Avainsana: palvelumuotoilu
Kiinalainen mustetaide: hyvinvointia ja kulttuurista elämyksellisyyttä elämyspajan muodossa
Kiinalainen mustetaide on enemmän kuin esteettinen ilmaisu – se on meditatiivinen kokemus, jossa yhdistyvät rauha, keskittyminen ja luovuus. Elämyspajan muodossa tämä perinteinen taidemuoto avautuu osallistujille kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin väylänä. Mustemaalauksen rauhallinen rytmi ja harkittu prosessi tukevat läsnäoloa, rentoutumista ja mielen tasapainottumista. Tämän vuoksi mustetaide ei ole vain taiteen tekemistä, vaan keino kohdata itsensä. Opinnäytetyössäni painotan erityisesti elämyspajan monipuolisuuden merkitystä – se syventää kokemusta ja vahvistaa koettua hyvinvointia. Elämyspaja ei ole vain maalaustyöpaja Vaikka mustetaide näyttäytyy usein visuaalisena tuotoksena, sen juuret ulottuvat syvälle kiinalaiseen estetiikkaan, filosofiaan ja kulttuuriperintöön. Elämyspajassa tämä historiallinen ja filosofinen pohja avautuu osallistujille tavalla, joka rikastuttaa kokemusta ja mahdollistaa työskentelyn ilman suorituspaineita. Suomalaisessa kontekstissa kulttuurierot voivat kuitenkin vaikeuttaa tämän syvemmän ymmärryksen välittymistä. Tämän vuoksi elämyspajan rakenteella ja suunnittelulla on keskeinen rooli osallistujien hyvinvointikokemuksen rakentumisessa. Elämyskolmio osallistujakokemuksen jäsentäjänä Elämyskolmio on keskeinen työkalu elämyspajan suunnittelussa. Sen avulla on mahdollista hahmottaa tunnekokemuksen, toiminnallisuuden ja merkityksellisyyden eri ulottuvuudet, jotka yhdessä muodostavat vaikuttavan kokemuksen. Hyödynsin elämyskolmiota sekä pajakonseptin rakentamisessa että kyselylomakkeen laadinnassa. Lisäksi käytin muita tutkimusmenetelmiä, kuten asiantuntijahaastatteluja ja palvelumuotoilua, jotka tukivat kokonaisvaltaisen konseptin kehittämistä. Taidetta, tutkimusta ja hyvinvointia Vaikka Itä-Aasiassa mustetaiteen hyvinvointivaikutukset tunnetaan laajalti, länsimaissa aiheesta on vain vähän akateemista tutkimusta. Tämän vuoksi oma tutkimukseni pyrkii paikkaamaan tiedollista aukkoa ja tarjoamaan perusteltuja näkemyksiä taidemuodon hyvinvointia tukevasta potentiaalista. Osallistava tutkimus ja asiantuntijahaastattelut voivat syventää ymmärrystämme siitä, millaisia mekanismeja taide aktivoi mielen ja kehon hyvinvoinnissa. Nämä tutkimusmenetelmät myös tukevat taiteen aseman vahvistamista osana kulttuurihyvinvointia. Kulttuurisen ja yhteisöllisen kokemuksen rakentuminen Elämyspaja ei ainoastaan tarjoa taiteellista nautintoa, vaan luo tilaa kulttuuriselle syventymiselle, yhteisöllisyydelle ja itseilmaisulle. Osallistujat voivat löytää uusia näkökulmia, lievittää stressiä, kehittää mindfulness-taitoja ja vahvistaa kulttuurista ymmärrystä. Tällainen monitasoinen kokemus voi myös vahvistaa osallisuuden tunnetta ja lisätä kulttuurista vuorovaikutusta ryhmien välillä. Elämyspajat voivat siten toimia sekä yksilöllisen hyvinvoinnin että yhteisöllisyyden kasvualustana. Mustetaiteen elämyspajakonsepti ei keskity vain taideteoksen tuottamiseen. Sen ydin on hyvinvoinnin ja kulttuurin yhdistämisessä tavalla, joka tukee ihmistä kokonaisvaltaisesti. Taiteen tekeminen muuttuu prosessiksi, jossa läsnäolo, esteettisyys ja itsensä ilmaiseminen nivoutuvat yhteen. LUE LISÄÄ & KIRJOITTAJA Lue lisää Yidanin työstä Theseuksesta Hyvinvointia musteesta : kiinalaisen mustetaide-elämyspajan luominen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503043649
Kulttuurin ja sotealan risteyksessä: vertaisohjaajakäsikirjan palvelumuotoilu ja tuottaminen
Keväällä 2021 sain kunnian viedä Kukunori ry:n Kulttuurikongi-hankkeen finaaliin hankepäällikön roolissa. Oli mukava päästä laajentamaan aiempaa rikosseuraamusalan sosionomin ammattiani nykyisen eli kulttuurituottajan puolelle ja risteillä sujuvasti näiden kahden välillä. Hankkeen tarkoituksena oli vähentää vankeihin ja rikostaustaisiin kohdistuvaa negatiivista asenneilmapiiriä ja stigmaa sekä motivoida heitä muutokseen omassa elämässään. Vankien ja rikostaustaisten osallistaminen osaksi ympäröivää yhteiskuntaa on erityisen tärkeä steppi kuntoutuksessa. Koulutimme kulttuuripajamallin mukaisesti vertaisohjaajia, jotka tämän jälkeen alkoivat vetää omia ryhmiä haluamistaan aiheista. Hankkeen aikana pyöri ainakin shakkikerho, räppityöpaja, koodaustiimi ja kokkauskoulu. Omiin opintoihini liittyvän projektin tein hankkeen lopputuotteesta, jonka oli tarkoitus olla verkkokurssi vertaisohjaajakoulutuksesta. Tällä tavoin hankkeesta jäisi jotain konkreettista elämään, jonka avulla kohderyhmämme voisi jatkaa toimintaa itsenäisesti. Suunnittelimme hienon neliosaisen verkkokoulutuksen, joka oli tarkoitus kuvata, editoida ja koota ulkopuolisin ammattilaisvoimin. Rahoitukseen liittyvien haasteiden vuoksi emme kuitenkaan pystyneet palkkaamaan avuksemme tuotantoyhtiötä ja jouduimme arvioimaan verkkokurssi-ideaa uudestaan. Totesimme nopeasti, että vaikka me kolme hankkeessa työskentelevää olemme todella osaava kolmikko, emme osaa toteuttaa visuaalisesti laadukasta kokonaisuutta itsenäisesti. Päätimme siis jättää verkkokurssista video-osuudet pois ja teimme sen sijaan erityisen laajan käsikirjan. Käsikirja sisältää kaikki neljä koulutuskertaa huolellisesti avattuina, lisäksi erilaisia harjoituksia ja lomakkeita. Vaikka prosessiin menikin iso osa hankkeen lopusta, olen todella tyytyväinen. Taitoin koko käsikirjan täysin yksin, tekstejä teimme yhdessä tiimiläisteni kanssa. Ensimmäistä kertaa koskaan en päästänyt itsekriittisyyttäni niskan päälle, vaan päätin että teen parhaani ja sen on riitettävä. Entäs sitten se palvelumuotoilun osuus? Käsikirjan kohdalla sen huomioiminen nousi entistä tärkeämmäksi, koska kirjallisen viestin piti välittyä vastaanottajalle moitteetta. Kohderyhmässämme on paljon oppimisvaikeuksista tai erilaisista neurologisista ongelmista kärsiviä, joille asioiden omaksuminen voi olla hitaampaa tai raskaampaa. Meidän piti ottaa käsikirjan laatimisessa huomioon käytetty kieli, tekstin rytmitys, kuvallinen materiaali, helppolukuisuus ja kurssin vaativuus ylipäätään. Tähän käytimme erityisen paljon aikaa, joka kannatti. Yhteenvetona todettakoon, että tässä projektissa erityisesti olin samanaikaisesti todella mukavasti keskellä omaa asiantuntijuuttani ja todella pahasti epämukavuusalueella. Teki mieli vähätellä omaa tuotostaan jatkuvasti, mutta en suostunut olemaan epävarma. Kiitos siitä kuuluu myös tiimilleni, joka luotti esihenkilöönsä varauksetta. Minä tein sen, me teimme sen ja lopputulos on UPEA!
Palvelumuotoilu tapahtumatuottajan työkaluna
Tapahtumatuottajalla on käytössään erilaisia työkaluja, ja jo opintojen alusta asti meille Metropolian kulttuurituottajille on puhuttu tapahtumatuottajan työkalupakista. Työkalupakki sisältää paljon tuottajalle tärkeitä asioita, jotka auttavat rakentamaan onnistuneen tapahtuman. Haluaisin lisätä tähän työkalupakkiin yhden uuden asian: nimittäin palvelumuotoilun. Palvelumuotoilu on yksinkertaisuudessaan asiakaskokemuksen tarkastelua ja parantamista. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelupolkua, johon merkitään kaikki mahdolliset kontaktipisteet, eli hetket, jolloin asiakas on suoraan tekemisissä tapahtuman kanssa. Kontaktipisteiden kohdalla voidaan pohtia, miten tätä kohtaamista voidaan tehdä asiakkaalle esimerkiksi helposti lähestyttävämmäksi, helpommin ymmärrettäväksi, tai helpommin löydettäväksi. Palvelumuotoilu toimi isona apuna oman itsenäisen projektini kanssa. Tuotin Ernubileet-nimisen tapahtuman yhteistyössä Tiivistämön kanssa. Tapahtumassa soitettiin japanilaista rock-musiikkia sekä kävijöille tarjottiin teemaa sopivaa aktiviteettia esimerkiksi pukukisan ja cover-bändin muodossa. Bändi soitti genren tunnettuja kappaleita. Projektissani keskeisenä ideana toimi valmiin tapahtumaidean kehittäminen. Oli oleellista miettiä, mitä aikaisemmista tapahtumista voitaisiin oppia ja miten asiakaskokemusta voitaisiin parantaa. Olin itse ollut kävijänä aikaisemmissa tapahtumissa, joten minulla oli valmiiksi itselläni selkeä kävijän näkökulma siitä, mitä olin jäänyt kaipaamaan lisää, mutta myös siitä, mikä tapahtumassa oli onnistunutta. Aloitin tapahtuman rakentamisen pohtimalla, mitä aikaisemmista tapahtumista oli jäänyt mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Tapahtumaa työstäessä pyrin pitämään mielessäni sen, miten tapahtuma olisi mahdollisimman kävijäystävällinen, oli sitten kyse viestinnästä, tapahtuman aikataulusta tai pienistä asioista, kuten tapahtuman drinkkilistasta. Kesäopintoina käymäni kurssi palvelumuotoilusta toimi hyvänä apuna yleisellä tasolla, sillä se oli tarjonnut minulle lisätietoa palvelumuotoilusta. Sieltä saatu tieto tuli vaan soveltaa tapahtumatuotantoon sopivaksi. Pidin mielessä palvelupolun rakenteen. Pohdin kaikkia mahdollisia tapoja, miten potentiaalinen asiakas tulisi olemaan tekemisissä tapahtuman kanssa. Mietin myös sitä, miten tapahtumasta voisi tehdä mahdollisimman houkuttelevan. Tapahtuma oli mielestäni koronan aiheuttamiin olosuhteisiin nähden hyvin onnistunut. Uskon että asiakaslähtöisyyden korostaminen auttoi suunnittelussa paljon. Haluankin kannustaa muita tuottajia tutustumaan palvelumuotoiluun –perustasonkin tietämys aiheesta voi viedä pitkälle. Vaikka asiakaslähtöisyys voi tuntua itsestään selvältä asialta pitää mielessä, asian syvempi pohtiminen esimerkiksi palvelupolun avulla voi tuoda esiin asioita, jotka eivät olisi muuten välttämättä nousseet puheenaiheeksi.
Rakkaudesta lajiin – yksilön tapahtumaelämyksen vahvistamisessa virtuaalitapahtumissa
Vuonna 2020 Covid-19-pandemia ajoi tapahtuma-alan muutostilaan. Pandemian ja Suomen hallituksen linjaamien rajoitusten myötä turvallisten kohtaamisten ja tapahtumien tuottamisen työvälineeksi muodostuivat verkon välityksellä tehtävät tapahtumat eli virtuaalitapahtumat. Virtuaalitapahtumat poikkeavat perinteisistä tapahtumista monin eri tavoin. Luonnollisesti yksi suurimmista eroavaisuuksista on se, etteivät tapahtumaan osallistuvat henkilöt eli yksilöt eivät saavu tapahtumaan fyysisesti tapahtumapaikalle. Näin ollen virtuaalitapahtumissa tapahtumaosallistujalta jää pahimmassa tapauksessa puuttumaan vuorovaikutukselliset kohtaamiset, kokonaisvaltaiset aistielämykset eikä erilaisia tunnetiloja pääse syntymään tapahtuman aikana. Näin ollen yksilö ei välttämättä pääse kokemaan vahvaa tunnetilaa, joka parhaimmassa tapauksessa tuottaa ainutlaatuisen elämyksen. Covid-19-pandemian luoman poikkeuksellisen maailmantilanteen jälkeen elämyksellisyyden ja elämysten merkitys ihmisen elämässä tulee korostumaan entisestään. Arvonluonti esimerkiksi yritystapahtumissa tulee toteutumaan juuri elämysten kautta. Näin ollen yksilön huomioiminen virtuaalitapahtumassa on tapahtumaosallistujalle osoitus harvinaisesta ja puhtaasta anteliaisuuden muodosta. Tämän vuoksi yksilön tapahtumaelämystä virtuaalitapahtumissa tulisi arvostaa ja vahvistaa. Tapahtumaelämyksen muotoilu alkaa yksilöstä Yksilön tapahtumaelämysten vahvistaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sillä jokaisen ihmisen elämysten taustalla vaikuttaa aina taustalla olevat tunnetilat, arvot, asenteet, ja motivaatio. Tapahtumaelämyksen vahvistaminen virtuaalitapahtumissa ei ole kuitenkaan mahdottomuus, jos on valmis näkemään vaivaa asian eteen. Tietämällä tarkemmin ja syvällisemmin tapahtumaosallistujasta eli yksilöstä voidaan elämysten syntymiseen ja kokemiseen luoda otolliset puitteet. Yksilöllisen tapahtumaelämyksen vahvistaminen tulisikin aloittaa hyödyntämällä yksilöllisen tapahtumaelämyksen vahvistamisen palvelumalli -työkalua. Tämän palvelumallin avulla toteutetun kyselyn ja saatujen vastausten perusteella tapahtumaosallistujista, ja heidän elämykseensä vaikuttavista tekijöistä voidaan saada kokonaisvaltaisempi käsitys. Elämyspolkumallista apua suunnitteluun Virtuaalitapahtumissa yksilön tapahtumaelämystä tulisi lähestyä elämyspolkumallin avulla. Elämyspolku-mallin alussa on tärkeää miettiä, kenelle tapahtumaa oikeasti tehdään. Toisessa vaiheessa tehtävät valinnat esimerkiksi tapahtuma-alustan suhteen määrittelevät myös käyttäjäystävällisyyttä, elämyksellisyyttä sekä käytettävissä olevia vuorovaikutuksen keinoja tapahtuman aikana. Tässä vaiheessa pyritään minimoimaan ja ennakoimaan kaikki mahdolliset tekniset ongelmat, jotka voivat pahimmassa tapauksessa pilata yksilön tapahtumaelämyksen. Näin ollen tapahtuma-alustan käyttäjäystävällisyys ja ohjeistus tulee ottaa huomioon. Elämyspolku-mallin operatiivisessa vaiheessa hyödynnetään palvelumallin avulla saatuja vastauksia. Esimerkiksi saatua tietoa kohderyhmän mieltymyksistä, oppimistavoista, motivaatiosta tai vapaa-ajan harrastuksista. Yksilö tulisi voida ottaa huomioon juuri sellaisena kuin hän virtuaalitapahtuman osallistumishetkellä on. Iällä, ammatilla tai sukupuolella ei pitäisi olla liian suurta painoarvoa. Virtuaalitapahtumassa eheä käsikirjoitus ottaa yksilön huomioon ja luo tapahtumaan sopivia juonenkoukkuja. Käsikirjoituksen punainen lanka luo pohjan virtuaalitapahtuman tunnelmamuotoilulle, joka auttaa puolestaan yksilön aistielämyksen vahvistamisessa. Vahvan ja näyttävän audiovisuaalisen tarinankerronnan sekä esimerkiksi haju-, maku- ja tuntoaisteja vahvistavan kotitoimituksen avulla voidaan tukea yksilön tunteiden muodostumista virtuaalitapahtumissa. Virtuaalitapahtumissa yksilön elämyksen vahvistamisessa on tärkeää ottaa huomioon myös se, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen tapahtuman. Nämä ovat yhtä lailla merkityksellisessä roolissa elämyksen syntymisen kannalta. Tinkimätöntä laatu kohden Yhtenä juurisyynä yksilön tapahtumaelämyksen kokematta jäämiseen virtuaalitapahtumissa voidaan pitää tapahtumatuottajan motivaatiota ja viitseliäisyys tapahtuman tekemistä kohtaan. Välinpitämättömyydellä, ja tuotantovaiheen huonoilla valinnoilla voidaan pahimmassa tapauksessa pilata yksilön tapahtumaelämys. Merkityksellisten elämysten kokemiseksi virtuaalitapahtumissa tulisikin tulevaisuudessa löytää ammattiaan kunnioittavia tapahtumatuottajia. Tuottajia, jotka tekevät työtä suurella sydämellä, jotta ihmiset voisivat kokea elämyksiä virtuaalitapahtumissa. Me tarvitsemme kulttuurituottajia, jotka tekevät töitä - rakkaudesta lajiin. Lue lisää Elinan YAMK-opinnäytetyöstä Yksilöllisen tapahtumaelämyksen vahvistaminen virtuaalitapahtumissa Kulttuurituottaja (yamk) Elina Leppälä on toimii tapahtumatoimisto TAPAUKSEN konseptisuunnittelija
Kaksoisvoittoon palvelumuotoilulla
Sain työtehtäväkseni kehitellä kaupan alan toimijalle tapahtumakonseptin. Koin työn hyvin mielenkiintoiseksi, mutta myös haastavaksi. En ollut aiemmin miettinyt, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon suunnitellessa yrityksen brändin mukaista tapahtumaa, joka toisi uudenlaisia kävijöitä, sitouttaisi vanhoja ja ylipäätään olisi yritykselle kannattava. Taloudellisten mittareiden lisäksi yksi projektin tavoitteista oli luoda tilaajalle vahvempaa jalansijaa alan toimijana ja eräänlaisena riman asettajana. Lähtökohtana projektille haluttiin ajatella konseptia asiakaslähtöisesti ja keskittyä hyvään asiakaskokemukseen. Konseptista haluttiin asiakaslähtöinen ja hyvään asiakaskokemukseen keskittyvä. Tutustuin Juha Tuulaniemen Palvelumuotoilu (2011) teokseen ja törmäsin termiin kaksoisvoitto. ”Kaksoisvoitto tarkoittaa iloista asiakasta ja tyytyväistä organisaatiota” Kaksoisvoitto, eli miten otetaan huomioon sekä asiakkaan, että organisaatioin tarpeet ja huolehditaan molempien tyytyväisyys. Näitä tavoiteltavia ominaisuuksia voidaan mukaan pohtia kysymällä seuraavat kysymykset: Hyödyllisyys – Kuinka hyvin palvelumme vastaa asiakkaiden tarpeisin? Saatavuus – Mitkä jakelukanavat toimivat parhaiten? Käytettävyys – Kuinka vaivatonta palvelua on käyttää? Kokemus – Millainen on käyttäjäkokemus? Erottuminen – Kuinka tehdä palvelusta erottuva, ainutlaatuinen ja mieleenpainuva? Lisäksi asiakkaat haluavat palvelun olevan yksilöllinen, mieleenpainuva, vaivaton, lopputulokseltaan luotettava, enemmän kuin hän itse saisi aikaan ja jotakin mahdollistava. ”Yrityksen näkökulmasta tuloksellinen palvelu on silloin, kun se tuottaa lupaamansa. Palvelu on tehokas silloin kun resurssit ovat järkevästi käytettyjä eli kokonaistaloudellisesti tuotettuja.” Vastaamalla näihin kysymyksiin ja huomioimalla molempien näkökulmat, palvelun voidaan olettaa johtavan kaksoisvoittoon. Mikäli haluat tutustua enemmän palvelumuotoiluun esimerkiksi jonkin projektin tiimoilta, voin suositella tämän Tuulaniemen kirjan lisäksi Palvelumuotoilun bisneskirja (2019) kirjoittajina Koivisto, Säynäkangas ja Forsberg.