Avainsana: kulttuurituottaja16
Ulkoinen viestintä kolmannen sektorin tuotannossa: Höntsä – Silta Eteenpäin
Tein ensimmäisen projektityön Höntsä – Silta eteenpäin –hankkeelle. Hanke on luotu tukemaan 16-25 vuotiaiden nuorten osallisuutta ja hyvinvointia nuorten lähtökohdista toteutettavalla, avoimella matalan kynnyksen toiminnalla. Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot ovat Höntsäklubit, Höntsä coach -koulutukset sekä tutkija-kehittäjäkollektiivi. Projekti alkoi kivisesti jo muutama vuosi sitten. Alun perin oli tarkoitus järjestää vuotuinen Höntsä Fest –festivaali, mutta tapahtuma kaatui resursointiongelmiin. Seuraavavia suunnitelmamme olivat mm. Graffitityöpajat, erilaiset videotuotannot ja kouluissa järjestettävät infotilaisuudet. Näillä kaikilla olisi markkinoitu hankkeen toimintaa ja pyritty lisäämään kohderyhmän tietoisuutta hankkeen olemassaolosta ja sen toiminnasta. Nämä ideat kaatuivat alkaneen pandemian asettamiin rajoituksiin ja edellä mainittuihin resurssiongelmiin. Vallitsevien rajoitusten takia päädyimme toteuttamaan matalan kynnyksen videotuotannon. Tuotannossa teimme hankkeelle promootiovideon, jota voitaisiin käyttää markkinointitarkoituksiin ja edellä mainittuun tunnettuuden lisäämiseen. Videotuotanto oli minulle täysin uusi tuottamisen osa-alue, mutta sen toteutuksessa pääsin käyttämään jokaiselle tuottajalle tuttuja työskentelytapoja. Budjetointi, suunnittelu, vastuualueiden jakaminen ja aikataulutus olivat tuttuja hommia, vaikka ne toteutettiinkin minulle ennestään tuntemattomalla tuotannon osa-alueella. Videotuotannossa vastuualueeni keskittyi lähinnä teknisen tuotannon toteuttamiseen, vastuualueiden delegointiin ja yleisesti tuotannon läpivientiin. Lisäksi pääsin opiskelemaan videoeditointia, kun videoitu raakamateriaali piti saattaa kokonaisen videon muotoon. Syvennyin projektissa ulkoiseen viestintään kolmannen sektorin hankkeessa. Videotuotanto oli tapa tuoda kolmannen sektorin markkinointiin modernia kulmaa ja lähestyttävää sisältöä, josta järjestötasolla toimivat hankkeet ja järjestöt voivat hyötyä paljon. Varasuunnitelmat ja lennosta mukautuminen ovat olennainen osa tuotantokenttää. Tämä projekti oli hyvä käytännön esimerkki, siitä kuinka pitkäjänteisyydellä ja luovuudella voidaan saattaa vaikeistakin lähtökohdista ja töyssyistä ponnistava projekti loppuun hyvällä lopputuloksella.
Vaikuttavaa nykyteatteria
Baltic Circle on Q-teatteri ry:n järjestämä kansainvälinen nykyteatterifestivaali. Se järjestetään joka marraskuu Helsingissä vaihtuvissa tapahtumapaikoissa. Se on kantaaottava festivaali, jonka ohjelmisto pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnallisista ja vaikeistakin aiheista. Emilia Kokon “how to host something as a cloud…”, esityspaikkana oli vanha autokauppa Vantaalla. Kuva: Tani Simberg Esitykset ovat pääosin nykyteatteria ja -tanssia, performansseja, ja mukaan mahtuu myös paneelikeskusteluja ja klubeja. Ohjelmisto on korkealaatuista. Yleisö koostuu niin taiteen alojen ammattilaisista kuin tavallisista taiteen ja kulttuurin kuluttajista. Näin ollen Baltic Circle luo oivan verkostoitumisalustan taiteesta ja teatterista kiinnostuneille ja kentällä toimiville. Minulla itselläni on Baltic Circlen kanssa nelivuotinen historia. Olen ollut siellä pari kertaa vapaaehtoisena, suoritin työharjoittelun viestintä- ja tuotantoassistenttina ja nyt viimeisimpänä 2019, olin tuotantoharjoittelija. Tällä kertaa tavoitteinani oli verkostoitua ja oppia enemmän festivaalin tuotannosta. Masi Tiitan ”La Mer” esitettiin Diakonissalaitoksen kirkossa. Kuva: Tani Simberg Kokemukseni vuoksi perehdyttämistä ei tarvittu, vaan pääsin heti asiaan. Toimin festivaaliviikon alkupuoliskon tuotannon apuna monipuolisissa työtehtävissä. Autoin Töölössä sijaitsevan toimiston ylläpidossa, ohjasin vapaaehtoisia, testasin simultaanitulkkauslaitteistoja, hain lentokentältä taiteilijoita, tein tervetulopakkauksia taiteilijoille ja hain kaupasta kaikkea spraymaaleista kahvikuppeihin. Koko viikon ajan vastuullani oli myös ”festival hotline”. Se oli puhelinnumero, johon festarikävijät ja sidosryhmät saivat matalalla kynnyksellä soittaa, mikäli jossain asiassa oli epäselvyyksiä. Lisäksi tämä numero toimi nk. ”maksa mitä haluat” -lippujen päivystyslinjana. Loppuviikon olin festivaaliklubituottajan oikea käsi, kun rakensimme kaksipäiväisen klubin Cirkon Maneesiin tyhjästä. Jo perinteeksi muodostunut Love Me in November -klubi oli menestys. Esityksinä nähtiin mm. drag showta ja runoutta. Loppuyönä DJ:n soittaessa Maneesin lattia ei viilennyt hetkeksikään. Peilipalloja festivaaliklubin somistuksena. Kuva: Tani Simberg Päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Oli mielenkiintoista päästä syventymään festivaalin tuottamiseen hyvässä porukassa. Suosittelen lämpimästi Baltic Circleä harjoittelu- tai projektipaikaksi, mikäli pienet, mutta vaikuttavat taidefestivaalit on se juttu ja kaipaat lempeää ilmapiiriä hektisen työn tueksi! Hanna, kutu16 www.balticcircle.fi FB: Baltic Circle IG: balticcircle
Tuotantoassistenttina Warnerilla
Työskentely edes jollain tapaa musiikin parissa on ollut tavoitteeni opintojeni alusta asti. Aikaisempien projektien ja työharjoittelun jatkoksi sain ajatuksilleni lopullisen vahvistuksen: sain paikan tuotantoassistenttiharjoittelijana Warner Music Livellä. Ja kyllä – musiikki on juttuni! Warner Music Live on ohjelmatoimisto, jonka listoilla on noin kuusikymmentä kotimaista artistia. Ohjelmatoimisto hoitaa näiden artistien live-keikkojen tuotantoa; muun muassa yhteydenpitoa keikkapaikkojen kanssa, ja erilaisten järjestelyiden kuten esimerkiksi majoitusten hoitamista. Artistien genret vaihtelevat aina rockista poppiin, iskelmään ja danceen. Warner Music Live on vahvassa yhteistyössä levy-yhtiö Warner Music Finlandin kanssa, ja nämä ovat osa kansainvälistä Warner Music Groupia. Tuotantoassistenttina toimin tuottajien apuna erilaisten tehtävien parissa. Tähän kuului muun muassa yhteydenpitoa ja asioiden selvittelyä keikkapaikkojen kanssa, majoitusten ja kulkuvälineiden varaamista, ja esimerkiksi julisteiden valmistelua ja postittamista. Pääsin näkemään, miten suuri tapahtumatoimisto toimii. Opin paljon talon sisäisestä toiminnasta, millaista yhteistyötä livepuoli tekee levypuolen kanssa, miten talon toiminta näkyy talon ulkopuolelle ja mitä kaikkia liikkuvia osia keikan toteutumiseen kuuluu. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista, opettavaista ja olen saanut tästä erittäin arvokasta kokemusta. Luin projektiini liittyen itsensä johtamisen teoriaa. Ajanhallinta ja priorisointi olivat ja ovat ehdottomasti tärkeimpien itsensä johtamisen piirteiden joukossa. Oli mielenkiintoista seurata, oppisinko itsestäni vielä jotain uusia puolia, vai vahvistuvatko jo huomaamani piirteet entisestään. En löytänyt itsestäni uusia puolia, mutta olen yhä varmempi vahvuuksista ja heikkouksista, mitä minulta löytyy tuottajana. Syksyn mittaan sain vahvistuksen sille, että olen oikealla alalla. Olen varmempi myös siitä, että olen valmis valmistumaan keväällä, ja siirtymään työelämään. // Riina Koponen
Tiimityötä TV-tuotannossa – Suurin pudottaja Suomi
Vietin kiireisen kevään ja alkukesän Suurin pudottaja Suomi -TV-tuotannon parissa. Suurin pudottaja on yhdysvaltalaiseen The Biggest Loser -formaattiin perustuva tositelevisiosarja, jonka ensimmäinen tuotantokausi nähtiin Yhdysvalloissa vuonna 2004. Suomessa sarjaa on tehty kolme tuotantokautta. Ohjelman osallistujat kilpailevat keskenään tavoitteenaan pudottaa mahdollisimman paljon painoa asiantuntevan valmennuksen avulla. Kilpailun runko koostuu viikoittain toistuvista haasteista, tehtävistä̈ sekä̈ punnituksesta. Kilpailun lopussa prosentuaalisesti eniten painoaan pudottanut kilpailija voittaa kisan. Tällä̈ kaudella mukana oli seitsemän julkisuudesta tuttua henkilöä̈; Riitta Väisänen, Juhani Tamminen, Pertti Neumann, Michele Kaulanen, Nina Mikkonen, Niina Kuhta ja Akseli Herlevi. Kuvaukset järjestettiin kesällä 2019 Vantaalla Hämeenkylän kartanossa. Toimin tuotannossa pääasiassa tuotantokoordinaattorina. Lisäksi tuurasin hetken ajan tuotantopäällikköämme. Vastuullani oli muun muassa kuvausten aikataulutus, yhteistyökumppaneiden hankinta sekä kuvausjärjestelyt. Tämän ohella saatoin punnita berliininmunkkeja, pestä pyykkiä tai maalata pingispalloja. TV-tuotannossa ei kahta samanlaista päivää näe! Syvennyin projektissa tiimityöhön, sillä halusin oppia lisää tiimien dynamiikasta ja sisäisistä rooleista. Luin teoriaa aiheesta, mikä auttoi minua analysoimaan tiimin toimintaa ja huomioimaan tiimin jäsenten vahvuuksia jakaessani työtehtäviä. Opin teorian kautta myös lisää itsestäni ja omista vahvuuksistani ja heikkouksistani. Pystyin tunnistamaan itsestäni asioita, joita en ollut aikaisemmin tiedostanut. Kun tunnet itsesi, pystyt edistämään tiimin tavoitteita. Myöntämällä heikkoutesi saatat oppia tiimin jäseniltä lisää, mikä tekee tiimistä entistä vahvemman. Mielestäni esimiesten olisi tärkeää puhua tiimien kesken avoimesti jäsenien rooleista sekä heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Kesäni oli kiireinen, mutta antoisa. Käteen jäi lisää itsevarmuutta ja -tuntemusta, ammattitaitoa, verkostoja sekä hauskoja muistoja!