Avainsana: kulttuurimatkailu

Opiskelijavaihto inspiroi matkaoppaan tekemiseen

Toteutin opintojen viimeisessä projektissa Kulttuurimatkailun oppaan Aasiaan opiskelijavaihtoon lähteville kulttuurituotannon opiskelijoille. Innoituksena oppaaseen toimi oma opiskelijavaihtovuoteni Malesiassa keväällä 2023. Olin ensimmäinen opiskelija Metropolian kulttuurituotannon linjalta, joka lähti opiskelijavaihtoon Malesian Kuala Lumpuriin. Vaihdon jälkeen olin todella inspiroitunut ja halusin jollain tavalla päästä jakamaan kokemuksiani, joten oppaan tekeminen tuntui hyvältä idealta. Halusin inspiroida työlläni muitakin opiskelijoita lähtemään kauas vieraaseen kulttuuriin, sillä nämä ovat kokemuksia, joita harvoin pääsemme kokemaan. Ideana oli tarjota opiskelijavaihtoon käytännön vinkkejä Aasiaan sekä syventyä Malesiaan kulttuurimatkailun kohteena. Toiveena oli, että opas tarjoaisi apua ja helpotusta oman opiskelijavaihdon ja matkan suunnitteluun ja kertoisi tärkeistä kulttuurisista kohteista sekä tapahtumista, jotta mitään ei jäisi näkemättä. Tutustumassa paikalliseen ruokakulttuuriin Malesiassa Syventymisalueeni projektissa oli kulttuurimatkailu. Koin sen itse kiinnostavana aiheena, josta halusin oppia lisää. Kulttuurimatkailu oli syventymisalueena yllättävän vaativa, sillä käsitteenä ”kulttuuri” on jo itsessään laaja ja moniulotteinen ja esimerkiksi matkailu joka sisältää kulttuurisia elementtejä, ei välttämättä ole kulttuurimatkailua (Hovi, 2017, s. 64). Rajat ovat siis hyvin häilyviä. Kiinalainen uusivuosi 2023 paikallisessa Malesialaisessa kauppakeskuksessa Mielestäni kulttuurituottajan on hyvä ymmärtää kulttuurimatkailusta, sillä se tarkoittaa pitkälti erilaisten kulttuurien kanssa toimimista ja niistä oppimista. Nämä teemat ovat läsnä myös Suomessa erilaisissa tapahtumissa ja kuuluvat nykypäivän kulttuurituottajan työhön. Tourism Management -kurssin lopputyö Projektin myötä oivalsin, että idea projektille voi tulla hyvin läheltä, omista kokemuksista, ja projekti voi tarjota arvokasta tietoa muille. Tämän lisäksi minusta oli tärkeää, että pystyin laajentamaan projektin kautta omaa osaamistani, katsomaan syventymisaiheita "boksin ulkopuolelta" ja perehtymään aiheeseen, joka ei ole ehkä entuudestaan niin tuttu. Linkki oppaaseen: https://kulttuurimatkailunopas.mystrikingly.com Inspiraatiota Malesian kulttuurimatkailuun: https://drive.google.com/drive/folders/1mUIef1yF8zCA08fxNmdPLWNOyKB_UT-o?usp=drive_link (Malesian Tourism Management -kurssilla tehdyt videot) Merili / Tuottajat 20

Elisaari – Veneilijöiden virkistyskohteesta kaupunkilaisten kulttuurikohteeksi

14.6.2023
Atte Kosonen

Elisaari on luonnonkaunis virkistäytymis- ja lomakohde, joka sijaitsee Inkoon saaristossa. Helsingin kaupunki osti vuonna 1969 Mellangårdin tilan ja perusti sinne Elisaaren ulkoilualueen. Alue on tunnettu satoja vuosia vanhasta luonnonvaraisesta tammimetsiköstä, joka on rauhoitettu ‘luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994, ja nykyään sen läpi kulkee opastettu luontopolku. Saaressa on yli satapaikkainen vierasvenesatama monipuolisten palveluiden kera. Asiakkaiden käytössä on vuokrasaunoja, grillikatoksia, kuivakäymälöitä, vuokramökkejä, uimaranta ja runsaasti nurmikenttää piknikeille ja pihapeleille. Tällä hetkellä Elisaaressa vierailevat pääasiassa veneilijät, ja alue on aktiivisimmillaan kesäisin. Työskentelin Elisaaressa muutaman kesän viheraluevastaavana ja tein samalla itsenäisen projektin. Projektiin kuului muutaman pilottitapahtuman tuottaminen sekä Elisaaren imagon ja hengen analysoiminen kulttuurituotannon näkökulmasta. Elisaaren juhannus & LatoUG Tässä tapahtumassa oli ensin satamakahvilan terassilla yhden miehen bändi soittamassa ja laulamassa cover-biisejä. Esityksen jälkeen onnistuimme käynnistämään railakkaan open mic-session, johon osallistui kovia laulajia veneilijöiden keskuudesta. Yöllä pidimmen sisäsaaren ladossa LatoUG-bileet, joissa DJ:t soitti musiikkia ja kansa bailasi kuin festareilla konsanaan. Inkoolainen natsi oli saanut vihiä pirskeistä ja tuli paikalle aiheuttamaan merkittävän turvallisuusuhan. Lopulta hollolalainen nuorisojoukko onnistui alistamaan natsin perinteisessä alfa-urosten tuijotuskilpailussa ja häirikkö lähti kotiin. Totesimme, että turvallisuuteen olisi ihan järkevää panostaa, vaikka olemmekin saaressa omassa utopiassamme. Vuokrasin tapahtumaan yhden tolppakaiuttimen ja toin oman subbarin sekä DJ-laitteet. Näillä pärjättiin koko viikonloppu. Saunapäivä Tapahtumassa oli kolme saunottajaa vetämässä erilaisia saunotusseremonioita kolmella eri saunalla. Saunottajat olivat ammattilaisia ja sessiot intensiivisiä. Keskiluokkainen venekansa ei lämmennyt näin “hippimäiselle” touhulle. Tässä kohtaa havahduimme, että meidän idealistiset ajatuksemme Elisaaren tapahtumista voivat olla melko kaukana Elisaaren olemassa olevan asiakaskunnan toiveista. Jopa trendikäs “jooga”-sana aiheutti ihmetystä veneilijöiden keskuudessa. LaituriJazz Kauden päätteeksi kahvilan laiturilla jazz-trio soitti kasuaalia jazzia veneilijöiden juodessa olutta terassilla. Tapahtuma oli melko kallis järjestää, mutta tämä tapahtuma aiheutti melko vähän päänvaivaa. Juhannustanssit 2021 by Louhos ry Tässä tapahtumassa Louhos ry toi omat DJ-laitteet ja äänentoiston Maurin Majalle ja bailasi menemään parin päivän ajan. Tapahtuma oli rento, hyväntuulinen ja onnistunut. Totesimme, että tässä on se suunta, johon haluamme panostaa jatkossakin. Venekansaa on vaikea miellyttää kulttuuriohjelmalla siten, että se olisi mielekästä ja taloudellisesti järkevää myös järjestäjille. Sen sijaan tämän tapahtuman kaltainen matalan panostuksen juhla on järjestäjille helppo ja myös Elisaaren työntekijöille miellyttävä. EliötFest 2020 Suunnittelimme noin kahdenkymmenen hengen kanssa osallistavan festivaalipilotin Elisaareen syksyksi 2020. Ohjelmassa oli osallistavia tanssiesityksiä, kuumottavaa yöhiippailua luonnossa, live- sekä DJ-musiikkia, yhteisruokailua, taidetta homehtuneessa talossa, installaatioita, ruokaa, juomaa ja yhdessäoloa. Tarkoituksena oli testata vähän kaikkea kivaa rauhassa sesongin ulkopuolella ja koostaa näistä testeistä suunnitelmia suuremmille tapahtumille. Suunnitelma oli käytännön järjestelyineen valmis, mutta saaren yrittäjä sairastui tapahtumaviikolla koronaan ja jouduimme perumaan tapahtuman. Peruutus oli todella harmillinen, sillä uskon, että olisimme saaneet hyvän kokemuksen Elisaaren potentiaalista. Elisaaren työntekijät ja yrittäjät olisivat voineet kokea saareen tarjonnan ilman huolta asiakkaista ja liiallisesta käytännön säätämisestä. Hengen havainnointi ja määrittely Ensimmäisessä virallisessa kokouksessa määrittelimme Elisaaren ideaalin hengen orgaaniseksi luonnonläheiseksi harmoniaksi, joka vastaa nuorten aikuisten tarpeisiin stressaavan kaupunkielämän vastapainoksi. Lähdin hahmottelemaan Elisaaren ilmettä ja toimintaa tähän suuntaan, mutta yrittäjän realiteetit alkoivat ohjata toimintaa kuitenkin takaisin olemassa olevan asiakasryhmän palvelemiseen. Yrittäjällä on paljon lankoja käsissä ja kulttuuritoiminnan järjestäminen tuo ylimääräistä työtä jo muutenkin kiireiseen kesäsesonkiin. Tämä ohjaa toimintaa väkisinkin tuttujen ja turvallisten palvelujen äärelle, eikä innovatiiviselle kokeilukulttuurille jää tilaa. Helsingin merellinen strategia 2030 -dokumentissa todetaan, että tämä ongelma on havaittavissa myös Helsingin lähisaarissa. “Haasteena on tunnistettu myös se, että merellisten yrittäjien näkökulmasta toiminnan aloittamiseen tarvittavien lupien saaminen kestää kauan ja yhteiskehittäminen kaupungin kanssa on hidasta. Tällä on negatiivinen vaikutus merellisten alueiden virkistyskäytön ja palveluiden monipuolistumiseen sekä yrittäjien jaksamiseen. Helsingin merellisyyden toteutuminen edellyttää ennen kaikkea parempaa kaupungin sisäistä koordinaatiota ja merellisen toiminnan johtamista, merellisen resurssin omistajuuden vahvistamista sekä yhteistyön parantamista saariston eri toimijoiden välillä. Saaria voitaisiin myös kehittää aiempaa enemmän nopeilla kokeiluilla, joiden toimeenpanoon ei tarvittaisi raskasta lupaprosessia. Merellisyydessä kaivataan vetovastuun ottajaa palveluiden ja kokonaisuuden yhteiskehittämisestä ja hallinnasta.” - Helsingin merellinen strategia 2030. Tämänhetkisillä resursseilla yrittäjä ei pysty tuottamaan kulttuuritoimintaa ainakaan siten, että se olisi taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kannattavaa. Siksi kannustaisin Elisaaren vakioasiakaskuntaa, lähialueen yrittäjiä, saaren asukkaita ja kulttuurisisältöjen tuottajia organisoitumaan esimerkiksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Tällöin kaikkea kulttuuritoimintaa ei tarvitsisi miettiä liikevoiton kautta, vaan voitaisiin keskittyä vain mielekkäiden elämysten mahdollistamiseen. Yhdistys voisi myös toimia Helsingin kaupungin kanssa suoraviivaisemmin ja saada kaupungilta rahoitusta kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminta toisi Elisaareen kävijöitä ja se näkyisi myös yrittäjän liikevaihdossa ilman uusien palveluiden luomista. Elisaaren asukkaissa ja vakioasiakkaissa on paljon tietoa, taitoa ja intoa. Nämä resurssit voisi valjastaa Elisaaren kehittämiseen konkreettisemmin ottamalla kaikki halukkaat toimijat samaan organisaatioon ja antamalla mahdollisuuden luoda Elisaarta yhdessä. Tässä projektissa parasta on ollut potentiaalia pursuavassa paikassa oleminen ja vapaa ideoiminen. Hankalinta on ollut ideoiden survominen byrokratian ja talouden lainalaisuuksien läpi konkretiaan. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää.

Kulttuurituottajat tekevät brändityötä!

19.11.2021
Janne Raudaskoski

Brändi on yrityksen, tapahtuman, tuotteen, esiintyjän, paikan tai kunnan arvokas, ellei arvokkain pääoma. Kulttuurituottajan tulee miettiä brändiä, kun tehdään uutta festivaalia, toteutetaan konserttien sarjaa tai luodaan omalle yritykselle tarinaa tai artistille henkilöbrändiä. Työpaikkailmoituksissa näkee nykyisin kulttuurituottajan työnkuvia, jotka kytketään suoraan kunnan tai kaupungin brändityöhön.  Mitä me kulttuurin tuottajat voimme antaa esimerkiksi kuntien brändityöhön? Kuntien vetovoima Kuntien ja paikkojen vetovoimaan vaikuttaa esimerkiksi se, mitä paikoissa on, niin rakennettua kuin luonnonympäristöä. Vetovoimaan vaikuttaa myös, ketä paikassa asuu ja missä paikka sijaitsee. Yhtenä kuntien vetovoimatekijänä vaikuttaa, mitä paikassa tapahtuu. Siihen mitä paikoissa tapahtuu, voimme me kulttuurituotannon ammattilaiset vaikuttaa ja se on myös brändityötä ja paikkabrändin kehittämistä. Lähes kaikkien kuntien strategioissa puhutaan tällä hetkellä elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kasvattamisesta. Näistä ”kuntakielen” muotisanoista puhutaan siksi, että kunnat kilpailevat samoista asukkaista, yrityksistä, matkailijoista, investoinneista ja tapahtumista. Väestön ikääntyessä ja taloudellisen huoltosuhteen muuttuessa kunnille heikommaksi, tulevat kunnat väistämättä jakautumaan voittajiin ja häviäjiin. Toiset kunnat vetävät yrityksiä puoleensa ja toisissa kunnissa elinvoima hiipuu. Toisissa kunnissa väestö ikääntyy ja muuttotappio kasvaa, kun taas toiset kunnat vetävät lapsiperheitä puoleensa. Tietyt kunnat houkuttelevat matkailijoita ja toiset kunnat saavat todeta matkailurahojen menevän naapurikuntiin. Kuntien vetovoimaa pyritään kasvattamaan brändityöllä ja paikkabrändin kehittämisellä. Ilmakitaraa, pessimismiä ja brändityötä Kulttuurituottajat ovat sisältöjen ja tapahtumien ammattilaisia. Ammattitaitoamme kannattaa hyödyntää brändityössä. Moni paikan brändi onkin lähtenyt sisällöistä, joita tekevät kulttuurialan ihmiset. Aknestik -yhtyeen laulusolisti Jukka Takalo ideoi aikoinaan Ouluun ilmakitaransoiton MM-kisat. Kansainvälinen media kiinnostui asiasta heti ja nykyisin Oulu mainostaa itseään ilmakitaransoiton pääkapunkina. Ilmakitaransoitto mainitaan useasti esimerkiksi Oulun kaupungin brändikäsikirjassa. Puolanka taas on Kainuussa sijaitseva muuttotappiokunta, jossa on totuttu sanomaan ”mitäpä se hyvejää”, joka tarkoittanee ”mitäpä se kannattaa”. Paikalliset kulttuuri-ihmiset perustivat teeman mukaisesti pessimismipäivät. Pessimismistä on rakentunut kunnan brändi ja Puolanka tunnetaan nykyisin pessimismistä ympäri maailmaa. Kulttuurisilla sisällöillä on vaikutusta kunnan brändiin ja kulttuuri itsessäänkin voi olla kunnan brändi. Kaikki tietävät esimerkiksi Kaustisen kansamusiikkifestivaaleistaan tai Savonlinnan oopperajuhlistaan. Pori Jazz tuo maineen lisäksi Porin alueelle tuloja vuosittain lähes 30 miljoonaa. Kulttuuria on usein pidetty kuntien budjeteissa ylimääräisenä kulueränä, eikä sen arvoa välttämättä ole ymmärretty. Auttaisiko asiaa, jos me kulttuurituottajat pitäisimme enemmän meteliä kulttuurista osana kaupunkien ja kuntien brändiä? Osana elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kasvattamista? Kirjoittaja Janne Raudaskoski on työskennellyt esiintyvänä taiteilijana, kulttuurialan yrittäjänä ja tuottajana. Viimeiset vuodet Janne on toiminut kunnassa kulttuurituottajana ja viestinnän koordinaattorina. Jannen ajatuksia lisää kulttuurituotannon YAMK–opinnäytetyöstä Kirkkaasti kauneinta Suomea? Sääksjärven paikkabrändin kehittäminen.