Tulevaisuuden tuottajat

Kulttuurituottajana on mahdollista tehdä monipuolisesti erityyppisiä töitä. Yksi vaihtoehto on TV-alan työt, yleisimmin jossain tuotannon roolissa. Työ TV-tuotannossa, erityisesti kuvauspäivinä, voi olla hyvin hektistä ja stressaavaa. Tämä vaatii hyvää paineensietokykyä ja itsensä ymmärtämistä vaikeissa tilanteissa – eli itsensä johtamista. Suoritin työharjoittelujakson The Voice of Finlandin Ääni Ratkaisee -vaiheen esituotannossa ja kuvauksissa. Ohjelman tuottaa ITV Studios Finland, jonka opeissa olin. Tämä oli ensimmäinen työkokemukseni TV:n parissa, mutta olen aikaisemmin opiskellut alaa. Oli siis aika viedä teoria käytäntöön. Samalla syvennyin kehittämään omaa itseni johtamista. Mitä on itsensä johtaminen? Pentti Sydänmaalakka kirjassaan Älykäs johtaminen 7.0 kertoo sen koostuvan viidestä osa-alueesta. Näitä ovat keho, mieli, tunteet arvot ja työ. Itsensä johtaminen koostuu siis muustakin, kuin oman toiminnan ohjaamisesta tehokkaasti. Keho Kaikki alkaa fyysisestä kunnosta. Tämä ei ole pelkästään sporttisen kunnon ylläpitoa, vaan myös huolehtimista arkisista perustarpeista, hyvästä ravinnosta, riittävästä unesta ja rentoutumisesta. Yli kymmenentunnin kuvauspäiviä on mahdoton jaksaa, jos elämän peruspilarit eivät ole kunnossa. Kehon hyvinvointia pidetään helposti itsestään selvyytenä, mutta se on kaiken perusta, jota ei tule sivuuttaa. Mieli Mieli on yksi viidestä osa-alueesta itsensä johtamisessa. Monesti sorrutaan kuitenkin ajattelemaan vain mielen jykevyyden olevan oman johtamisen ydin. Mielen hallintaan toki kuuluu päätöksenteko, mutta myös esimerkiksi havaitseminen, muistaminen ja oppiminen. Myös aivomme on elin, joka tarvitsee säännöllistä harjoitusta. Uuden asian opiskelu sekä mietiskely ovat hyviä tapoja harjoittaa mielen virkeyttä. Tunteet Voisi ajatella tunteiden kuuluvan yhteen mielen kanssa, monesti näin ei kuitenkaan ole. Jokainen kokee tunteita elämän eri tilanteissa. Tunteet nousevat helposti pintaan myös tilanteissa, joissa sitä ei haluaisi. Tunnekylmyyden sijaan tulee harjoittaa tunteiden hallintaa ja tunneälykkyyttä eli kykyä tulla toimeen itsensä ja muiden kanssa. Tunneälykkyyden kasvaessa oppii paremmin käsittelemään omia tunteita, mutta samalla havainnoimaan muiden tunteita. Tämä parantaa myös vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tärkeitä TV-tuotannossa ison työryhmän kesken. Arvot Miten arvot liittyvän itsensä johtamiseen? Näin kysyin itseltäni arvoja ensi kertaa miettiessäni. Arvot ohjaavat ajatuksia ja tunteita, jotka liittyvät meidän tarveperusteisiimme käyttäytymismalleihin. Voidaan puhua henkisestä kunnosta, kun omat arvot ja toiminnot kohtaavat. Tämä tuo merkityksellisiä tunteita omasta tekemisestä, mikä edesauttaa paremman tasapainon löytämisessä itsensä kanssa – ja itsensä johtamisen helpottuu. Työ Viimeinen alue on työ. On tärkeä tarkastella ammatillisen tekemisen edellytyksiä. Onko tehtävä työ mieluisa, onko minulla selkeät työtehtävät ja tavoitteet. Erityisen tärkeää on pohtia kehittää kyseinen työ itseäni ja saanko kehitystä tukevaa palautetta säännöllisesti. Kun tehtävä työ on tasapainossa muiden osa-alueiden kanssa, voi vasta todella johtaa itseään kunnolla. Muista myös itselle armollisuus Pyrin harjoittelujaksoni aikana seuraamaan ja kehittämään kuinka toteutan itseni johtamista. Täysin uusi työympäristö ei ole tähän helpoin valinta. Se kuitenkin tarjosi myös hyviä oivalluksia, kun pisti itsensä kokonaan likoon pitkinä työpäivinä. On hyvä kuitenkin muistaa, että itsensä johtaminen, eli syvimmillään itsensä ymmärrys, on elämän pituinen prosessi eikä se ole koskaan valmis. Täytyy myös olla itselleen armollinen, vaikka suoritus ei aina ole heti 10+.   – Anni Huomolin, kulttuurituotannon opiskelija vuosikurssia 2020 Lähde: Sydänmaanlakka, Pentti 2012. Älykäs johtaminen 7.0. Helsinki: Talentum Media Oy.