Avainsana: kulttuurituotanto
Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua
Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet. Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Esiin nousi muutama konkreettinen huomio: Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan. Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu. Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta. Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Yhteisöllisyys Newcastlen kaupungissa
Kävin kesäkuussa 2025 tutustumassa Koillis-Englannissa sijaitsevan Newcastlen kaupungin ”sydämeen”, joksi jalkapallostadion St. James’ Parkin tapahtumakeskusta kutsutaan. Tavoitteenani oli tutustua suosikkiartistini Sam Fenderin konsertin ympärillä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja sen myötä kaupunkiyhteisöön ja asioihin, jotka yhdistävät kaupunkilaiset osallistumaan kulttuuritapahtumiin poikkeuksellisella tavalla. Matkalleni olin sopinut etukäteen kaksi haastattelua sosiaalisen median kautta tutustumieni ihmisten kanssa. Tämän lisäksi päädyin keskusteluihin myös monen paikallisen kanssa siitä, miksi paikallinen yhteisö on niin tärkeä tälle 300 000 asukkaan suurkaupunkialueelle. Tässä tekstissä vertailen Englannin ja Suomen yhteisökulttuureja kokemani perusteella. Se, missä tapahtumat ovat Suomessa enemmän vapaa-ajan viettoa ja kulttuuria, Newcastlen kaupunki on ääriesimerkki siitä, miten urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat kaupungin identiteetin ytimessä. Suomalainen kulttuuritapahtuma poikkeaa englantilaisesta kulttuuritapahtumasta merkittävän paljon. Paikalliseen identiteettiin Suomessa ei liity niin paljon vahvaa ilmaisua, vaikka ylpeyttä riittää. En tapahtumatuottajana näe kovinkaan monia yhtäläisyyksiä jalkapallon jättimaan Englannin ja Suomen välillä. Tapahtumien ympärille rakentuva vapaaehtoistoiminta on Newcastlen kaupungissa ylpeyden aihe. Se on luonnollinen osa kaupunkilaisten arkea ja identiteettiä ja myös asia, jota työssäkäyvät ihmiset odottavat pääsevänsä tekemään jalkapallopelien tai konserttien yhteydessä. Jalkapallokulttuuri luo ihmisille rakenteen, jonka osana ihmiset tahtovat välittömällä tavalla työskennellä. Rakkaus omaa jalkapallojoukkuettaan kohtaan näkyy siinä, että ihmiset puhuvat joukkueen saavutuksista me -muodossa. Lopulta siis kaikki toiminta, joka liittyy kaupungin joukkueeseen, on kannattajille valtavan tärkeää. Tämän takia myös Sam Fenderin – paikallisen muusikon – stadionkonsertti saa mustavalkoisen värityksen, sillä 50 000 ihmistä laittaa pelipaidan päälle koko kaupungin sykkivällä sydämellä tapahtuvalle stadionkonsertille. Opin projektin haastattelujen ja kokemusten myötä ymmärtämään aiempaa enemmän yhteisöllisyydestä ja yhteishengen voimasta kulttuurissa. Yhteisöt, kuten Newcastlen asukkaat näkyvät maailmalle lämminhenkisinä ja toimeliaina, sillä kulttuuriin ja tapahtumiin panostetaan täydellä sydämellä palavasta halusta olla osa sekä kaupungin että sen jalkapallojoukkueen historiaa. Yhteisö ei odota saavansa tekemästään työstä palkintoa, sillä palkinto on nähdä koko kaupunki täynnä onnellisia ihmisiä. Eetu R. - Kutu 21
B2B-osaaminen kulttuurialan ammattilaisen tukena
Tein projektityöni mainosalan yritys Mainosvasaralle. Syvennyin projektissani yrityksen markkinointiviestinnän kehittämiseen ja päivittämiseen vastaamaan tämän päivän standardeja B2B-sektorilla. Blogitekstissäni listaan kolme keskeisintä elementtiä, jotka laadukkaasti toteutettuna rakentavat vankan perustan onnistuneelle markkinointiviestinnälle ja luo luottamusta mahdollisissa asiakkaissa. 1. Panosta saavutettavuuteen Huolehdi, että yritys ja brändisi on näkyvillä mahdollisimman monessa eri kanavassa. Noin 71 % B2B-ostajista aloittaa ostopolkunsa, eli vaihtoehtojen tutkimisen hakukoneita hyödyntäen. Tässä korostuu hakukoneoptimoinnin tärkeys. Näkyvyyttä ja luotettavuutta pystytään tehostamaan helposti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi Google-profiilin luomisella. Oleellista on myös selkeät ja visuaalisesti miellyttävät nettisivut, jossa on helppo navigoida ja relevantit infot, esimerkiksi yhteystiedot. Vaihtoehtoja on asiakkaalla satoja, joten on tärkeää erottua joukosta. 2. Tiedosta asiakkaiden ostopolku Yrityksen on tärkeää tarkastella koko ostopolkua asiakkaan näkökulmasta ja siitä, miten asiakas kokee jokaisen kosketuspisteen. Jokaisesta kosketuspisteestä tulee tehdä asiakkaalle mahdollisen miellyttävä ja vaivaton. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukasta viestintää eri kanavilla, luottamusta vahvistavia referenssejä, asiakastarinoita, johdonmukaista Tone of Voicea ja selkeää palvelulupausta. On hyvä muistaa, että asiakkaalta asiakkaalle saatu palaute (Word-of-Mouth) on palautteista merkittävin. Pienet yksityiskohdat luovat kokonaisuuden, ja niiden yhtenäisyys rakentaa luottamuksen. Miellyttävä kosketuspiste ei jätä asiakkaalle kysymyksiä ja tukee yrityksen brändiä. B2B-asiakkaan ostopolku havainnollistettuna (Gartner Analysis, 2019) 3. Asiakkaat muistavat helpommin tarinan kuin faktan Panosta tarinallisuuteen, josta tulee ilmi identiteetti myös brändin takana. Tarinoilla voidaan kertoa esimerkiksi case-tarinoita, näyttää miten yrityksen tuote tai palvelu käytännössä toteutetaan sekä miten asiakas voi konkreettisesti hyötyä yrityksestä ja minkä ongelman se ratkaisee. Ostajat suurissakin yrityksissä ovat ihmisiä, joilla on tarve kokea samaistumisen tunnetta, ennemmin kuin vain lueteltuja faktoja. Tarinallisuudessa on hyvä hyödyntää myös aijempien asiakkuuksien asiakastarinoita, jotka tuovat kosketuspintaa asiakkaiden näkökulmasta. Hyvin luotu tarinallisuus tukee brändin ja yrityksen luotettavuutta, tuoden sitä inhimillisellä tasolla lähemmäksi asiakkaan rajapintaa. Keskeisimpänä oppina projektissa konkretisoitui yrityksen ulkoisen viestinnän tärkeys. Selkeä ja johdonmukainen viestintä on suoraan yhteydessä asiakkaan saamaan mielikuvaan, joka on keskeinen tekijä ostopäätöksessä. Tämän lisäksi projektissa vahvistui ymmärrykseni siitä, minkälainen vaikutus markkinoinnin strategisella suunnittelulla on yrityksen liiketoimintaan pitkän aikavälin tavoitteissa. Santeri Kujala, Kutu21
Henkilöbrändi uusiksi – ihmiseltä ihmiselle
Keväällä 2024 päädyin mukaan projektiin, joka muutti käsitykseni henkilöbrändäyksestä aivan täysin. Tarkoituksena oli uudistaa lahtelaisen yksinyrittäjän, Selina Malisen, henkilöbrändi. Ei pelkästään pintapuolisesti, vaan aidosti uudelleen rakentaa koko se tyyli, millä tavoin Selina näyttäytyy ja kommunikoi maailmalle. Selina oli tehnyt pitkään töitä ihonhoitoalalla, mutta haaveili urasta, jossa voisi yhdistää hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja vapaampaa työelämää. Hän halusi luoda brändin, jonka avulla voisi tehdä työtään missä päin maailmaa tahansa, eikä enää pelkästään hoitolan neljän seinän sisällä. Lähdin mukaan projektiin suht uutena tekijänä, mutta jo kuitenkin alaa opiskelleena ja tätä kautta tietotaitoa kerryttäneenä. Halusin tuoda projektiin omaa näkökulmaani ja tukea Selinaa matkalla rakentamaan uutta - erityisesti tapahtumien järjestämisen näkökulmasta. Selinalla ei ollut aiemmin kovin paljoa kokemusta tapahtumien järjestämisestä, joten pääsin tarjoamaan mm. käytännön apuja projektiin. Ideoimme, miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voisi tuoda näkyväksi ja helposti saataville myös tapahtumien kautta. Meidän tavoitteenamme oli luoda jotain helposti lähestyttävää ja lämminhenkistä; sellaista, joka tuntuisi enemmän ihmiseltä ihmiselle kuin markkinointikampanjalta. Tästä ajatuksesta syntyi Selfcare Club -yhteisö, jonka ympärille koko projekti lopulta rakentui. Se ei ollut mikään suljettu kerho tai kiiltokuvamainen hyvinvointibrändi, vaan avoin, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumien ympärillä toimiva yhteisö, jossa ihmiset saivat tulla mukaan juuri sellaisina kuin ovat. Halusimme tarjota tapahtumia ja sisältöä, jotka tukisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaisi mahdollisuuden kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä. Kuva 1: Selinan uuden brändin mainoskuva ja Selfcare Clubin kansikuva. Hyvinvointia by Selina. Aluksi suunnitelmat olivat paljon laajempia ja projektissa piti olla vaikuttajayhteistöitä, aikataulutusta, somekampanjoita ja kaikkea mahdollista. Todellisuus kuitenkin muokkasi projektia ja todella hyvä niin. Lopulta keskityimme siihen, mikä tuntui tärkeimmältä: yhteisön rakentamiseen ja aidon vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Tapahtumat syntyivät matalalla kynnyksellä ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskennellen. Mukaan lähti paikallisia yrityksiä, kuten Kahiwa, Crossfit Lahti ja Kahvila Kariranta, jotka toivat omat ideansa ja tuotteensa mukaan tapahtumiin. Oli Selinan nimikkojuomia, brunssilautasia ja ilmaistreenitapahtumia, eli kaikkea hyvässä tasapainossa, mikä teki kokonaisuudesta elävän ja monipuolisen. Kuva 2: Kuvaa muutamista yhteistyökumppaneista ja heidän tarjoamistaan tuotteista tai palveluista. Nimikkojuoma, aamiaissetti, tuotteita treenitapahtumissa. Henkilöbrändin sydän Projektin aikana opin, että hyvä henkilöbrändi ei ole rakennettu täydellisistä kuvia tai harkituista sloganeista. Se on aitoutta, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta näyttää, kuka oikeasti on. Teoriaa aiheesta löytyy loputtomasti. On kursseja, ohjeita ja oppaita, jotka lupaavat “täydellisen henkilöbrändin kaavan”. Mutta todellisuudessa mikään teoria ei voi opettaa aitoutta. Henkilöbrändi syntyy siitä, että uskaltaa olla oma itsensä ja löytää oman tavan viestiä siitä muille: ihmiseltä ihmiselle. Projektin suurin palkinto ei ollut raha tai näkyvyys, vaan tunne siitä, että oli mukana tekemässä jotain merkityksellistä. Sain nähdä läheltä, miten Selinan uusi brändi löysi oman muotonsa ja miten ihmiset ottivat sen vastaan aidosti innostuneina ja myös itse inspiroituineina uudesta näkökulmasta hyvinvointiin, henkilöbrändäykseen ja kaikkeen siihen liittyvään. Henkilöbrändin uudistaminen oli paljon muutakin kuin visuaalinen päivitys, se oli kasvumatka, sekä Selinalle että minulle. Tänä päivänä Selina on kasvattanut sosiaalisen median presenssiä ja näkyvyyttä valtavasti ja voikin sanoa, että hän on kavunnut itsensä liikunta- ja hyvinvointialan sydämeen. Siitä olen ihan valtavan ylpeä. Jos jotain opin, niin sen, että hyvä henkilöbrändi ei ole pintaa, vaan pohjaa. Se kasvaa omista arvoista, aitoudesta ja halusta jakaa jotakin, mikä tekee hyvää muillekin. Ja juuri siitä syystä tämä projekti jäi mieleen. Se oli matka kohti brändiä, joka tuntuu sydämessä oikealta. Nea Hännikäinen Kulttuurituottajat -22
Näin markkinoit festivaalia, joka haluaa pysyä mystisenä
Markkinointi ja itsensä johtaminen Ö Festissä Ö Fest on pienikokoinen, vuonna 2025 kuudetta kertaa järjestetty festivaali, joka keskittyy erityisesti kotimaiseen vaihtoehtomusiikkiin ja kentän nousevien ja itsenäisten artistien nostattamiseen. Festivaalin tavoite on täyttää tarve vaihtoehtoisille, intiimeille festivaalikokemuksille verrattuna suuriin festivaaleihin, joita Suomesta löytyy ennestään suuri määrä. Vahvasti Diy-henkisyyteen pohjaava tapahtuma pitää lisäksi kiinni tapahtuman perustamisesta asti sen yllä vallinneesta salaperäisestä tunnelmasta. Tapahtuman sijaintia ei paljasteta julkisesti lainkaan, ja jopa festivaalikävijät saavat sijainnin tietoonsa vasta lipun ostamisen jälkeen. Työskentelin vuoden 2025 Ö Festin markkinointitiimissä, erityisesti sosiaalisen median markkinoinnissa ja viestinnässä. Tiimin tehtävänä oli löytää kultainen keskitie mystisen vähäsanaisuuden ja lipunmyyntiä ja festivaalin brändiä tehostavan markkinoinnin välillä. Projektin aikana opin, ettei festivaalin onnistunut viestintä aina vaadi mahdollisimman aktiivista ja kattavaa sosiaalisen median viestintää. Suuressa osassa festivaalin viestintää nojattiin festivaalilla kuvattuihin, vahvasti diy-henkeä kuvastaviin materiaaleihin, jotka loivat mielikuvaa, tukivat festivaalin brändiä ja sanattomasti välittivät festivaalilla odottavaa tunnelmaa. Teimme tarpeellisen informatiivisemman viestinnän harkittuina täsmäiskuina, joissa panostettiin tehokkaaseen saavuttavuuteen. Tavoitteenani projektissa oli myös itseni johtaminen, koska suurin osa työstä tehtiin itsenäisesti, eikä sitä oltu sidottu perinteisiin toimistoaikoihin. Lisäksi tein työtä kahden muun osa-aikatyön sivussa, joten hyvä itsensä johtaminen oli monessa tilanteessa tarpeellista järjen ja toimintakykyisyyden säilyttämisen vuoksi. Työni projektissa opetti minulle erityisesti aikataulujen hallinnan ja itseni motivoimisen tärkeydestä. Näissä molemmissa tärkeässä roolissa oli myös se, ettei omaa palautumista ja jaksamista sivuuta. Erityisesti liika optimistisuus aikataulujen ja työmääräni kanssa on ollut minulle heikko kohta, ja oli sitä myös projektin alussa. Erityisesti tapahtuman lähestyessä oman jaksamisen priorisointi kuitenkin korostui, kun aikapaine ja koko työryhmän keskeinen stressitaso kohosi. Tajusin onneksi ajoissa olla realistinen siitä, mihin työmäärään pystyn ilman että se nakertaa omasta hyvinvoinnistani tai muista asioista, jotka minun täytyy tai jotka haluan tehdä. Ronjamaija Rodas, Kutu 20
Salaperäinen saari ja artistituotannon arki
Ö Fest? Ö Fest on salaperäinen musiikkifestivaali saaressa, joka ei paljasta sijaintiaan kävijöillensäkään kuin vasta viime hetkellä. Festivaali haluaa nostaa lavalle tämän hetken sekä tulevaisuuden kiinnostavia nimiä. Tuttujen nimien rinnalle halutaan uusia tekijöitä, joille esiintyminen Ö Festissä on ensimmäinen festivaalikeikka. Vuonna 2024 siirryin festivaalin parissa uuteen rooliin artistituotannon vastaavaksi. Vaikka pientapahtumia nousee koko ajan lisää kentälle, Ö Fest onnistuu erottautumaan tarjonnasta minkä todisteena toimii loppuunmyyty tapahtuma. Mitä artistituotanto on? Artistituotanto on työtä, joka varmistaa, että esiintyjä voi keskittyä olennaiseen, eli esiintymiseen. Käytännössä se tarkoittaa asioiden järjestämistä, esimerkiksi Ö Festin tapauksessa kuljetuksia, majoituksia, takahuonetilojen hoitamista, kaikkea sitä mitä artisti tarvitsee matkallaan saareen ja lavalle. Ö Festissä tavoitteemme oli yksinkertainen. Tahdoimme että jokainen artisti kokee olevansa tervetullut ja hyvin informoitu etukäteen. Panostimme aitoon sekä mahdollisimman kiireettömään kohtaamiseen esimerkiksi vastaanottamalla jokainen artisti henkilökohtaisesti. Saaren haasteet ja onnistumisen ilo Saari sijaintina tuo omat uudenlaiset haasteensa artistituotannonkin kannalta. Saareen, jossa Ö Fest järjestetään, on ainoastaan vesireitti. Siksi artistien saapuminen ja kaluston kuljetus tuli suunnitella tarkalla aikataululla etukäteen, sillä siirtymiset vievät tavallista pidemmän ajan. Festivaali järjestettiin 2024 ensimmäistä kertaa uudessa lokaatiossa. Sain suunnitella toimintamallin, jonka mukaan artistien saapumiset ja poistumiset toteutettiin. Tämä tarkoitti etäisyyksien kellottamista, aikataulujen kanssa kamppailua, kulkuvälineiden pohtimista ja artistien sekä heidän edustajien kanssa aktiivista keskustelua, jotta liikkuminen oli mahdollisen sulavaa. Vuosi opetti paljon ja antoi arvokkaita kehitysideoita tulevia vuosia varten, esimerkiksi millainen tiimi artistuotannon ympärille kannattaisi tulevaisuudessa rakentaa ja vastuita jakaa. Kun artistit kiittivät hyvästä järjestelystä ja kehuivat tunnelmaa, tuntui että kaikki työ ja stressi kannatti. Oli hienoa nähdä, että omalla työllä oli konkreettinen merkitys kokonaisuuden onnistumisessa. Päivän päätteeksi Pariisin Kevään takahuoneesta bändin jättämät terveiset, "Kiitos, tosi hyvä bäkkäri!" Oman oppimisen reflektointi Henkilökohtaisesti tämä projekti oli kasvun paikka. Oli hienoa päästä toimimaan vastuuroolissa ja saada mahdollisuus rakentaa tällainen kokonaisuus. Työskentely Ö Festin parissa tapahtui työharjoittelun rinnalla, mikä oli ajoittain raskasta ja uuvuttavaa. Projekti antoi varmuutta, että kykenen hallitsemaan isojakin kokonaisuuksia. Työskentelyn parissa pääsin syventämään osaamistani sekä oppimaan paljon uusia asioita. En pelkää vastuuta tai vaikeita keskusteluja. Kyky muovautua yllättävien tilanteiden mukana sekä nopea ratkaisukyky osoittautuivat hyödyllisiksi taidoiksi kesän aikana artistituotannon äärellä. Artistituotannon näkökulmasta opin, että tapahtuman persoonallisuus rakentuu pienistä yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten artisti otetaan vastaan ja millainen kokemus hänelle syntyy. Jenni Mäkelä, Kulttuurituotanto 2020
Ennakkotapahtumat festivaalin markkinoinnin tukena
Monet festivaalit tuottavat pienempiä, vuoden mittaan järjestettäviä ennakkotapahtumia osana toimintaansa. Tapahtumat antavat festivaalien omille yhteisöille mahdollisuuden kokoontumiseen ja ne toimivat samalla hyvänä markkinointikeinoina päätapahtumien näkyvyyden lisäämiseksi. Osallistuin itse kesällä 2024 neljättä kertaa järjestettävän Wibes Festivalin ennakkotapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Toteutuneita tapahtumia olivat esimerkiksi Kääntöpöydän Karnevaalit ainutlaatuisella Pasilan ratapihalla, Wibes-Preparty Suvilahden DIY-henkisellä skeittipuistolla sekä muutamia elektroniseen musiikkiin painottuvia klubitapahtumia Helsingin yössä. Tapahtumissa työskentely ja niiden sisältö Toteutuksien sisältö vaihteli hieman tapahtumasta toiseen, mukaillen kuitenkin festivaalin ilmettä ja tunnetta pienimuotoisina kokemuksina, joilla pyrimme korostamaan festivaalin poikkitaiteellista ja monipuolista sisältöä. Oma työni käytännössä sisälsi palavereita muun tuotantotiimin kanssa, joissa ideoimme tapahtumien sisältöä sekä niiden käytännön toteutusta. Mietimme yhdessä hyviä tapahtumasijainteja sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työskentely hyödyntäisi molempia osapuolia. Itse tapahtumapäivinä toimimme kukin monipuolisesti eri rooleissa aina kasaus- ja purkutöistä kahvion ylläpitoon. Oma kokemukseni ja opit projektista Projekti vahvisti hieman omia verkostojani ja osaamistani, ja pääsin tutustumaan uuteen organisaatioon sekä heidän toimintatapoihinsa. Työ oli osittain hektistä ja tiedonkulku ajoittain vajanaista, sillä festivaalin järjestäjät olivat usein melko kiireisiä ja ennakkotapahtumien suunnittelu jäi kaiken muun lomassa hieman taka-alalle. Osasimme siitä huolimatta kuitenkin viedä tapahtumia eteenpäin itsenäisesti ja sanoisin, että tärkeä osa kaikkea tapahtumatyöskentelyä on pitää huoli omasta aktiivisuudesta. Ideointivaiheessa on myös tärkeää uskaltaa rohkeasti heitellä ajatuksia ilmaan, vaikka ne eivät toteutuisikaan. Usein parhaat ideat syntyvät eri ihmisten ideoiden yhdistyessä järkeväksi konseptiksi, vaikka alussa olisikin kasa pelkkiä hajanaisia ajatuksia ja ehdotuksia. Kaikista ennakkotapahtumistamme löytyi mm. mölkky, ja päivän parhaimman tuloksen heittänyt asiakas sai festivaaleille ilmaisen lipun. Ennen kaikkea kokemus loi kuitenkin hyviä muistoja hienoilta kesäpäiviltä, joita saimme yhdessä luoda. Kasimir Sarre, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Katutanssia Vantaalla
Vastasin keväällä 2024 VKTY Summer Camp 2024 -tapahtumaviikon sosiaalisen median markkinoinnista ja viestinnästä, keskittyen erityisesti Instagram-sisältöihin ja -kampanjoihin. VKTY Summer Camp 2024 on Vantaan katutanssiyhdistyksen vuosittain järjestämä katutanssiviikko kesäkuun alussa. Kymmenettä kertaa järjestetty katutanssiviikko sisälsi useita katutanssitunteja, avoimia treenisessareita sekä lasten ja nuorten omat katutanssileirit. Koko viikko huipentui katutanssitapahtumaan, jossa tanssijat kisaavat tanssibattleja eri kategorioissa. Tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suurimpana ja tunnetuimpana katutanssitapahtumana Suomessa. Instagram-markkinointi VKTY Summer Camp käytti markkinoinnissaan ja viestinnässään omaa Instagram-tiliä, ja se toimi tapahtumaviikon pääviestintäkanavana. Syvennyin projektin aikana siihen, miten toteutetaan laadukkaita Instagram-postauksia ja -storeja, kuinka seuraajien kanssa ylläpidetään aktiivista vuorovaikutusta sekä kuinka maksettua mainontaa toteutetaan ja kohdennetaan kohderyhmälle. Projektissa korostuivat lisäksi markkinoinnin suunnittelu, aikataulutus sekä tilastojen seuraaminen. VKTY Summer Camp 2024 -tapahtumaviikon erilaisia Instagram-postauksia. Oivallukset Instagram-markkinoinnista Opin, että onnistunut Instagram-markkinointi perustuu selkeisiin tavoitteisiin, huolellisesti valittuun kohderyhmään ja visuaalisesti yhtenäiseen brändi-ilmeeseen. Instagram ei ole suora verkkokauppa, vaan tärkeä väline brändin tunnettuuden lisäämiseen, käyttäjien sitouttamiseen ja palvelujen esittelyyn, mikä voi johdattaa käyttäjiä ostopäätöksiin. Instagram-markkinoinnin suunnittelu painottui erityisesti tavoitteiden asettamiseen, oikeiden mainosmuotojen valintaan (esim. kuvakarusellit ja stories), visuaalisuuden suunnitteluun Canvan avulla sekä käyttäjien ohjaamiseen linkkien ja toimintakehotusten avulla. Vaikka Instagram-markkinoinnin seuranta jäi toteutusvaiheessa vähäisemmälle, opin sen merkityksen sisällön kehittämisessä jatkoa varten. Kokonaisuudessaan Instagram osoittautui tehokkaaksi ja monipuoliseksi markkinointikanavaksi kyseiselle tapahtumaviikolle, kun sitä hyödynnettiin suunnitelmallisesti sekä kohderyhmää puhuttelevalla ja kiinnostavalla sisällöllä. Projektin myötä opin paljon laaja-alaista tietoa sosiaalisen median markkinoinnista ja sain todella arvokasta käytännön kokemusta. Samalla projekti vahvisti ammatillista identiteettiäni ja kehitti minua kulttuurituottajana, ja uskon, että nämä opit ja taidot ovat tärkeitä työkaluja tulevaisuuden työuralle. Ville Louhelainen, kulttuurituotannon opiskelija 2021
Näin ruokit satapäisen työryhmän helposti, vaivattomasti ja ilmaiseksi*! – 5 vinkkiä
*sponsorin tukemana Oletko juuri päätynyt tilanteeseen, jossa sinun täytyy saada ruokittua satapäinen vapaaehtoistyöryhmä puolen vuoden kuluttua järjestettävässä tapahtumassa, ja ainoa aseesi horisontissa siintävää nälkää vastaan on sponsorihankinta? Se on yleisempää kuin voisi luulla, sillä olen itsekin ollut samassa tilanteessa! 1. Mmm, eli Makustele, (bench)markkaa ja mahtipontisoi Ruokasponsorin hakeminen kannattaa aloittaa ihan vain pohtimalla, että minkälaista ruokaa tapahtumasi vaatii. Hyödynsin itse tässä pohdinnassa tapahtuman muuta tuotantotiimiä ja kävi ilmi, että vapaaehtoistyöryhmä kaipaa tapahtumapäivään eritoten helppoa välipalaa. Mikäänhän ei ole helpompi välipala, kuin leivänkannikka, ja leipäala tuottaa myös hävikkiä, joten siinäpä täydellinen kohde tuotesponsorin tavoitteluun. Mikäli tapahtumasi ei ole täysin uniikki (jos on, niin laittakaa kutsu, haluan kokea!), on mahdollista, että samankaltaisia on järjestetty aiemminkin. Jos vertailukohtia voi löytää, niin kannattaa tutustua vastaavanlaisiin tapahtumiin ja niiden mahdollisiin sponsoreihin. Jos sponsorien joukosta löytyy leipäfirmoja, on mahdollista, että heitä voisi kiinnostaa tukea sinunkin tapahtumaasi – toki näkyvyyttä ja muita etuja vastaan! Ennen ensimmäistä yhteydenottoa on myös edukasta miettiä, miten leipähanat voisi saada aukeamaan. Jos tapahtumasi on keräämässä monipäisen yleisön, siitä kannattaa mainita. Mikäli yleisössä on aiempana vuonna ollut tai tulee nyt olemaan julkimoita, kannattaa heilläkin mehustella oikein kunnolla. Suosittelen kertomaan kaikista meriiteistä mahdollisimman mahtipontisesti, kunhan sanoista on löydettävissä myös totuuden taikinajuuri. Sosiaalisen median näkyvyys on myös pienintä mitä tarjota voi, ja mikäli tapahtumaan tulee sponsorien logoilla varustettu kuvausseinä, on leipädiili jo lähes taattu! 2. Laita sähköpostilaatikko laulamaan Vaikka mielessäsi olisi yksi tietty täydellinen leipäfirma, kannattaa sponsorihankintasähköposteja laittaa vähintään kymmeneen muuhunkin. Vastauksen saaminen on nimittäin hyvin epätodennäköistä, ja myöntävän vastauksen saaminen sitäkin haastavampaa. Mutta ei hätää! Minäkin sain ensimmäistä kertaa sponsorihankintaa tekevänä juniorituottajana aivan oivallisen leivontayrityksen yhteistyökumppaniksi! Kun sopiva yhteistyökumppani löytyy, on verrattain tärkeää sopia muutamista yksityiskohdista. Paljonko leipää ja muita leipomotuotteita on mahdollista saada? Mistä ne voi hakea, vai voiko yritys jopa kuljettaa ne perille? Opin nimittäin oman sponsorihankkijan urani aikana, että jos tapahtuma järjestetään Helsingissä, ei välttämättä kannata sopia leipomotuotteiden hakemista Suomen Turusta. Onneksi löytyi kuitenkin yritys, joka oli valmis jopa postittamaan muutaman paketillisen leipomotuotteita tapahtumaamme, ihanaa! 3. Panikoi Vaikka leipäkuljetus olisi sovittu monta kuukautta etukäteen ja sen varmuus varmistettu tasaisin väliajoin ennen tapahtumaa, on silti mahdollista, että kaksi päivää ennen h-hetkeä käy ilmi, että kiireistä arkea viettävä leivontafirma on yksinkertaisesti unohtanut lähettää lupaamaansa leipäset, hupsis! Apua, mikä neuvoksi? 4. Soittele ja sympatisoi Tässä kohtaa huippuluokan tuottaja ei luovuta, vaan keksii luovia ratkaisuja! Ensin kannattaa soitella läpi kaikki tuntemansa leipomot ja kertoa samalla koskettava nyyhkytarina tarmokkaasta työryhmästä ja siitä, kuinka leipomolla on mahdollisuus näyttäytyä erittäin edustavassa valossa vatsat tyhjäksi jättäneen kilpailijansa rinnalla. Jos leipomoihin soittelu ei auta, voi vielä viimeisenä oljenkortena kokeilla uutta sähköpostittelukierrosta leipäalan yrityksiin, jotka eivät aiemmin vielä syystä tai toisesta ehtineet reagoida huippuluokan sponsoritarjoukseesi. Voihan olla, että paikallinen leipomoketju toteaakin, että he ovat kilpailijaansa merkittävästi parempia ja ylipäätään todella hyviä tyyppejä, ja koko tapahtumaa edeltävän päivän hävikki säästetään tapahtumaasi varten, miten upeaa! 5. Nauti työsi leivistä Nyt voit hakea leipäkuorman tapahtumapäivän aamuna, ja tepastella polleana pitkin takahuoneita leipäkoreinesi päivinesi, tarjoten maksutonta mannaa jokaiselle sitä kaipaavalle. On tärkeää myös muistaa mainita, kenen ansiosta leivät ovat pöytään päätyneet. Pidemmässä kahvileipäkeskustelussa voi myös kertoa, kuinka tuottajan työssä tärkeintä on valmistautua ajoissa, ja kuinka leivätkin on neuvoteltu jo hyvissä ajoin – edellisenä iltana. Kulttuurituottaja 2022 Sponsorihankinnan projektityö Esa Hynynen
Tunteiden johtaminen muutoksessa – Kuorolaulun non-parlamentaarinen vaikuttaminen
Mitä tulee huomioida, kun kuorolaulua käytetään taiteellisena vaikuttamisen välineenä? Miten huomioida ja johtaa tunteita ja tunnelmia pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi? Miten tarinallista viestintää voi hyödyntää muutosjohtamisessa huomioiden erityisesti tunteet? Millaisia asioita tulee vaikuttamisen käytännön toteutuksessa huomioida pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi? Voiko kuorolaulu toimia yhtenä kansalaisvaikuttamisen taiteellisena välineenä? Let´s Change the Rules – Choirs for Ecocide Law on kansainvälinen projekti, jonka ydinryhmä on työskennellyt projektin parissa noin 2,5 vuotta. Ydintrioon kuuluu Merzi Rajala (FI), Peder Karlsson (SWE) ja minä, Kirsi Kaunismäki-Suhonen (FI). Projektin tavoitteena on levittää luonnontuhontalakitietoisuutta taiteen keinoin. Projektissa on kyse maailmanlaajuisesti ilmaisesta kuorokonserttikonseptista, mikä sisältää 15 pop-tyyliin sävellettyä laulua, harjoitus- ja tuotantoehdotuksia, media- ja mainosmateriaalia sekä ChoirMate -sovelluksen kappaleiden harjoittelemista varten. Konseptin poikkitaiteellista ja -tieteellistä pilotointia Jyväskylässä Konsertti pilotoitiin Jyväskylässä 15.4.2023. Konsertissa esiintyivät sekakuoro Harjun Laulu, Happy Voices Päikkärit ja Lapset, lauluyhtye Aves ja bändinä Trio Ohoi!. Konsertin aikana kolme kuvataiteilijaa live-maalasivat kuulemaansa musiikkia ja työt huutokaupattiin tilaisuuden lopuksi. Konsertin ja huutokaupan välissä järjestettiin paneelikeskustelu, jota moderoi Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologi Panu Halme. Keskusteluun osallistuivat europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen, sisäministeri Krista Mikkonen, emeritus suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Allianssin luontodelegaatti Alli Pylkkö sekä Choirs for Ecocide Law -projektin taiteellinen johtaja, Sibelius-Akatemian Global Music -aineryhmän lehtori Merzi Rajala Tutkimusaineiston keräsin konserttiin osallistuneilta Harjun Laulun laulajilta. Fasilitoin kuorolle asiantuntijavierailuja (ydintyöryhmän jäsen Peder Karlsson, Panu Halme JY), ryhmähaastattelun, havainnoin aktiivisesti kuoroharjoituksia, pidin työpäiväkirjaa ja lopuksi teetin laulajille kyselyn konsertin jälkeen. Sain arvokasta tietoa prosessista paitsi opinnäytetyöhöni, myös koko kansainvälisen projektin kehittämisessä huomioitaviin asioihin. Kuoronjohtaja tunteita johtamassa Tutkimuksessani kävi ilmi, että turvallisen tilan, psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen myöskin – ja ehkä erityisesti – tilapäisyhteisössä on erittäin tärkeää. Kaikilla osallistujilla tulee olla kuulluksi tulemisen tunne ja heidän täytyy tuntea uskaltavansa aidosti kertoa omista tunteistaan ja tunnelmistaan prosessin aikana. On hyvä keskustella, että tunteet ovat tärkeitä ja sallittuja, mutta myös sopia, millainen tunteiden ilmaiseminen on hyväksyttävää.. Tunteiden johtaminen vaatii kuoronjohtajalta tunneälykkyyttä ja positiivista johtajuutta. Kuoronjohtajan tulee herkällä korvalla kuulla laulajia, lukea ilmeitä ja aistia asenteita. Tunteista ja ajatuksista tulee olla aikaa puhua joka harjoituskerralla, jotta luodaan yhteisöllistä ja avointa ilmapiiriä. On hyvä kuulla muiden ajatuksia ja sitä kautta vahvistaa koko ryhmän yhteisymmärrystä. Kuoronjohtajan tulee varmistaa, että laulajilla on riittävä projektin sisältöön perustuva tietopohja. Tieto poistaa epävarmuutta ja vähentää ennakkoluuloisuutta. Epävarmuuden ja ennakkoluulojen kohtaaminen harjoituksissa on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii johtajalta itseltään hyvää perehtyneisyyttä asiaan. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa. Choirs for Ecocide Law -projektin keskiössä on laulaja itse Kun kuoro alkaa työstää vaikuttamiseen tähtäävää projektia, on kasvatettava laulajien osallisuuden ja omistajuuden tunnetta. Laulajalle on tultava tunne, että hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kuullaan, hänen läsnäolollaan on merkitystä, ja hän on tärkeä projektin osa. Osallisuuden ja omistajuuden vahvistaminen sitouttaa laulajaa projektiin, kasvattaa me-henkeä, innostaa harjoittelemaan ja puhumaan projektista myös lähiympäristöönsä. Choirs for Ecocide Law -projektin keskiössä on laulaja itse, joka konserttiprosessin aikana syventää omaa ajatteluaan ja jakaa ajatuksiaan läheistensä ja lähiympäristöönsä kuuluvien ihmisten kanssa. Kun laulaja on projektista innostunut, hän vie sanomaansa innostuneena myös eteenpäin. Tarinoista tunteisiin - kuorolaulusta non-parlamentaariseen vaikuttamiseen Tarinalla on merkittävä rooli laulajan sitouttamisessa. Kun tehdään konserttikokonaisuutta, on siihen syytä miettiä houkuttava ja koukuttava draaman kaari: tunteisiin vetoavia elementtejä, intensiteetin nousuja ja laskuja ja loppua kohti nousevaa tunnelmaa. Tarinat vetoavat tunteisiin ja tunteet liikuttavat ihmistä. Tunteet auttavat myös muistamaan ja tunteiden liikutuksen takia tilanteisiin ja tunnelmiin voidaan palata vielä vuosienkin jälkeen.Pysyvä muutos saadaan aikaan huomioimalla tunteet ja vahvistamalla laulajan omistajuutta prosessiin. Laulamisessa on mukana tunteet ja tunteiden kautta voidaan vaikuttaa. Kuorolaulu on siis mainio taiteellinen kansalaisvaikuttamisen väline! Kirjoittaja: Kirsi Kaunismäki-Suhonen on luokanopettaja, musiikin opettaja, rehtori, integratiivinen muutosvalmentaja ja kuoronjohtaja. Kirsi on työskennellyt monien eri-ikäisten ja -tasoisten ryhmien kanssa koulutuksen ja taiteellisen työskentelyn parissa. Hän työskentelee aktiivisesti kansainvälisen Choirs for Ecocide Law -projektin ydinryhmässä, jonka tavoitteena on luonnontuhontalakitietoisuuden levittäminen taiteellisen vaikuttamisen kautta. Kirsi valmistui Kulttuurituottajaksi (YAMK) 2024 ja aloitti Metropolian Kulttuuripalveluiden ja musiikin osaamisaluejohtajana syyskuussa 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Kaunismäki-Suhonen, Kirsi (2024) Tunteiden johtaminen muutoksessa: Kuorolaulun non-parlamentaarinen vaikuttaminen – Theseus, Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku