Avainsana: televisiotuotanto
Johtajana intohimoalalla – 4 vinkkiä henkilöstöjohtamiseen tv-alalla
Kulttuurituottajalle on monia työllistymismahdollisuuksia kulttuurin eri aloilta, mistä tällä hetkellä yksi suosittu ala on ollut televisiotuotannot. Suomessa televisiotuotantoyhtiöitä on monia ja tuotettavia ohjelmia löytyy laaja kirjo. Yleisesti televisiotuotannot jaetaan kahteen eri osa-alueeseen non-scripted, eli käsikirjoittamattomiin sarjoihin, sekä scripted, eli käsikirjoitettuihin sarjoihin. Raa’asti yleistäen non-scripted sarjat ovat reality- ja viihdeohjelmia ja scripted sarjat taas osaltaan draama ja komediaohjelmia. Televisiotuotannoissa työskentely on usein projektiluontoista. Työolosuhteet ovat välillä haastavia ja epätyypillisiä. Tv-alalla työskentelevät voivat löytää itsensä niin etelän auringosta, Lapin pakkasista kuin myös Helsingin loskasäästä. Alalla on pienet piirit, työryhmät koostuvat usein määräaikaisista freelancer-työntekijöistä. On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että työryhmäläiset ovat osin tuntemattomia toisilleen. Olen työskennellyt televisiotuotannoissa noin 3 vuotta, minkä aikana olen saanut mahdollisuuden työskennellä ja oppia niin non-scripted kuin myös scripted tuotannoista. Oma kokemukseni perustuu ainoastaan tuotanto-osaston työtehtäviin, missä olen työskennellyt niin tuotantoharjoittelijana, -assistenttina, -koordinaattorina kuin myös tuotantopäällikkönä. Tein viimeisen kulttuurituotannon syventävän projektin non-scripted televisiotuotannosta, missä työskentelin tuotantopäällikkönä. Koska tuotantopäällikön työtehtäviin kuuluu esihenkilö- ja työnjohtamisvastuu, halusin tarkastella projektin syventymisalueena henkilöstöjohtamista televisiotuotannoissa. Kaija Collin ja Soila Lemmetty ovat määritelleet kirjassaan Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallin, missä keskeisintä on: avoin viestintä, ryhmien merkitys työnteossa, yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen sekä organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa. Mukauttaen Collinin ja Lemmetyn (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallia, tässä neljä vinkkiä henkilöstöjohtamiseen tv-alalla: Avoin viestintä Viestinnän merkitystä johtamisessa ei voi ikinä korostaa liikaa! Usein mahdolliset konfliktitilanteet johtuvat väärinkäsityksistä ja viestintäkatkoksista. Ole aina rehellinen, avoin ja läpinäkyvä viestinnässäsi. Positiivinen ja rauhallinen asenne on hyvä pitää mielessä vaikeinakin päivinä. Ryhmien merkitystä työnteossa Televisiotuotannot koostuvat usein monimuotoisista työryhmistä, missä osaaminen asettuu laajalle skaalalle teknisistä taidoista taiteelliseen ammattilaisuuteen. Hyödynnä työryhmän monialaista osaamista ja kannusta työntekijöitä yhteistyöhön. Yritä välttää kuppikuntien ja turhan hierarkian syntymistä kuvaussetissä. Ryhmäytyminen on tärkeä voimavara haastavassa työympäristössä. Yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen Tv-tuotantojen suola on oman työntuloksen konkreettinen näkeminen. Muista arvostaa ja kiittää jokaisen työpanosta; pienistäkin puroista syntyy kaunis joki. Luo henkilöstöjohtajana työntekijöille mahdollisuudet ammatilliseen kehitykseen ja ole tukena jokaisessa kehityksen vaiheessa. Luottamuksen kokemus ja vastuun saaminen lisää työntekijöiden työssä viihtymistä. Organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa Henkilöstöjohtajana muista, että edustat organisaatiota, jossa työskentelet. Viesti ja toimi johdonmukaisesti sekä esimerkillisesti organisaation arvojen mukaisesti. On hyvä kertoa ja muistuttaa työryhmää turvallisen tilan periaatteista sekä organisaation työsuojeluvaltuutetuista. Tärkeimpänä, kohtele ihmisiä ihmisinä. Omalla urallani uskon oman henkilöstöjohtamisen tyylini muotoutuvan ja kehittyvän. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. 😊 -Ailiina, Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020 Lähde: Collin, K. & Lemmetty, S. (2019). Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Edita.
Tuotantokoordinaattorina itseään johtamassa
Viime talvena pääsin työskentelemään tuotantokoordinaattorina Vappu ja Marja Live -nimisessä talkshowssa. Vappu Pimiä ja Marja Hintikka pureutuivat ohjelman juontajina viikoittain ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin asioihin rennolla ja positiivisella otteella. Ohjelman suorat lähetykset esitettiin MTV3 -ja Ava-kanavilla keskiviikkoisin klo 21:00-22:00. Tuotantokoordinaattorin rooli oli mielenkiintoinen mahdollisuus päästä kehittämään itseään, oppimaan uusia asioita ja näyttämään jo opittuja asioita käytännössä. Työ nivoutui sujuvasti osaksi opintoja itsenäisen projektin muodossa ja pääsinkin talven aikana pohtimaan itsensä johtamista työelämässä. Itsensä johtaminen osoittautui mielenkiintoiseksi pohdinnan aiheeksi. Itsensä johtamista pääsi pohtimaan monissa erilaisissa tilanteissa, sillä työtunteja kertyi paljon ja siinä sivussa oli hoidettava myös kevään aikana suoritettavia kursseja. Pohdin raportissani näkökulmaa eniten psyykkisestä näkökulmasta ja kiinnitin huomiota mm. palautumiseen. Uusi työ ja uudet kuviot tempaisevat helposti mukaansa ja sitä saattaa unohtaa esimerkiksi ajankulun, jolloin työmäärälle sokeutuu ja työtunteja kertyy huomaamattomasti jopa liikaa. Tähän yhdistäessä vielä muut mahdolliset työt ja rinnalla suoritettavan koulun voi vapaa-aika ja palautuminen jäädä helposti olemattomiin. Tänä päivänä palautumisesta ja sen tärkeydestä puhutaan koko ajan enemmän. Hyvä niin, sillä mikäli palautumista ei tapahdu, ei myöskään eri velvollisuuksista selviä enää kunnialla ja loppuun palamisen riski kasvaa liian suureksi. Projektin näkökulma oli hyödyllinen ja kehittävä aihe myös itselle, koska omaan jaksamiseen, töiden jakautumiseen, aikataulujen suunnitteluun ja työtuntien seurantaan tuli kiinnitettyä aiempaa enemmän huomiota. Selvisin projektista kunnialla hyvällä ajankäytön suunnittelulla, ennakoinnilla ja sillä, että pyhitin aikaa myös itselleni, jolloin en saanut miettiä koulua, töitä tai mitään muitakaan arjen velvollisuuksia. Tuona aikana tein itselleni tärkeitä asioita ja vietin aikaa mm. ystävieni kanssa. Projektin aikana itselläni oli monta rautaa tulessa niin koulun, kuin muidenkin mielenkiintoisten asioiden suhteen, joten oma ajanhallinta ja sen suunnittelu oli eriarvoisen tärkeää. Kyseinen toimintatapa toimi omalla kohdallani ja sain luotua toimivan, tehokkaan ja tasapainoisen kokonaisuuden, jossa asiat tulevat hoidettua, niin, että palautumiselle ja itselle jää myös aikaa. Mielestäni itsensä johtaminen on yksi tuottajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Itsensä johtaminen on kuuntelemista ja hyvän johtajan on osattava ensin johtaa itseään. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja ja projekteja! //Henri, Kutu16
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku