Avainsana: METKAn Speksi 2025

Itsensä johtaminen projektityössä

Vuonna 2025 toimin toisena markkinointivastaavana METKAn Speksissä. joka on Metropolian opiskelijoiden teatteriproduktio. Projekti kesti useita kuukausia ja sisälsi strategista suunnittelua, sosiaalisen median markkinointi ja sisällöntuotantoa, tiimin ohjaamista/johtamista sekä yritysyhteistöiden koordinointia. Kärkitavoitteena oli markkinoinnin kehittäminen, mutta henkilökohtaisesti merkityksellisimmät opit liittyivät itsensä johtamiseen. METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Kenneth Lindström Projektityö vaatii kykyä toimia epävarmuudessa Projektityössä asiat eivät aina etene täysin suunnitelmien mukaan. Aikataulut ja jopa vastuut voivat muuttuvat, viestintä viivästyy ja työtehtävät saattaa kasaantua yllättäen. Markkinointivastaavana huomasin nopeasti, että tässä projektissa työn sujuvuus riippui hyvin paljon siitä, miten pystyin organisoimaan omaa työskentelyäni. Sain huomata, että itsensä johtaminen ei ole vain oman ajankäytön hallintaa. Se on myös kykyä toimia epävarmuudessa, tehdä päätöksiä keskeneräisen tiedon varassa ja pitää kokonaisuus liikkeessä silloinkin, kun kaikki palaset eivät ole omissa käsissä. Työn jäsentäminen tekee suuresta projektista hallittavamman Itsensä johtaminen näkyi käytännössä ennen kaikkea oman työn jäsentämisessä. Suuri projekti muuttuu hallittavammaksi, kun sen pilkkoo pienempiin tehtäviin. Markkinoinnin vuosikellon ja julkaisusuunnitelman rakentaminen auttoi hahmottamaan kokonaisuuden ja pitämään työskentelyn systemaattisena. Kun tehtävät oli jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi, myös päätöksenteko helpottui. Priorisointi on jatkuvaa valintojen tekemistä Toinen tärkeä taito oli priorisointi. Projektin aikana tehtäviä oli usein enemmän kuin aikaa niiden toteuttamiseen. Silloin oli pakko pohtia, mikä on projektin tavoitteiden kannalta olennaisinta juuri sillä hetkellä. Kaikkea ei voinut tehdä, eikä kaikkia ideoita ollut mahdollista toteuttaa.  Priorisointi tarkoitti käytännössä jatkuvia valintoja: mihin käytän aikani tänään, mikä voi odottaa ja mistä on tarvittaessa luovuttava kokonaan. Tämä opetti myös hyväksymään sen, että projektityössä täydellisyyteen pyrkiminen ei ole realistista. Usein tärkeämpää on, että asiat etenevät. Itsensä johtaminen näkyy myös tiimityössä Itsensä johtaminen liittyi vahvasti myös yhteistyöhön. Vaikka käsite viittaa omaan toimintaan, projektityössä se näkyy usein suhteessa muihin ihmisiin. Työskentelin tiiviisti työparini ja markkinointitiimin kanssa. Huomasin, että oma työskentelytapa vaikutti suoraan myös tiimin toimintaan.  Kun oma työ oli jäsenneltyä ja tavoitteet selkeitä, yhteistyö muiden kanssa sujui helpommin. Toisaalta kiire tai epäselvyys omassa tehtävässä näkyi nopeasti myös muille. Tämä konkretisoi sen, että itsensä johtaminen ei ole vain henkilökohtainen taito, vaan se vaikuttaa suoraan koko tiimin työskentelyyn. Vastuurooli tarkoittaa päätöksiä myös keskeneräisissä tilanteissa Projektin aikana kohtasin myös tilanteita, joissa työmäärä kasvoi odotettua suuremmaksi. Joissakin tilanteissa jouduin ottamaan vastuulleni tehtäviä, joiden oli alun perin tarkoitus kuulua muille. Tämä oli ajoittain kuormittavaa, mutta samalla se kehitti ongelmanratkaisutaitojani ja kykyä toimia paineen alla. Samalla opin myös jotakin merkityksellistä vastuuroolista: projektissa ei aina voi odottaa täydellisiä olosuhteita ennen kuin toimii. Usein on vain päätettävä, miten tilanteessa edetään, ja vietävä asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Omien rajojen tunnistaminen on osa itsensä johtamista Yksi tärkeimmistä oppikokemuksista liittyi omien rajojen tunnistamiseen. Vastuuroolissa on helppo ottaa liikaa tehtäviä itselleen, erityisesti silloin kun haluaa varmistaa projektin onnistumisen. Projektin aikana huomasin, kuinka helposti työmäärä voi kasvaa, jos on valmis ottamaan vastuuta kaikesta, mistä kysytään. Tulevaisuudessa haluan kiinnittää enemmän huomiota tehtävien delegointiin ja siihen, että vastuut pysyvät realistisina. Itsensä johtamisen tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan myös kyky huolehtia omista voimavaroista. Speksiprojekti kehitti minua markkinoinnin tekijänä, mutta ennen kaikkea se kehitti minua projektityöntekijänä. Opin, että itsensä johtaminen ei ole vain ajanhallintaa tai tehokkuutta. Se on kykyä jäsentää työtä, tehdä valintoja ja pitää kokonaisuus hallinnassa myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Ja tärkeimpänä: se on kykyä johtaa omaa toimintaa niin, että pystyy samalla tukemaan myös muiden työskentelyä. METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Roope Kontio Nea Ahonen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023

METKAn Speksi ponnahduslautana tuottajan työhön

METKAn Speksi on opiskelijoiden toteuttama musiikkiteatteriproduktio, joka rakennetaan vuosittain alusta asti vapaaehtoisvoimin. Toimin vuoden 2025 tuotannossa on-stage tuottajana eli vastasin esiintyvistä tiimeistä. Kolmen hengen tuottajatiimiin kuului myös off-stage tuottaja ja vastaava tuottaja. Projekti kesti kokonaisen vuoden ja tarjosi konkreettisen katsauksen siihen, mitä kulttuurituottajan työ käytännössä on. Speksissä tuottajat pääsevät näkemään koko projektin kehityskaaren, sillä he ovat mukana alusta aina uusien tuottajien valintaan asti. Yhteinen tavoite yhdistää tekijät Speksin tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Mukana oli noin 70 opiskelijaa ja valmistunutta eri kampuksilta. Moni ei tuntenut toisiaan entuudestaan, mutta yhteinen tavoite loi vahvan yhteishengen ja sitoutuneisuuden työryhmään. Tuottajana tärkein tehtäväni oli olla tiimivastaavien apuna ja varmistaa, että heillä oli selkeät tavoitteet, aikataulut ja tarvittavat tilat harjoituksia varten. Vastuu jakautui toimivasti ja oli hienoa nähdä kuinka suurella sydämellä eri osa-alueiden vastaavat johtivat tiimejään. Tuottajatiimimme pelasi myös hyvin yhteen ja saimme tukea toisistamme haasteellisissa tilanteissa. Suunnitelmasta sujuvaksi esityskaudeksi Projektin onnistumisen kannalta keskeistä oli huolellinen aikataulutus, ennakointi ja nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin. Vaikka alussa työmäärä tuntui suurelta, oli helpottavaa huomata kuinka työ jakautui lopulta pienempiin osiin, jolloin tehtävät eivät tuntuneet enää niin isoilta tai vaikeilta. Kun mukana on kymmeniä tekijöitä, selkeän viestinnän tärkeys korostuu. Yhteinen viestintäalusta ja säännölliset tuotanto- ja vastaavapalaverit auttoivat pitämään kaikki ajan tasalla. Toki viestintään liittyy aina myös haasteita ja niiden kautta opin, kuinka tärkeää on sopia yhteisistä pelisäännöistä ja varmistaa, että tieto löytyy helposti yhdestä paikasta. Ahkera harjoittelu ja valmistelu konkretisoituivat tehoviikonloppuna, jolloin pääsimme näkemään työn tuloksen ensimmäisen kerran lavalla ja koko työryhmä pääsi pelaamaan yhteen. Esityskausi sujui kokonaisuutena erittäin hyvin. Kaikkien tiimien työpanos näkyi valmiissa esityksissä, ja yleisö antoi paljon positiivista palautetta. Kuusi esitystä Arabiasalissa keräsi keskimäärin 116 katsojaa näytöstä kohden. Kohti työelämää projektin kautta Speksi oli ensimmäinen projektini tuottajan roolissa. Opin käytännön tekemisen kautta tärkeitä projektinhallinnan taitoja kuten suurten kokonaisuuksien aikatauluttamista ja erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöä. Pääsin myös toimimaan vastuuroolissa ja opin paljon johtamisesta etenkin vapaaehtoistyön ja konfliktitilanteiden osalta. Projekti lisäsi luottamusta omiin taitoihini ja vahvisti käsitystäni siitä, että kulttuurituotanto on ala, joka tuntuu omalta. On palkitsevaa nähdä, miten idea kasvaa kuukausien työn kautta valmiiksi esitykseksi ja miten monen ihmisen osaaminen yhdistyy upeaksi lopputulokseksi. Nea Ilveskero, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023