Avainsana: kulttuurituottajat
Oletko jo miettinyt omaa brändi-identiteettiäsi?
Tein kulttuurituotannon syventävän projektin henkilöbrändäyksestä ja tein sen pohjalta matkaoppaan. Matkaoppaan tarkoituksena on hyödyntää omaa osaamista matkailualalta sekä tuottaa julkaisuja, jotka esittävät pääkaupunkiseudulla olevia matkailukohteita. Projektin päätavoitteena ei kuitenkaan ollut sosiaalisen median julkaisujen tuottaminen, vaan brändihallinta. Matkaopas julkaistiin projektin aikana Instagramiin ja sitä käytettiin työkaluna sekä esimerkkinä, kuinka hyödyntää sosiaalista mediaa henkilöbrändäyksessä. Sain samalla mahdollisuuden tutkia sekä oppia enemmän vaikuttajamarkkinoinnista ja oman henkilöbrändin rakentamisesta sekä sen vertaamisesta asiantuntijabrändäykseen. Ennen projektia en ollut pohtinut tarkemmin henkilöbrändin sekä asiantuntijabrändin eroja. Opin, että kaikilla on oma henkilökohtainen brändinsä, vaikka sitä ei välttämättä jokapäiväisessä elämässä huomioi. Muun muassa läheisillämme on jo jonkinlainen käsitys meistä ihmisenä ja nämä mielikuvat rakentavat jo meistä henkilöbrändiä. Oman ammatillisen brändin rakentamisessa kannattaa miettiä esimerkiksi millainen oma jo olemassa oleva brändi-identiteetti on. Onko sinulla jokin harrastus tai taito, jossa olet hyvä? Esimerkiksi opetatko tai autatko esimerkiksi läheisiäsi ruoanlaitossa, meikkaamisessa tai urheilulajissa? Olemassa olevien taitojen kautta on helpompaa rakentaa omaa brändi-identiteettiä. Projekti oli todella riippuvainen oman innon ylläpitämisestä. Huomasin, että itsensä johtaminen sekä aikataulussa pysyminen vaati perusteellista projektisuunnitelmaa. Loppuraporttia kirjoittaessa opin, että projektisuunnitelma olisi voinut sisältää tarkemman aikataulun. Selkeys olisi ylläpitänyt myös omia tavoitteita. Syvennyin brändihallintaan mielenkiintoisten sekä kattavien lähteiden myötä. Opin valtavasti muun muassa oman henkilöbrändin suunnittelustrategioista ja henkilöbrändäyksestä yksilön sekä yrityksen näkökulmasta. Esimerkkinä haluan nostaa esiin kirjan: Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi (2017) Kurvinen, J., Laine, T., & Tolvanen, V. ”Mieti minäkuvaasi: miten näet itsesi ja miten muut mielestäsi näkevät sinut ja persoonasi. Kirjaa ylös sanoja, jotka kuvaavat sinua, jotka voisivat kuvata sinua ja jotka eivät ole sinua. Kirjaa ylös myös, mitkä asiat ovat sinulle arvokkainta elämässäsi, niin pääset paremmin kartalle intohimojesi lähteestä. Pyri löytämään sinua parhaiten kuvaavat sanat miettien, kuka olet, mitä pidät arvossa, mitä haluaisit olla ja miksi. Keskustele näistä muiden kanssa: nähdäänkö sinut samalla tavoin, sillä sitä, mitä et julkisesti myönnä, et voi myöskään työstää. Näin löydät parhaiten persoonaasi vahvistavat tekijät ja tunnistat työstettävät alueet. (Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi, Kurvinen, J., Laine, T., & Tolvanen, V.) Vaikuttajan identiteettiä voi lähteä rakentamaan oman minäkuvan kautta. Kannustan kaikkia pohtimaan omaa brändi-identiteettiänsä, mikäli sitä ei ole jo ennestään tehnyt. Omasta arjestansa voi mahdollisesti löytää uusia olemassa oleva taitoja sekä vahvuuksia. Malena / Tuottajat 20
Tuottajat matkalla tulevaisuuteen!
Kuva: Tiia Keskisen taittamaa mainosmateriaalia käytettiin mm. sosiaalisen median mainoksissa. Lähdin tuottamaa tapahtumaa Tuottajat Matkalla tulevaisuuteen yhtenä itsenäisenä projektina. Sain työparikseni alemman vuosiryhmän opiskelijan Tiia Keskisen ja aloimme yhdessä suunnittelemaan tapahtuman sisältöä. Tiian kanssa kaikki sujui hienosti ja löysimme nopeasti yhteisen sävelen. Tapahtuma järjestettiin uudessa Arabianrannan kampuksessa ja päivään mahtui paljon ohjelmaa ja tekijöitä. Helsinki XR Center, Culture Tourism for City Breakers (CTCB), sekä Creathon olivat kaikki suunnitelleet omaa ohjelmaa päivän sisälle. Johtavana teemana päivää hallitsi tulevaisuudennäkymät esimerkiksi tuottajien ammattikentällä. Aluksi olikin vaikeaa ja samalla hyvin tärkeää hahmottaa kokonaisuus tapahtumalle; kuka, mitä, missä ja milloin? Meillä oli melko vapaat kädet Tiian kanssa pohtia, mitä haluaisimme tuoda päivään. Päädyimme toteuttamaan paneelikeskustelun, johon saimme mukaan kulttuurituotannon alumnit, sekä Kulta Ry:n pääsihteerin Rosa Meriläisen. Paneelikeskustelu itsessään meni loistavasti, josta suuri kiitos kuului paneelinvetäjälle, joka sai pidettyä keskustelun aikataulussa. Ja vaikka itse sanonkin, niin kyseessä oli yksi parhaista paneelikeskusteluista, jossa olen itse ollut osallisena eli hyvä Tiia ja minä! Paneelikeskustelun jälkeen luvassa oli iltajuhlat Tuottamon tiloissa ja jatkot legendaarisessa ravintola Mustassa Härässä. Näin jälkikäteen pohtien, projekti antoi paljon oppia ja vahvisti jo asioita mitkä minulla oli tiedossa; ei ole tyhmiä kysymyksiä, selkeä tehtävänjako alusta asti tiimin kesken, mieluummin ajoissa, kun liian myöhään, kisakunto on tärkeä pitää hyvänä alusta loppuun (projekti starttasi joulukuussa ja tapahtuma oli huhtikuussa) ja kaikki asiat on hyvä tarkistaa vähintään kolmeen kertaan ennen tapahtumaa. Sami Kutu 17
Muuri – toiminnallinen teos osana Helsinki Biennaalia
Sain puhelun maaliskuussa Zodiak Presents ry:ltä ja he tarjosivat minulle tuottajan paikkaa toiminnallisen teoksen parissa. Kyseinen teos, Muuri, on Zodiakin tuottama ja se tulee sijaitsemaan Töölönlahden puistossa. Muuri toteutetaan osana Helsinki Biennaali –nykykuvataidetapahtumaa, joka on Helsingin kaupungin ja HAM Helsingin taidemuseon tuottama tapahtuma. Muuri on kuvataiteilija Joni Kärkkäisen ja tanssitaiteilija Jukka Tarvaisen yhteinen teos, joka kannustaa kaupunkilaisia kokeilemaan ja kokemaan taidetta liikkumisen, olemisen ja tutkimisen kautta. Teos koostuu liuskoista, rampeista ja muista rakennelmista, joiden tarkoituksena on houkutella vierailijoita ylittää, kiertää ja alittaa Muuri. Muurin yhteydessä tulee myös olemaan esitys: ”Alas sieltä –ja muita huomautuksia”. Esityksessä ammattitanssijat ja -parkouraajat esiintyvät yhdessä tanssin harrastajien kanssa, Muuria ja sen ympäristöä hyödyntäen. Muuri oli yksi kolmesta hankkeesta, jonka Helsingin kaupungin yleiset kulttuuripalvelut –yksikkö valitsi avoimen ideahaun kautta osaksi Helsinki Biennaalin ohjelmistoa. Muurin tuottajana työtehtäviini kuului muun muassa sponsorointiin liittyvien hakemusten kirjoittaminen, teoksen tarvittavien materiaalien hankkiminen sponsoroinnin avulla, viestintä projektin työryhmän, sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, lupien ja hakemuksien tiedonhaku ja kartoittaminen sekä sähköön ja tekniikkakaluston liittyvien asioiden järjestely. Avustan myös esiintyjähaun tiedotuksessa, jossa haetaan tanssin harrastajia mukaan ”Alas sieltä –ja muita huomautuksia” esityksiin. Viestinnän merkitys korostui projektin aikana, koska kaikki työ ja projektin palaverit pidettiin etänä. Pyrin viestimään projektin aikana selkeästi ja johdonmukaisesti sekä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Koen, että kehityin työtehtävien priorisoinnissa ja omaan työhön liittyvässä ajanhallinnassa. Etätyöskentely mahdollisti kotitoimiston pyörittämisen ja työnteon tehostamiseksi korona-aikana pyrin tekemään samat rutiinit, kuin normaalistikin. Alun perin ensimmäinen Helsinki Biennaali oli määrä järjestää kesällä 2020, mutta vallitsevan koronavirus-tilanteen vuoksi nykykuvataidetapahtumaa siirrettiin vuodella. Tapahtuman uusi ajankohta on 12.6.-26.9.2021 ja tavoitteena on, että Muuri olisi pystytettynä kesäkuun alussa 2021. Toimin projektin tuottajana taas ensi vuonna, kun tuotanto jatkuu ja Helsinki Biennaali pystytään toteuttamaan. Helsinki Biennaalin logo (HAM, Helsingin kaupunki) Lisätietoja Muurista ja Helsinki Biennaalista: https://www.zodiak.fi/uutiset/2020-03/joni-karkkaisen-ja-jukka-tarvaisen-teos-muuri-helsinki-biennaalin-ohjelmistossa https://helsinkibiennaali.fi/ Micaela Koski
Projektina tietopaketti Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoisille
Olen pian valmistuva kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Viimeisenä projektinani laadin tietopaketin Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoistoiminnan ja tapahtumatuotannon tueksi. Alakulttuurikeskus Loukko on Helsingin Kalliossa sijaitseva, turvallisemman tilan periaatteita noudattava kohtaamispaikka, jossa järjestetään monenlaista toimintaa. Esittävän taiteen tilaisuuksien lisäksi tilassa toimii ostopakoton vegaaninen kahvila, matalan kynnyksen taidegalleria sekä erilaisia työpajoja ompeluseurasta elävän mallin piirustukseen. Tiistaista torstaihin Loukossa tarjoillaan kolmen euron hintaista lounasta, joka valmistetaan hävikkiruoasta. Osoitteessa Castréninkatu 7 sijaitseva tila avattiin keväällä 2019. Alakulttuurikeskusta pyörittää vuonna 2017 perustettu helsinkiläinen kulttuuriyhdistys Loukko ry, jonka tarkoituksena on edistää kulttuuritoiminnan monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Loukon työryhmä koostuu eri taiteenalojen ja hoivatyön ammattilaisista, DIY-tapahtumatuottajista ja vapaaehtoisista. Loukko tarjoaa puitteet ja apua myös ulkopuolisille tapahtumanjärjestäjille. Projektini tavoitteena oli luoda selkeä tietopaketti, josta sekä Loukon vapaaehtoiset että ulkopuoliset tapahtumanjärjestäjät saisivat kaiken tarvitsemansa tiedon tiloissa toimimiseen. Tietopaketissa tuli olla lyhyt esittely Loukon periaatteista ja säännöistä, turvallisuusohjeet, esteettömyystiedot, lista tekniikasta käyttöohjeineen, gallerian tiedot, sekä kuvalliset ohjeistukset vapaaehtoisten tehtäviin. Osa ohjeista oli jo olemassa ranskalaisina viivoina Loukon Google Drivessä, vapaaehtoisten Facebook-ryhmässä tai Trello-kalenterissa. Kokosin ohjeistukset yhteen paikkaan, selkeytin niitä ja otin kuvia. Lopputuloksena syntyi valmiiksi taitettu PDF-dokumentti, joka on helppo tulostaa Loukon kahvilatiskille tai jakaa verkossa. Tein projektin aikana vuoroja Loukossa saadakseni kuvan vapaaehtoisten tehtävistä ja oppiakseni käyttämään tilan tekniikkaa. Kahvilatyöskentelyn lisäksi päädyin mm. myymään lippuja Punk In Finland -tukikeikalla ja miksaamaan drag-showta. Opin paljon vapaaehtoistoiminnasta ja tutustuin ihmisiin, jotka jakavat intohimoni ruohonjuuritason kulttuuritoimintaan. Jos haluat järjestää folk-illan, räppikeikan, sarjakuvatyöpajan tai minkä tahansa taidepläjäyksen, tai vaan kirjoittaa opinnäytetyötä halvan kahvin äärellä, kannattaa tulla Loukkoon!
Kutu opiskelijat Koko Jazz Clubin sykkeessä
Kymmenen Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelijaa vierailivat 29.10.2019 Jazz Connective -tapahtumassa Koko Jazz Clubilla osana Kulttuurityö kolmannella sektorilla -opintojaksoa. Koko Jazz Club, suomalaisen jazzmusiikin toimija, aloitti toimintansa vuonna 2010 ja klubi on tunnettu soittavien muusikoiden yhteisönä, ammattimaisen jazzin päänäyttämönä ja sisällöntuottajana. Koko Jazzin kannatusyhdistys on voittoa tavoittelematon, rekisteröity aatteellinen yhdistys, joka on syntynyt Koko Teatterin sisälle. Koko Jazz Clubin toiminta on saanut näkyvyyttä ja huomiota laajasti niin Suomessa, kuin ulkomaillakin. Koko Jazz Club on tällä hetkellä merkittävin jazzklubi Suomessa, joka toimii konserttiareenana. Jazz Connective -tapahtumassa esiintyi kaksi kokoonpanoa. Ensimmäisen bändin muodosti Joanna Duda, joka on puolalainen säveltäjä-muusikko ja hänen lisäkseen triossa soitti rumpali Slavomir Koryzno ja basisti Maksymilian Mucha. Trio teki Suomen debyyttinsä esiintymällä Koko Jazz Clubilla. Joanna Dudan musiikki yhdistelee raikasta akustista ja elektronista soundimaailmaa. Kappaleet sisälsivät erilaisia rumpusoundeja ja akustista pianoa ja kappaleet olivat tyyliltään rauhallisempaa, jopa hiphop vaikutteista jazzia. Joanna Duda Trion jännittävä uusi puolalainen skene jäi mieleen erilaisen tyylinsä vuoksi. Illan toinen kokoonpano oli värikäs ja energinen trio. Lavalla esiintyivät ranskalainen rumpali Sylvain Darrifourcq ja suomalaisen jazzkentän tunnetut tekijät, basisti Eero Tikkanen ja trumpetisti Verneri Pohjola. Lavalla oli intensiivinen energia ja luonnollinen kollektiivinen toiminta ja arvaamattomuus tempaisi kuuntelijat heti mukaansa. Trion viimeinen kappale oli puhdasta improvisaatiota ja kuulijat pääsivät kuuntelemaan jotain ainutkertaista. Jazz on yllätyksen ääni. Haastattelimme Jazz Connective -tapahtuman jälkeen Timo Hirvosta, joka toimii Koko Jazz Clubin taiteellisena johtajana ja toiminnanjohtajana. Koska Jazz Clubilla ei ole vielä omaa tuottajaa, Timo on tähän mennessä tehnyt klubilla kaikkea baarityöstä taloudenhoitoon itse. Timo kuvailee itseään hyvin yrittäjähenkiseksi ihmiseksi, jonka vahvuuksia on nähdä kokonaiskuva - Jazz Clubin kokonaisvaltaiseen pyörittämiseen viitaten ja Timosta huokui kokemusten kautta rakentunut asiantuntemus ja klubista on kehittynyt alalla varteen otettava asia paikka. Koko Jazz Clubin vierailevista artisteista noin kahdeksankymmentä prosenttia on kokonaan kotimaista tuotantoa, mutta Koko Jazz Club on noussut kansainvälisestikin hyvin korkeatasoiseksi. Heidän soittimistostaan löytyy muun muassa täyspitkä Steinway D flyygeli, jota ei monesta paikkaa maailmalta löydy. Alalla pitkään työskennelleenä Timo tuntee taidekentän henkilökohtaisesti ja tämä onkin yksi merkittävä syy sille, miksi klubi toimii ja voi menestyä. Yksi tärkeimmistä hankkeista KOKO Jazzille on ollut Meet Ylä-Savo Jazz -festivaali vuosina 2018 ja 2019. Klubin Japani yhteistyö on saanut alkunsa Meet Ylä-Savo Jazzin yhteydessä tehdystä lyhytelokuvasta nimeltä Ylä-Savo. Elokuvaa kuvattiin Japanissa ja tämän tuotannossa oli mukana muun muassa Kill Bill -elokuvien koreografina toiminut samuraitaiteilija Tetsuro Shimaguchi. Yhteistyö on jatkunut tiiviisti elokuvahankkeesta lähtien ja tämän avulla myös parhaiden suomalaisten jazzmuusikoiden työtä pyritään viemään Japaniin. Viimeisimpänä kansainvälisenä yhteistyönä Koko Jazz Club ja Timon yritys KJC Iisalmi Oy ovat olleet mukana Jazzliiton hallinnoimassa opetus- ja kulttuuriministeriön Jazz Finland International -hankkeessa, muun muassa äänittämässä Mika Kobayaschia, erittäin isoa tähteä kotimaassaan Japanissa. Hankkeen kolme päätehtävää olivat elokuvan tekeminen, sekä konserttitoiminnan ja opetussisällön järjestäminen. Jazz Finland International -hankkeen kohdemaaksi valittiin Japani ja Japaniin suuntautuva yhteistyö on ollut todella iso kansainvälinen projekti KOKO Jazzille. Iisalmessa järjestettävä Iisalmi Jazz festival ja Helsingin KOKO Jazz Club ovat hankkeen ydin, ja näiden tarkoituksena on markkinoida ja edistää suomalaisen jazzin vientiä. “Haluamme myös tuoda japanilaisia Suomeen, nimenomaan kuuntelemaan jazzia”, Timo kertoo hankkeen tarkoituksesta. “Omaksi hyväksi voin sanoa vain, että sanon enemmän joo kuin ei. Totta kai ihminen voi aina erehtyä, ei se mitään, kunhan osaa riskienhallinnan. Silleen että okei, enhän mä itseasiassa menetä tässä mitään, niin miksi en kokeilisi tätä.” Näistä Timo Hirvosen sanoista voimme kaikki kulttuurituotannon opiskelijat ottaa oppia. -Ella Tähtinen, Thomas Frankton, Nuppu Lehto, Noora Kiiskinen, Renny Mäkinen, Eemeli Pakula, Kelli Piksar, Oona Gil, Wenla Nwajei, Viivi Kilkki
Kulttuurituotannon opiskelijat
Iivari Nenonen 23-vuotias Ensimmäisen vuoden opiskelija Olen Helsingistä kotoisin ja ennen Metropolia Ammattikorkeakoulua olin käynyt lukion. Hain Metropoliaan syventääkseni logistisia taitojani ja oppiakseni enemmän tapahtumatuotannosta. Tällä hetkellä toimin musiikkialalla ja haluaisin tulevaisuudessa työskennellä myös muun muassa keikkamyynnin sekä manageroinnin parissa. Opiskelu Metropoliassa on ollut antoisaa ja vastannut odotuksiani. Ehdottomana ykkösenä on uudet ystävyyssuuhteet samanmielisten koulukaverien kanssa.
Kulttuurituotannon opiskelijat
Tämän vuoden ennakkotehtävät ovat julkaistu ja hakuaika lähestyy kovaa vauhtia. Haluamme esitellä kulttuurituotannon opiskelijoita, jotta koulutuksestamme ja opiskelijoistamme saa paremman sekä monipuolisemman näkemyksen. Ensimmäisenä vuorossa on ensimmäisen vuoden opiskelijamme Anna Meller. Anna ”Misku” Meller 21-vuotias Ensimmäisen vuoden opiskelija Olen kotoisin Järvenpäästä ja ennen Metropolia Ammattikorkeaan tuloa valmistuin Keravan lukiosta ja pidin kaksi välivuotta. Hain Metropolia Ammattikorkeakouluun, koska koin, että Metropolia sopii sisällöltään ja opetustyyliltään paremmin minulle kuin esimerkiksi Humanistinen Ammattikorkeakoulu. Halusin myös järjestämään isoja bileitä. Ensimmäinen suunnitelmani oli alkaa hääsuunnittelijaksi valmistuttuani, mutta nyt minua on alkanut kiinnostamaan isojen tapahtumien visuaalinen ilme. Koulu on ollut ihanaa! Parasta on ehdottomasti opiskelijatapahtumat sekä Metropolian avaamien ovien tutkiskelu. Tulin kouluun kotibileiden järkkääjänä, mutta nyt olen päässyt tekemään projektia Kiasmalle, maskeeraajaksi Speksiin sekä Arabian Katufestivaalien decovastaavaksi.
Mitä ovia Helsinki ja Metropolia ovat avanneet kulttuurin kentällä itselleni
Vielä on aikaista sanoa lopulliseksi mitä kaikkea jompikumpi tai molemmat ovat avanneet, mutta kulttuurin kuluttajana ja ensimmäisen vuoden opiskelijana olen huomannut jo eroja menneeseen. Kulttuurituottajan on tietenkin tärkeä tietää ja tuntea kulttuuria ja sen kulutusta ja mikä olisikaan parempi paikka kuluttaa kulttuuria, kuin kaupunki, jossa tapahtuu paljon ja kokoajan. Tuoreena Helsinkiin “pöndeltä” muuttaneena voin sanoa, että olen kuluttanut kulttuuria näiden muutaman kuukauden aikana enemmän, kuin muutamaan vuoteen entisessä kodissani Seinäjoella. Elävä ympäristö pitää mielen virkeänä ja kiinnostus tapahtumia kohtaan saa avaamaan oven ja lähtemään paikan päälle nauttimaan taiteesta eri lajeissaan. Koulu tarjoaa uusia mahdollisuuksia kavereista työmahdollisuuksiin ja projekteihin. On erittäin piristävää päästä ympäristöön, jossa viihtyy. Projektit ja tehtävät tuntuvat tärkeiltä ja eteenpäin auttavilta. Tehtävät eivät tunnu “leikkitehtäviltä”, vaan enemmänkin, että treenaa pohjaa tulevaan mahdolliseen työhön. Esimerkiksi en olisi vuosi sitten osannut odottaa, että olen harjoittelijana Kiasmassa ja että pääsen tekemään oikeita hommia. Tai että ottaisin yhteyttä Live Nationiin siinä toivossa, että pääsisin tekemään niin suurelle yritykselle markkinointisuunnitelmaa harjoituksena. Koulutus tarjoaa tietoa ja kokemus tietoon yhdistettynä lisää taitoa. Helsingissä mahdollisuuksia kokemuksen kartoittamiseen löytyy huomattavasti enemmän - Rymikorjaamo ei ole ainoa paikka harjoitella. Ympäristön yleinen meininki vaikuttaa tottakai omaan mielialaan ja olen huomannut, että Helsinki on huomattavasti aktiivisempi kaupunki. Ihmiset ovat aktiivisempia ja mielestäni iloisempia, avarakatseisimpia ja helpommin lähestyttäviä, kuin Etelä-Pohjanmaalla. Luennot ja presentaatiot saavat innostumaan olemaan parempi ja aktiivisempi opiskelija. Koulutyö ei tiettyyn pisteeseen asti tunnu työltä, kun nauttii tekemisestään. Kulttuurituotanto on alana mielestäni kutsumuspohjainen. Ei täällä talonrakentaja viihtyisi.
Kanditeatteri on saatu päätökseen!
Projektityöskentelymme Kanditeatterissa on nyt ohi. Fiilikset ovat tyytyväiset ja haikeat. Teatterikorkeakoulussa vietetyt neljä kuukautta menivät nopeasti hyvässä työympäristössä. Käsittelyaika, kuva: Iida Meronen Iida vastasi Helmikuun 13.- ja Käsittelyaika-näytelmistä ja Anna Jessikan pentu- ja Leipäkorin Muotoinen Tyttö-näytelmistä. Projektityöskentelyn oheen mahtui myös jos jonkinmoista muuta tapahtumaa, kuten Drumming, jossa kymmenet rumpalit soittivat kunnianhimoisen tunnin verran yhdessä improvisoiden, sekä Dramaturgian 50v-juhlat, josta ei juhlahumun tuntu puuttunut. Näytelmien tuotannoissa työskentely piti sisällään erinäisiä valmistelutöitä. Tutuksi tulivat näyttämön backstage ja siellä vellova jännitys, kauppareissut tarjoiluja varten, tulostimen kanssa yhteistyön opettelu, eri tahojen kanssa kokoustaminen ja yhteistyön tekeminen sekä Lyyti- ja Gruppo-ohjelmat. Ensi-iltaruusuja, kuva: Iida Meronen Tunnelmat ensi-iltojen aikaan olivat kutkuttavia, ja suurimpia onnistumisen tunteita toivat eritoten lopussa saadut kiitokset, asioiden konkretisoituminen suunnittelupalavereista oikeisiin eheisiin näytelmiin ja työryhmien onnellisuus ja tyytyväisyys. Kiitos Teatterikorkeakoulu ja Kanditeatteri! Iida Meronen & Anna Kovács
TerveysCasino häikäisi Sairaanhoitajapäivillä 2018
TerveysCasino tuotanto on nyt saatu päätökseen. Sairaanhoitajapäivät 2018 olivat menestys ja iloksemme osastomme herätti paljon kiinnostusta. 4200 messukävijää pääsivät näkemään Metropolia Ammattikorkeakoulumme opiskelijoiden osaamista ja tutustumaan koulutustarjontaan. Messuosaston suunnittelu ja tuottaminen oli meille molemmille uusi, erittäin opettavainen kokemus. Tuotanto laittoi meidät kunnon testiin, kun tuotannon laajuus alkoi hahmottua tuotantoprosessin aikana. TerveysCasinon tiimi kasvoi muutamasta henkilöstä lopulta lähes 30 hengen joukoksi. Kasvu kokonaisvaltaisiksi tuottajiksi tapahtui väistämättä tuotantoprosessin myötä. Hyppy ensimmäisen vuoden tuottajaopiskelijoista TerveysCasinon tuottajiksi tapahtui nopeasti. Työtehtävämme olivat kaikenkattavat, sillä ne sisälsivät niin osaston suunnittelun kuin sen toteutuksen ja kaikkea mitä vain saattaa kuvitella. TerveysCasinon konseptin ollessa uusi, ei meillä ollut aiempaa mallia siitä kuinka osasto tulisi toteuttaa vaan lähdimme luomaan osastoa pelkän TerveysCasino -nimen pohjalta. TerveysCasino herää eloon Hyvissä ajoin ennen TerveysCasinon h-hetkeä kävimme etukäteen tutustumassa messutilaamme ja keskustelemassa Messukeskuksen väen kanssa osastomme toteutuksesta. Halusimme saada konkreettisen kuvan osastomme puitteista. Teimme tarkat tilan toteutussuunnitelmat etukäteen, mutta rakennuspäivänä suunnitelmat muuttuivat jonkin verran kun kalusteet ja tekniikka saatiin osastolle. Pienellä budjetilla onnistuimme toteuttamaan visuaalisesti näyttävän ja elämyksellisen osaston. Vaikka tiimin henkilömäärä kasvoi tuotannon edetessä, oli osasto tilava ja messukävijöitä houkutteleva. Suklaakultakolikoiden, punaisen messumaton ja samettipöytäliinojen avulla saimme luotua kasinomaisen ilmeen TerveysCasinolle. Tiimin kesken ennaltasovittu tumma pukukoodi toi lisäsäväyksen kokonaisuuteen. Iltapukumme olivat onnistunut mielenkiinnon herättäjä, sillä ne aiheuttivat ihmetystä messukävijöiden keskuudessa. TerveysCasino onnistui rikkomaan ennakko-odotuksia, sillä monet odottivat näkevänsä Metropolian perinteisen osaston elvytysnukkeineen ja koulutusesitetelineineen. Messupäivät sujuivat ilman isoja ongelmia, mutta osasimme odottaa pieniä kommelluksia emmekä halunneet sitoa tästä syystä itseämme mihinkään tiettyihin työtehtäviin. Toimimme pitkälti TerveysCasinon promoottoreina ja hoidimme juoksevia asioita. Kiertely messuhallissa iltapuvuissa suklaakultakolikoita jakaen houkutteli lisäkävijöitä osastollemme. TerveysCasino sai molempina messupäivinä kunniavieraita, kun Kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Annette Kennedy ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kävivät tutustumassa messuosastoon. Vieraillessaan osastolla he pääsivät pelaamaan osaston pelejä ja keskustelemaan Metropolian eri alojen opiskelijoiden kanssa. He olivat hyvin kiinnostuneita Metropolian monialaisesta osaamisesta ja innovatiivisesta messukonseptista. TerveysCasino terveyspeleineen poikkesi hyvällä tavalla Sairaanhoitajapäivien muista osastoista, ja onnistui rikkomaan perinteisen messuosaston rajoja. Vaikka tuotanto oli työläs ja ajoittain raskaskin, oli koko tuotantoprosessi opettavainen ja onnistunut tapahtuma palkitseva. Meille tuottajille TerveysCasino tuotanto onkin enää loppuraportin kirjoittamista ja tuotantoesittelyä vaille valmis. Nyt kohti uusia projekteja! - TerveysCasinon tuottajat Ella Tähtinen ja Laura Lajunen
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku