Avainsana: hanke
Jää toi lämmön Ylä-Malmin torille
Ystävänpäivänä helmikuisella Ylä-Malmin torilla tapahtui jotain poikkeuksellista. Paikalliset toivat kassikaupalla maitopurkeissa pakastettuja jääpaloja ja rakensivat yhdessä sydämenmuotoisen jäälinnan. Tapahtuma oli nimeltään Malmin sydän, kulttuurikeskus Malmitalon järjestämä yhteisöllinen tapahtuma, joka toteutettiin Helsingin kaupungin OmaStadi-hankkeen osana. OmaStadi on osallistavan budjetoinnin muoto, jossa kaupunkilaiset ehdottavat ja äänestävät oman alueensa kehittämistoimia. Tällä kertaa toiveena oli tehdä karuna pidetystä torista viihtyisämpi, ja siinä myös onnistuttiin. Yhteisöllisyys luo turvaa Torille kohonneen valaistun jäälinnan ympärille rakentui lämminhenkinen kulttuuritapahtuma, jossa oli runoilua, livemusiikkia, ilmainen kahvitarjoilu sekä kohtaamisteltta, jossa kaupunkilaiset pääsivät juttelemaan kaupungin toimialojen edustajien kanssa. Vaikka pakkanen paukkui, torilla vallitsi lämmin tunnelma: ihmiset hymyilivät, juttelivat iloisesti ja rakensivat yhdessä jäälinnaa, niin tutut kuin tuntemattomat, nuoret ja vanhat. Erityisesti jäälinnan yhteyteen veistetty MALMI-kirjaimista koostuva jääteos nousi ilmiöksi. Se sai ihmiset pysähtymään, ihastelemaan ja jakamaan kuvia sosiaalisessa mediassa vielä pitkään tapahtuman jälkeen. Malmi-Facebook-ryhmä täyttyi kiitoksista ja ylistyksistä tapahtuman tunnelmasta ja päivityksistä jääveistoksen tilasta. Teos toimi torilla kuin hiljaisena vartijana tai rauhan symbolina. Malmilaiset ihmettelivät, miten teosta ei vandalisoitu levottomasta torista huolimatta vaikka se seisoi siellä viikkoja vailla valvontaa sekä yöt että päivät. Se toi mukanaan toivon siitä, että ehkä tämä alue ei olekaan niin turvaton. Osallistavan tapahtuman onnistuminen lähiössä Seuraavaksi nostan esiin projektissa oppaana käyttämäni, Arto Lindholmin Lähiöiden osallisuuskirjan mainitsemia oppeja, ja kuinka ne näkyivät Malmin sydän tapahtuman tuotannossa. 1. Toimiva konsepti Selkeä, houkutteleva ja erottuva konsepti madaltaa osallistumisen kynnystä etenkin, jos kohderyhmänä on vähemmän kulttuuripalveluja käyttävä yleisö. Malmin sydämessä tämä näkyi jäälinnan ideassa: se oli helposti lähestyttävä mutta uteliaisuutta herättävä ja maksuton tekeminen yhdisti eri-ikäisiä ja -taustaisia osallistujia. Jääteoksen ympärille rakennettu tapahtumasisältö sitoi kaiken yhteen ja teki kokemuksesta elämyksellisen. 2. Ajoitus Kesän lisäksi myös kevättalvi ja loka-marraskuu ovat usein hyviä aikoja tapahtumalle, koska silloin tarjontaa on vähemmän ja ihmiset etsivät harmauteen piristävää tekemistä. Malmin sydän järjestettiin ystävänpäivänä helmikuussa, jolloin vuodenaika oli rauhallinen ja aihe tarjosi luontevan syyn kokoontua yhteen. Perjantai-ilta loi viikonlopun tunnelmaa, ja aurinkoinen pakkaspäivä sai ihmiset lähtemään ulos. 3. Paikalliset kontaktit ja alueen tuntemus Lähiöiden osallisuustyö vaatii paikallistuntemusta. Asukasyhdistykset, kirjastot, koulut ja aluekoordinaattorit tuntevat ihmisten tarpeet ja osaavat levittää tietoa tehokkaasti. Malmitalon laajat paikalliset verkostot auttoivat merkittävästi markkinoinnissa ja järjestelyissä. Niiden avulla saatiin esim. jäälinnan rakentamisen ohjaajat ja esiintyjien taukotilat, sekä markkinointia suoraan alueen koulukoordinaattorien kautta. Alueen tuntemus helpotti tekemään parhaat järjestelyratkaisut torille. 4. Paikkaan sopiva markkinointi Markkinoinnissa selkeys ja visuaalinen ilme ovat keskeisiä. Somen lisäksi on suositeltavaa yhdistää rinnalle myös painettuja materiaaleja, paikallisten toimijoiden verkostoja ja kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Malmin sydämessä flyereita vietiin alueen leikkipuistoihin, nuorisotaloille, kauppoihin ja kahviloihin. Myös kauppakeskuksessa tapahtunut flyerinjako herätti yllättävän paljon kiinnostusta. Somea hyödynnettiin erityisesti Malmin kaupunginosaryhmissä ja Malmitalon kanavissa, joissa paikalliset ovat jo valmiiksi aktiivisia. Projekti inspiroi minua pyrkimään tuottajana jatkossakin saavutettavuus- ja osallisuustyön pariin kulttuurialalla. Kulttuurin ja tapahtumien laaja-alaisen positiivisen vaikutuksen voi huomata erityisesti paikoissa kuten lähiöissä, jossa kulttuuritarjontaa ei ole niin yltäkylläisesti kuin muilla alueilla. Kulttuurin voima tuo valoa hämärtyneisiin paikkoihin ja toimii voimakkaana työkaluna ihmisten ja alueiden hyvinvoinnin edistämisessä. Aniisa Mikander, Kulttuurituotannon vuosikurssi 21
Hanketuottamisen salat
Mitä on hanketuottaminen? Millaista työtä kulttuurituottaja tekee hankkeissa? Lähdin haastattelemaan hankkeissa työskennellyttä alan ammattilaista Elina Ala-Nikkolaa selvittääkseni hanketuottamisen saloja. Elina Ala-Nikkolalla on pitkä, laaja ja monipuolinen tausta kulttuurituottajana. Hän on valmistunut Mikkelin ammattikorkeakoulusta 2005 Kulttuurituottajaksi ja opiskellut myöhemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Metropoliassa. Elina on työskennellyt tähänastisella työurallaan muun muassa ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöissä pääsihteerinä, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiassa (nykyään Metropolia Ammattikorkeakoulu) teatterituottajana, koulutussuunnittelijana, TKI-suunnittelijana sekä hanketuottajana ja julkaisukoordinaattorina. Nykyisin hän työskentelee asiantuntijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimissä. Oma matka hankkeiden parissa Hanketuottajan tehtävissä Elina Ala-Nikkola on työskennellyt kolmessa eri hankkeessa. Jokainen hanke on ollut erilainen ja antanut Ala-Nikkolalle paljon uusia ja tärkeitä näkökulmia oman osaamisen kehittämiseen. Erittäin tärkeää Elina Ala-Nikkolalle on aina työssään ollut vaikuttaminen, ihmisten äänten kuuleminen, osallistaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Tämän vuoksi Ala-Nikkola onkin päätynyt työskentelemään erilaisiin hankkeisiin. Hankkeissa työskennellessä näitä on päässyt toteuttamaan. Kohti luovaa arkea -tutkimushankkeessa (2015—2017) tutkittiin luovuuden ja osallistavuuden merkitystä vanhustyössä. Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (2015—2018) tutkittiin, miten luova työote edistää sosiaalista kuntoutusta. Teiniminnotalkoot -hankkeessa (2016—2018) puolestaan kehitettiin monialaista ja moniammatillista toimintamallia, jossa tuotiin yhteen korkea-asteen ja toisen asteen opiskelijoita eri aloilta ratkomaan yritysten antamia aitoja työelämän haasteita. Tuottajan on hyvä osata nähdä kokonaisuuksia Tärkeänä hanketuottamisessa Ala-Nikkola pitää mukautumista erilaisiin työympäristöihin, ihmistuntemusta, hyvää soveltamiskykyä, viestintätaitoja sekä kykyä itsenäiseen ajatteluun. Myös eri projektipäälliköiden kanssa työskentely on erilaista jokaisessa hankkeessa. Hän kokeekin yhdeksi hanketuottamisen keskeisimmistä asioista projektipäällikön työparina työskentelyn. Ala-Nikkola on halunnut hankkeissaan olla projektipäällikölle sparripari ja peilipinta, jonka kanssa voi pohtia mitä ja miten tulisi seuraavaa asiaa lähteä tekemään. Samalla hän on tuottajana hoitanut käytännön asioita muun muassa koordinointi- ja tiedotustyötä. Tuottajan on hyvä osata nähdä kokonaisuuksia, mutta osata myös huomioida yksityiskohtia, joita ne sisältää. “Hyvä tuottaja tekee hyvät suunnitelmat, mutta pystyy soveltamaan niitä tilanteessa toisin” Minustako hanketuottaja? Hanketuottajan työpäivät ovat erittäin vaihtelevia ja hankkeesta riippuvia. Usein hankkeessa pääseekin hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja aikaisempaa kokemustaan. Ala-Nikkola on päässyt esimerkiksi vetämään työpajoja ja havainnoimaan tutkimushankkeissa tutkimustilanteita. Hanketuottajalle tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi sisäinen ja ulkoinen viestintä, tapahtumien järjestäminen, aikataulutus, ongelmien ratkaisu, kokonaiskoordinointi ja raportointi. Hanketuottamisessa Ala-Nikkolan mukaan on tärkeää olla halu muuttaa nykyistä maailmaa. Tuottajan tehtävät hankkeissa ovat laajat ja monen tuottajan haasteeksi saattaakin tulla täydellisyyden tavoittelu. Ala-Nikkola kannustaa keksimään omia tapoja saada itsensä relattua ja muistaa nukkumisen, syömisen ja liikunnan merkityksen. Avoimuus ja jakaminen työyhteisössä on myös tärkeää. Asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Elina Ala-Nikkola kokee, että hanketuottaminen on ollut hänelle itselleen todella antoisaa ja mukavaa. Hankkeet mahdollistavat työskentelyn monenlaisten asioiden äärellä ja ne ovat tuottajalle todella hyvä oppimisen paikka. Ala-Nikkola kannustaa tuottajia ehdottomasti lähtemään kokeilemaan hanketuottamista. Itse kiinnostuin hankkeista haastattelun aikana ja haluaisin ehdottomasti päästä kokeilemaan hanketuottamista urani aikana. Hanketuottajan työtehtävät ovat mielestäni omalla tavallaan erilaisia ja kiinnostavia. Ne haastavat tuottajaa minulle uudella tavalla. Haastattelussa 15.9.2020 Elina Ala-Nikkola, kulttuurituottaja YAMK Haastattelijana Wilhelmiina Palovaara, kulttuurituotannon 1. vuoden opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Hanketuottaminen on paljon enemmän kuin vain tuottamista
Yhä useampia kulttuurituottajia tekee töitä hanketyön parissa. Yksi heistä on helsinkiläinen kulttuurituotannon opiskelija Juhana Salminen, 29, joka työskentelee tuottajana Osuma-hankkeessa. Mutta mitä on hanketuottaminen? Näin kulttuurituotannon fuksina hankkeet ja hanketuottajan rooli ovat hyvin hämärän peitossa, joten lähdetään selvittämään. Tutkimusmatkalle mukaan vie kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija Anni Huomolin. Olen kerennyt tutustumaan lyhyesti Juhanaan juuri alkaneiden opintojeni aikana, mutta nyt ensimmäistä kertaa juttelemme kahden kesken. Jää rikkoutuu, kun puhumme alkuun hetken yhteisestä viulu-harrastuksesta ja sen vaikeudesta. Mutta nyt aika vakavoitua ja perehtyä Juhanan työnkuvaan. Hanketuottamiseen hän sai alkukosketuksen opintojensa kolmannen vuoden Hanketoiminta kulttuurialalla 5op -syventävällä kurssilla. Kurssilla Salminen pääsi tutustumaan EU-hanketoimintaan. Opintojakson aikana hän selätti hankejargonian ja pääsi sisään mitä hanketuottaminen oikeasti on. Opetuksen piti Osuman projektipäällikkö ja kulttuurituotannon yliopettaja Katri Halonen. Metropolia Ammattikorkeakoulu tekee vahvasti yhteistyötä lukuisien hankkeiden kanssa ja useat Metropolian opettajat ovat mukana myös hanketoiminnassa. “Virkamiestekstin takana on oikeasti työpaikkoja, rahaa ja osaamista. Tuntuu aina, kun joku sanoo hanke, että “mitä ihmettä, en minä, hyi jotain politiikkahommia.” Niin ei se ihan sitäkään ole.” Salminen naurahtaa ja nyökyttelen ymmärtävästi, sillä aihe kuulostaa minusta vaikealta. Osuma toimii kattojärjestönä muille hankkeille Osuma-hanke koordinoi ja kehittää muiden hankkeiden toimintaa. Teema kaikissa hankkeissa on osallistamalla osaamista, joissa keskitytään nuorten osallistamiseen ja hyvinvointiin. Hankkeet ovat jaettu neljään eri kategoriaan: liikunta, kulttuuri, opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ja työelämään siirtyminen. “Olen paljon yhteyksissä hankkeisiin ja kyselen miten menee. Meillä on myös paljon erilaisia tapaamisia ja työpajoja hankkeille. Jos jollakin hankkeella on jokin ongelma, me yhdessä porukalla mietimme mitä voisimme tehdä.” Osumaa Salminen kutsuu sattuvasti “hankkeiden isoveljeksi”, jonka tehtävä on auttaa muita hankkeita eteenpäin. Itsellenikin alkaa samalla avautua samalla kuva, mitä Osuma oikeastaan tekee, vaikka heidän nettisivuihin olenkin jo tutustunut. Mukaan projektiin Salminen lähti alkuvuonna 2020. Hanke on saanut alkunsa vuonna 2016 ja se pyörii tämän vuoden loppuun EU-rahoituskausien mukaisesti. Hankkeen loppuvaiheen työ on lisääntyvissä määrin raportteja ja koostamista, mitä Osuman koordinoivat hankkeet ovat saaneet aikaan. Tavoite on saada hankkeiden aikaansaannokset elämään, jotta niistä olisi hyötyä tulevaisuudessakin esimerkiksi uusissa projekteissa. Muutakin kuin vain tuottaja Mitä sitten Juhana oikeastaan tekee? Hänen työnimike Osuma-hankkeessa on tuottaja, mutta Juhana, heti kysyessäni hänen työstään, toteaa kokee olevansa enemmänkin koordinaattori. “Tuottaja yleensä heti yhdistetään, että hän tekee tuotantoja.” Työssään Salminen kuitenkin myöntää hoitavansa myös tuotannon tehtäviä kuten kilpailutusta ja suunnittelua. Vallitseva korona-tilanne on erityisesti muuttanut hänen työnkuvaansa entisestään monipuolisemmaksi. “Koronan aikana olen keskittynyt enemmän julkaisuihin ja sisällöntuotantoon.” Salminen on päivittäin muiden hankkeiden kanssa tekemisissä ja seuraa heidän sosiaalista mediaa ja julkaisuja. Sisällöntuotantoa hän pääsee tekemään mm. uutiskirjeiden muodossa, jonka hän kertoo olevan hyvin suosittu. Uutiskirjeiden keskeinen sisältö ovat Osuman alla olevat hankkeet. Jos esimerkiksi jokin hanke julkaisee oppaan tai lehden, jakaa Osuma-hanke näitä uutiskirjeen lisäksi omissa medioissaan ja somessaan eteenpäin. Tuottajan rooli on laaja, mutta tiivistettynä Salminen sanoo työnkuvansa olevan avustamista, viestintää ja tuottamista. Hyppy tuntemattomalle työkentälle “Kun lähdin tähän mukaan, en ollut mukavuusalueellani. Lähdin koordinoimaan sisältöä, jota en oikeastaan edes tuntenut.” Salminen kertoo, kun kysyn miltä työ on tuntunut. Aikaisemmin Salminen kertoo tehneensä paljon töitä tapahtuma- ja musiikkipainotteisella kulttuurikentällä. Useat Osuman alla olevat hankkeet toimivat nuorten parissa, mihin hän ei kokenut suurta kosketusta etukäteen. Myös työyhteisö tuntuu erilaiselta kuin ennen. Monet hankkeen työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita, esimerkiksi opettajia. Tätä Salminen pitää kuitenkin vain plussana ja hän on oppinut paljon kollegoiltaan. “Rohkeasti kohti uusia haasteita!” Salminen kehottaa kaikkia kulttuurituottajia. Työ kuulostaa korvaani hyvin erilaiselta, mitä olen tottunut kulttuurituotannon parissa. Juhana kuitenkin lohduttaa ja toteaa, että tuottajan taidoista on moneksi. “Tuottajan perustaitoja ovat organisointi, projektinhallinta, viestintä ja some. Hankkeetkin ovat tietyllä tavalla pieniä tapahtumia, joissa on alku- ja loppukohta.” hän toteaa ja jatkaa: “Mutta tärkeintä on luottaa itseensä. Mitä enemmän tekee erilaisia töitä, sitä helpompaa on omaksua uusi työnkuva eikä ajattele enää, en ole tehnyt tätä, en osaa. Kynnys madaltuu kokeilla uutta.” Miksi sitten lähteä juuri hanketuottajan töihin? Ensimmäisenä Salminen nostaa esiin vakaan työpaikan mahdollisuuden varsinkin tämän hetkisen korona-kriisin keskellä. “Jos haluaa vakaata duunia kuukausipalkalla selkeille ajanjaksoille, silloin hanketyö on hyvä vaihtoehto. Monet työskentelevät hanketyössä supistetuilla työajalla, esimerkiksi 70% viikkotyöajasta, joten aikaa jää myös muulle.” Hankkeita on paljon monenlaisia, Metropolian alla pelkästään on yli 260 eri hanketta. Tärkeimpänä Salminen nostaa hankkeiden mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan. “Hankkeet tekevät paljon hyvää. Rahaa syydetään nykyään joka paikkaan, mutta jos haluaa edistää muiden hyvinvointia ja yhteiskunnallisia asioita, hanketyössä niitä pystyy tehdä.” Työhön liittyy paljon rutiinitehtäviä kuten raportteja ja palavereja. EU tuo oman byrokratiansa mukaan, joten on tärkeää, että on hyvä johtaja. Työajat ovat myös hyvin perinteisiin virka-aikoihin sijoittuvat. Salminen ei kuitenkaan koe näitä huonoina puolina, työ vaatii yleensä kuitenkin paljon luovuutta ja on hyvin tyytyväinen työhönsä. Ainoana kunnon miinuksena hän toteaa pilke silmäkulmassa, ettei työssä pääse paljoa kokemaan vauhtia tai vaarallisia tilanteita. Lähden haastattelusta pää täynnä uutta tietoa ja hyvin paljon viisaampana. Hankemaailma alkaa itselle pikkuhiljaa avautuu ja näyttämään mahdollisuutensa. Toivottavasti myös sinulle. Teksti ja kuvat: Anni Huomolin
Höntsä-Fest 2018 – Jäähallille 45 päivässä!
Höntsä-Fest on nuorten hyvinvointitapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin Jäähallilla keskiviikkona 3.10.2018. Tapahtuma oli suunnattu 16-25 -vuotiaille nuorille ja sen tavoitteena oli nostaa höntsälajien tunnettuutta ja matalan kynnyksen harrastustoiminnan suosiota nuorten keskuudessa. Höntsäharrastus voi olla mitä tahansa, kunhan sitä ei oteta liian vakavasti ja se saa kaveriporukan kokoontumaan yhteen. Höntsä-Festissä nuorilla oli mahdollisuus ohjata omaa harrastuspistettä tai tutustua ja kokeilla erilaisia kulttuuri- ja urheilulajeja ”höntsäilyhengessä”, eli rennossa ja leikkimielisessä ilmapiirissä. Hyppäsin mukaan tuotantoon elokuussa 2018, puolitoista kuukautta ennen tapahtumapäivää. Vastuualueekseni sain some-markkinoinnin. Päämääränä oli tavoittaa mahdollisimman laaja joukko pääkaupunkiseudun nuoria ja saada heidät tietoiseksi tapahtumasta. Sain heti alkuvaiheessa ympärilleni huipputiimin, jonka kanssa lähdimme suunnittelemaan ja toteuttamaan onnistunutta some-viestintää tapahtumalle, jota ei oltu koskaan aikaisemmin järjestetty. Matkan varrella oli sekä haasteita että mahdollisuuksia. Kaikki aloitettiin puhtaalta pöydältä, joten tehtävää oli paljon ja aikaa vähän. Instagram-tili @Hontsafest aktivoitiin elokuussa. Alusta saakka tili päivittyi lähes päivittäin tapahtuman yhteistyökumppaneiden ja suojelijoiden terveisistä aina ”behind the scenes” -henkisiin videopätkiin tuotantotiimin palavereista. Halusimme luoda kanavan, joka olisi helposti lähestyttävä, hauska ja tapahtuman hengessä vähän höntsä. ”Ei se ole niin vakavaa” toimi kantavana teemana läpi koko projektin. Kokonaisuudessaan Höntsä-Fest oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Some-kanavat keräsivät satoja seuraajia ja tapahtumaa oli tekemässä yli 20 yhteistyötahoa. Itse tapahtuma keräsi yhteen yli 500 nuorta ympäri pääkaupunkiseutua. Kaikki tämä saatiin aikaan vain 45 päivässä! Tapahtumapäivänä oli mahtavaa seurata, kuinka nuoret pääsivät ohjaamaan erilaisia höntsälajeja. Kävijät heittäytyivät kokeilemaan mm. eri tanssilajeja, parkouria, teqbalia, sulkapalloa, karaokea, dj-pajaa sekä vapaaottelua. Tapahtuma huipentui Dilemman ja Töölön Ketterän keikkaan ja leikkimieliseen pipolätkämatsiin, jossa nuoret pääsivät pelaamaan julkkiksia vastaan. Tapahtumassa promotoitiin myös syksyllä alkavia Höntsä coach -koulutuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus saada valmiudet kulttuuri- ja liikuntahöntsäklubien ohjaamiseen. Oppimiseni projektissa ylitti kaikki odotukseni ja alkuperäiset suunnitelmani. Alun perin minun oli tarkoitus olla vastuussa pääasiassa sosiaalisen median sisällöntuotannosta, mutta tämän lisäksi pääsin avustamaan myös muissa tuotannon tehtävissä. Sain nähdä, miten suuri tapahtuma rakennetaan alusta loppuun saakka ja vielä hyvin lyhyessä ajassa. Projekti ei olisi voinut osua parempaan saumaan ja olen erityisen kiitollinen koko höntsätiimille, että pääsin kokemaan onnistumisen kokemukset, fiilikset ja odotuksen tunteet osana porukkaa. Samalla kasvatin myös oman osaamiseni täysin uudelle tasolle. Höntsä-Festin taustalla on Höntsä - silta eteenpäin! -hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. Höntsä-hankkeessa kehitetään monialainen Höntsä-toimintamalli, joka perustuu iloa tuottavaan, osaamisesta riippumattomaan, kaikille avoimeen matalan kynnyksen Höntsä-toimintaan arjen toimintaympäristöissä.
Hankemaailmaan salsatanssin tahdissa
Höntsä – silta eteenpäin! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka tekee työtä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, pääosin 16–25-vuotiaiden hyväksi. Osallisuutta ja hyvinvointia tuetaan nuorten omista lähtökohdista lähtevällä matalan kynnyksen toiminnalla, joka voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Viime vuonna Helsingin jäähallissa järjestetty Höntsäfest-tapahtuma oli monessa mielessä jättimenestys, joten hanke oli hyvässä vauhdissa astuessamme mukaan toimintaan. Oma tuotantomme keskittyi Höntsäklubeihin ja Höntsä Coach -koulutuksiin, eli vapaamuotoiseen harrastustoimintaan ja ilmaisiin vertaisohjaajakoulutuksiin. Päädyimme järjestämään salsatanssia Kalasatamassa sijaitsevan TribalTanssiKeskuksen tiloissa. Projektin parasta antia olivat monipuoliset työtehtävät ja sopiva määrä omaa vastuuta. Päivitimme yhdessä hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, mutta muuten työnkuvamme vaihtelivat paljonkin. Kerromme seuraavaksi henkilökohtaisista kokemuksistamme projektin aikana. Tärkeää oppia hankemaailmasta ”Tein yhteistyökyselyitä julkimoille, jotka voisivat edustaa hankkeen arvoja luontaisesti. Otin selvää, mitä lupa-asioita pitää hoitaa tuntien järjestämiseen ja sain Teemun kanssa kevään ensimmäisen Höntsäklubin aluilleen, joka jatkui toukokuun puoleenväliin asti. Järjestin salsaklubillemme opettajan ja kilpailutin tilat, joista päädyimme Kalasatamassa sijaitsevaan Tribal TanssiKeskukseen. Klubien järjestämiseen liittyi myös paljon hankelomakkeiden täyttämistä ja keräämistä kävijöiltä. Lomakkeiden tarkoituksena on osoittaa olemmeko tavoittaneet halutun kohderyhmän sekä hyväksyttää kuvausluvat tunneilla dokumentoidun materiaalin käyttöön markkinointitarkoituksessa. Internet-markkinointi oli yksi asia, mitä halusin oppia paremmin ja sain siihen koulutusta Höntsä-hankkeen tuottaja Mira Simsiöltä. Pääsin ylläpitämään ja päivittämään hankkeen kotisivuja sekä sosiaalisen median sisältöä. Sain samalla pintaraapaisun siitä, miten markkinointi analytiikkaa voi hyödyntää ja seurata esimerkiksi kampanjoissa. Koen tämän erityisen hyödylliseksi taidoksi tuottajalle.” - Jesse Lagus ”Hankemaailman osaamista arvostetaan kentällä todella paljon, joten tuntui suorastaan etuoikeutetulta tutustua siihen jo ensimmäisessä tuotannossa. Hankintojen, kuten paitatilauksen kilpailuttaminen kehitti luovaa ja loogista ajattelua, josta on hyötyä missä tahansa tehtävässä. Pääsin syventämään osaamista verkkosivujen päivittämisessä sekä tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan. Uskon, että saamani oppi digimarkkinoinnissa tulee vielä hyvään käyttöön. Olin odottanut ensikosketusta videon kuvaamiseen ja muokkaamiseen. Tuottaja Mira Simsiö opasti GoPron käytössä ja pääsin ikuistamaan salsaklubien mahtavaa tunnelmaa. Tein klubeista mainosvideon ja tutustuin muutamien muokkaussovellusten perusteisiin. Tuottajan on mielestäni hyvä tietää, minkä verran resursseja mikäkin visuaalinen tuote vaatii.” - Teemu Esko Rentoa tanssia ja ikimuistoisia hetkiä Lähdimme salsaklubilla liikkeelle alkeista ja pistimme pian omat ruedat eli tanssiympyrät pystyyn. Rennossa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä koettiin monia hauskoja hetkiä vailla mitään suorituspaineita. Salsa on helposti lähestyttävä laji, joten yhtälö oli lähes täydellinen. Uudet liikkeet otettiin haltuun yhdessä nauraen opettaja Niko Karppisen johdolla. Etenkin Niko ja Jesse olivat vanhoina salsakonkareina aina tukemassa. Tunneillamme vieraili myös Topi Tateishi, joka on tunnettu hahmo Suomen tanssipiireissä jo 90-luvulta saakka. Salsaa hän on opettanut vuodesta 2010 alkaen omalla tanssikoulullaan. Hänen hyväntuulinen otteensa ja pitkä kokemuksensa kohotti tunnelmaa entisestään. Moni tuntui löytävän sisäisen tanssigurunsa – ja mikä tärkeintä, käteen jäi paljon ikimuistoisia hetkiä. Höntsä – silta eteenpäin! antoi meille paljon eväitä tulevaisuuteen. Pääsimme kokemaan, miten työ voi olla samanaikaisesti hauskaa, antoisaa sekä yhteiskunnallisesti tärkeää. Suuri kiitos tanssinopettajille, kävijöille sekä koko upealle tiimille! Teemu Esko & Jesse Lagus, Tuottajat 18
Viestintää Osuma-hankkeessa
Viestintää ja maailman parantamista. Mielestäni tämä on täydellinen kombo kulttuurituotannon opintojen ensimmäistä projektia varten. Pääsin toteuttamaan näitä kahta asiaa Osuma-hankkeessa projektituottajana keväällä 2019. Projektityössä vastuualueeni oli viestinnän suunnitteleminen ja toteutus Nuori 2019-tapahtumaa varten. Nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä edistävällä koordinaatiohanke Osumalla oli Turun Logomossa 27.–28.3. järjestetyssä Nuori 2019 tapahtumassa messupiste. Nuori 2019 -kokonaisuuden viestinnän suunnitteleminen täysin yksin oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Aiemmin olin toteuttanut toisten suunnittelemaa viestintää, mutta nyt pääsin itse rakentamaan viestintäsuunnitelman alusta loppuun. Suunnitelmasta tuli onnistunut kokonaisuus, jota oli helppoa lähteä toteuttamaan sellaisenaan. Suunnittelemisen jälkeen vuorossa olikin viestinnän toteutus, jonka aikana kirjoitin uutisia, kuvasin ja editoin videon, tuotin sisältöä sosiaaliseen mediaan ja kirjoitin blogitekstin vihapuheesta pelimaailmassa. Toteutus oli osuus, johon sain ammentaa todella paljon omia näkemyksiäni ja luovuuttani. Videon kuvaaminen ja editointi toivat hymyn huulilleni ja asiantuntijuuttani pääsin kasvattamaan työstäessäni blogitekstiä yhdessä toimistuskunnan kanssa. Hulinaa messupisteellä Viestinnällisen vastuun lisäksi olin mukana suunnittelemassa Osuman messupisteen kokonaisuutta. Messupisteen rakentuminen oli loistava oppimiskokemus. Pääsin aikatauluttamaan messupisteen ohjelmaa ja hahmotin ensimmäistä kertaa näytteilleasettajan näkökulmasta, kuinka hektinen messuympäristö on. Ihannetilanteessa jokainen messuilija jäisi viettämään aikaa pisteelle. Todellisuus kuitenkin on, että toisen messukävijän aika ei riitä edes nopeaan demoon, vaan hän kaipaa pikakatsauksen asiaan, kun taas toinen messuilija jää mielellään keskustelemaan pitkäksi toviksi kiinnostavasta aiheesta. Näille molemmille ihmistyypeille on oltava sisältöä. Osuman messupisteellä keskusteltiin hankkeiden tuloksista, jaettiin erilaisia esitteitä, korttipakkoja sekä jojoja, pelattiin Osuma-lautapeliä ja kuvattiin Facebookiin livehaastatteluita. Ideasta tuotteeksi Kolmantena kokonaisuutena projektissani osallistuin Osuma-pelin tuotteistamiseen. Yhteiskehittelyyn ja oppimisen tukemiseen luodun lautapelin tuotteistaminen oli mielenkiintoinen prosessi, jossa sain nähdä läheltä tuotteen kehittämistä kuluttajia varten. Lisäksi tuotteistamista monimutkaisti Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden säännöt, jotka estävät muun muassa tuotteiden myymisen. Pääsin itse mukaan arvioimaan ja kehittämään tekstejä, joita pelin yhteyteen tuotetaan. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla ja nähdä, miten ideasta kehittyy prototyyppi ja myöhemmin valmis lautapeli. Tuotteistaminen on prosessi, johon törmään varmasti urallani jatkossakin. Opin projektityöstä enemmän kuin osasin odottaa. Viestinnän suunnitteleminen, itsensä johtaminen, ammattilaisille viestiminen, tulosten seuranta ja työn aikatauluttaminen olivat asioita, joissa koen ottaneeni harppauksia eteenpäin. Kaiken oppimisen lisäksi tätä projektia oli mukava tehdä! Aurinkoisin terveisin Venla, kulttuurituottaja
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku