Avainsana: kutu16
Tuotantosuunnittelun merkitys teatterituotannossa
KOM-teatteri on vuonna 1971 perustettu ryhmämuotoinen teatteri. Teatterin tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä korkeatasoista, taiteellisesti kunnianhimoista sekä monimuotoista teatteria. Teatteri sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa, jossa sillä on kaksi näyttämöä. KOM-teatterin tuotantojen volyymi on kasvanut viime vuosina. Monipuolistunut tuotantorakenne on luonut painetta tuotantoprosessin kehittämiselle ja tuotanto-osaamisen vahvistamiselle. Tämän projektin tavoitteena oli luodaKOM-teatterille tuotantomanuaali, joka sanoittaa hiljaista tietoa ja kuvaa teatterin nykyistä tuotantoprosessia. Suomen teatterikenttä on hyvin moninainen. Teattereiden organisaatiorakenteet ja toimintatavat vaihtelevat suuresti ja tuotantoprosessi muodostuu yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi laitosteattereiden ja vapaan kentän tarpeet eroavat suuresti toisistaan. Yleispätevää tuotantomallia ei ole olemassa ja kunkin teatteriorganisaation tuotantoprosessiin pääsee parhaiten kiinni käytännön toimintaa havainnoimalla. Aloitin työt KOM-teatterin tuotantokoordinaattorina syksyllä 2018, ja havainnoin teatterin tuotantoprosessia perehtyessäni uuteen työhön syksyn 2018 ja kevään 2019 harjoitus- ja näytäntökaudella. Tuotantoprosessin kuvaaminentoimii pohjana tuotantosuunnittelulle, sillä se kirkastaa ja konkretisoi teatterin tavan toimia. Tuotantosuunnittelun merkitys korostuu laajan ja monipuolisen tuotantorakenteen ylläpidossa. Suunnitteluun panostaminen mahdollistaa teatterin resurssien optimoinnin ja tehokkaan käytön, tavoitteiden asettelun ja tuotannon etenemisen seurannan, sekä riskien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn. Tuotantosuunnittelu auttaa myös hahmottamaan eri tuotantojen suhdetta tosiinsa, sillä se selkiyttää tuotantojen aikataulua sekä työn- ja vastuunjakoa, ja sitouttaa työntekijöitä tuotantoon. Tämän projektin aikana kokoamani tuotantomanuaali havainnollistaa KOM-teatterin nykyistä tuotantorakennetta. Manuaali toimii pohjana syksyllä 2019 alkavalle kehityshankkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä tuotantomallia niin, että se vastaa teatterin tuotantojen uusiin tarpeisiin ja mahdollistaa taiteellisen työn tukemisen entistäkin paremmin. Tämä projekti tuki siirtymistäni kulttuurituotannon opinnoista teatterialan töihin. Koen, että oma asiantuntemukseni vahvistui tämän projektin aikana. Sain uusia oivalluksia ja syvällistä näkökulmaa työhöni, ja uskallan nyt kutsua itseäni teatterituottajaksi. Rosa Frauenknecht, Kutu16
Metropolian 10-vuotisjuhlia tuottamassa
Viime syyskuussa juhlittiin koko korkeakoulun voimin, kun rakas Metropoliamme täytti pyöreät kymmenen vuotta. Juhlat järjestettiin 18.9.2018 kaikilla neljällä kampuksella samanaikaisesti: Myyrmäessä, Myllypurossa, Arabiassa ja Leppävaarassa. Juhlat olivat samalla lukuvuoden avaus ja mahdollisuus tutustua uusiin kampuksiin hyvän ruoan, ohjelman ja seuran merkeissä. Juhlien suunnittelu aloitettiin jo heti alkuvuodesta. Metropolian kulttuurituotanto oli vahvasti esillä tuotannossa: tuotantotiimissä oli mukana toisen ja kolmannen vuoden kulttuurituottajaopiskelijoita vastaamassa ohjelmasuunnittelusta ja markkinoinnista. Myös juhlien projektipäällikkö oli valmistumisen kynnyksellä oleva Metropolian kulttuurituottaja. Itse hyppäsin mukaan tiimiin elokuussa, reilu kuukautta ennen h-hetkeä. Työni oli suunnitella oheisohjelmaa kampuksille yhdessä muun tiimin, opiskelijoiden ja Metropolian henkilökunnan kanssa. Lisäksi tapahtuman aikana toimin Myyrmäen kampuksen vastaavana tuottajana pitäen huolen siitä, että kaikki toimii juhlassa niin kuin pitääkin ja toimien samalla lähiesimiehenä työtiimille. Oheisohjelman oli tarkoitus pyöriä jatkuvalla syötöllä koko juhlien ajan. Yleinen toive oli, että oheisohjelma välttäisi liiallista messumaista tunnelmaa, liittyisi jotenkin juhlien teemaan ja toisi esiin opiskelijoiden omaa osaamista. Aikataulu ohjelman toteuttamiseen oli hyvin tiukka: reilussa kuukaudessa pitäisi saada sekä suunniteltua ohjelmapisteet että rekrytoitua opiskelijat kampuksille. Itselläni ei lisäksi ollut entuudestaan kovin paljon käsitystä siitä, mitä kaikkea Metropoliassa voikaan todellisuudessa opiskella. Metropolia10 opetti niiden paljon puhuttujen verkostojen tärkeyttä. Minulla on ystäväpiirissä opiskelijoita muista Metropolian tutkinto-ohjelmista, joten sain heiltä todella paljon toteutuskelpoisia ideoita osaksi ohjelmaa. Myös muun tiimin tuki ja kontaktit olivat erittäin tärkeitä. Oli hienoa päästä tutustumaan paremmin uusiin kampuksiin ja oppia lisää muista tutkinta-aloista. Lopulta oheisohjelmaan saatiin hyvin edustetuiksi monipuolisesti eri aloja: esimerkiksi Myllypurossa pääsi kurkistamaan ambulanssiin ja vierailemaan jalkaterapeuttien alaraajamittauspisteellä, Leppävaarassa testaamaan opiskelijoiden tekemiä pelejä, Arabiassa katsomaan lyhytelokuvia ja muotoilijoiden näyttelyä sekä Myyrmäessä tutustumaan VR-kaupunkisuunnittelupeliin ja formula-autoon. Myös kansainväliset palvelut olivat mukana juhlassa omalla ohjelmapisteellään. Kaiken kaikkiaan juhlat olivat oikein onnistuneet: juhliin osallistui yhteensä noin 1400 henkilöä, booli ja herkut maistuivat sekä ongintapalkinnot ja Metropolia10-haalarimerkit menivät kuin kuumille kiville. Saimme kiitosta muun muassa runsaasta ohjelmatarjonnasta, tarjoiluista, onginnasta, musiikkiesityksistä ja mahdollisuudesta nähdä kerralla paljon tuttuja. Kippis Metropolia - onnea ja pitkää ikää, toinen mokoma lisää! Emilia Pouramo, kulttuurituotannon opiskelija, kutu16
Johtamiskokemuksia Slushista
Slushia pidetään kovan luokan business-tapahtumana, mutta uteliaan tuottajan ei pidä säikähtää jos innovaatiot ja startup -maailma kuulostavat vieraalta. Slush on sisällöllisesti sekä visuaalisesti todella vaikuttava tapahtuma koettavaksi. Se tarjoaa uskomattoman verkostoitumis -ja työskentelyalustan kansainvälisessä ilmapiirissä. Slush on yksi maailman johtavia kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtumia. Se järjestetään vuosittain Helsingissä joulukuun alussa. Slush tuo yhteen alan yrittäjät, sijoittajat ja innokkaat opiskelijat. Slush työllistää muiden suurten tapahtumien tavoin tuhansia vapaaehtoisia. Poikkeuksellisen tapahtumasta tekee se, että lähes koko organisaatio toimii vapaaehtoisvoimin. Myös suurin osa eri ryhmien ja tiimien esimiehistä ovat mukana vapaaehtoisesti. Mahdollisuutta esimiestehtäviin kansainvälisessä organisaatiossa aina rekrytoinnista tapahtuman purkuun ei tule vastaan ihan joka päivä. Omalla kohdallani työrupeama syyskuusta joulukuuhun oli monipuolinen oppimiskokemus. Työskentelin naulakkopalveluiden yhtenä ryhmänvetäjänä, group leadina. Työkielenä käytettiin englantia ja vapaaehtoisten kirjo oli kaikkea suomalaisen opiskelijan ja intialaisen lääkärin väliltä. Kaikkia vapaaehtoiseksi hakevia yhdisti valtava halu päästä osaksi Slushia. Esimiestehtävissä työskennelleille group- ja team leadeille järjestettiin säännöllisiä johtamiskoulutuksia sekä työpajoja, joiden tehtävä oli tukea rekrytointia ja johtamista. Ennen kaikkea koulutukset tarjosivat foorumin kollegoiden tapaamiselle. Tapahtumissa, järjestöissä ja yhdistyksissä tehdään valtavat määrät palkatonta työtä, aivan vapaaehtoisesti. Vastike tehdystä työstä takaa usein vain pääsyn tapahtumaan, ruoan ja työtodistuksen. Esimiehen tärkein tehtävä onkin alaisen motivointi parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. Tässä piilee vapaaehtoistyön johtamisen vaikeus. Vapaaehtoisten johtamisessa avain onnistumiseen on oma tietotaito ja kokemus vapaaehtoisena toimimisesta. Ihmistuntemus ja sosiaaliset taidot ovat myös äärimmäisen tärkeitä. Esimiehenä on ymmärrettävä tehtävän työn luonne. Ihmistuntemus puolestaan auttaa ymmärtämään alaisten jaksamista, työkykyä ja mielialaa. On osattava asettua johdettavan asemaan. Slush oli hieno ja rohkaiseva kokemus. Yhdessätekemisen tunne oli vahva läpi tapahtuman ja lisäsi motivaatiota. Omat työtehtäväni pitivät sisällään paljon tiedottamista, työvuorojen suunnittelua ja loppuvaiheessa asioiden koordinointia. Tiimiläiseni osoittautuivat mitä ahkerimmiksi työntekijöiksi ja tekivät johtamisesta lopulta hyvinkin helppoa. Juhana Salminen, kulttuurituotannon opiskelija, kutu16
Sosiaalisen median strategia kukkakaupalle
Kukkakauppa-ala on suuren murroksen keskellä – markettien kasvava kukkavalikoima haastaa kivijalkamyymälät, kun taas digitalisaatio ja monipuolistunut kukkien ja viherkasvien kulutus tuo uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kukkakauppiaille – ja kulttuurituottajille. Visuaalisuus yhdistää kukkamaailmaa ja somekanavia, mutta sosiaalinen media on yhä alusta, jota harvat kukkakaupat täysin hyödyntävät. Erityisesti pienille kivijalkaliikkeille sosiaalinen media voi olla kilpailukeino, joka auttaa erottautumaan joukosta ja vahvistaa brändimielikuvaa. Somen kautta kukkakaupat yltävät tavoittamaan myös nuoren, kukka- ja viherkasvitrendistä haltioituneen asiakaskunnan. Ideasta inspiroituneena marssin lähikukkakauppaani, Delite Flowers & Design -myymälään, ja tarjosin apukäsiä sosiaalisen median strategian laatimiseen. Delitellä oli jo valmiina kanavat, mutta yrittäjillä oli sekä suunnitelman, että ajan puutteesta johtuvia haasteita kanavien ylläpitämisessä. Strategia tehtiin helpottamaan yrittäjien arkea, sillä se asettaa suuntaviivat sosiaalisen median käytölle, sekä tarjoaa ideoita sisältöihin ja työkaluja suunnitteluun. Itsenäisestä projektista tuli erityisen antoisa, koska pääsin yhdistelemään monia kiinnostuksen kohteitani – sosiaalista mediaa, markkinointia ja kukka-alaa. Vastasin strategian toteuttamisesta itsenäisesti, joten projekti vaati myös rutkasti oma-aloitteisuutta ja tarkkaa aikataulutusta. Kulttuurituottajien ehdoton vahvuus on toimia eri alojen rajapinnoilla ja meillä olisi paljon annettavaa myös kukkakauppa-alalle. Sosiaalisen median lisäksi erityisesti elämyksellisyyden hyödyntäminen, uusien palvelujen innovointi ja yhteistyöideat eri toimijoiden välillä voisivat olla potentiaalisia keinoja päivittää kukkakauppoja tähän päivään. Roosa Rauatmaa, kolmannen vuoden kulttuurituotannon opiskelija
Katutanssia brunssilla ja OuluSporassa
Oulun Katutanssit on yksi Suomen pitkäaikaisimmista katutanssitapahtumista, jota on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2017 tapahtumalla oli ensimmäisen kerran välivuosi, ja tapahtumalle huomattiin kysynnän mukaan olevan suuri tarve. Tapahtuma järjestettiin 29.6.-1.7.2018 Oulussa, ja sen suosio oli korkea. Erityisesti välivuoden jälkeen tapahtumaa osattiin arvostaa vielä enemmän. Tapahtumaan osallistui tanssijoita ympäri Suomea, ja tapahtuma ulottui myös hyvin muihin Pohjoismaihin. Toimin Oulun Katutanssien toisena tuottajana, ja syvennyin tämän tapahtuman tuotannossa erityisesti markkinointiin. Markkinoinnin tärkeimmät toimenpiteet Tärkein markkinointikanavamme oli sosiaalinen media, jonka kautta saimme tavoitettua koko Suomen katutanssikenttää ja muita tapahtumasta kiinnostuneita. Graafikkomme Roosa Kontiokari loi tapahtumallemme upean visuaalisen ilmeen, joka toimi somen päivitysten pohjana. Lähetimme tapahtumasta tiedotteita, joiden päätavoite oli houkutella erityisesti paikallisia kulttuurikävijöitä tapahtumaan paikalle. Markkinointibudjettimme oli hyvin tiukka, joten somen ja tiedotteiden lisäksi saimme käyttää luovuuttamme erilaisten markkinointikikkojen luomisessa. Olemme tuottajaparini kanssa aktiivisia toimijoita Suomen katutanssikentällä, ja koemme tapahtumiin osallistumisen olleen yksi tärkeimmistä markkinointikeinoista. Käytimme perinteisten some-mainosten lisäksi omia verkostojamme hyödyksi, ja levitimme sanomaa osallistumalla tanssitapahtumiin Suomessa ja Ruotsissa. Toteutimme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa kaksi eri markkinointitempausta – katutanssibrunssin ja tanssiesityksen OuluSporassa. Brunssi järjestettiin kaksi viikkoa ennen tapahtumaa, yhteistyössä paikallisen Ravintola Puistolan ja KEKSI Kollektiivin kanssa. Brunssilla oululaiset katutanssijat esiintyivät syöjien keskellä ja mainostivat Oulun Katutansseja. Oulun kaupungin kanssa toteutimme tanssiesityksen OuluSporassa, joka oli puoli vuotta ympäri Helsinkiä kulkenut, oululais-vaikutteisilla koristeilla kulkenut raitiovaunu. Esityksen avulla saimme näkyvyyttä itse raitiovaunussa, mutta parempi näkyvyys tuli Oulun kaupungin sosiaalisessa mediassa – esitys livestreamattiin heidän Facebookiin. Oulun kaupunki kertoi tapahtumasta lisää omissa medioissaan ja Oulun Päivien medioissa, sillä tapahtuma oli osa kyseistä kaupunkifestivaalia. Tapahtumaviikonloppu oli kaikenkaikkiaan onnistunut ja markkinointi tavoitti halutut kohderyhmät. Moni osallistuneista tuli kiittämään comebackin toteuttamisesta – tuntui tärkeältä tuottaa tapahtumaa, jolla on tunnearvoa monelle osallistujalle.
VITUIXMÄN – mutta vain nimellisesti
METKAn speksin näytökset 2018 on jo taputeltu ja ensivuoden työryhmävalinnat ovat jo käynnissä. Suomen ensimmäinen AMK-speksi kantoi tänä vuonna nimeä VITUIXMÄN. Nyt syyspimeiden tullen onkin hyvä hetki palata hetkeksi kevään valovoimaisimman speksin pariin. “Hanneksen lähettyvillä ihmisillä näyttää menevän kaikki pieleen. Kommellukset ja oudot sattumukset seuraavat Hannesta joka paikkaan ja epäonni karkoittaa ihmiset hänen ympäriltään. Eräänä päivänä Hanneksen paikallaan junnaavaan elämään tupsahtavat energia-aurojen tutkija ja vastahakoinen mentori, joiden avulla Hanneksesta tulee Vituixmän. Supersankarin elämä ei kuitenkaan ole mutkatonta, sillä oikeuden puolustajan rooli tuo mukanaan niin kaksoiselämän haasteet kuin pahikset maailmanvalloitussuunnitelmineen. Voiko maailman todella pelastaa epäonnen avulla?” Promotyö kentällä ja metrossa Toimin viime keväänä siis METKAn speksissä promootiovastaavana ja tiimissäni oli yksi koordinoitava, opiskelutoverini Katariina Kahri. Markkinoinnin eri muodot ovat aina kiinnostaneet minua paljon, joten haluaisin oppia niistä vielä enemmän. Lähdimme opiskelijoiden keskuuteen erilaisiin tapahtumiin kertomaan speksistä ja jakamaan esimerkiksi flaijereita. Lisäksi keksimme itse erilaisia tapoja promota speksiä. Olin myös mukana ryhmien vastaavien palavereissa, joissa käydään läpi esimerkiksi visuaalinen ilme ja sen muutokset, sekä muut markkinoinnin osa-alueet, mitä on tulossa jne. Aikaisempaa isompaa kokemusta minulla ei markkinoinnista ollut, joten siksi valitsin tämän. Suunnittelin promootiokalenterin, johon muut markkinointitiimiläiset antoivat myös ideansa. Keväällä oli onneksi paljon erilaisia tapahtumia, joissa pääsimme promoamaan. Parhaiten mieleenjäänyt promokeikkamme oli psykologian opiskelijoiden järjestämät Rajatilabileet. Rajatilabileet järjesettiin yhdessä metrovaunussa, joka oli suljettu muulta yleisöltä. Bilevaunu lähti liikkeelle Itäkeskuksesta ja päätyi Matinkylän kautta kamppiin. Ajelu kesti tunnin, eikä sinä aikana ovet avautuneet kertaakaan. Vaunu oli aivan täynnä iloisia, juhlivia opiskelijoita ja he olivatkin helppo kohde promoamiselle – nauroimmekin Katariinan kanssa sitä, että nyt ei pääse kukaan pakoon vaikka haluaisi. Speksi sai bileissä paljon huomiota ja ihmiset kiinnostuivat hyvin. Flaijerit ja myymämme VITUIXMÄN-haalarimerkitkin menivät kuin kuumille kiville. Jälkipuinti Teimme promootiotiimin kanssa näytösten jälkeen vapaata kyselyä yleisöltä siitä, että mitä mieltä yleisö oli näytöksestä, olivatko nähneet mainontaa ja missä, sekä onko aikomus tulla katsomaan speksiä myös ensi vuonna. Näytökset saivat pääsääntöisesti positiivisen vastaanoton. Mieleen jäänyt mainonta oli katukuvassa nähdyt julisteet sekä tapahtumissa nähty promotiimi. Se olikin tärkeä kuulla, koska promotiimiin valittiin kaksi suhteellisen mieleen jäävää, kovaäänistä tyttöä. Hiljaisemmat olisi saattaneet jäädä sellaisessa työssä jalkoihin. Olimme Katariinan kanssa lyömätön tiimi ja mielestäni näin tiiviissä työssä oli tärkeää, että olemme samanlaisia, hieman hulluja, sosiaalisia ja ihmislä rakastavia koheltajia. Yleisöltä tuli myös paljon kommenttia siitä, että ensi vuoden näytös kiinnostaa ehdottomasti ja katsomaan ollaan tulossa. Metropolian – ja myös muiden alojen! – opiskelijoilta tuli kyselyä speksin työryhmään mukaan pääsystä ja kun ensi vuoden speksihaku käynnistyi viime kuussa, näkyi siellä paljon tuttuja kasvoja. Mielestäni nämä ovat onnistuneen markkinoinnin tuloksia ja mielelläni lähden vastaisuudessakin mukaan niin METKAn speksiin, kuin promohommiin. Mikään tästä ei olisi kuitenkaan onnistunut tai ollut läheskään niin hauskaa ilman uskomattoman ihanaa Speksiperhettämme.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku