Avainsana: Klassinen musiikki
Kulttuurituottaja klassisen musiikin konsertti-instituution ravistelijana
”Mitä puen päälleni konserttiin? Miksi aina tulee istua hiljaa paikoillaan ja taputtaa…tai milloin edes kuuluu taputtaa? Entä saako yskiä jos yskittää?” Ystävät hyvät, mitäpä jos vain loikoiltaisiin ja keskityttäisiin olennaiseen, eli musiikista nauttimiseen. Eiköhän laiteta verkkarit jalkaan ja ruvetaan joogaamaan orkesterin ympäröimänä viiniä siemaillen! Vuosi sitten keväällä toimin tuotantoassistenttina klassisen musiikin kansainvälisessä tuotannossa. Pari kuukautta tuotannon päättymisen jälkeen sähköpostiini kilahti työhaastattelukutsu. Helsinki Sinfonietta orkesteri halusi palkata riveihinsä 10-vuotisen historiansa ensimmäisen tuottajan. Onnistuin saamaan paikan ja aloitin työt elokuussa. Työtehtäviini kuului orkesterin tuotannoista vastaaminen, viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö, aikataulutus, verkkosivujen rakentaminen, lisärahoituksen hakeminen, sopimukset, sekä tulevan konserttiviikon veto. Helsinki Sinfonietta on nuorten muusikoiden hallinnoima muusikkokollektiivi, jonka konsertit toteutetaan orkesterin omin ehdoin tai tilaustyönä. Orkesterin olemassaolo on tärkeää, sillä se täydentää musiikinopiskelijoiden koulutuksessa määrällisesti vähentyneen yhteismusisoinnin aukkoa. Helsinki Sinfoniettan säännöllisesti järjestetty konserttiviikko on aiemmin kulkenut nimellä SE-festivaali ja se haluttiin toteuttaa nopealla aikataululla marraskuun lopulla 2019. Orkesterin hallituksen toiveena oli löytää uusia kohdeyleisöjä klassisen musiikin pariin. Sisältöön haluttiin tuoda jotain uutta. Haasteena oli uusien kohdeyleisöjen löytämisen klassiselle musiikille. Toisena merkittävänä haasteena oli, ettei orkesterilla ollut pysyvää rahoitusta tai harjoittelutiloja. Siksi suurempien konserttien järjestäminen näin tiukalla aikataululla vaati hyviä kontakteja, kaupungin konserttitilojen tuntemusta ja lukuisia yhteydenottoja potentiaalisiin harjoittelutiloihin. Konserttiviikon nimi vaihdettiin ja jatkossa se kulkee nimellä Helsinki Sinfonietta Promener. ”Promener” sana on ranskaa ja tarkoittaa ”kävellä, kuljeskella”. Tämän ajatuksen johdattelemana lähdimme pois orkesterille tavanomaisista konserttisaleista ja jalkauduimme sinne, missä ihmiset ovat. Konserttien kohderyhmäksi oli määritelty taidemusiikista kiinnostuneet ammattilaiset ja kokeilunhaluiset ”fiilistelijät” - Ihmiset jotka eivät normaalisti lähtisi klassisen musiikin konserttiin. Viikon ensimmäinen osa oli Sinfoninen viinijooga Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Se syntyi ideastani poistaa turhaa vakavuutta ja sosiaalisia esteitä niin klassisen musiikin, kuin joogankin ympäriltä̈. Kävijän ei tarvinnut stressata konserttietiketistä tai joogaliikkeiden haastavuudesta. Elämys kesti noin tunnin. Sen aikana aisteja avattiin joogaohjaajan ohjeistuksessa, tehden kaikille sopivia liikkeitä sekä nauttien upean Helsinki Sinfoniettan sinfonisen äänen värähtelystä ja hyvästä viinistä. Näin yleisö pääsi pelkän vastaanottajan roolista poiketen kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta esitettävään teokseen. Sinfonisen viinijoogan lisäksi klassinen musiikki viestiin kierrokselle Kallion kuppiloihin. Kamarimusiikkisarjan ensimmäisenä̈ teoksena kuultiin Tarrodin toisen jousikvarteton, sekä Schnittken jousitrio Tenho Restobarissa. Tämän jälkeen siirryimme Ravintola Oivaan tulkitsemaan Georg Otsin rakastetuimpia hittejä̈ sovitettuna baritonilaulajalle ja käyrätorvikvartetille. Ilta huipentui Piazzollan Buenos Airesin neljä̈ vuodenaikaa -sävellykseen ravintola Harju 8:ssa. Näissä kolmessa ilmaiskonsertissa oli paikalla paljon varta vasten niin konserttiin saapuneita kävijöitä kuin satunnaisia ihmettelijöitäkin. Tuotannon edetessä yllätyksiltä tai epäonnen hetkiltä ei vältytty. Kommelluksia riitti niin yhteiskuntaamme vaikuttavien lakkojen, kuin sosiaalisen median kanavien kaatumisen kautta. Opin, että kaikkiin tilanteisiin ei todellakaan voi aina varautua tai vaikuttaa. Siksi tuottajalla tulee olla kyky hyväksyä tilanne ja improvisoida ratkaisu. Yhdistyksen ainoana palkallisena työntekijä, koin ajoittain painetta tuotannon etenemisestä. Vapaalle vaihtaminen oli aluksi vaikeaa ja olin jatkuvasti tavoitettavissa. Luin itsensä johtamisen näkökulmaan liittyvää lähdekirjallisuutta ja se antoi minulle rohkeutta siihen, etten jättänyt omaa hyvinvointiani kokonaan toissijaiseksi. Projektin haasteellisuus kiinnosti minua ja olen iloinen, että sain tilaisuuden kokeilla mihin taitoni tässä vaiheessa opintoja riittävät. Vahvuutena projektissa pidin myös sitä, että työryhmä luotti osaamiseeni ja näkemyksiini koko projektin ajan. Tarkoitukseni on valmistua kulttuurituottajaksi tänä keväänä. Projekti antoi itsevarmuutta ja hyviä eväitä työelämään. Tekemäni verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.helsinkisinfonietta.fi
Tuotantoharjoittelijana klassisen musiikin juhlassa
Halusin tehdä projektin klassisen musiikin parissa ja googlailin alan tapahtumia. ”Kauniaisten musiikkijuhlat olisi kuukauden päästä…” Laitoin viestiä ja nappas! Viiteen viikkoon mahtui 180 työtuntia ja uusia ystäviä. Kauniaisten musiikkijuhlat on Kauniaisten musiikkijuhlat yhdistys ry:n järjestämä koko perheenklassisen musiikin tapahtuma, joka järjestettiin kymmenettä kertaa 25.10.-3.11.2019 Espoossa ja Helsingissä. Tapahtuma on valtakunnallisesti tunnettu kulttuuritapahtuma ja se on hyväksytty vuonna 2018 Finland Festivalsin jäseneksi. Tapahtuman keskeisenä tavoitteena on kehittää nuorten ja seniorien, suomen- ja ruotsinkielisten osallistujien sekä suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden vuorovaikutusta. Musiikkijuhla tarjoaa monipuolista ja korkeatasoista tiedettä ja taidetta yhdistelevää ohjelmaa, joka koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä taiteilijoista, sekä kiinnostavista tulevaisuuden lupauksista. Projektissa näkökulmani oli klassisen musiikin juhlan yleisötyö, oman osaamisen syventäminen sosiaalisen median markkinoinnissa ja sen kautta yleisötyöhön vaikuttaminen. Tavoitteenani oli päästä tutkimaan, ketä ovat Kauniaisten musiikkijuhlien yleisö, mitä keinoja yleisötyössä käytettiin ja mitä mahdollisuuksia yleisötyön kehittämiseksi nähdään tulevaisuudessa. Minua kiinnosti tapahtuman poikkeuksellinen ajankohta, erityisesti alan tapahtumien välisen kilpailun ja haasteellisen vuodenajan asettamien olosuhteiden näkökulmasta. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni oli suunnitella ja toteuttaa Indesign-ohjelmalla tarvittavat printtituotteet kuten käsiohjelmat, mainokset, salin pohjakartat ja opasteet. Pyrin mahdollisimman yleisöystävälliseen ja saavutettavuutta parantavaan visuaaliseen viestintään. Lisäksi työtehtäviini kuului lipunmyynti ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana catering, esitteiden jakelu ja sosiaalisen median markkinointi. Virallisesti kaksikielisen tapahtuman parissa sain myös tehokkaan ruotsin kielen kielikylvyn. Työlistani kasvoi äkisti useiden vapaaehtoisten sairastuessa. Pienellä mutta jouhevasti yhteen toimivalla tiimillä onnistuimme juhlan toteutuksessa ansiokkaasti. Kauniaisten musiikkijuhlat oli onnistunut valinta viimeiseksi itsenäiseksi projektikseni. Pääsin työskentelemään ammattilaisten kanssa alalla, joka on minulle intohimo. Sain tutustua ja verkostoitua alan toimijoihin. Opin ymmärtämään paremmin klassisen musiikin organisaatioiden ideologiaa ja rakennetta. Kauniaisten musiikkijuhlat oli projektina konkreettinen katsaus yleisötyön teorian tueksi. Tästä on hyvä jatkaa opinnäytetyöhön ja viimeiseen työharjoitteluun Suomen Kansallisooppera & -baletin yleisötyön tiimissä.
Tapiola Sinfonietta – kaupunginorkesteri kiertueella
Viime vuoden elokuussa Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta lähti päiväksi tien päälle ja soitti maksuttomat pop up -konsertit neljässä eri kauppakeskuksessa. Kiertueen tarkoituksena oli paitsi juhlistaa Espoo-päivää, myös tuoda Sinfonietta ulos konserttisaleista esiintymään kaupunkilaisten keskelle. Konsertit Isossa Omenassa, Entressen kirjastossa, kauppakeskus Sellossa sekä kauppakeskus Ainoassa keräsivät suuren joukon kiinnostunutta yleisöä kuulemaan Mozartin, Beethovenin sekä Leonard Bernsteinin musiikkia. Konserttikiertue oli Tapiola Sinfoniettan panostus Espoo-päivän ohjelmaan. Espoo-päivä on vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina järjestettävä kaupunkitapahtuma. Sen ohjelma koostuu kymmenistä kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kaupungin tekemistä tapahtumista ympäri Espoota. Kaikkiin Espoo-päivän tapahtumiin on aina vapaa pääsy. Orkesterin pop up -kiertueen idea oli syntynyt halusta kokeilla jotain uutta ja olla näkyvästi esillä kaupunkitapahtuman aikana. Kiertuetta olikin erittäin mielenkiintoista lähteä toteuttamaan. Aloitin työni pop up -konserttikiertueen tuotantokoordinaattorina huhtikuussa 2018. Työ alkoi kiertueen tarkemmalla suunnittelulla ja jatkui tapahtumapäivän aikatauluttamisella sekä yhteydenpidolla kauppakeskuksiin, Espoo-päivän järjestäjiin sekä muihin yhteystyökumppaneihin. Tein käytännön järjestelyjä ennen tapahtumaa ja sen aikana. Lisäksi huolehdin tapahtuman näkyvyydestä esimerkiksi Espoo-päivän materiaaleissa ja pääkaupunkiseudun tapahtumakalentereissa. Lopputulos oli ainutlaatuinen ja mieleenpainuva tapahtumapäivä, joka keräsi satoja kuulijoita klassisen musiikin äärelle. Kauppakeskuksessa orkesteri ja yleisö pääsivät ilahduttavan lähelle toisiaan. Konserteissa oli välitön ja mukava tunnelma. Erityisesti konsertti Sellossa jäi mieleeni hienona kokemuksena. Oli upeaa katsella monisatapäistä yleisöä neljässä eri kerroksessa, kaikki kuuntelemassa Beethovenin seitsemännen sinfonian finaalia. Pop up -konserttikiertue osana Espoo-päivän ohjelmaa oli erittäin hyvä tapa rakentaa ja tukea Tapiola Sinfoniettan imagoa kokeilevana ja ennakkoluulottomana kaupunginorkesterina. Lähtemällä rohkeasti kiertueelle yleisön keskelle Tapiola Sinfonietta viesti olevansa orkesteri kaupunkilaisia varten, ja onnistui tuomaan musiikkinsa myös sellaisille kuulijoille, joille klassinen musiikki ja konsertit voivat tuntua vierailta. Minulle tuottajana pop up -kiertue oli erittäin onnistunut kokemus. Tapahtuma oli ilo toteuttaa yhdessä ammattimaisten muusikoiden ja orkesterin henkilökunnan kanssa. Projektin aikana pääsin tutustumaan orkesterin toimintaan ja syvensin tapahtumatuotannon osaamistani sekä klassisen musiikin kentän ja toimijoiden tuntemustani. Ennen kaikkea vahvistin käsitystäni siitä, että haluan tulevalla tuottajan urallani jatkaa töitä klassisen musiikin kentällä sekä mahdollistaa taidemusiikkielämyksiä myös uusille yleisöille. Hanna Kokkonen, kulttuurituotannon opiskelija, Kutu15