Avainsana: some
Onko kulttuurituotantojen sponsoroinnin “Prime Time” ohi? – Katsaus nykypäivän tapahtumasponsorointiin
Toimin vuoden 2023 lopussa Aventur showkuoron yhteistyökumppanuusvastaavana. Aventur on helsinkiläinen 40-henkinen sekakuoro, jolla on pienempien keikkojen ja joulukonserttien ohella myös näyttävä showtuotanto joka toinen vuosi. Tänä keväänä toteutettiin Prime Time -show, johon kuului neljä esitystä Aleksanterin Teatterilla. Prime Time -show oli kaksituntinen, koreografioitu ja multivisuaalinen esitys, jossa kuoro esitti omia a cappella sovituksia tunnetuista pop/rock biiseistä. Oma osuuteni osana opintoja oli tutustua lähemmin sponsorointiin sekä hankkia Prime Time -show’lle sponsoreita. Kilpailu kovenee Nykyajan kulttuurituotannot kohtaavat yhä kovenevaa kilpailua sponsoreiden houkuttelemisessa. Huomasin jo projektin alkumetreillä, että sponsoroinnin perinteinen tyyli tarjota logonäkyvyyttä tai mainostilaa ei enää riitä. Näkyvyyden lisäksi sponsori odottaa yhteistyön tukevan erityisesti yrityksen brändiä ja arvopohjaa. Pitkäjänteiset yhteistyöt koetaan usein hyödyllisemmäksi näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi yhteistyön luonnetta kuvaakin mielestäni paremmin termi “kumppanuus”. Tarinallisuudella ja arvopohjaisuudella on valtava painotus nykypäivän sponsoroinnissa. Siksi sovitin kumppanuustarjoukset aina yritysten arvoihin ja tavoittelemiin kohderyhmiin, sekä hyödynsin Aventurin valttikorttia, elämyksellisyyttä ja ainutkertaisuutta. Koska tarjoamamme rahanvastine oli kuitenkin hyvin perinteistä logo- ja mainosnäkyvyyttä, oli vastaus tarjoukseen laajalti kielteinen. Kulttuurituotannoissa on siis nykyään oltava yhä kekseliäämpiä siinä, mitä vastineeksi rahalliselle tuelle tarjotaan. Tämä voi olla haastavaa etenkin Aventurin kaltaisille, suhteellisten pienille kulttuuritoimijoille, joilla on rajalliset resurssit. Showkuoron tapauksessa valtaosa tuotannoista tehdään kuorolaisten omalla vapaaehtoistyöllä, muun työn ja itse kuoroharjoitusten ohella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä mahdollisille yhteistyökumppaneille voidaan tarjota rahan vastineeksi. Herää kysymys onko pienillä kulttuuri- ja harrastetoimijoilla aikaa ja osaamista tehdä tarpeeksi luovaa, laajaa ja tavoittavaa somesisältöä ja markkinointia? Tai onko heillä kykyä tarjota muutakin kuin logo- ja mainosnäkyvyyttä, esimerkiksi todellista vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa? Ovatko tuotannon ja sponsorin arvot, kohderyhmät sekä tavoitteet yhteensopivat? Vastaus näihin kysymyksiin on ratkaiseva tekijä siihen, onko kulttuuritoimijalla saumaa luoda kumppanuuksia. Somen voima Sosiaalinen media ja digitaalinen markkinointi ovat osaltaan mullistaneet yhteistyökumppanuuksien maailman. Käyttäjien luoma sisältö, eli UGC-sisällöntuotanto (user generated content) on valtavan vaikuttava ja voimakkaasti yritysten hyödyntämä markkinointikeino tällä hetkellä. UGC-sisällöntuotanto on orgaaninen tapa kasvattaa yrityksen suosiota, sillä tämän markkinointitavan keskiössä on usein käyttäjän oma henkilökohtainen kokemus tuotteelle tai palvelulle. Orgaanisen ihmisen tarinaan luotetaan enemmän kuin yrityksen itse tekemään mainokseen, puhumattakaan pelkästä tapahtuma-aikaisesta logonäkyvyydestä. UGC-videot tai vaikuttajakampanjat voivat parhaillaan tavoittaa miljoonittain ihmisiä ja loppuunmyydä jonkun tuotteen hetkessä. Siksi yritysten strategiset painopisteet sponsoroinnin ja markkinoinnin suhteen ovat valtavassa muutoksessa. Somen laajempi käyttöönotto yhteistöissä ja muussa markkinoinnissa voi olla ainoa keino pysyä varteenotettavana sponsoroinnin kohteena Tämän kaiken keskellä ei ole ihme, jos kulttuurituotannoissa, etenkin pienissä tai kertaluontaisissa sellaisissa, voi olla entistä vaikeampaa saada kumppanuuksia. Ne yksinkertaisesti eivät pysy kilpailussa perässä. Kuitenkin jos kulttuuritoimijalla on aidosti tarjota jotakin yllättävää ja uutta ja jos kumppanuus punoutuu yrityksen arvoihin ja tarinaan, voi tiedossa olla menestyksekäs kumppanuus joka mahdollistaa projektien viemisen aivan uudelle tasolla. Kerro ihmeessä kommenteissa, minkälainen kokemus sinulla on kumppanuuksista kulttuurikentällä!
Oma some haltuun: Käytännön neuvoja oman sosiaalisen median strategian luomiseen
Haaveiletko, että sinulla olisi enemmän seuraajia, tykkäyksiä ja kommentteja omalla some tililläsi? Mietitkö usein, miten ihmeessä suosikki some tähtesi on kerännyt kymmeniä tai jopa satoja tuhansia seuraajia? Loppuvuodesta 2023 juttelin artisti ystäväni kanssa siitä, kuinka hän tarvitsisi sosiaalisen median strategiaa, mutta hänellä ei itsellään ollut tarpeeksi tietotaitoa tai aikaa alkaa selvittämään, mitä sellaisen tekeminen vaatii tai pitää sisällään. Päätimme yhdessä, että kirjoitan hänelle minioppaan, joka sisältää strategian painopisteet auki avattuna, tehtävien tai apukysymyksien kera. Somestrategian tekemisestä on hyötyä kenelle tahansa ja seuraavaksi kerronkin, miten voit tehdä itsellesi somestrategian! Strategia koostuu yleisesti viidestä eri vaiheesta: tavoitteet, kohderyhmä, sisältö, julkaisusuunnitelma ja tulosten analysointi. Strategiaa tehdessä on hyvä käydä jokainen vaihe järjestyksessä läpi ja kirjoittaa ajatukset ylös. Tavoitteet Aloita miettimällä, mitkä ovat tavoitteesi. Haluaisitko ensimmäisen kaupallisen yhteistyön? Nostaa seuraajasi 500:sta 1000:een? Tai mahdollisesti brändätä koko kanavasi uudestaan? Tavoitteiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia ja mitattavissa olevia. Näin pystyt suunnittelemaan toimenpiteet, joiden avulla voit saavuttaa asettamasi tavoitteen. Kohderyhmä Seuraavaksi mieti, kenelle teet päivityksiä ja kuka niitä katsoo. Voi olla haastavaa päättää omaa kohderyhmää, mutta voit apuna miettiä, minkälaista sisältöä haluaisit tehdä. Päätä omalle kanavalle 2-3 teemaa, joiden pohjalta teet sisältöä. Niitä voivat olla esimerkiksi hyvinvointi, luonto ja matkustaminen. Tämän jälkeen sinun on helpompaa miettiä omaa kohderyhmääsi. Nyt se voi tämän pohjalta olla esimerkiksi 25-45-vuotiaat hyvinvoinnista kiinnostuneet kaupunkilaiset, jotka pitävät matkustamisesta. Kohderyhmän tunteminen on tärkeää, jotta voit selvittää, millainen sisältö toimii parhaiten juuri sinun kohderyhmään. Kanavan sisältö Seuraavaksi mieti, minkälaista sisältöä haluaisit tehdä ja kuinka paljon aikaa sinulla olisi sen tekemiseen. Voit analysoida omaa sisältöäsi ja tutkia, mitkä sisällöt ja julkaisut ovat saaneet eniten huomiota, kommentteja ja reaktioita. Jos sinulla ei vielä ole paljoa sisältöä, voit etsiä toisen somettajan, jolla on jo paljon seuraajia ja analysoida hänen sisältöään samalla tavalla. Kun sisäistää, millainen sisältö toimii omaan kohderyhmään, on helppo tehdä julkaisusuunnitelma sen pohjalta. Julkaisusuunnitelma Älä jää odottamaan inspiraatiota iskevän - suunnittele sisältöä etukäteen! Mieti, mitä haluat jakaa ja milloin. Voit luoda itsellesi julkaisusuunnitelman, johon merkitset päiväkohtaisesti, mitä ja miten julkaiset sisältöä. Tämä työkalu auttaa sinua hallitsemaan omaa kanavaasi ja seuraamaan tavoitteiden tuloksia. Hyvin toteutettuna se säästää myös aikaa ja halutessasi voit jopa ajoittaa julkaisuja, jolloin sosiaalisessa mediassa ei tarvitse istua tuntitolkulla joka päivä. Julkaisusuunnitelman voi tehdä sähköisesti tai vaikka omaan kalenteriin. Jos et ole varma, milloin kannattaa julkaista materiaalia, voit käyttää apuna kanavien tarjoamia analytiikkatietoja. Niistä näet suuntaa antavasti, minä päivinä ja mihin aikaan julkaisusi saavuttavat eniten yleisöä. Aina kannattaa kuitenkin mennä sisältö edellä. Tulosten analysointi Ainakin Instagram ja TikTok tarjoavat käyttäjilleen laajoja analyysityökaluja, jotka auttavat ymmärtämään kohderyhmää ja kehittämään sisältöäsi parempaan suuntaan. Helposti seurattavaa analytiikkaa on esimerkiksi näyttökerrat, tavoitettavuus, eli kuinka monta uniikkia tiliä julkaisu on saavuttanut, sitoutuminen (engagement), eli kuinka moni on vuorovaikutuksessa tavalla tai toisella tilisi kanssa ja seuraajat. Seuraa tuloksia ja palaa katsomaan tavoitteitasi tasaisin väliajoin. Extra: Lisää vuorovaikutusta! Helpoin tapa siihen, on jättää stooreihin ja päivityksiin kysymyksiä, jotka kannustavat ihmisiä kommentoimaan. Muista myös päivittäin reagoida saamiisi kommentteihin, viesteihin ja vastauksiin, jotta vuorovaikutus on molemminpuolista. Sosiaalisen median seuraajakunnan kasvattaminen ja somettaminen voi aluksi tuntua haastavalta, mutta oikeilla strategioilla ja työkaluilla se voi olla helpompaa kuin uskotkaan. Saana Lyytinen, kutu 21
Sometusta lasten ja nuorten urheilutapahtumassa
Stadi Cup on Euroopan suurin tyttöjen jalkapalloturnaus. Turnaus järjestetään yhdistyspohjalla, pääsääntöisesti vapaaehtoisten avulla. Tämän vuoksi heillä on vuosittain useampia opiskelijoita mukana toteuttamassa tapahtumaa. Olin mukana tuottamassa sosiaalisen median sisältöjä turnaukselle työparini kanssa. Pesti oli jaettu kahdelle opiskelijalle. Koska Stadi Cupin organisaatio ei ole kovin suuri, tarvitsivat he apukäsiä Instagramin, Facebookin ja nettisivujen päivittämiseen. Suurin tarve postaamiselle oli tapahtuman aikana, kun haluttiin jakaa paljon aitoa fiilistä pelaajista sekä muista turnaukseen osallistuvista. Mutta toki tekemistä oli myös ennen ja jälkeen turnauksen. Saimme työtehtäviin melko vapaat kädet. Näin saimme luotua oman näköistämme sisältöä, jolloin tekeminen tuntui hyvin mieluisalle ja luontevalle. Pääsin suunnittelemaan esimerkiksi Instagramiin leikkimielisen tietovisan ja luomaan spontaaneita haastatteluita pelaajien turnausfiiliksiä. Työskentely yhdessä toisen opiskelijan kanssa oli antoisaa, sillä hommia ei tarvinnut tehdä yksin vaan ajatuksia sai jakaa helposti myös työparinsa kanssa. Saimme jaettua työtehtävät hyvin sutjakkaasti, ja molemmat saivat vastuulleen osa-alueet, jotka tuntuivat luonnollisilta itselle. Turnauksen aikana päivät olivat pitkiä, mutta palkitsevia. Turnaus jouduttiin perumaan kesällä 2020 koronan tuomien rajoitteiden takia, joten oli ihana nähdä lasten ja nuorten iloa, kun turnaus taas järjestettiin. Myös sää oli turnauksen aikana mitä parhaimmillaan, ja aurinkorasvan käytöstä sekä veden juonnista tuli muistuttaa myös somen puolella. Ensimmäisen vuoden opiskelijalle projekti oli oikein sopiva. Hommia pääsi tekemää toden teolla. Hymyissä suin muistelen kohtaamisia osallistujien sekä muiden työntekijöiden kanssa. Tytti Holopainen, Tuottajat 20
Sisältömarkkinointi sosiaalisessa mediassa
Syksyllä 2020 syliini tippui mahdollisuus hoitaa sosiaalista mediaa ravintola-alalla ja päätin hypätä projektiin, koska minulta löytyi aiempaa kokemusta sosiaalisen median ylläpidosta, sisällöntuotannosta ja mainonnasta. Minulla oli myös työkokemusta ravintola-alalta. Parempaa yhteensattumaa olisi saanut etsiä hetken, joten lähdin projektiin mukaan! Tarve projektille syntyi kun Henry’s Pub Helsinki päätti laajentaa sosiaalisen median kanavansa Facebookin lisäksi Instagramiin ja tähän tarvittiin apukäsiä. Projektin aikana ravintolapäällikkö avasi uuden ravintolan, Pyynikin Taproomin ja kyseisen ravintolan sosiaalisen median kanavat piti ottaa haltuun ravintolan avauksen yhteydessä, joten osaksi tätä projektia lisättiin Henry’s Pub Helsingin lisäksi Pyynikin Taproom. Tarkoituksena oli luoda molemmille ravintoloille sisältöä sosiaaliseen mediaan niin, että projektin loppuessa olisi luotuna pohja josta ravintolan työntekijöiden on sitten helppo jatkaa ylläpitoa itse. Lisäksi tavoitteena oli valokuvata molemmissa yksiköissä pariin otteeseen, jotta valmista sisältöä olisi jo luotuna kun tämä projekti tulee päätökseen. Varsinaista markkinointisuunnitelmaa ei ollut tarkoitus rakentaa ravintoloille. Pyrin luomaan toimintatavat joilla ravintoloiden työntekijöiden olisi mahdollisimman helppoa itse jatkaa sisällöntuotantoa muiden työtehtävien ohessa. Projektin aikana ei ollut tarkoitus käyttää rahaa markkinointiin, vaan keskittyä puhtaasti sisällöntuotantoon. Sosiaalisen median tavoitteena oli ja on palvella asiakkaita viestintäkanavana sekä samalla myös sitouttaa asiakkaita osaksi ravintolaa, että tavoittaa uusia asiakkaita. Näin ollen sisältömarkkinoinnista tuli tärkeä osa projektia. Sisältömarkkinointi on epäsuora tapa tehdä markkinointia. Sen avulla pyritään vaikuttamaan asiakkaiden mielikuvaan yrityksestä, sekä rakentamaan pitkäkestoisia asiakassuhteita. Sisältömarkkinointi eroa perinteisestä markkinoinnista siten, ettei se ole yhtä voimakkaasti myyntipainotteista. Sillä pyritään tarjoamaan vastaanottajalle jotain hyödyllistä ja mielekästä, jonka hän kokee arvokkaaksi. Kaikkiin näihin tavoitteisiin päästiin projektin aikana onnistuneesti ja tästä iso kiitos kuuluu ravintolapäällikölle ja työntekijöille, jotka olivat todella avuliaita läpi projektin. Emilia Joensuu
Sosiaalisen median joulukalenteri Hiustarinoita parturi-kampaamolle
Joulukuu oli sopivasti tuloillaan kun mietin seuraavaa itsenäistä projektiani. Tiesin, että halusin tehdä ainakin yhden projektin liittyen markkinointiin. Joulukuu ja joulu yhdistyivät mielessäni heti ensimmäisenä eräänlaiseen joulukalenteriin sosiaalisessa mediassa. Kysyin ystävältäni Annilta olisiko hän kiinnostunut, jos tekisin hänen parturi-kampaamolleen Hiustarinoitajoulukalenteriaiheisen somemarkkinointikampanjan. Sain vihreää valoa ja niin alkoi Hiustarinoita joulukalenterin suunnittelu ja ideointi. Somekanavina käytettiin yrityksen Facebookia ja Instagramia. Lopputuloksena syntyi 24:n luukkua, eli 24 päivitystä sisältävä kampanja ajalle 1.12 - 24.12.2018. Kaikki sisältö mietittiin yhdessä Hiustarinoitayrityksen kanssa etukäteen valmiiksi, jonka pohjalta tehtiin aikataulu/käsikirjoitus. Kampanja sisälsi kuvaa, videota ja tekstiä. Hiustarinoita sai huomiota omilla somekanavillaan, yrityksen asiakkaat saatiin osallistumaan aktiivisesti somessa. Asiakkailta saatiin tärkeää palautetta kyselyillä sekä esimerkiksi asiakkaiden ajanvarausta tehtiin heille helpommaksi suoralla klikkilinkillä. Hiustarinoita oli tyytyväinen kampanjaan, se oli minulle tärkeintä. Paljon jäi totta kai vielä parannettavaa, ja hyvä niin - olisi kovin tylsää jos ei olisi enää mitään kehitettävää ja parannettavaa. Somen eri kanavien tunteminen ja käyttäminen on oleellinen osa tämän päivän kulttuurituottajan työkalupakkia, joten halusin omalta osaltani syventää tällä projektilla omaa sosiaalisten medioiden osaamistani. Käytän itse töissä ollessani aina jotain somekanavaa viestintään tai markkinointiin. Tekemällä oppii! Janne Ballis
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku