Avainsana: kulttuurituotanto

Yritystapahtumien monipuolinen maailma

Työskentelin Oulussa sijaitsevalla n. 1000 neliömetrin kokoisella tapahtumakeskus Tullisalilla, jossa yritystapahtumien lisäksi järjestetään kaikenlaisia mahdollisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja yksityistilaisuuksia. Ennen tätä projektia yritystapahtumien maailma oli minulle melko vieras. Tullisalilla osallistuin tapahtumien ennakkotuotantoon sekä olin mukana tapahtumien rakennus- ja purkuvaiheissa ja tietysti paikan päällä itse tapahtumissa. Projektini aikana Tullisalilla järjestettiin mm. rekrytointimessut, useampi seminaari, illallisjuhlat yrityksen henkilöstölle sekä firman pikkujoulut. Tapahtumat olivat luonteeltaan, kävijämäärältään, ajankohdaltaan ja tarpeiltaan hyvinkin erilaisia keskenään. Tiloista muokattiin kalustus- ja somistusratkaisuilla aina asiakkaiden toiveiden mukainen ja kyseiseen tapahtumaan sopiva. Suurimpaan osaan tapahtumista kuului jonkinlainen catering ja hoidimme niihin sopimusten mukaiset tarjoilut: kahvituksen, aamupalan, iltapalan tai jopa kolmen ruokalajin illallisen. Sain projektistani monipuolista kokemusta tapahtumatuotannosta. Pääsin kurkistamaan venuetuottajan työtehtäviin sekä opin, mitä kaikkea tapahtumamarkkinointi ja yritystapahtumat voivat olla. Tapahtumamarkkinoinnissa yritys voi tuottaa omia tapahtumia, kuten projektini aikana tuotetut seminaarit tai osallistua olevassa olevaan tapahtumaan, kuten rekrytointimessuilla tehtiin. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti yksi tila saadaan muokattua muodosta toiseen, aivan kuin olisi mennyt uuteen ympäristöön. Venuella voidaan tehdä myös paljon tapahtumia, mitkä ei näy ulospäin. Tullisalia vuokrataan yksityiskäyttöön, ja siksi kaikkia tapahtumia ei mainosteta verkossa ja somessa. Osa yritystapahtumista, joita olin tuottamassa, oli yksityisiä, osa täysin avoimia ja osaan tuli ilmoittautua etukäteen. Pääsin siis todella näkemään yritystapahtumia laidasta laitaan. Veera P. / Tuottajat 20

Opiskelijavaihto inspiroi matkaoppaan tekemiseen

Toteutin opintojen viimeisessä projektissa Kulttuurimatkailun oppaan Aasiaan opiskelijavaihtoon lähteville kulttuurituotannon opiskelijoille. Innoituksena oppaaseen toimi oma opiskelijavaihtovuoteni Malesiassa keväällä 2023. Olin ensimmäinen opiskelija Metropolian kulttuurituotannon linjalta, joka lähti opiskelijavaihtoon Malesian Kuala Lumpuriin. Vaihdon jälkeen olin todella inspiroitunut ja halusin jollain tavalla päästä jakamaan kokemuksiani, joten oppaan tekeminen tuntui hyvältä idealta. Halusin inspiroida työlläni muitakin opiskelijoita lähtemään kauas vieraaseen kulttuuriin, sillä nämä ovat kokemuksia, joita harvoin pääsemme kokemaan. Ideana oli tarjota opiskelijavaihtoon käytännön vinkkejä Aasiaan sekä syventyä Malesiaan kulttuurimatkailun kohteena. Toiveena oli, että opas tarjoaisi apua ja helpotusta oman opiskelijavaihdon ja matkan suunnitteluun ja kertoisi tärkeistä kulttuurisista kohteista sekä tapahtumista, jotta mitään ei jäisi näkemättä. Tutustumassa paikalliseen ruokakulttuuriin Malesiassa Syventymisalueeni projektissa oli kulttuurimatkailu. Koin sen itse kiinnostavana aiheena, josta halusin oppia lisää. Kulttuurimatkailu oli syventymisalueena yllättävän vaativa, sillä käsitteenä ”kulttuuri” on jo itsessään laaja ja moniulotteinen ja esimerkiksi matkailu joka sisältää kulttuurisia elementtejä, ei välttämättä ole kulttuurimatkailua (Hovi, 2017, s. 64). Rajat ovat siis hyvin häilyviä. Kiinalainen uusivuosi 2023 paikallisessa Malesialaisessa kauppakeskuksessa Mielestäni kulttuurituottajan on hyvä ymmärtää kulttuurimatkailusta, sillä se tarkoittaa pitkälti erilaisten kulttuurien kanssa toimimista ja niistä oppimista. Nämä teemat ovat läsnä myös Suomessa erilaisissa tapahtumissa ja kuuluvat nykypäivän kulttuurituottajan työhön. Tourism Management -kurssin lopputyö Projektin myötä oivalsin, että idea projektille voi tulla hyvin läheltä, omista kokemuksista, ja projekti voi tarjota arvokasta tietoa muille. Tämän lisäksi minusta oli tärkeää, että pystyin laajentamaan projektin kautta omaa osaamistani, katsomaan syventymisaiheita "boksin ulkopuolelta" ja perehtymään aiheeseen, joka ei ole ehkä entuudestaan niin tuttu. Linkki oppaaseen: https://kulttuurimatkailunopas.mystrikingly.com Inspiraatiota Malesian kulttuurimatkailuun: https://drive.google.com/drive/folders/1mUIef1yF8zCA08fxNmdPLWNOyKB_UT-o?usp=drive_link (Malesian Tourism Management -kurssilla tehdyt videot) Merili / Tuottajat 20

Kansainvälistä kuvataidetta Vilnassa

http://Galleriatilassa%20ihmiset%20seuraavat%20kokousta.

Lokakuussa 2024 yli neljäkymmentä kuvataiteen ammattilaista eri puolilta Eurooppaa kokoontui Liettuan Taiteilijaseuran galleriaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista kuvataiteen kentällä. Työskentelin International Association of Art (IAA) Europen viestintäassistenttina Suomen Taiteilijaseuran kautta, joka toimii tällä kaudella puheenjohtajamaana. Myös minä pakkasin laukkuni ja pääsin elämäni ensimmäiselle ulkomaan työmatkalle. Ennen tätä kaikkea lähetin lukuisia sähköposteja, julkaisin some-postauksia, istuin zoom palavereissa ja valmistelin matkaa. IAA Europe on eurooppalaisten kuvataidekattojärjestöjen yhteenliittymä. Sen tarkoituksena on edistää kuvataiteilijoiden asemaa poliittisessa vaikuttamistyössään sekä ylläpitää kansainvälisiä suhteita kuvataiteen kentällä. Vuosittainen yleiskokous järjestettiin tänä vuonna aurinkoisessa ja ruskan koristamassa Vilnassa. Yleiskokouksen jälkeiselle päivälle olimme yhdessä Liettuan ja Iso-Britannian Taiteilijaseurojen kanssa tuottaneet ”Art and War” Symposiumin, jossa kuultiin kuusi kiinnostavaa puheenvuoroa mm. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäeltä sekä ukrainalaiselta korutaiteilija Tetyana Chornalta. Kokemukseni IAA Europessa oli merkityksellinen pian valmistuvana kulttuurituottajana. Kansainvälisyys on aina vetänyt puoleensa ja tällä kertaa pääsin syventymään siihen perin pohjin. Oli inspiroivaa tavata ihmiset kasvotusten Vilnassa ja viettää tiiviisti aikaa kuvataidealan ammattilaisten kanssa. Koen kehittyneeni monipuoliseksi viestijäksi ja löysin itsestäni uudenlaista itsevarmuutta työskentelyyn myös epämukavuusalueella. Antoisinta koko kokemuksessa oli tutustuminen uusiin ihmisiin ja heidän kanssaan työskentely. Kokeneilta kuvataidealan ammattilaisilta pääsin oppimaan kansainvälisestä työstä ja löysin sitä kautta myös rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin. Kansainvälinen työ voi aluksi tuntua haastavalta ja jännittävältä, mutta tässäkin projektissa sain muistutuksen siitä, että lopulta kaikki ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat toisilleen vain hyvää. Liisa Mustakallio, kulttuurituotannon opiskelija 2020–2024

Jaksaa jaksaa! Palautuminen elokuvatuotannoissa

Pitkiä päiviä, palavia taloja, koronan sänkyyn kaatama työryhmän puolikas, vieras paikkakunta ja takatalvi. Toisella puolella vaakaa yli kymmenen vuotta kestänyt intohimoprojekti, jossa sain kunnian olla omalla panoksellani pienen hetken mukana, ja joka ylsi isompaan menestykseen kuin tuskin kukaan uskalsi tuolloin vielä ääneen toivoa.  Elokuva- ja tv-tuotantojen työntekijöiden jaksaminen on puhuttanut viime vuosina. On selvää miksi. Projektiluonteisessa työssä työntekijä elää jatkuvan muutoksen virrassa, jossa työympäristöt ja -ryhmät vaihtuvat lähes lennosta, tuoden mukanaan aina uudenlaiset toimintatavat ja käytännöt. Jaksotyö, jossa työpäivien pituudet ja työn tekemisen ajankohdat vaihtelevat, rajoittaa vapaa-ajan rutiinien muodostumista. Esimerkiksi viikottaisesta, aina samaan aikaan tapahtuvasta harrastuksesta on turha haaveilla. Aikataulujen, yllättävien tilanteiden ja luovien haasteiden luoviminen vaatii tekijältä stressinsietokykyä ja nopeaa reagointia. Samaan aikaan jatkuvat taide- ja kulttuurialan leikkaukset heikentävät työllisyysnäkymiä ja aiheuttavat ulkopuolista painetta. Työskentelin tuotantoharjoittelijana Lapua 1976 -elokuvassa viisi viikkoa kestäneen kuvausperiodin ajan. Suomen tuhoisimmasta rauhan ajan onnettomuudesta kertovan elokuvan tekemisen kantava voima oli mielestäni sen tekijöiden hellittämätön tarve jakaa tarina tapahtumasta, joka koskettaa alueen ihmisiä yhä syvästi. Projekti oli ensikosketukseni elokuva-alalla työskentelyyn.  Tunsin monta kertaa “hypänneeni suoraan syvään päätyyn” kuvausten edetessä. Monilla mittareilla teimme suurelokuvaa riippumattomien tuotantojen kokoisilla resursseilla.  Kuten taiteenaloilla yleensä, tehdään työtä av-alallakin useimmiten rakkaudesta lajiin. Moni tuskin realistisesti odottaa rikastuvansa elokuvatyössä, vaan motivaatio työskentelyyn löytyy jostain muualta. Asetelman vaarana on jonkinlaiseen noidankehään suistuminen – terveellisten rajojen asettaminen työnteon ja vapaa-ajan välille saattaa olla vaikeaa. Toisaalta unelmienkien työ alkaa tympiä ennen pitkää, ellei siitä ole aikaa palautua kunnolla. Koen kaikki projektiluonteiset tuotannot aina jonkinlaisina “leireinä”, joissa ollaan tiiviisti tekemisissä senhetkisen työryhmän ja tavoitteiden kanssa. Lapua-elokuvan kohdalla tunsin tämän korostetusti. Asuin kuvausten ajan itselleni ennalta tuntemattomalla paikkakunnalla ja vietin aikaa lähinnä muun kuvausryhmän kanssa. Yllättävää kyllä, mutta vaikka työmäärältään mikään muu myöhempi projektini ei ole päässyt lähellekään Lapuaa, oli työhyvinvoinnista huolehtiminen ja palautuminen Lapuan parissa helpompaa kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla tapahtuneet elokuvien kuvaukset.  Lapualla vapaa-aikanani mummopyöräilin asioilla ympäri kylänraittia, opettelin kitaransoittoa ja tutustuin alueen museoihin ja luontokohteisiin. Vastaavat tilanteet Helsingissä menevät useimmiten niin, että tulen kuvauksista ja jaksan ehkä juuri ja juuri raahata itseni liikkumaan tai näkemään kavereita.  Jollain tavalla täysin vieraaseen ympäristöön loikkaaminen teki siis hyvää ja opetti minulle paljon työhyvinvointiin liittyviä taitoja. Opin esimerkiksi ottamaan aikaa itselleni ja kuuntelemaan omia tarpeitani aiempaa herkemmin. Huomasin myös selvän hyödyn aktiivisessa palautumisessa, eli esimerkiksi luontoretkeilyssä tai uuden opettelussa pelkän Netflixin tuijottamisen sijaan (en tosin tahdo demonisoida sitäkään, sillä välillä sitäkin tarvitaan). On upeaa, että työhyvinvointi on otettu tarkasteluun lähemmin myös av-alalla. Uskon esimerkiksi valmistuvien opiskelijoiden kykyyn hahmottaa omaa jaksamistaan ja tehdä terveellisiä valintoja, vaikka alati kasvava kilpailu työllistymisestä ei tätä suoranaisesti tuekaan.  Sinna Sandholm, Kulttuurituottaja 2019

Flow Festival vastuullisesti vatsassa

http://ruokalipukkeita%20satunnaisesti%20läjässä

Vuonna 2024 juhlittiin Flow Festivalin 20-vuotista taivalta. Tapahtuma keräsi peräti 92 000 kävijää viikonlopun aikana. Flow’ssa yhdistyvät moniaistilliset elämykset musiikin, taiteen ja ruoan kautta. Itse työskentelin festivaalilla ruokamyyntikoordinaattorin roolissa. Flow’n toiminnassa itseäni kiehtoo eniten vastuullisuus. Kun päätöksiä suunnitellaan ja toteutetaan vastuullisuus edellä, on niiden takana helppo seistä. Flow on ensimmäinen suomalainen festivaali, joka on päättänyt linjata ruokatarjontansa enemmän kasvipohjaiseksi ja lopettaa punaisen lihan sekä siipikarjan myymisen. Näiden tekojen kautta festivaalin toiminta voi herättää monenlaisia tunteita, toisille hyvässä ja toisille pahassa. Ruokamyyntikoordinaattorina toimiminen oli mieluisa haaste ja näytön paikka itselleni. Toimin ravintoloiden yhteyshenkilönä ja vastasin heidän tuotannostaan Suvilahdessa. Konkreettisia työtehtäviäni olivat mm. ruokamyyjien sopimusten tekeminen, infokirjeiden kirjoittaminen ja lähetys, infotilaisuuden tuotanto, ruokamyyjien tuotannollisten tarpeiden kartoitus ja tuotannon koordinointi. Toisen vuoden opiskelijana näin vastuulliseen työtehtävään lähteminen jännitti aluksi todella paljon, mutta koen aina suoriutuvani parhaiten paineen alla ja tästäkin selvittiin! Työpäiväni koostuivat pitkälti erilaisten excel-taulukoiden täyttämisestä ja seuraamisesta. Hetkinä, jolloin taulukoihin ei ollut mitään päivitettävää soittelin ravintoloiden perään: kyselin kuulumisia ja utelin kaipaamieni tietojen perään. Festivaalin aikana pääsin maistelemaan toinen toistaan maittavampia ruokia ja nauttimaan työni hedelmistä. Kokonaisuudessaan projekti opetti kuinka tärkeää ajanhallinta ja itsensä johtaminen todellisuudessa on. Kulttuurituottajana festivaaleilla loistaminen vaatii lisäksi erinomaisia sosiaalisia taitoja ja niitä todella pääsi tässä hyödyntämään. Tästä kaikesta taas yhtä kokemusta viisaampana jatkan kohti tulevia haasteita! Riku Niemelä, Kulttuurituottaja 2022

Y = Yhdenvertaisuus

Työskentelen tällä hetkellä Tanssin talolla työharjoittelijana, ja kokemukseni kuluvan syksyn aikana on ollut todella opettavainen ja inspiroiva. Tanssin talo on ainutlaatuinen paikka, joka yhdistää tanssin eri muotoja ja tarjoaa tilat monipuolisille esityksille ja tapahtumille. Tanssin talo on ensimmäinen Suomessa rakennettu julkinen rakennus, joka on suunniteltu erityisesti tanssin tarpeet huomioiden. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyönä syntynyt rakennus sijaitsee Kaapelitehtaalla. Tanssin talo tarjoaa yli 5400 neliömetriä tilaa tanssille ja luo ensiluokkaiset puitteet tanssi- ja sirkusesityksille sekä -kokemuksille. Tanssin talon ohjelma koostuu tanssin, sirkuksen ja muiden kulttuuritoimijoiden esityksistä ja tapahtumista sekä talon omista ohjelmahankkeista. (Tanssin talo, n.d.). Projektini aiheena oli Y-tapahtuman tuotanto ja saavutettavuus, jonka aikana tein yhteistyötä Y-tapahtuman tuotantotiimiin kanssa. Toista kertaa järjestettävä Y on ilmainen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, joka edistää yhdenvertaisempaa tulevaisuutta. Kaikille avoin Y keskittyy yhdenvertaisuuteen liittyviin teemoihin kulttuurin ja vuoropuhelun avulla. Se kokoaa yhteen ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja rasismin vastaisesta työstä. (Tanssin talo, 2024) Tuotantoprosessi piti sisällään muun muassa tapaamisia Y:n ja Tanssin talon tuotantotiimien välillä, tuotantosuunnitelman kehittämistä, aulapalveluhenkilökunnan informoimista ja muita tuotannon juoksevia tehtäviä. Tapahtumapäivänä olin mukana avustamassa tapahtumassa, varmistaen että kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Projektissa kiinnitin huomiota myös tapahtuman saavutettavuuteen ja sen tarkasteluun. Saavutettavuus oli tapahtuman kannalta tärkeä teema. Tapahtuma tarjosi mukavaa ohjelmaa koko perheelle. Tapahtumatila oli muun muassa suunniteltu esteettömäksi yhteisöllisyyttä luovan katsomotilan avulla. Tilassa oli mahdollisuus myös rauhoittumiseen, sillä Tanssin talon aulaan oli sijoitettu hiljainen huone. Turvallisemman tilan periaatteet ja koko työryhmän sekä yleisön tasavertainen huomiointi oli tärkeässä roolissa tapahtuman aikana ja turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset olivat selkeästi näkyvillä tapahtumassa vieraileville. Projektini on opettanut minulle paljon paitsi tapahtuman tuotannosta myös tiimityöskentelystä ja ongelmanratkaisusta. Olen saanut kokea, kuinka tärkeää on kommunikoida avoimesti ja työskennellä yhdessä kohti yhteistä päämäärää. Tämä kokemus on vahvistanut haluani työskennellä kulttuurin ja taiteen parissa, ja uskon, että opit, joita olen saanut Tanssin talolla, kantavat pitkälle tulevaisuudessa. Odotan innolla, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan ja miten voin edelleen kehittää taitojani tanssin ja tapahtumatuotannon maailmassa. Mette, Kulttuurituottaja 2021 Lähteet: Tanssin talo. Arkkitehtuuri. (n.d.) https://www.tanssintalo.com/tanssin-talo/rakennus Tanssin talo. Y-tapahtuma. (2024) https://www.tanssintalo.com/ohjelma/y-tapahtuma

Onko kulttuurituotantojen sponsoroinnin “Prime Time” ohi? – Katsaus nykypäivän tapahtumasponsorointiin

6.10.2024
Venla Kujamäki

Toimin vuoden 2023 lopussa Aventur showkuoron yhteistyökumppanuusvastaavana. Aventur on helsinkiläinen 40-henkinen sekakuoro, jolla on pienempien keikkojen ja joulukonserttien ohella myös näyttävä showtuotanto joka toinen vuosi. Tänä keväänä toteutettiin Prime Time -show, johon kuului neljä esitystä Aleksanterin Teatterilla. Prime Time -show oli kaksituntinen, koreografioitu ja multivisuaalinen esitys, jossa kuoro esitti omia a cappella sovituksia tunnetuista pop/rock biiseistä. Oma osuuteni osana opintoja oli tutustua lähemmin sponsorointiin sekä hankkia Prime Time -show’lle sponsoreita. Kilpailu kovenee Nykyajan kulttuurituotannot kohtaavat yhä kovenevaa kilpailua sponsoreiden houkuttelemisessa. Huomasin jo projektin alkumetreillä, että sponsoroinnin perinteinen tyyli tarjota logonäkyvyyttä tai mainostilaa ei enää riitä. Näkyvyyden lisäksi sponsori odottaa yhteistyön tukevan erityisesti yrityksen brändiä ja arvopohjaa. Pitkäjänteiset yhteistyöt koetaan usein hyödyllisemmäksi näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi yhteistyön luonnetta kuvaakin mielestäni paremmin termi “kumppanuus”.  Tarinallisuudella ja arvopohjaisuudella on valtava painotus nykypäivän sponsoroinnissa. Siksi sovitin kumppanuustarjoukset aina yritysten arvoihin ja tavoittelemiin kohderyhmiin, sekä hyödynsin Aventurin valttikorttia, elämyksellisyyttä ja ainutkertaisuutta. Koska tarjoamamme rahanvastine oli kuitenkin hyvin perinteistä logo- ja mainosnäkyvyyttä, oli vastaus tarjoukseen laajalti kielteinen. Kulttuurituotannoissa on siis nykyään oltava yhä kekseliäämpiä siinä, mitä vastineeksi rahalliselle tuelle tarjotaan. Tämä voi olla haastavaa etenkin Aventurin kaltaisille, suhteellisten pienille kulttuuritoimijoille, joilla on rajalliset resurssit. Showkuoron tapauksessa valtaosa tuotannoista tehdään kuorolaisten omalla vapaaehtoistyöllä, muun työn ja itse kuoroharjoitusten ohella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä mahdollisille yhteistyökumppaneille voidaan tarjota rahan vastineeksi. Herää kysymys onko pienillä kulttuuri- ja harrastetoimijoilla aikaa ja osaamista tehdä tarpeeksi luovaa, laajaa ja tavoittavaa somesisältöä ja markkinointia? Tai onko heillä kykyä tarjota muutakin kuin logo- ja mainosnäkyvyyttä, esimerkiksi todellista vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa? Ovatko tuotannon ja sponsorin arvot, kohderyhmät sekä tavoitteet yhteensopivat? Vastaus näihin kysymyksiin on ratkaiseva tekijä siihen, onko kulttuuritoimijalla saumaa luoda kumppanuuksia. Somen voima Sosiaalinen media ja digitaalinen markkinointi ovat osaltaan mullistaneet yhteistyökumppanuuksien maailman. Käyttäjien luoma sisältö, eli UGC-sisällöntuotanto (user generated content) on valtavan vaikuttava ja voimakkaasti yritysten hyödyntämä markkinointikeino tällä hetkellä. UGC-sisällöntuotanto on orgaaninen tapa kasvattaa yrityksen suosiota, sillä tämän markkinointitavan keskiössä on usein käyttäjän oma henkilökohtainen kokemus tuotteelle tai palvelulle. Orgaanisen ihmisen tarinaan luotetaan enemmän kuin yrityksen itse tekemään mainokseen, puhumattakaan pelkästä tapahtuma-aikaisesta logonäkyvyydestä. UGC-videot tai vaikuttajakampanjat voivat parhaillaan tavoittaa miljoonittain ihmisiä ja loppuunmyydä jonkun tuotteen hetkessä. Siksi yritysten strategiset painopisteet sponsoroinnin ja markkinoinnin suhteen ovat valtavassa muutoksessa. Somen laajempi käyttöönotto yhteistöissä ja muussa markkinoinnissa voi olla ainoa keino pysyä varteenotettavana sponsoroinnin kohteena Tämän kaiken keskellä ei ole ihme, jos kulttuurituotannoissa, etenkin pienissä tai kertaluontaisissa sellaisissa, voi olla entistä vaikeampaa saada kumppanuuksia. Ne yksinkertaisesti eivät pysy kilpailussa perässä. Kuitenkin jos kulttuuritoimijalla on aidosti tarjota jotakin yllättävää ja uutta ja jos kumppanuus punoutuu yrityksen arvoihin ja tarinaan, voi tiedossa olla menestyksekäs kumppanuus joka mahdollistaa projektien viemisen aivan uudelle tasolla.  Kerro ihmeessä kommenteissa, minkälainen kokemus sinulla on kumppanuuksista kulttuurikentällä!

Itsensä johtamista Art Goes Kapakan parissa

18.12.2023
Eveliina Jokinen

Kesän aikana työskentelin tuottajaharjoittelijana Art goes Kapakka -festivaalilla, joka on reilun viikon kestävä, vuosittainen kaupunkifestivaali. Festivaali tarjoaa kaikille taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneille yli 50 pääsymaksutonta kulttuuritapahtumaa eri ravintoloissa ja baareissa ympäri Helsinkiä.  Ensimmäisen syventävän projektini puitteissa tuottajaharjoittelijana vastuullani oli monipuolinen tehtäväkirjo. Pääsin suunnittelemaan osallistuvien ravintoloiden kanssa näiden ohjelmasisällön sekä valitsemaan, sopimaan ja koordinoimaan esiintyjiä. Lisäksi työskentelin sosiaalisen median viestinnän ja markkinoinnin parissa, tapahtumaviikolla taas valvoin esitysten toteutusta. Muutaman kerran löysin itseni jopa roudaamasta monien muiden tapahtumatuotannoille tyypillisten, yllättävien tehtävien ohella. Monessa tuli siis oltua mukana, yksikään päivä ei ollut samanlainen ja sain syväluotaavan katsauksen siihen, mistä rakennuspalikoista tuotannot koostuu.  AGK:ssa tuotantopalavereita lukuunottamatta jokainen työskenteli etänä parhaalla katsomallaan tavalla laatien omat aikataulut tiettyjen raamien sisällä; Homma tulee saada tehtyä. Valitsin siis projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen, sillä työ tarjosi tälle kehittämiskohteelle mitä loistavimmat olosuhteet.  Itsensä johtaminen on taito, joka vaikuttaa suoraan omaan jaksamiseen ja työn laatuun. Vaikka itsensä johtaminen ei ole helppoa ja itselle toimivan työtavan ja tarpeiden tunnistaminen voi olla haastavaa, se on kuitenkin äärimmäisen arvokasta.  Lähdin purkamaan teemaa Satu Pihlajan kirjan Aikaansaamisen taika avulla, josta poimin vinkkejä ja tekniikoita siihen, kuinka tutkiskella omaa työskentelyä. Haluan tuoda esille muutaman konkreettisen työkalun, joita hyödynsin projektin aikana: 1. Pomodoro Pomodoro-menetelmässä tekeminen pilkotaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välillä pidetään viiden minuutin tauko. Neljä kierrosta, jonka jälkeen pidempi tauko. Työskentelyjaksoja voi myös pidentää halutessaan. Olen aikaisemmin työskennellyt ajatuksella: “Teen putkeen niin kauan, että saan tämän valmiiksi. Sitten saan levätä” uuvuttaen itseni täysin. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja huomasin, kuinka iso merkitys etenkin tauottamisella on oman jaksamisen kannalta, turhautumisen riski pienenee ja sähköpostien rivit ei vilise silmissä. Pitäkää taukoja! 2. BANJO Pieniin, mutta ikäviin hoidettaviin tehtäviin toimii hyvin BANJO nimeä kantava tekniikka, jossa hoidetaan yksi ikävä asia päivässä. Listataan kaikki ikävät tehtävät ja hoidetaan ne pois alta. Noudatetaan listaa joka päivä yhden tehtävän verran, tai sen verran mitä aikataulu sanelee. Ei kuitenkaan kaikkea kerralla. Tämä auttaa luomaan tietynlaista positiivista painetta, jotta hommat tulee oikeasti tehtyä, mutta ahdistus pysyy minimissä. 3. Aamusivut Tässä kirjoitetaan paperille kolme sivua ajatuksia tajunnanvirtana, auttaen jäsentämään elämää ja toimien mietiskelytapana. Sivut tyhjentävät häiriötekijöitä mielestä raivaten tilaa luovalle toiminnalle. Tämä vaikutti niin mielenkiintoiselta, että lähdin kokeilemaan tätä itsekin. Kirjoitin aamusivuja muutaman viikon ajan hektisimpänä aikana heinä-elokuun vaihteessa joka aamu herättyäni 15min. Sain huomaamattani aivan uuden fokuksen päivään. Näin vältytään tilanteelta, jossa työtaakka ja ahdistus valtaa mielen heti ensimmäisenä aamulla. 4. Kiitollisuuspäiväkirja Projektin aikana koin muutaman vastoinkäymisen, joiden vuoksi mieltä tuli tsempata ajoin. Siksi päätin kokeilla kesällä tätä harjoitusta kyseisissä tilanteissa: kirjasin joka ilta ylös kolme asiaa, joista olin kiitollinen tai joihin olin tyytyväinen elämässäni. Huomasin, kuinka mieleni harjaantui huomaamaan hyviä puolia ikävien tilanteiden ympärillä nopeasti ja sain tästä apua käsitellessäni vaikeita tunteita. Minimoin työasioista johtuvien vaikeiden tunteiden vaikutuksen henkilökohtaiseen elämääni. 5. Hengitä  Projektin alussa koko kesän mittainen tuotanto tuntui valtavalta urakalta. Kokeilin siis seuraavaa; Muutama syvä hengitys ja lupa rentoutua. Mieti, miltä sinusta tuntuu, kun olet tavoitteessasi. Mitä ajattelet silloin, mitä tunnet? Muistele matkaa, jonka kuljit päästäksesi tavoitteeseen. Mitä askelia otit? Kokeilin tätä antaakseni itselleni tunteen onnistumisesta lähtiessäni kohti tavoitteita ja sain hahmotella ihan uudella tavalla sen, millaisia vaiheitaprojekti sisältää. Lopulta kirjoitin nämä ajatukset ylös ja siitä muodostui kesälle runko, mitä muokkasin läpi matkan. En osaa aina pysähtyä hetkeen, jonka vuoksi koin tämän auttavan asennoitumaan tulevaan.      Kirjoittanut: Eveliina Jokinen / kulttuurituottaja 21

Vapaaehtoisesta vapaaehtoisesti vapaaehtoisprosessin hallintaan

11.12.2023
Nea Hyvönen, Kutu22

Rakkauteni tapahtumatuotantoon roihahti vuonna 2021 astuessani ensimmäistä kertaa festivaalituotannon maailmaan vapaaehtoistyöntekijänä Lost In Music -festivaalilla. Vaikka päivät olivat pitkiä ja aikataulut hektisiä, jokaisen illan jälkeen tunsin olevani elossa. Tältäkö mieluisat hommat voivat tuntua? Tuotantotiimin lämminhenkinen ilmapiiri, yhteisöllisyys ja aito kiitollisuus jättivät minuun lähtemättömän jäljen. Pääsin reflektoimaan näitä kokemuksiani viime kevään vapaaehtoisuuskurssilla, ja minua alkoi kiinnostamaan vastaavan vapaaehtoiskokemuksen luonti myös muille. Voisinko herättää samanlaisen intohimon tapahtuma-alaa kohtaan jollekin toiselle? Tuurikseni minulle avautui tie tuotantoharjoittelijaksi LIM-festivaalin pariin tänä syksynä. Tehtävänäni oli avustaa erilaisissa tuotannollisissa tehtävissä ennen tapahtumaa ja sen aikana. Isoimmaksi vastuualueekseni päätyi luonnollisesti kuitenkin vapaaehtoisten johtaminen, josta tuli myös ensimmäinen itsenäinen projektini. Käynnistin vapaaehtoisrekrytoinnin, valitsin vapaaehtoiset, laadin heille vuorot, perehdytin, ohjeistin ja tiedotin heitä. Toimin myös heidän esihenkilönään festivaalin aikana. Festivaalin jälkeen vastuulleni kuuluivat kiitoskirjeet ja palautteen kerääminen. Astuin projektiin innokkaana, oma vapaaehtoiskokemukseni mielessä ja tietynlaisena referenssinä: tahdon luoda kaikille vapaaehtoisille yhtä upean kokemuksen, kuin se oli kaksi vuotta sitten minullekin. Prosessi yllätti minut haastavuudellaan, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun hallitsin näin isoa kokonaisuutta. Palautteen perusteella en kuitenkaan mokannut täysin, mutta myöhemmin raporttia laatiessani tajusin, että olisin voinut tehdä asioita myös paremmin. Tässä siis muutama vinkki onnistuneeseen vapaaehtoisprosessiin oman kokemukseni pohjalta. Vinkit onnistuneeseen vapaaehtoisprosessiin Tarpeen kartoitus Ensimmäinen ja koko prosessin sujuvoittavin vaihe. Ota selvää, minne kaikkialle vapaaehtoisia tarvitaan, jotta tehtäviin riittää tekijöitä: Muutama lisähenkilö kannattaa varata jo suunnitteluvaiheessa, sillä peruutuksia sattuu lähes aina. Älä varaa kuitenkaan liikaa vapaaehtoisia: jos kaikille ei riitä tehtäviä, kokemus vapaaehtoisena jää vaisuksi. Tutustu edellisen tapahtuman materiaaleihin, sekä vapaaehtoisten palautteeseen, suunnittele toimintaasi näiden pohjalta!   Rekrytointi Varaa tähän aikaa. Tee itsellesi suunnitelma niin dokumenttien kuin aikataulujenkin suhteen, jotta prosessi etenee hyvin, etkä kuormita itseäsi liikaa projektin loppuvaiheessa. Valmistaudu etsimällä tietoa ainakin sujuvasta projektinhallinnasta, sekä vapaaehtoisten onnistuneesta johtamisesta. Tee rekrytoinnin viestinnästä yksinkertaista, selkokielistä mutta informatiivista, jotta hakemisprosessi pysyy matalakynnyksisenä. Sitouttaminen Muista, että vapaaehtoiset eivät saa palkkaa. Mieti huolellisesti, miten saat ihmiset sitoutettua tapahtumaan. Sitouttamisen on elintärkeää olla mukana vapaaehtoisprosessin jokaisessa vaiheessa, jotta isoimmilta perumisilta vältytään tapahtuman aikana. Rekrytoinnissa esimerkiksi eri vapaaehtoistehtävien tarkempi avaaminen jo hakemisvaiheessa antaa tarkemman kuvan vapaaehtoisille mitä odottaa ja mihin valmistautua. Muita sitouttamisen keinoja ovat esimerkiksi selkeä ja tiivis kommunikointi ajoissa, kattava perehdytys, sekä maininnat siitä, mitä vapaaehtoiset saavat vastineeksi vuoroistaan. Omasta kokemuksestani voisin nostaa hyväksi sitouttamiskeinoksi myös avoimen, rennon ja kannustavan ilmapiirin tapahtuman aikana. Vuorojen hallinta Tarpeiden kartoittamisen jälkeen luo vuoropohjat mahdollisimman ajoissa. Rekrytoinnin käynnistyessä sinun on helpompi käydä hakijoita läpi, sekä suunnitella alustavia vuoroja hakijoiden erityistoiveita kunnioittaen. Tämä helpotti ainakin omaa hahmottamistani valtavasti. Kerää valittujen vapaaehtoisten yhteystiedot tietosuoja-asetusten mukaisesti ja selkeästi myöhempää tiedottamista varten. Tiedota valituille vapaaehtoisille vuoroista ajoissa, jotta sinulle jää aikaa tehdä muutoksia tarvittaessa. Vapaaehtoisilla on omat elämänsä, sekä kiireensä ja luultavasti vähintään 45 % suunnittelemistasi vuoroista vaatii muutoksia. Muista kommunikoida selkeästi muutoksista ja hengittää syvään! Kokoa valintakirjeeseen mahdollisimman kattava infopaketti jatkon aikatauluista, muista laittaa tärkeimmät asiat tiedoston alkuun ja loppuun kootusti minimoidaksesi samojen kysymysten tulvan sähköpostissasi. Aseta deadline vuorojen vastaanottamiseen, jotta vältyt muistutteluviestien lähettämiseltä. Perehdytys ja kommunikointi Järjestä kattava perehdytyskokous ennen tapahtumaa, jossa käydään läpi kaikki tärkeät asiat, esimerkiksi tapahtuman premissi, arvot, mitä vapaaehtoisuuteen kuuluu, mitä heidän tulee ottaa mukaansa, mahdolliset ruokailuinfot sekä turvallisemman tilan periaatteet. Tarjoa perehdytyksessä paljon mahdollisuuksia kysymyksille ja muista tarjota erilaisia vaihtoehtoja kysymiseen, esimerkiksi chatissa kysyminen tai sähköpostilla perehdytyksen jälkeen. Erityisesti ensikertalaisia jännitti paljon omassa perehdytyksessäni, ja sainkin paljon enemmän kysymyksiä kokouksen päätyttyä kuin livenä. Tallenna perehdytyskokouksen materiaalit vapaaehtoisten nähtäväksi – informaatiota tulee paljon, joten on saavutettavampaa jakaa tiedosto kaikille myöhempää tarkastelua varten. Oman kokemukseni pohjalta koin esituotannon aikaisen kommunikaation sähköpostilla vapaaehtoisten kanssa sujuvaksi. Tapahtuman aikana siirryin tehtäväkohtaisiin WhatsApp-ryhmiin, jossa pystyin infoamaan esimerkiksi somistustiimiä helposti. Tein itse amatöörimokan, eli loin aivan liian monta ryhmää, joka teki viestinnästä vaikeaa ja sekavaa kiireen keskellä. Otan mielelläni vinkkejä vastaan sujuvaan ja selkeään tapahtumanaikaiseen viestintään! Päivystä ja pidä puhelimesi mukana. Sain omilta vapaaehtoisiltani hyvää palautetta nopeasta vastailusta sekä reagoinnista. Muista viestiä selkeästi ja ystävällisesti, älä unohda tsemppaamista! Jos mahdollista, käy näkemässä vapaaehtoisiasi tapahtuman aikana. Omasta mielestäni oli erityisen palkitsevaa saada viestittelemilleni ihmisille kasvot, sekä päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Kiitos ja palaute Palkitsevasta puheenollen - muista kiittää. Sitä ei oikeasti voi tehdä liikaa. Nämä ihmiset ovat vapaaehtoisesti tulleet mukaan auttamaan tuotantotiimiänne sujuvoittamaan tapahtumaa, anna kiitollisuuden näkyä!  Valintakirjeitä lähetettäessä, nopeissa vastauksissa, perehdytyksessä, kasvotusten tavatessa, päivän päätyttyä WhatsApp– ryhmissä, kiitoskirjeissä ja palautteen keruussa. Pyri tekemään kiitoskirjeistä mahdollisimman personoituja, jotta vapaaehtoiselle tulee oikeasti nähty, kuultu ja arvostettu olo. Kerää palautetta vapaaehtoisilta, sillä heitä konsultoimalla voit kehittää toimintaasi jälleen paremmaksi seuraavaa tapahtumaa varten. Luodessasi aidosti kiitollisen ja arvostetun tunteen vapaaehtoisille he saattavat hakea mukaan ensi kerrallakin! Kokemukseni vapaaehtoisten johtajana vahvistivat ymmärrystäni siitä, kuinka tärkeää on luoda positiivinen ja motivoiva ympäristö heille. Vapaaehtoistyö voi olla antoisa kokemus kaikille osapuolille, kunhan se suunnitellaan huolellisesti ja hoidetaan intohimolla ja keskittyneesti.  Vapaaehtoisprosessi vie aikaa, mutta mielestäni siihen tulee panostaa, koska sillä voi oikeasti olla vaikutusta jonkun tulevaisuuteen. Niin kävi minulle.

VR-, AR- ja MR-sisällöt osana fyysistä tapahtumaa – Mitä tapahtumajärjestäjän tulisi tietää XR-sisällöistä

6.5.2023
Meeri Lehto

Kun aloitin opintoni kulttuurituotannon tutkintolinjalla vuonna 2018, en osannut arvata, että tieni tulisi johtamaan XR:n maailmaan jo opintojeni ensimmäisenä vuotena. Olen työskennellyt Helsinki XR Centerillä osa-aikaisesti keväästä 2019 lähtien markkinointituottajan roolissa, ja näiden vuosien aikana olen edennyt kokoaikaiseksi Helsinki XR Centerin viestintä- ja tapahtuma-asiantuntijaksi. Helsinki XR Center on Metropolia Ammattikorkeakoulun alainen kansainvälinen toimija, joka edistää Suomen XR-alaa monella tavalla, esimerkiksi osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin, järjestämällä verkostoitumistapahtumia, pyörittämällä hubitoimintaa ja jakamalla tietoisuutta XR-alasta. (Lue lisää: Helsinki XR Centerin verkkosivut) Jos tässä kohtaa mietit, mitä ihmettä tarkoittaa XR, niin avaan asiaa vähän. Termi XR juontaa juurensa sanasta Extended Reality eli laajennettu todellisuus. XR on kattotermi laajennetun todellisuuden teknologioille, kuten virtuaalitodellisuudelle (VR) ja lisätylle todellisuudelle (AR). XR-sisällöt koetaan aina joko kokonaan tai osittain virtuaalisesti. Käytännössä XR-sisällöt voivat olla vaikkapa virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä koulutussisältöjä, immersiivisiä sirkus- ja taidekokemuksia tai lisättyä todellisuutta hyödyntäviä kännykkäpelejä ja -sovelluksia. XR-laitteiden ja -sovellusten kirjo on hyvin moninainen. Kesätapahtuma euroopanlaajuiselle XR-verkostolle Keväällä 2023 Helsinki XR Center päätti järjestää XR4Europen kanssa kesätapahtuman, joka kokoaisi yhteen XR4Europen jäsenet Suomeen, Helsinki XR Centerille. Tapahtuman oli tarkoitus olla noin sadan hengen kaksipäiväinen tapahtuma, ja sen ideana oli esitellä Suomen XR-osaamista livenä kokeiltavien XR-sisältöjen kautta ja auttaa osallistujia verkostoitumaan yli maiden rajojen. Tapahtuma kuitenkin jouduttiin perumaan resurssipulan vuoksi. Minun tehtävänäni oli suunnitella kyseiselle tapahtumalle aluesuunnitelma Helsinki XR Centerin tiloihin, ja ehdin tehdä tämän ennen tapahtuman perumista. Esiintymislavan, yleisön ja matchmaking-verkostoitumiselle tarkoitetun alueen lisäksi aluesuunnitelmaan tuli mahduttaa myös mahdollisimman monta erilaista XR-sisältöä. Koska olin työskennellyt pitkään XR:n parissa, tiesin, että XR-sisältöjen sisällyttäminen tapahtuma-alueeseen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. En kuitenkaan tiennyt varmuudella, mitä kaikkea aluesuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon XR-sisältöjen kannalta, joten päätin tutkia asiaa ja tehdä aiheesta kolmannen itsenäisen projektini. Projektin syventymisalueeksi muodostui XR-sisältöjä sisältävän live-tapahtuman (eli fyysisen tapahtuman) aluesuunnittelu. XR-sisältöjen erityispiirteet aluesuunnittelijan näkökulmasta Projektin alussa käytin hurjasti aikaa tiedon metsästämiseen: googlailin aihetta monia tunteja erilaisilla hakusanoilla sekä kyselin vinkkejä kirjallisiin lähteisiin kollegoiltani ja monilta muilta XR-alan ammattilaisilta. Vaikka kuinka yritin etsiä, mistään ei yksinkertaisesti löytynyt kattavaa tietoa tai vinkkejä XR-sisältöjen käyttämisestä live-tapahtumassa. Jouduin näin ollen käyttämään pääasiallisena tiedonlähteenä kollegoitani sekä testaamaan itse erilaisia laitteita käytännössä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan XR-sisältöjen erityispiirteistä aluesuunnittelun näkökulmasta. XR-sisältöihin ja -laitteisiin liittyvien haastattelujen, keskustelujen, käytännönkokeilujen ja aihetta jotenkuten sivuavien artikkelien pohjalta päätin toteuttaa yhdistetyn muistilistan kaikesta kokoon haalimastani tiedosta oman työni tueksi, mutta myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien aluesuunnittelijoiden avuksi. Tutkimukseni aikana oli nimittäin käynyt ilmi, että XR-sisällöt vaikuttavat omalla tavallaan melkeinpä jokaiseen tapahtuma-alueen suunnittelun osa-alueeseen, eikä näitä osaa suorilta käsin huomioida, ellei omaa syvällistä ymmärrystä XR-laitteista ja -sovelluksista. Koin, että muistilista voisi kiteyttää hyvin sen, mitä kaikkea XR-sisällöt vaativat tapahtuma-alueelta toimivuuden ja parhaan mahdollisen käyttökokemuksen saavuttamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että jokainen XR-sovellus ja -laite omaa aina omat erityispiirteensä, ja nämä erityispiirteet tulee aina kysyä erikseen siltä taholta, joka tarjoaa XR-sisällön tapahtumaan. Vain tällä tavalla onnistutaan luomaan varmuudella sellainen ympäristö, missä XR-sisältö voidaan kokea täydessä potentiaalissaan. Suosittelenkin tästä syystä, että XR-sisällön tarjoaja, tekijä tai esittelijä osallistetaan aluesuunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tällaisissa tilanteissa on hyvä aloittaa aluesuunnittelu yleisimpien XR-sisältöjen erityispiirteiden, eli niin sanottujen yleismaallisten ohjeiden perusteella. On siis pidettävä mielessä, että tämä muistilista antaa vain yleismaallisia vinkkejä ja ohjeita XR-sisällöistä, eli voi olla mahdollista, että tapahtumassa käytettävä XR-sisältö ei tarvitse kaikkia listassa mainittuja asioita. Listan ajatus on tuoda ilmi ne asiat, mihin aluesuunnittelijan kannattaa varautua (vähintäänkin henkisesti) jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia, jos tapahtumaan sisältyy XR-sisältöjä. XR-sisällöt live-tapahtumassa -muistilista tapahtumajärjestäjille Huomioi, että jokaisella XR-sovelluksella ja -laitteella on omat ominaispiirteensä. Nämä tulee aina selvittää erikseen XR-sisällön tarjoajalta mahdollisimman aikaisin, mielellään ennen tapahtuma-alueen suunnittelun aloittamista. XR-sisällöt tarvitsevat runsaasti tilaa. Tästä syystä XR-sisällölle tulisikin luoda erikseen: Käyttöalue, minkä sisällä XR-sisältöä käytetään. Laitteistoalue, missä XR-laitteen toimimiseen vaadittava laitteisto sijaitsee ja missä laite lepää aina kun sitä ei käytetä. Yleisön alue, mihin yleisö saa pysähtyä rauhassa ihastelemaan XR-sisältöä ja sen kokijaa. Ohituskaista, mitä pitkin muu ihmismassa pystyy kulkemaan vaivatta XR-sisällön ohi. Tapahtumapaikalla on oltava mahdollisimman nopea kaistanleveys ja internetyhteys, johon myös XR-sisällöntarjoajilla on oltava vapaa pääsy. Jokaisen XR-käyttöalueen välittömästä läheisyydestä tulee löytyä pistokepaikat vähintään kolmelle pistokkeelle. Tapahtumatilan tulee olla hyvin valaistu. Tapahtumatila ei saa sisältää suuria heijastavia pintoja kuten peilejä tai suuria määriä ikkunoita. XR-laitteet eivät saa kastua. XR-laitteet eivät saa olla suorassa auringonvalossa. XR-sisällön käyttöalueen lattiapinnan tulee olla tasainen. XR-sisällön käyttöalueeseen ei saa sisältyä minkäänlaisia fyysisiä esteitä kuten pöytiä, tuoleja tai kattovalaisimia. Pääsy XR-sisällön luokse tulee olla esteetön. XR-laitteiden johdot olisi hyvä nostaa pois käyttöalueen lattialta tapaturmien ehkäisemiseksi, esimerkiksi ohjaamalla ne kulkemaan katon rajaa pitkin ripustuskoukkujen avulla. XR-sisällön käyttöalue on hyvä rajata selkeästi esimerkiksi lattiateipillä selkeästi omaksi alueekseen. XR-sisällön käyttöalueen keskipiste (eli lähtöpiste) on hyvä merkitä lattiaan esimerkiksi teipillä. XR-laitteilla olisi hyvä olla siisti säilytysratkaisu tapahtuman ajaksi, esimerkiksi seinäkoukku tai muu teline. XR-sisällön esittelypisteeseen on hyvä sisältyä itse XR-sisällön lisäksi vähintään: Näyttö Pöytä Tuoli Roskis Jatkojohto Tapahtuma-alueella tulee olla alueita lepäämistä varten, sillä XR-sisältöjen käyttö voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, päänsärkyä tai tapaturmia. Kannattaa myös harkita, tarvitsisiko tapahtuma-alue oman ensiapupisteen. XR-laitteet tulee puhdistaa tasaisin väliajoin taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisemiseksi, mielellään mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Tapahtuman henkilöstö tulee perehdyttää tapahtumassa käytettävien XR-sisältöjen erityispiirteisiin. Varaa XR-sisällön kokemiselle tarpeeksi aikaa tapahtuman kokonaisaikataulusta. Usein tapahtumaan sopii parhaiten suhteellisen lyhyessä ajassa alusta loppuun koettavat sisällöt. Tällaiset sisällöt vähentävät jonotus- ja ruuhkatilanteita. Tapahtumajärjestäjän tulee olla tasapuolinen jokaista XR-sisällöntarjoajaa kohtaan, esim. tarjoamalla jokaiselle keskenään samanlaisia ja -laatuisia kalusteita ja muita välineitä tapahtuman ajaksi. (mikäli tapahtumassa on useita XR-sisällöntarjoajia samanaikaisesti, eikä toisin ole sovittu esim. sponsoriyhteistyön vuoksi) Listan tavoitteena on jakaa tietoa tapahtumanjärjestäjille XR-sisältöjen erityispiirteistä ja estää sellaisia tilanteita, missä XR-sisältöjä sisältävän tapahtuman aluetta on lähdetty jo alusta alkaen suunnittelemaan XR-sisällöille epäsopivaan suuntaan. Hyödynsin itse tätä muistilistaa projektiin kuuluvan tapahtuma-aluetta suunnitellessani, ja toivon hartaasti, että kyseisestä listasta on apua myös muille tapahtumatuottajille. XR-sisällöt sopivat hyvin monenlaisiin tapahtumiin, sillä niitä on tarjolla laidasta laitaan. Parhaimmillaan XR-sisällöt voivat tarjota unohtumattomia elämyksiä tapahtumakävijöille. Kannustaisin siis jokaista tapahtumatuottajaa pohtimaan: voisiko XR-sisällöt tuoda lisäarvoa minun tapahtumalleni? XR-terkuin, Meeri Lehto Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssin opiskelija