja maukkaasta katuruuasta. Tapahtuman teemana on kestävä kehitys, joka näkyi tänä vuonna kasvisruokana ja muovittomuutena. Festarin takana toimii Arabian alueen asukasyhdistys Artova Ry ja kymmenet vapaaehtoiset. Meidän vastuullamme tuotannossa oli esittävien taiteiden ohjelma, sen suunnittelu ja toteutus. Tavoitteenamme oli tuoda esittäviä taiteita laajemmin alueelle, lavan ulkopuolelle. Ihmisten kynnys mennä esittävien taiteiden luo on suuri ja halusimme madaltaa tätä kynnystä. Toimme esittävät taiteet ihmisten luo, helpommin tavoitettavaksi. Tämän vuoden katufestivaaleilla näkyi siis niin nykytanssia, sirkusta kuin myös teatteria koko tapahtuma-alueella. Sirkus Magenta ja Voimistelu- ja urheiluseura Elise järjestivät avoimia työpajoja, johon ihmiset pääsivät itse kokeilemaan välineitä ja sirkustemppuja. Tanssitaiteilijat Inka Pohjonen ja Vellamo Ikonen sekä Sonja Aaltonen ja Wilma Maunula haastoivat festarikävijöitä kokeilevammilla nykytanssiteoksillaan liikkuen yleisön seassa. Lisäksi PellePändi, Skeittaava koira Rambo ja Taikuri Markus Tervo viihdyttivät kaikkia lapsista vaareihin. Mielestämme onnistuimme tavoitteessamme. Ohjelmaa oli paljon ja se oli monipuolista. Alueella liikkuvat esiintyjät olivat myös keskenään hyvin erilaisia ja oli mielenkiintoista huomata, miten eri tavalla ihmiset heihin reagoi. Työpajat ja liikkuvat sirkusesiintyjät vetivät ihmisiä puoleensa helposti ja ihmiset jäivät innoissaan seuraamaan. Nykytanssiin suhtauduttiin uteliaasti mutta sitä oli selkeästi haastavampi lähestyä. Tämän kaltaista vuoropuhelua ihmisten ja nykytanssin välillä haluamme juuri kehittää, jotta ihmisille olisi helpompaa näyttää uteliaisuutensa. Siinä missä esittävät taiteet haastavat katsojaansa, katsoja voi myös haastaa esittäviä taiteita. -Heidi ja Sofia
Viestintää Osuma-hankkeessa
Viestintää ja maailman parantamista. Mielestäni tämä on täydellinen kombo kulttuurituotannon opintojen ensimmäistä projektia varten. Pääsin toteuttamaan näitä kahta asiaa Osuma-hankkeessa projektituottajana keväällä 2019. Projektityössä vastuualueeni oli viestinnän suunnitteleminen ja toteutus Nuori 2019-tapahtumaa varten. Nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä edistävällä koordinaatiohanke Osumalla oli Turun Logomossa 27.–28.3. järjestetyssä Nuori 2019 tapahtumassa messupiste. Nuori 2019 -kokonaisuuden viestinnän suunnitteleminen täysin yksin oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Aiemmin olin toteuttanut toisten suunnittelemaa viestintää, mutta nyt pääsin itse rakentamaan viestintäsuunnitelman alusta loppuun. Suunnitelmasta tuli onnistunut kokonaisuus, jota oli helppoa lähteä toteuttamaan sellaisenaan. Suunnittelemisen jälkeen vuorossa olikin viestinnän toteutus, jonka aikana kirjoitin uutisia, kuvasin ja editoin videon, tuotin sisältöä sosiaaliseen mediaan ja kirjoitin blogitekstin vihapuheesta pelimaailmassa. Toteutus oli osuus, johon sain ammentaa todella paljon omia näkemyksiäni ja luovuuttani. Videon kuvaaminen ja editointi toivat hymyn huulilleni ja asiantuntijuuttani pääsin kasvattamaan työstäessäni blogitekstiä yhdessä toimistuskunnan kanssa. Hulinaa messupisteellä Viestinnällisen vastuun lisäksi olin mukana suunnittelemassa Osuman messupisteen kokonaisuutta. Messupisteen rakentuminen oli loistava oppimiskokemus. Pääsin aikatauluttamaan messupisteen ohjelmaa ja hahmotin ensimmäistä kertaa näytteilleasettajan näkökulmasta, kuinka hektinen messuympäristö on. Ihannetilanteessa jokainen messuilija jäisi viettämään aikaa pisteelle. Todellisuus kuitenkin on, että toisen messukävijän aika ei riitä edes nopeaan demoon, vaan hän kaipaa pikakatsauksen asiaan, kun taas toinen messuilija jää mielellään keskustelemaan pitkäksi toviksi kiinnostavasta aiheesta. Näille molemmille ihmistyypeille on oltava sisältöä. Osuman messupisteellä keskusteltiin hankkeiden tuloksista, jaettiin erilaisia esitteitä, korttipakkoja sekä jojoja, pelattiin Osuma-lautapeliä ja kuvattiin Facebookiin livehaastatteluita. Ideasta tuotteeksi Kolmantena kokonaisuutena projektissani osallistuin Osuma-pelin tuotteistamiseen. Yhteiskehittelyyn ja oppimisen tukemiseen luodun lautapelin tuotteistaminen oli mielenkiintoinen prosessi, jossa sain nähdä läheltä tuotteen kehittämistä kuluttajia varten. Lisäksi tuotteistamista monimutkaisti Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden säännöt, jotka estävät muun muassa tuotteiden myymisen. Pääsin itse mukaan arvioimaan ja kehittämään tekstejä, joita pelin yhteyteen tuotetaan. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla ja nähdä, miten ideasta kehittyy prototyyppi ja myöhemmin valmis lautapeli. Tuotteistaminen on prosessi, johon törmään varmasti urallani jatkossakin. Opin projektityöstä enemmän kuin osasin odottaa. Viestinnän suunnitteleminen, itsensä johtaminen, ammattilaisille viestiminen, tulosten seuranta ja työn aikatauluttaminen olivat asioita, joissa koen ottaneeni harppauksia eteenpäin. Kaiken oppimisen lisäksi tätä projektia oli mukava tehdä! Aurinkoisin terveisin Venla, kulttuurituottaja
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku