Avainsana: opiskelija

Salaperäinen saari ja artistituotannon arki

placeholder-image

Ö Fest? Ö Fest on salaperäinen musiikkifestivaali saaressa, joka ei paljasta sijaintiaan kävijöillensäkään kuin vasta viime hetkellä. Festivaali haluaa nostaa lavalle tämän hetken sekä tulevaisuuden kiinnostavia nimiä. Tuttujen nimien rinnalle halutaan uusia tekijöitä, joille esiintyminen Ö Festissä on ensimmäinen festivaalikeikka.  Vuonna 2024 siirryin festivaalin parissa uuteen rooliin artistituotannon vastaavaksi. Vaikka pientapahtumia nousee koko ajan lisää kentälle, Ö Fest onnistuu erottautumaan tarjonnasta minkä todisteena toimii loppuunmyyty tapahtuma. Mitä artistituotanto on? Artistituotanto on työtä, joka varmistaa, että esiintyjä voi keskittyä olennaiseen, eli esiintymiseen. Käytännössä se tarkoittaa asioiden järjestämistä, esimerkiksi Ö Festin tapauksessa kuljetuksia, majoituksia, takahuonetilojen hoitamista, kaikkea sitä mitä artisti tarvitsee matkallaan saareen ja lavalle. Ö Festissä tavoitteemme oli yksinkertainen. Tahdoimme että jokainen artisti kokee olevansa tervetullut ja hyvin informoitu etukäteen. Panostimme aitoon sekä mahdollisimman kiireettömään kohtaamiseen esimerkiksi vastaanottamalla jokainen artisti henkilökohtaisesti. Saaren haasteet ja onnistumisen ilo Saari sijaintina tuo omat uudenlaiset haasteensa artistituotannonkin kannalta. Saareen, jossa Ö Fest järjestetään, on ainoastaan vesireitti. Siksi artistien saapuminen ja kaluston kuljetus tuli suunnitella tarkalla aikataululla etukäteen, sillä siirtymiset vievät tavallista pidemmän ajan.  Festivaali järjestettiin 2024 ensimmäistä kertaa uudessa lokaatiossa. Sain suunnitella toimintamallin, jonka mukaan artistien saapumiset ja poistumiset toteutettiin. Tämä tarkoitti etäisyyksien kellottamista, aikataulujen kanssa kamppailua, kulkuvälineiden pohtimista ja artistien sekä heidän edustajien kanssa aktiivista keskustelua, jotta liikkuminen oli mahdollisen sulavaa. Vuosi opetti paljon ja antoi arvokkaita kehitysideoita tulevia vuosia varten, esimerkiksi millainen tiimi artistuotannon ympärille kannattaisi tulevaisuudessa rakentaa ja vastuita jakaa. Kun artistit kiittivät hyvästä järjestelystä ja kehuivat tunnelmaa, tuntui että kaikki työ ja stressi kannatti. Oli hienoa nähdä, että omalla työllä oli konkreettinen merkitys kokonaisuuden onnistumisessa. Päivän päätteeksi Pariisin Kevään takahuoneesta bändin jättämät terveiset, "Kiitos, tosi hyvä bäkkäri!" Oman oppimisen reflektointi Henkilökohtaisesti tämä projekti oli kasvun paikka. Oli hienoa päästä toimimaan vastuuroolissa ja saada mahdollisuus rakentaa tällainen kokonaisuus. Työskentely Ö Festin parissa tapahtui työharjoittelun rinnalla, mikä oli ajoittain raskasta ja uuvuttavaa.  Projekti antoi varmuutta, että kykenen hallitsemaan isojakin kokonaisuuksia. Työskentelyn parissa pääsin syventämään osaamistani sekä oppimaan paljon uusia asioita. En pelkää vastuuta tai vaikeita keskusteluja. Kyky muovautua yllättävien tilanteiden mukana sekä nopea ratkaisukyky osoittautuivat hyödyllisiksi taidoiksi kesän aikana artistituotannon äärellä. Artistituotannon näkökulmasta opin, että tapahtuman persoonallisuus rakentuu pienistä yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten artisti otetaan vastaan ja millainen kokemus hänelle syntyy.  Jenni Mäkelä, Kulttuurituotanto 2020

Vapaaehtoisten koordinointi Suomen Palloliitolla

Työskentelin Suomen Palloliiton maajoukkueiden markkinointitiimissä, jossa keskeinen vastuualueeni oli vapaaehtoisten koordinointi Huuhkajien ja Helmareiden kotiotteluissa. Tehtäväni sisälsivät vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, ohjeistamista sekä johtamista tapahtumapäivinä. Koordinoin yhteensä noin viidentoista vapaaehtoisen työtä useissa suurissa maaotteluissa, mukaan lukien Helmareiden 50-vuotisjuhlaottelu, johon osallistui tuhansia katsojia. Vapaaehtoisten rekrytointiRekrytointi tehtiin Suomen Palloliiton verkkosivujen kautta saapuneiden hakemusten pohjalta. Valitsin sopivat henkilöt eri rooleihin, kontaktoin heidät henkilökohtaisesti ja varmistin, että jokaiselle oli selkeä ja mielekäs tehtävä ottelupäivänä. Hyödynsin aiempia kokemuksia vapaaehtoistyönparissa. Monet vapaaehtoiset olivat kokeneita ja hyvin sitoutuneita.  Perehdytys ja ohjeistusVastasin vapaaehtoisten perehdyttämisestä UEFA:n linjausten mukaisesti. Tämä sisälsi tehtäväkohtaisten ohjeiden jakamisen, aikataulujen selkeyttämisen ja saapumisohjeiden laatimisen. Erityistä huomiota kiinnitettiin maskottien toimintaan, sillä heidän liikkumisensa kentällä on tarkasti säädelty UEFA:n aikataulujen ja lähetysrajoitteiden mukaan. Kiinnittin huomiota perehdytyksen tehokkuuteen ja hyvään suunnitteluun, sillä ottelupäivinä aikani oli rajallinen. Johtaminen ottelutapahtumissaOttelupäivinä toimin vapaaehtoisten vastaavana. Vastasin vapaaehtoisten motivoinnista, kysymyksiin vastaamisesta ja ongelmatilanteiden ratkaisusta. Koska osa vapaaehtoisista oli toiminut maajoukkueotteluissa jo useiden vuosien ajan, oli tärkeää löytää uusia tapoja tehdä heidän tehtävistään merkityksellisiä ja kiinnostavia. Tämä edellytti kykyä rakentaa luottamusta, antaa vastuuta sekä hyödyntää vapaaehtoisten kokemusta ja oma-aloitteisuutta. ViestintäViestintä vapaaehtoisten kanssa tapahtui sekä sähköpostitse että aktiivisesti WhatsAppin kautta. Selkeä ja ajoissa toimitettu viestintä oli tärkeää, jotta kaikki tuntisivat olonsa varmoiksi tehtävissään. Panostin viestinnän sävyyn. Kannustava, selkeä ja helposti lähestyttävä viestintä vahvistaa usein yhteishenkeä ja sitoutumista omaan tehtävään. Sitouttaminen ja motivointiVapaaehtoisten motivointi nousi tärkeäksi tehtäväksi etenkin syksyn vaikeissa sääolosuhteissa, jolloin työskentely ulkotiloissa oli vaativaa. Kiitin vapaaehtoisia aktiivisesti ja pidin huolta hyvästä ilmapiiristä. Palloliiton vapaaehtoiset tekevät usein työtä rakkaudesta lajiin, joten heidän arvostuksensa ja sitoutumisensa ansaitsi paljon kiitosta ja arvostusta niin minulta kuin koko ottelutiimiltä. Omat oivallukset ja kehittyminen Projektin aikana syvensin merkittävästi osaamistani vapaaehtoisten johtamisesta erityisesti urheilutapahtumien kontekstissa.. Opin tasapainottamaan nopearytmistä tapahtumatuotantoa ja vapaaehtoistyön pitkäjänteistä suunnittelua. Lisäksi vahvistin organisointi- ja viestintätaitojani sekä kykyäni toimia paineen alla. Yhteenveto Projektin merkittävin anti oli se, että sain vastuullisen roolin suomalaisen jalkapallon huipputapahtumien taustalla, missä vapaaehtoistyön johtaminen oli avainasemassa tapahtumien onnistumisessa. Opin toimimaan ison organisaation arvojen ja linjausten mukaisesti, mutta myös kehittämään omaa johtamistyyliäni vaativassa ympäristössä. Nina Lampi, Kutu21

Kesätapahtumassa tuotantoassistentin hommissa

2.1.2024
Kelli Piksar

Olin tuotantoassistenttina järjestämässä Martinus Backstage 2022 - tapahtumaa Kulttuuritalo Martinuksessa. Martinus Backstage pidettiin toista kertaa vuonna 2022 Martinuksen takapihan puistossa 5.–27. elokuuta. Kuukauden pituinen tapahtuma tarjosi ohjelmaa kolmena päivänä viikossa. Tapahtuma keskittyi livemusiikkiin ja lasten ohjelmaan. Martinus Backstage tarjosi upeat puitteet tapahtumassa kävijöille Takapihaan tehtiin urbaani ulkotapahtuma-alue. Tavoitteena oli tunnelmallinen, vähän boheemi takapiha piknikille, esiintyjille ja työpajoille. Esiintymässä merikontista rakennetulla lavalla olivat mm. Arppa, Lyömättömät, Fabe, Ege Zulu, Rosa Coste ja Vahtera. Takapihan tapahtuma-alueella palveli myös Martinus Café terasseineen. Vastuunalueisiin kuuluivat Martinus Backstage -ulkoalueen tapahtumien esituotannossa avustaminen sekä tuotantoassistentin tehtävät tapahtumapäivinä. Tehtäviini kuuluivat esimerkiksi artisti-infon kokoaminen, tapahtumakalenterien päivittäminen, pelastussuunnitelman laatiminen, melulupatiedotteen laatiminen ja jakaminen naapurustoon, artisti-hostauksen suunnittelu sekä tuotantoassistentin tehtävät tapahtumapäivinä. Tehtävissäni pystyin soveltamaan hyvin koulussa opittua tietoja. Jokavuotisessa elokuisessa Martinus Backstage -tapahtumasarjan ytimessä ovat alueen asukkaat, joiden toivotaan joka vuosi kokevan tapahtuma-alue omaksi tilakseen. Perehtyminen lupa-asioihin tapahtumatuotannossa oli minulle täysin uutta. Minulla oli mahdollista oppia, miten tehdään pelastussuunnitelma sekä miten laaditaan meluilmoitus verkkoympäristöön. Lupa-asiat eivät ole aina helppoja, mutta luvat ovat tärkeä osa turvallista ja hyvää tapahtumaa. Artistien houstauksen parissa tutustuin eri artistien raidereihin. Kaikki työtehtävät olivat todella kiinnostavia, koska tapahtumassa esiintyivät myös isommat label-artistit, joiden keikkoja pääsin myös nauttimaan. Julkisessa sektorissa kulttuurin parissa työskentely on hieman erilaista kuin yksityisellä sektorilla. Harjoitteluni aikana sain paljon uutta tietoa siitä, miten kulttuuritaloissa toimitaan. Oli ihanaa tehdä töitä kokeneiden ammattilaisten kanssa ja luoda kivoja elämyksiä myös yleisölle. Kelli Piksar Kutu19

Terveisiä- näyttelyn tuotanto

19.4.2022
Eetu Oranen

  Terveisiä- näyttelyiden tuotanto Eetu Oranen Kulttuurituottaja 2019     Julkaisin ensimmäisen kirjani, ”Terveisiä”, hiljattain artistinimellä Eetu Orvokki. Kyseessä on teos, joka sisältää niin runoutta, filmivalokuvia kuin abstraktia akryylimaalaustakin. Teos keskittyy omaperäiseen tunteiden tulkintaan. Tapahtumakaari alkaa ahdistuksen kuvaamisesta ja päättyy tunteesta vapautumiseen ja suunnan löytämiseen. Kirjaa painettiin 70 kappaletta ja se on julkaistu omakustanteena.   Helsingin näyttely järjestettiin Lapinlahdessa, hävikkikukkakauppa Kukkiksen tiloissa. Nelipäiväisessä näyttelyssä esiintyi paikallisia muusikoita sekä taiteilijoita. Vierailevana valokuvaajana teoksiaan oli esittelemässä myös valokuvaaja Daniel Zautner. Projektin tavoitteena oli matalan kynnyksen kulttuuritoiminnan lisääminen ja mahdollistaminen Helsingin, etenkin Lapinlahden alueella.   Yläkaupungilla sijaitseva tunnelmarikas kahvila, Teeleidi valikoitui Jyväskylän näyttelyn sijainniksi. Valinta oli mitä mahtavin, ja Teeleidin näyttely oli kestoltaan noin kuukauden mittainen.   Näyttelyt sujuivat mainiosti ja sain niin tuottajana kuin taiteilijanakin positiivista palautetta työstäni.   Isoimpia haasteita työssä oli ajanhallinta, sillä oli tärkeää erottaa aika, jota käytin projektiin taiteilijana ja aika, jota käytin projektiin tuottajana. Koen oppineeni projektin aikana paljon ajanhallinnasta sekä projektinhallinnasta. Tuottavana osapuolena oli todella tärkeää olla jatkuvasti kontaktina niin taiteilijoille, kutsuvieraille kuin tilojen vastaaville johtajillekin.   Ollessani itse tilaavana osapuolena sekä tuottajana projektille, oli erittäin tärkeää, että  motivaationi pysyi korkealla. Olin ainut henkilö, joka oli vastuussa aikataulun etenemisestä sekä näyttelyiden tapahtumisesta. Onnekseni aihealue oli minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä niin tuottajana kuin taiteilijanakin. Mielenkiintoni ansiosta motivaation puuttuminen ei koitunut ongelmaksi missään vaiheessa, vaikka ajoittain koin painetta siitä, että motivaationi loppuu kesken. Näyttelyiden järjestäminen oli minulle uusi aluevaltaus, mutta sellainen, jota olen jo pitkään tahtonut tehdä. Tämä projekti mahdollisti uusia kokemuksia sekä uusia kontakteja sekä lisäsi alakulttuuritoimintaa niin Yläkaupungilla kuin Lapinlahdessakin. Tahdon jakaa kolme vinkkiäni tuotantoihin, jossa henkilö on sekä tuottavana osapuolena, että taiteilijana.   Pidä huoli, että erotat mielessäsi milloin olet paikalla taiteilijana ja milloin tuottajana, sillä näkökulmat ja tavoitteet saattavat erota runsaasti molemmilla osapuolilla. Tee selväksi itsellesi mitkä ovat tavoitteesi projektilta ja esitykseltä niin esiintyjänä kuin tuottajanakin. Valitse työryhmääsi henkilöitä, joihin voit tarvittaessa luottaa. Minun tiimissäni oli henkilöitä, joihin henkilökohtaiset suhteeni olivat kasvaneet kirjan tekovaiheessa. Oli todella tärkeää, että he olivat osa julkaisutilaisuuksia.   Näyttelyt sujuivat mainiosti ja palaute oli hyvää kaikin puolin. Eetu Orvokki työstää parhaillaan uutta projektia ja jatkaa työtään matalan kynnyksen taiteen eteen. Toivon oman jatkoni etenevän vielä kirjatuotannossa ja saavani mahdollisuuksia yhdistää kirjailijoiden sekä tapahtumatuottajien välistä sidettä.   Kiitos, että luit blogini.   Eetu Orvokki    

Suuretkin tuotannot rakentuvat pienistä osista

Työskentelin ensimmäisen Helsinki Biennaalin tuotantoassistenttina ennen tapahtuman avautumista yleisölle. Opin hahmottamaan, millaisista osista tapahtuma koostuu. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva korkeatasoinen kuvataidetapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Suurin osa Biennaalin taidesisällöstä sijoittuu Vallisaaren historiallisiin rakennuksiin ja ulkotiloihin ja loput mantereelle Helsinkiin. Tapahtumaan kuului myös digitaalista sisältöä. Vuoden 2021 Helsinki Biennaalissa esiteltiin teoksia 41 taiteilijalta ja taiteilijaryhmiltä sekä Suomesta että maailmalta. Helsinki Biennaalin tuottajaorganisaatio on Helsingin taidemuseo HAM. Helsinki Biennaali on kokoluokaltaan erittäin suuri ja ympäristö erikoinen, joten työkokemukseni oli ainutlaatuinen. Monet asiat opin, kun niistä kerrottiin minulle, mutta myös sivusta seuraaminen oli tärkeä tapa oppia. Tein paljon käytännön työtehtäviä, jotka auttoivat suuren kokonaisuuden rakentamisessa. Tein työtehtäviä HAMissa, muun muassa taiteilijoiden tervetuliaiskassien koostamista. Samalla pääsin tutustumaan museon toimintaan. Vietin kuitenkin suurimman osan työajastani kauniissa Vallisaaressa, jossa piti esimerkiksi valmistella teospaikkoja. Opin, miten käytännönläheistä kulttuurituottajan työ voi olla, kun keräsimme kiviä ja keppejä saarelta eräälle teospaikalle tapahtuman tuottajan kanssa. Pääsin hyödyntämään aiempaa sisustusartesaaniin koulutustani, kun maalasin tapahtuman kauppakonttia. Lisäksi järjestin projektin aikana karonkan Biennaalin rakennustiimille, kokosin materiaaleja teospaikoille ja kirjoitin muistiinpanoja. Kaunis Vallisaari muuttui paljon, kun kevät vaihtui kesäksi. Oli hienoa nähdä, miten Helsinki Biennaali rakentui yhdeksi kokonaisuudeksi kaikista niistä liikkuvista osista. Se oli todella inspiroivaa, ja huomasin, että haluan todella tehdä kulttuurituottajan työtä tulevaisuudessa. Haluan olla mukana luomassa jotain vastaavaa. Seuraava Helsinki Biennaali järjestetään vuonna 2023. Tässä linkki tapahtuman sivulle: https://helsinkibiennaali.fi/ Roosa Lehikoinen / Kulttuurituotannon opiskelija 19

Omaehtoinen tapahtumanjärjestäminen ja rahoituksen hankkiminen

29.3.2022
Kulttuurituottaja

Osana toista itsenäistä projektiani tuotin Pop up installaatioilta -tapahtuman yhdessä ystäväni kanssa Kaffila Bokvillanissa, Helsingissä. Lähtökohtana tapahtumalle oli  molempien halu saada esille omia sekä tuttaviemme teoksia. Tapahtuman tavoitteet eivät hiponeet taivaita; halusimme järjestää mukavan ilmaisen illan mukaville ihmisille, saada tapahtumaan mahdollisesti ennalta tuntemattomia kävijöitä sekä itsellemme kokemusta näyttelypohjaisen tapahtuman järjestämisestä. Tapahtumassa oli esillä kolmen eri taiteilijan installaatiot. Yksi oli kissan muotoon tehty maja, jonka sisälle kävijät pystyivät menemään omaan rauhaan. Toisessa kävijöillä oli mahdollisuus osallistua installaation ääniin sekä kuvaan erilaisten sensoreiden avulla. Kolmas työ koostui kultaisesta lämmityspeitosta rakennetusta nurkkauksesta, johon kävijät pystyivät menemään ”lämmittelemään” ja kuuntelemaan installaatioon tehtyä musiikkia. Installaatioiden lisäksi tapahtumassa oli kuvataidetta ja myöhemmin illalla DJ-musiikkia. Vaikka tämän tapahtuman lähtökohtana oli, että se tehdään mahdollisimman matalalla budjetilla ja omakustanteisesti, otin selvää myös ulkopuolisesta rahoituksesta. Tapahtuma ei onneksi tullut kovin kalliiksi. Saimme tapahtumatilan ilmaiseksi käyttöömme, soittamiseen tarvittavat laitteistot ja äänentoistot lainaan sekä tapahtumapaikan koristelut omista varastoista. Ainoana menoeränä oli pakettiauton vuokraus, jonka kulut pistimme ystäväni kanssa puoliksi. Tapahtuman lämpimistä muistoista huolimatta en enää tuottaisi tapahtumia omasta kukkarosta. Tapoja tapahtuman rahoitukseen on useita, esimerkiksi säätiöiltä, kunnilta ja valtiolta on mahdollista saada apua tapahtuman rahoittamiseen. Lisäksi lipputulot, sponsoriyhteistyöt ja mesenaatti-kampanjat voivat olla käteviä mahdollistajia siihen, että lopulta tapahtuman budjetti muuttuu miinuksesta plussalle. Oli kyseessä mikä tahansa rahoitusmuoto, on kuitenkin suunnitelmallisuus kaikki kaikessa. Kilpailu rahoituksesta voi olla kovaa erityisesti pandemian jälkeisinä aikoina. Siksi onkin hyvä miettiä tapahtuman konsepti huolella ja perustellusti alusta loppuun.

Elokuvien ilosanomaa levittämässä

Kulttuurituotannon pääsykokeissa kesällä 2018 sanoin, että rakastan elokuvia ja tuottajana haluan levittää elokuvien ilosanomaa. Kokeet ja haastattelu taisi mennä ihan hyvin, sillä syksyllä aloitin opiskelut Arabian kampuksella. Marraskuussa meillä alkoi Kulttuurialan projektityö -kurssi, jossa saimme itse valita projektin, johon lähdemme mukaan. Näin projektien listassa Voimaa elokuvasta -hankkeen ja päätin lähteä heti ensimmäisessä vuonnani elokuvatapahtumien pariin.   Voimaa elokuvasta hanke järjestää elokuvaklubeja nuorille työttömille ja maahanmuuttotaustaisille. Klubeilla on vaihtelevat teemat, mutta niihin sisältyy aina elokuvan katsominen ja fasilitoitu keskustelu. Klubien tavoitteena on sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kahdensuuntainen kotoutuminen. Tällainen hyvän tekeminen elokuvien avulla oli juuri se mitä halusinkin saada tuottajana aikaan.   Kevään aikana järjestimme viisi klubia, joista kahdessa minulla oli isompi tuotantovastuu. Ensimmäisillä klubeilla olin mukana vain klubipäivinä auttamassa ja seuraamassa. Kalasataman Vapaakaupunki Olohuoneelle järjestetyssä klubissa sain jo tuotannollisia tehtäviä esimerkiksi markkinoinnin ja tilasuunnittelun parissa.   Isoimman Vastuun sain kuitenkin meidän päätapahtumassa eli Arabian katufestivaaleilla järjestetyssä leffaklubissa. Hoidin muun muassa aikataulutuksen, tilasuunnittelun ja kommunikaation Artovan kanssa. Erityisesti nautin tapahtuman visuaalisen ilmeen suunnittelusta, sillä keksimme hienoja tapoja käyttää kierrätettyjä CD-levyjä ja VHS-kasetteja koristeina. Katufestivaalit oli tapa tuoda klubi ihmisten luo ja tapahtuma onnistui erittäin hyvin.   Meillä oli huippu tiimi täynnä elokuvia rakastavia tyyppejä ja opin tuotannon kautta, että työskentelen parhaiten osana tiimiä. Projekti antoi myös uuden käsityksen elokuvien voimasta ja sain taas uutta arvostusta tätä taiteenalaa kohtaan. Parasta oli kuitenkin se, että projektia seurasi työtarjous Artovalta hoitamaan heidän elokuvatoimintaa syksyllä. Eli saan jatkaa tätä ilosanoman levittämistä vielä jatkossakin.   Aino Tamminen

Kansallismuseolla videoidaan näyttelyt varttiin

KULTTUURITUOTANNON OPISKELIJAN ENSIMÄINEN PROJEKTI       PROJEKTIN VALITSEMINEN Ammattikorkeakoulussa työelämään lähdetään pian. Jo ensimäisen vuoden syksyllä, meille tultiin esittelemään tuotantoja, joista saimme valita oman 1. vuoden projektin. Tuotannot ja niiden luonteet vaihtelivat laidasta laitaan. Kansallismuseon esitellessä omaansa, huomasin olevani käsi pystyssä kyselemässä lisätietoa projektista. Kansallismuseo tarjosi harjoittelupaikkaa usealle, sisällöntuottamisen merkeissä. Budjettia löytyisi ja voisimme palkata ammattilaisia projektiimme. Kolme muutakin luokastani kiinnostui. Istuimme miettimään, riittäisikö projektissa töitä meille kaikille. Riitti ja projekti sai alkaa.   PROJEKTI ALKAA Ensimäiseksi otimme yhteyttä Kansallismuseoon ja kerroimme keitä me olemme. Mitä oppimistavoitteita kullakin on, sekä jokaisen henkilökohtaiset osaamiset projektiin nähden.  Sovimme ensimäisen tapaamisen Kansallismuseon museolehtorin Hanna Korhosen kanssa. Ensimäisessa palaverissa käytiin läpi perusasiat tuotannosta, sekä seuraavien viikkojen palaverit sovittiin. Tapaisimme museolla kerran viikossa ja tiimin kanssa vähintään kerran kahdessa viikossa. MITÄ PROJEKTIA TÄÄLLÄ TEHDÄÄN? Lähdimme ideoimaan projektia ryhmämme kanssa vauhdilla. Keksimme villejä teemoja "Night at the museumista" ja olimme täpinöissämme toistemme luovuudesta. Harmi vain, että olimme ymmärtäneet projektin täysin pieleen.. Toisella tapaamiskerralla museon kanssa asia selvisikin heti. “Ei, tämä ei ole mainos”. Sanoi museolehtori Hanna Korhonen vääntäen meille rautalangasta. “Teemme 15 minuutin opastusvideon, joka toimii johdantona näyttelyyn. Video on suunnattu niille asiakkaille, joille ei ole mahdollista tarjota opasta. Videolla esittelemme kaikkien näyttelyiden kohokohdat ja niiden tarinat. Video on siis lisäpalvelu vieraskielisille kävijöille tai suurille parinsadan opiskelijaryhmille.” Projektin luonne selvisi viimein, meille jokaiselle. Alku takkuilun jälkeen, hommat lähtivät hyvin käyntiin. Työnjako sujui kuin luonnostaan ja pian huomasinkin olevani vastuussa mm, esineiden valokuvauksesta sekä kuvakäsikirjoituksesta. Pääsimme joka tapaamiskerralla eteenpäin ja projekti oli lähtenyt hyvin pyörimään.