Avainsana: festivaalituotanto
Kesä Flow Festivalin artistituotannossa
Elokuussa 2023 Flow Festivalilla esiintyi 157 artistikokoonpanoa, kymmenellä eri lavalla. Noin puolet esiintyjistä oli kotimaisia. Työskentelin Flow Festivalin artistituotannossa työharjoittelijana noin 50 henkilön kokoisessa tiimissä. Päävastuullani oli festivaalilla esiintyvien kotimaisten artistien ennakkotuotanto yhteistyössä muiden tiimin jäsenten kanssa. Toimin myös festivaaliviikonlopun aikana kotimaisten artistien yhteyshenkilönä. Itsensä johtamisen merkitys korostui projektin aikana ja vastuullisen työroolin myötä merkittävästi. Artistituotannon tiimin vastuulla on esimerkiksi esiintyvien artistien majoitus-, kuljetus-, ruokailu- ja muut vierailujärjestelyt, artistien infopakettien valmistelu, konsertteihin liittyvän tiedon keräys ja jakelu sekä artistien muiden käytännön asioiden hoitaminen ennen festivaaliviikonloppua, sekä sen aikana. Lisäksi tiimi tekee tiivistä yhteistyötä festivaalin teknisen tuotannon kanssa. Erilaisten projektihallinnollisten taitojen, kuten aikataulutus, resursointi, työn suunnittelu ja dokumentointi ohella, myös itsetuntemus on merkittävä osa itsenä johtamista. Katri Mannermaan mukaan itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä luottaa itseensä, sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista. Itsensä hyvin tunteva ihminen näkee mahdollisuutensa, luottaa itseensä ja hallitsee paremmin epävarmuutta. Itsetuntemus on osa minäkuvaa ja perusta ammatilliselle itseluottamukselle. (Mannermaa 2024, s. 21.) Työyhteisössä on omien vahvuuksien, heikkouksien ja työskentelytapojen tunnistaminen, sekä ääneen sanoittaminen erityisen tärkeää. Oma osaaminen kannattaa tuoda rohkeasti esille, sillä se voi parhaimmillaan avata itselle ja koko työyhteisölle uusia mahdollisuuksia työn tekoon. Avoin kommunikaatio ja hyvässä yhteishengessä työskentely mahdollistavat suuremmankin työyhteisön saumattoman toiminnan, joka oli projektin kannalta erityisen oleellista. Tämä projekti oli itselleni merkittävä ammatillisen itseluottamuksen kehittymisen kannalta. Omaan hieman jo aiempaa kokemusta artistituotannosta tuotantoassistentin roolissa. Pääsin projektin aikana syventämään ja laajentamaan jo hankkimaani osaamista, sekä oppimaan paljon uutta festivaaliympäristössä työskentelystä. Oli mielenkiintoista projektin aikana seurata, miten pienistä paloista syntyy massiivinen tuotantokaari, jonka lopputuloksena on kolmipäiväinen festivaali ja onnistunut artistituotannon kokonaisuus. Lähteet: Mannermaa, Katri 2024. TYÖNTEKIJÄTAIDOT – KÄSIKIRJA. Alma Talent.
Itsensä johtamista Art Goes Kapakan parissa
Kesän aikana työskentelin tuottajaharjoittelijana Art goes Kapakka -festivaalilla, joka on reilun viikon kestävä, vuosittainen kaupunkifestivaali. Festivaali tarjoaa kaikille taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneille yli 50 pääsymaksutonta kulttuuritapahtumaa eri ravintoloissa ja baareissa ympäri Helsinkiä. Ensimmäisen syventävän projektini puitteissa tuottajaharjoittelijana vastuullani oli monipuolinen tehtäväkirjo. Pääsin suunnittelemaan osallistuvien ravintoloiden kanssa näiden ohjelmasisällön sekä valitsemaan, sopimaan ja koordinoimaan esiintyjiä. Lisäksi työskentelin sosiaalisen median viestinnän ja markkinoinnin parissa, tapahtumaviikolla taas valvoin esitysten toteutusta. Muutaman kerran löysin itseni jopa roudaamasta monien muiden tapahtumatuotannoille tyypillisten, yllättävien tehtävien ohella. Monessa tuli siis oltua mukana, yksikään päivä ei ollut samanlainen ja sain syväluotaavan katsauksen siihen, mistä rakennuspalikoista tuotannot koostuu. AGK:ssa tuotantopalavereita lukuunottamatta jokainen työskenteli etänä parhaalla katsomallaan tavalla laatien omat aikataulut tiettyjen raamien sisällä; Homma tulee saada tehtyä. Valitsin siis projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen, sillä työ tarjosi tälle kehittämiskohteelle mitä loistavimmat olosuhteet. Itsensä johtaminen on taito, joka vaikuttaa suoraan omaan jaksamiseen ja työn laatuun. Vaikka itsensä johtaminen ei ole helppoa ja itselle toimivan työtavan ja tarpeiden tunnistaminen voi olla haastavaa, se on kuitenkin äärimmäisen arvokasta. Lähdin purkamaan teemaa Satu Pihlajan kirjan Aikaansaamisen taika avulla, josta poimin vinkkejä ja tekniikoita siihen, kuinka tutkiskella omaa työskentelyä. Haluan tuoda esille muutaman konkreettisen työkalun, joita hyödynsin projektin aikana: 1. Pomodoro Pomodoro-menetelmässä tekeminen pilkotaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välillä pidetään viiden minuutin tauko. Neljä kierrosta, jonka jälkeen pidempi tauko. Työskentelyjaksoja voi myös pidentää halutessaan. Olen aikaisemmin työskennellyt ajatuksella: “Teen putkeen niin kauan, että saan tämän valmiiksi. Sitten saan levätä” uuvuttaen itseni täysin. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja huomasin, kuinka iso merkitys etenkin tauottamisella on oman jaksamisen kannalta, turhautumisen riski pienenee ja sähköpostien rivit ei vilise silmissä. Pitäkää taukoja! 2. BANJO Pieniin, mutta ikäviin hoidettaviin tehtäviin toimii hyvin BANJO nimeä kantava tekniikka, jossa hoidetaan yksi ikävä asia päivässä. Listataan kaikki ikävät tehtävät ja hoidetaan ne pois alta. Noudatetaan listaa joka päivä yhden tehtävän verran, tai sen verran mitä aikataulu sanelee. Ei kuitenkaan kaikkea kerralla. Tämä auttaa luomaan tietynlaista positiivista painetta, jotta hommat tulee oikeasti tehtyä, mutta ahdistus pysyy minimissä. 3. Aamusivut Tässä kirjoitetaan paperille kolme sivua ajatuksia tajunnanvirtana, auttaen jäsentämään elämää ja toimien mietiskelytapana. Sivut tyhjentävät häiriötekijöitä mielestä raivaten tilaa luovalle toiminnalle. Tämä vaikutti niin mielenkiintoiselta, että lähdin kokeilemaan tätä itsekin. Kirjoitin aamusivuja muutaman viikon ajan hektisimpänä aikana heinä-elokuun vaihteessa joka aamu herättyäni 15min. Sain huomaamattani aivan uuden fokuksen päivään. Näin vältytään tilanteelta, jossa työtaakka ja ahdistus valtaa mielen heti ensimmäisenä aamulla. 4. Kiitollisuuspäiväkirja Projektin aikana koin muutaman vastoinkäymisen, joiden vuoksi mieltä tuli tsempata ajoin. Siksi päätin kokeilla kesällä tätä harjoitusta kyseisissä tilanteissa: kirjasin joka ilta ylös kolme asiaa, joista olin kiitollinen tai joihin olin tyytyväinen elämässäni. Huomasin, kuinka mieleni harjaantui huomaamaan hyviä puolia ikävien tilanteiden ympärillä nopeasti ja sain tästä apua käsitellessäni vaikeita tunteita. Minimoin työasioista johtuvien vaikeiden tunteiden vaikutuksen henkilökohtaiseen elämääni. 5. Hengitä Projektin alussa koko kesän mittainen tuotanto tuntui valtavalta urakalta. Kokeilin siis seuraavaa; Muutama syvä hengitys ja lupa rentoutua. Mieti, miltä sinusta tuntuu, kun olet tavoitteessasi. Mitä ajattelet silloin, mitä tunnet? Muistele matkaa, jonka kuljit päästäksesi tavoitteeseen. Mitä askelia otit? Kokeilin tätä antaakseni itselleni tunteen onnistumisesta lähtiessäni kohti tavoitteita ja sain hahmotella ihan uudella tavalla sen, millaisia vaiheitaprojekti sisältää. Lopulta kirjoitin nämä ajatukset ylös ja siitä muodostui kesälle runko, mitä muokkasin läpi matkan. En osaa aina pysähtyä hetkeen, jonka vuoksi koin tämän auttavan asennoitumaan tulevaan. Kirjoittanut: Eveliina Jokinen / kulttuurituottaja 21
Tuotantoassarin monet roolit
Festivaalien parissa työskentely on monien kulttuurituottajien mielestä yksi kiinnostavimmasta töistä, ja syystäkin. Festivaaleilla pääsee tekemään todella monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Olin kesän 2023 tuotantoassistenttina Nelonen Media Livellä, joka on yksi Suomen suurimmista tapahtumanjärjestäjistä. Nelonen Media Livellä oli kesällä 2023 yhteensä 13 festivaalia. Olin mukana maakuntakaravaanin työporukassa, johon kuuluu tapahtumat: RMJ, Iskelmä Pori, Wanaja Festival, Suomipop Oulu sekä Tammerfest. Näiden tapahtumien lisäksi olin myös Rockfestissä, sekä Tikkurila Festivaaleilla töissä. Olin 2022 kesänä B2B-työharjoittelussa Nelonen Media Livellä, ja tämä työharjoittelu poiki sitten seuraavalle kesälle tuotantoassistentin pestin. Aloitin kesätyöni tuotantoassistenttina huhtikuussa ja työ loppui heinäkuun lopulla 2023. Työharjoittelussa jo huomasin, että isossa firmassa työskentely on selkeää ja kaikki työtehtävät on jaettu melko tarkasti tiettyjen työryhmien kanssa. Festivaaleilla työskentely on fyysisesti ja henkisesti raskasta, kun on pitkiä työpäiviä ja lyhyitä yöunia, joten on tärkeää että vastuita on jaettu. Festivaaleilla tuotantoassistentin työ voi olla mitä vaan. Yhdessä hetkessä olet laminoimassa ja tulostamassa kylttejä, joissa opastetaan kielletyistä ajosuunnista ja hetken päästä olet poraamassa puhelimen lataustorneja VIP-telttaan. Tapahtuman aikana olet akkreditointipisteellä järjestelemässä artistien passeja sisältäviä kuoria, kun kuulet radiopuhelimesta, että Portion Boys haluaa koko tuotantoporukan 10 minuutin päästä lavalle. Kampaat nopeasti törröttävän tukan edes vähän siistimmäksi, keräät muutkin työkaverit kasaan ja ennen kuin huomaatkaan, olet festivaalilavalla tanssimassa ja hyppimässä Portion Boysin kanssa. Kesän aikana opin, millaista isoissa festivaalituotannoissa on työskennellä, ja isossa porukassa saa paljon uusia ystäviä. Veera L, kulttuurituotannon opiskelija vuosikurssia 2020
Mikä Mitäs Mitäs Mitäs?
Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali eli tuttavallisemmin Mitäkset on ennakkoluuloton ja rajoja rikkova taiteiden juhla, joka järjestetään 14.-16.7.2023 Urjalan Nuutajärvellä ja sisältää lähes 100 ohjelmanumeroa, viisi lavaa ja aamukuuteen jatkuvat juhlat. Festivaalin ja sen oheistapahtumien tuottajana on Mitäs ry niminen voittoa tavoittelematon yhdistys ja tämän vuoden festivaali on jo kahdeksas laatuaan! Oma matkani Mitäksillä alkoi kevättalvella 2022 markkinointiviestinnän harjoittelijan roolissa. Kun vanha ohjaajani vei kaljalle ja pyysi minua vuoden 2023 ydintiimiin olin pudota tuolilta. Mitäkset ovat siitä omalaatuinen festivaali, että kukaan tuotantotiimistä ei saa palkkaa (ei edes perustajat) vaan kaikki tehdään vapaaehtoistenvoimin rakkaudesta lajiin. Tämän takia tuotantotiimin välinen ystävyys ja luottamus toisiinsa, yhteinen usko onnistumiseen ja motivaation ylläpitäminen ovat erityisen tärkeitä läpi kevään ja kesän. Samaan aikaan täytyy myös muistaa tehdä ”oikeita töitä” elättääkseen itsensä ja huolehtia omasta hyvinvoinnista, jotta hauskanpidoksi tarkoitettu työ ei vie kaikkia mehuja ja aja ennenaikaiseen burnouttiin. Ydintiimin jäsenten tehtävä on ensisijaisesti varmistaa, että tuotanto pysyy budjetissa sekä aikataulussa. Tämän lisäksi ydintiimin jäsenillä on omia vastuualueita. Minun pääsääntöisiin tehtäviini kuuluu markkinointi, sosiaalinen media, ennakkotapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen, nettisivujen pyörittäminen, pari yhteistökumppania ja graafisen suunnittelun tehtäviä. Kevään edetessä otin myös vastuun myyntikojujen organisoinnista, lupasin hoitaa akkreditoinnin ja loin festivaalille turvallisemman tilan toteutussuunnitelman. Kalenteri, To Do -laput ja aamuyöhön asti tietokoneella istuminen tuli taas osaksi arkea, joten ohessa muutama vinkki miten johtaa omaa työskentelyään. Eisenhowerin matriisi auttaa hahmottamaan asioiden tärkeyden ja kiireellisyyden Eisenhowerin matriisissa asiat jaotellaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan ja jokaiselle kategorialle on luotu oma toimenpidesuosituksensa, mutta päädyin muokkaamaan näitä sopimaan omaan persoonallisuuteeni. Alkuperäisessä matriisissa ei tärkeät ja ei kiireelliset asiat kuului deletoida ja ei tärkeät mutta kiireelliset delegoida. Lisää To Do -listaan pienimmätkin tehtävät Mikään ei ole ihanampaa kuin laittaa raksi ruutuun, joten omalle tehtävälistalle voi kirjoittaa myös yksittäiset sähköpostit ja puhelinsoitot. Valmiin listan tarkastelu auttaa myös silloin kun takaraivoon ilmestyy mörkö, joka sanoo laiskaksi ja aikaansaamattomaksi. Katso mörkö tätä listaa! Ennakoi ja suunnittele! Itse nautin vanhasta kunnon kalenterista, johon saa piirrellä eri väreillä ja liimata jälkikäteen viikon varrelta kerättyjä muistoja. Pitkäaikaista suunnittelua teen niin että merkkaan ylös kaikki tulevat deadlinet ja siirrän nämä tehtävät edellisen viikon ”isoiksi tehtäviksi”. Kun viikko lähestyy ja alan suunnittelemaan pienempiä tehtäviä eri viikonpäiville minun on helppo pohtia paljonko, saan viikolle mahdutettua isojen tehtävien ympärille. Tällä varmistan, että vaikka elämä yllättäisi niin minulla on reilusti aikaa ja normaalisti olen valmis pari päivää ennen deadlinea. Esimerkiksi viikolle 11, jolloin julkaisimme ohjelmistosta 2/3 osaa, en merkannut pienempiä tehtäviä lainkaan. Koska ohjelmistojulkistusviikko on aina kiireinen, suunnittelin myös etukäteen palkkatyöni työvuorot lyhyiksi sekä lähdin sosiaalista elämääni karkuun maalle. Ennakointia! Tunne itsesi Itse aloitin tutustumisen työskentelypäiväkirjalla, johon kirjoitin kaikki turhautumiseni, hymyni ja onnistumiseni, itkuni ja aggressioni. Opin paljon siitä, miten työskentelen ja missä yleensä alkaa menemään mönkään ennen kuin koen tarpeelliseksi ottaa vuorokauden kestävät unet. Päiväkirjaani myöhemmin lukiessa huomasin esimerkiksi, että arvottomuudentunteeni johtaa siihen, että kiukuttelun ja itsesäälin jälkeen yritän todistella tärkeyttäni tekemällä kaiken työn mitä vaan löydän. Tunnistettuani ongelman siihen oli myös helpompi keksiä ratkaisu; Yritä muistaa muiden kehut ja kiitokset. Riittämättömyydentunteen iskiessä muistele mitä kaikkea olet oikeasti tehnyt, ja miltä tilanne näyttäisi, jos et olisi. Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali on vielä edessäpäin ja töitä riittää, mutta heinäkuuhun hengissä selviäminen tuntuu paljon helpommalta, kun itsensä johtamisesta on nyt jonkunnäköinen haisu. Oma tavoitteeni on pitää itsestäni sen verran hyvää huolta, että vielä festareiden viimeisenä yönä jaksan tanssia aamukuuteen saakka. Toivottavasti nähdään Mitäs Mitäs Mitäs -festivaaleilla! Kirjoittanut: Anna ”Misku” Meller / Kutu18 Ps. Seuraa meitä @mitasmitasmitas tai tsekkaa suoraa meidän ohjelmisto osoitteesta mitasmitasmitas.fi
Klassisen konserttituotannon pyörteissä
Toimin tuotantoharjoittelijana PianoEspoo festivaaleilla loka-marraskuussa 2021. PianoEspoo festivaali on joka toinen vuosi järjestettävä Suomen ensimmäinen pianomusiikkiin keskittyvä festivaali, jonka järjestää Espoon musiikkifestivaalit yhdistys ry. Vuoro vuosin PianoEspoo-festivaalin kanssa järjestetään yhdistyksen toinen päätapahtuma, VocalEspoo-festivaali. Festivaalia on järjestetty Espoon kulttuurikeskuksella vuodesta 1991 alkaen, mutta vuonna 2007 vastuu festivaalin järjestämisestä siirtyi kulttuurikeskukselta yhdistykselle. Festivaalilla on vuosien aikana ollut useita taiteellisia johtajia, mutta tällä hetkellä taiteellisena johtajana toimii pianisti Emil Holmström. Omana vastuualueenani oli olla mukana tuottamassa Nuorten Pianoakatemian konserttia Oopperalle sekä festivaaliviikolla nuorten lounaskonsertteja Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalin lämpiöön. Teemana konserteissa oli Itämeren maiden säveltäjät ja heidän teoksensa. Työhöni kuului paljon konserttien koordinointia ja organisointia. Päivät kuluivat sähköpostin ja puhelimen ääressä. Tämä oli itselle ensimmäinen kerta, kun olin tekemisissä klassisen musiikin konsertin tuotannon kanssa mutta koen, että kulttuurituotannon koulutus antaa hyvän pohjan tämän kaltaiselle työskentelylle. Kun kyseessä on näinkin spesifi aihe kuin klassisen musiikin konsertit on tuotannossa ehdottomasti hyötyä siitä, jos tuntee klassista musiikkia, sen säveltäjiä ja teoksia ennakkoon. Itsellä oli musiikkitaustaa, mutta enemmän rytmimusiikin puolelta. Se auttoi jonkin verran, mutta paljon sain harjoitteluni aikana opetella eri säveltäjien ja heidän teoksiensa nimiä. Toimin myös festivaaliviikon aikana jonkin verran juontohommissa. Silloin oli tärkeää, että säveltäjien nimet menivät kutakuinkin oikein. Aina ennen juontoja sain onneksi apua nimien lausuntaan minua kokeneemmilta. Uskon siihen, että aina voi oppia, ja niin minäkin opin! Ainakin jotain. Joten, jos klassinen musiikki ja niiden konserttien tuottaminen kiinnostaa niin suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan myös vähän eri genren tuotantoa, kuin mitä meillä ehkä yleensä lähdetään tuottamaan. Pääset varmasti kokemaan, näkemään ja oppimaan uutta. Ja saatat löytää itseäsi kiinnostavia uusia uramahdollisuuksia. PianoEspoo tarjoaa aina myös paljon ilmaisia konsertteja ja ne ovat saavutettavissa hyvin julkisilla kulkuvälineillä. Esimerkiksi kaikki konsertit mitä itse tuotin tuolloin 2021 olivat ilmaisia. Joten suosittelen menemään kokeilemaan jotain itsellekin uutta, niin saatat yllättyä. Seuraava PianoEspoo järjestetään 16.-30.9.2023.
Toisen roska on toisen ilo
Lähdin tekemään itsenäistä projektiani puoliksi kieli poskella ajatuksella, että helppoahan se on. Suuremmitta ongelmitta selvittiin, muttei ilman oppimatta uutta mikä oli positiivinen yllätys. Tein kahden viikon ja yhden viikonlopun urakat Provinssille ja Flow festivaalille. Molemmissa festivaaleissa toimin periaatteessa Siivouksen päivystäjänä jonka työtehtäviin kuului muunmuassa vapaaehtoisten motivointi ja työtuntien kirjanpito. Minulle henkilökohtaisesti oli avartava kokemus nähdä kaksi erityylistä musiikkifestivaalia samasta roolista mutta eri työtavoilla. Etenkin kun molempien festivaalien kulttuuri on erilainen, sekä työntekijöissä että asiakkaissa. Provinssi on kulttuuriltaan enemmän kesän ryyppytelttailu musiikin kanssa ja hyvän seuran kanssa bilettämistä, Flow on kulttuuriltaan enemmän hyvää tunnelman luontia laittautumisen kanssa päiväksi ja yöksi pääsee kotiin tai hotelliin. Tämä näkyy mielenkiintoisesti myös vapaaehtoisten motivaatiossa työskentelyyn. Isoimpana erona nousee vapaaehtoisten määrä. Vaikka molemmat festivaalit ovat suosittuja vuosi vuoden perään, se ei tarkoita, että etenkin näin koronakaranteenin jälkeen ihmiset haluavat vapaaehtoiseksi. Etenkin Provinssi ottaa osumaa tässä, sillä vapaaehtoiset useimmiten joutuvat yöpymään heille luvatussa yhteismajoituksessa, elleivät satu asumaan Seinäjoella. Tästä johtuen vapaaehtoisten motivointi on tärkeässä asemassa työnkuvassa. Festivaalien jälkeen tekemäni jälkihaastatteluista nousi esiin puujalkavitsien ja yleisen hölmön huumorin tärkeys etenkin rankkoina työpäivinä. On myös tärkeää, että vapaaehtoiset eivät koe työtä stressaavaksi, joten päivinä, jolloin minä ja kollegani koimme kovaa stressiä kiireestä, yritimme parhaamme olla näyttämättä sitä tai vähätellen, että kyllä me tästä selvitään. Positiivinen asenne usein tarttuu vapaaehtoisiin. Huumori on arvokas asia etenkin tässä roolissa, jossa olimme vapaaehtoisten kanssa eli siivous ja kierrätys. Tunnetusti tämä on festivaalien roskaisinta hommaa, mutta ei huonointa. Roskien ja muiden jätteiden siivoaminen on nimellisesti kauhean kuuloista, mutta yllättäen se on myös musiikkifestivaalien yksi kiitollisimmista työtehtävistä. Vessapaperikierroksen vapaaehtoiset usein adoptoivat identiteetin “Paskatiimi” heidän lähtiessä kierrokselleen. Työtehtävä kuulostaa likaiselta ja epähygieeniseltä, mutta tässä vaiheessa muistutamme, että tällä kierroksella ei olla jätöksiä siivoamassa, vaan katsomassa että bajamajoissa riittää vessapaperia. Varmuudeksi mukana on suojahanskat sekä työvälineet tarvittaessa. Etenkin vessajonossa asiakkaat ovat kiitollisia, kun bajamajoista on paperi loppu ja kaukaisuudessa siintää vapaaehtoiset vessapaperien kanssa suuntaamassa bajamajoille. Vastaavan oma asenne on avainasemassa muiden motivoinnissa. Oma henkilökohtainen suosikkikommenttini liittyi roskavuoreen yllä olevassa kuvassa Flow festivaalilta. Ristimme roskavuoristomme nimellä Mines of Moria, vanhan kirjasarjan haastavan vuoriston mukaan. Kerroin vapaaehtoisille että olin innoissani nähdessäni roskavuoremme. Se on meidän ensimmäinen prioriteetti - siivota roskat pois nähtäviltä. Motivaation luominen vapaaehtoisille on tärkeää. Helpoin ratkaisu on huolehtia, että työnkuva on jokaiselle selkeä ja ylläpitää positiivista asennetta huumorin kanssa. Toisen roska on toisen huumoria. Kulttuurituottaja Jame Takala Tuottajat19 Projektityö 2 Musiikkifestivaalien vapaaehtoisten johtaminen
Elämyksellinen alueohjelmasisältö parantaa asiakaskokemusta festivaaleilla
Alueohjelma on tänä päivänä entistä olennaisempi osa festivaalikokemusta. Vaikka musiikkifestivaalien asiakkaille tarjottava ydinkokemus koostuu ennen kaikkea musiikkisisällöstä, on hyvä pyrkiä ylittämään asiakkaiden odotukset erottuakseen kilpailijoiden joukosta. Osallistavilla ja yllättävillä alueohjelma-aktiviteeteilla on tässä tärkeä osa, sillä elämyksellisyys on mitä toimivin tapa kohdata asiakkaat yksilöinä ja tuottaa pysyviä muistijälkiä. Fullsteam Agency panostaa Sideways- ja Provinssi-festivaalien alueohjelmaan luomalla kohdeyleisön näköistä, monipuolista ja osallistavaa ohjelmasisältöä. Festivaalit eivät kuitenkaan halua toistaa itseään vuodesta toiseen, joten tuoreet ohjelmaideat ovat aina tervetulleita. Keskityin itsenäisessä projektissani alueohjelmaehdotusten luomiseen Provinssille. Käytin aineistonkeruumenetelminä projektissa asiakaskyselyä ja benchmarkingia, joiden avulla kehitin yli 120 kohdan alueohjelmaehdotuslistan. Elämyksellisyyden trendi todella näkyi analyysin tuloksissa. Parhaassa tapauksessa yleisö pääsee leikkimään festareilla lasten lailla erilaisissa kisoissa ja pihapeleissä sekä tekemään itse taidetta ja käsitöitä. Onnistuneessa alueohjelmassa yleisö voi myös esimerkiksi luoda esteettisiä elämyskokemuksia katselemalla monenlaista visuaalista taidetta, oppia uutta niin tiedetyöpajoissa kuin fyysisiin rajoitteisiin huomiota kiinnittävissä aktiviteeteissakin tai olla osa moniaistillisia elämyksiä muuntautuvissa tilataideteoksissa. Yleisön aktivoinnilla mahdollistetaan odotukset ylittävä asiakaskokemus. Festivaalista jäävä positiivinen mielikuva varmistetaan tapahtuman arvoja edustavalla, yhteisöllisyyttä lisäävällä alueohjelmalla. Itsenäisessä projektissa suorittamani alueohjelmamahdollisuuksien kartoittaminen laajensi tapahtumatuotannon osaamistani luomalla festivaalien ohjelmasisällön tuotannosta kokonaisvaltaisen kuvan. Alueohjelmaehdotuslistaa luodessa sain heittäytyä luovaksi, ja uskon tuloksista olevan hyötyä paitsi projektin tilaajalle, myös omassa tapahtumatuottajan ja kulttuurikoordinaattorin työssäni. Henna Tikkanen Kutu17
Hostina Ruisrockissa 2019
Työskentelin backstagella artisti-hostina Ruisrockissa heinäkuussa 2019. Ruisrock on kolmipäiväinen musiikkifestivaali, joka järjestetään vuosittain Turun Ruissalossa. Musiikkia löytyy laidasta laitaan, jonka lisäksi alueella on paljon muutakin ohjelmaa. Esiintyjiin kuului muun muassa Travis Scott, Ellie Goulding, Brockhampton, The 1975 sekä lukuisia muita artisteja. Ruisrock tavoittaa jopa 105 000 kävijää viikonlopun aikana ja onkin ollut viime vuosina loppuunmyyty. Oma projektini oli tarkastella sekä kehittää itseni johtamista sisältäen aikatauluttamisen, järjestelmällisyyden sekä stressin sietokyvyn. Vastoinkäymisiä Ruisrock sujui ilman suurempia ongelmia, kuitenkin ensimmäistä kertaa pitkästä aikaan satoi vettä. Tämä ei kuitenkaan festivaalikansaa haitannut, vaan hyvä meno jatkui sateesta ja viileästä säästä huolimatta. Suurin epäonni oli se, että pääesiintyjäksi buukattu Travis Scott joutui perumaan esiintymisensä viime hetkillä. Korvaavaa esiintyjää ruvettiin etsimään heti ja Migos saatiin täyttämään sunnuntain pääartistin paikka. Huono tuuri kuitenkin jatkui, sillä Migos ei päässyt saapumaan paikan päälle logistisista syistä. Ruisrock jäi siis ilman sunnuntain pääesiintyjää. Odottamattomista vastoinkäymisistä huolimatta Ruisrock tanssitti sekä laulatti 105 tuhatta tyytyväistä asiakasta. Itsensä johtaminen Itsensä johtamiseen perehtyessäni käytin lähdeaineistona kirjoja kuten Ajanhallinta : valmennusopas / Merja Takamäki, Itsensä johtaminen / Anita Bischof ja Klaus Bischof sekä Self Leadership / Andrew Bryant ja Ana Kazan. Luin kirjojen teoriaa sekä tein kirjoissa olevia harjoitteita esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen sekä ajanhallintaan liittyen. Kirjoista oppi paljon teoriaa, mutta käytännössä on vielä tilaa kehitykselle. I. M. kulttuurituottaja 17
Vaikuttavaa nykyteatteria
Baltic Circle on Q-teatteri ry:n järjestämä kansainvälinen nykyteatterifestivaali. Se järjestetään joka marraskuu Helsingissä vaihtuvissa tapahtumapaikoissa. Se on kantaaottava festivaali, jonka ohjelmisto pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnallisista ja vaikeistakin aiheista. Emilia Kokon “how to host something as a cloud…”, esityspaikkana oli vanha autokauppa Vantaalla. Kuva: Tani Simberg Esitykset ovat pääosin nykyteatteria ja -tanssia, performansseja, ja mukaan mahtuu myös paneelikeskusteluja ja klubeja. Ohjelmisto on korkealaatuista. Yleisö koostuu niin taiteen alojen ammattilaisista kuin tavallisista taiteen ja kulttuurin kuluttajista. Näin ollen Baltic Circle luo oivan verkostoitumisalustan taiteesta ja teatterista kiinnostuneille ja kentällä toimiville. Minulla itselläni on Baltic Circlen kanssa nelivuotinen historia. Olen ollut siellä pari kertaa vapaaehtoisena, suoritin työharjoittelun viestintä- ja tuotantoassistenttina ja nyt viimeisimpänä 2019, olin tuotantoharjoittelija. Tällä kertaa tavoitteinani oli verkostoitua ja oppia enemmän festivaalin tuotannosta. Masi Tiitan ”La Mer” esitettiin Diakonissalaitoksen kirkossa. Kuva: Tani Simberg Kokemukseni vuoksi perehdyttämistä ei tarvittu, vaan pääsin heti asiaan. Toimin festivaaliviikon alkupuoliskon tuotannon apuna monipuolisissa työtehtävissä. Autoin Töölössä sijaitsevan toimiston ylläpidossa, ohjasin vapaaehtoisia, testasin simultaanitulkkauslaitteistoja, hain lentokentältä taiteilijoita, tein tervetulopakkauksia taiteilijoille ja hain kaupasta kaikkea spraymaaleista kahvikuppeihin. Koko viikon ajan vastuullani oli myös ”festival hotline”. Se oli puhelinnumero, johon festarikävijät ja sidosryhmät saivat matalalla kynnyksellä soittaa, mikäli jossain asiassa oli epäselvyyksiä. Lisäksi tämä numero toimi nk. ”maksa mitä haluat” -lippujen päivystyslinjana. Loppuviikon olin festivaaliklubituottajan oikea käsi, kun rakensimme kaksipäiväisen klubin Cirkon Maneesiin tyhjästä. Jo perinteeksi muodostunut Love Me in November -klubi oli menestys. Esityksinä nähtiin mm. drag showta ja runoutta. Loppuyönä DJ:n soittaessa Maneesin lattia ei viilennyt hetkeksikään. Peilipalloja festivaaliklubin somistuksena. Kuva: Tani Simberg Päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Oli mielenkiintoista päästä syventymään festivaalin tuottamiseen hyvässä porukassa. Suosittelen lämpimästi Baltic Circleä harjoittelu- tai projektipaikaksi, mikäli pienet, mutta vaikuttavat taidefestivaalit on se juttu ja kaipaat lempeää ilmapiiriä hektisen työn tueksi! Hanna, kutu16 www.balticcircle.fi FB: Baltic Circle IG: balticcircle
Solstice Festival – matka tunturin huipulle
Vaatii aikamoista rohkeutta lähteä tuotantopäälliköksi festivaalille joka järjestetään ensimmäistä kertaa, uuden tapahtumakonseptin ympärille, uuden työryhmän kanssa ja ennen kaikkea - tunturin huipulle. Solstice Festival - maailman pohjoisin elektronisen musiikin ja modernin taiteen festivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran juhannuksena 2019. Kolmipäiväinen festivaali kokosi Rukan uniikin luonnon äärelle 30 kotimaisen ja kansainvälisen artistin musiikkiohjelmiston sekä 7 visuaalisen artistin installaatiot. Työryhmän tavoite oli tuottaa klubimusiikkiin keskittyviä tapahtumia ennennäkemättömissä ja yllättävissä tapahtumapaikoissa. Samalla Ruka-Kuusamon alueella saatiin kehitettyä matkailualueen toimintaympäristöä sekä lisättyä alueen kansainvälistä ja kansallista vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Päädyttiin tuomaan teknoa tunturin huipulle - ja sehän toimi. Harvoilla elektronisen musiikin festivaaleilla sitä saa syödäkseen poron käristystä. Tunturimaisemaan rakennettu festivaalikylä tarjosi taide- ja musiikkikattauksen lisäksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa laadukkaita ravintolapalveluita. Festivaalipäivien päätteeksi ei suinkaan tarvinnut kömpiä telttaan yöksi, vaan lämmittää sauna ja kutsua vaikkapa naapurimökin porukka kylään. Mökit ja huoneistot Rukatunturin läheisyydessä tarjosivat suuren ja monipuolisen majoituskapasiteetin. Festivaalin markkinointi keskitettiin Suomen lisäksi muualle Eurooppaan – erityisesti Englantiin, Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin ja Italiaan. Juhannusyön aurinkoa ihmettelemään saapuikin festivaalikävijöitä yli kymmenestä eri maasta sekä kaikkialta Suomesta. Itselleni hyvän pohjan tekemiselle antoi kokemus muista festivaalituotannoista. Olin Solstice Festivalia ennen työskennellyt muun muassa Provinssin ja Flow Festivalin riveissä jo muutaman vuoden ajan. Kun yhtäkkiä käsissä on kokonaisen tuotannon ja työryhmän ohjat, muodostui yhtä merkittäväksi tuotannollisen osaamisen rinnalle johtamisen taidot. Perehdyin projektissa itseni johtamiseen. Se on kokemukseni mukaan kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä esimiehen työssä. Oppimisen kannalta Solstice Festival oli loistava. Aloitin työni tekemällä etätöitä eri maasta käsin kuin muu työryhmä. Näin Minulle tarjoutui mainio tilaisuus tarkastella vahvasti sitä, miten johtaa omaa työskentelyä ilman tarkkoja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Muutettuani takaisin Suomeen, muuttui tekeminen itseni johtamisesta esimiestyöksi. Vastuullani oli tuotannon kokonaisvaltainen luotsaaminen, koko tiimin kannustaminen ja työn etenemisen seuraaminen. Itseni johtaminen ja ryhmän johtaminen kulkivatkin käsi kädessä. Katsoessani keskellä yötä tunturin huipulta loppumatonta auringonpaistetta, ihmisiä tanssimassa kolmella eri tanssilattialla ja henkeäsalpaavaa maisemaa, en olisi voinut olla ylpeämpi itsestäni ja tiimistämme. Saimme aikaan jotain ainutlaatuista mitä kukaan ei aiemmin ollut tehnyt. Se vaati satoja työtunteja ja useiden ihmisten uskomattomia ponnistuksia, mutta lopputulos oli ehdottomasti kaiken vaivannäön arvoinen. Kokonaisen festivaalituotannon onnistunut johtaminen antoi minulle valtavan määrän itsevarmuutta, sekä syvensi ammattitaitoani. Osaamista karttui myös yllättävistä asioista - nyt tiedän, että porot eivät väistä vaikka kuinka kovaa tööttäisit, on vain odotettava.