Avainsana: brändi
Oletko jo miettinyt omaa brändi-identiteettiäsi?
Tein kulttuurituotannon syventävän projektin henkilöbrändäyksestä ja tein sen pohjalta matkaoppaan. Matkaoppaan tarkoituksena on hyödyntää omaa osaamista matkailualalta sekä tuottaa julkaisuja, jotka esittävät pääkaupunkiseudulla olevia matkailukohteita. Projektin päätavoitteena ei kuitenkaan ollut sosiaalisen median julkaisujen tuottaminen, vaan brändihallinta. Matkaopas julkaistiin projektin aikana Instagramiin ja sitä käytettiin työkaluna sekä esimerkkinä, kuinka hyödyntää sosiaalista mediaa henkilöbrändäyksessä. Sain samalla mahdollisuuden tutkia sekä oppia enemmän vaikuttajamarkkinoinnista ja oman henkilöbrändin rakentamisesta sekä sen vertaamisesta asiantuntijabrändäykseen. Ennen projektia en ollut pohtinut tarkemmin henkilöbrändin sekä asiantuntijabrändin eroja. Opin, että kaikilla on oma henkilökohtainen brändinsä, vaikka sitä ei välttämättä jokapäiväisessä elämässä huomioi. Muun muassa läheisillämme on jo jonkinlainen käsitys meistä ihmisenä ja nämä mielikuvat rakentavat jo meistä henkilöbrändiä. Oman ammatillisen brändin rakentamisessa kannattaa miettiä esimerkiksi millainen oma jo olemassa oleva brändi-identiteetti on. Onko sinulla jokin harrastus tai taito, jossa olet hyvä? Esimerkiksi opetatko tai autatko esimerkiksi läheisiäsi ruoanlaitossa, meikkaamisessa tai urheilulajissa? Olemassa olevien taitojen kautta on helpompaa rakentaa omaa brändi-identiteettiä. Projekti oli todella riippuvainen oman innon ylläpitämisestä. Huomasin, että itsensä johtaminen sekä aikataulussa pysyminen vaati perusteellista projektisuunnitelmaa. Loppuraporttia kirjoittaessa opin, että projektisuunnitelma olisi voinut sisältää tarkemman aikataulun. Selkeys olisi ylläpitänyt myös omia tavoitteita. Syvennyin brändihallintaan mielenkiintoisten sekä kattavien lähteiden myötä. Opin valtavasti muun muassa oman henkilöbrändin suunnittelustrategioista ja henkilöbrändäyksestä yksilön sekä yrityksen näkökulmasta. Esimerkkinä haluan nostaa esiin kirjan: Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi (2017) Kurvinen, J., Laine, T., & Tolvanen, V. ”Mieti minäkuvaasi: miten näet itsesi ja miten muut mielestäsi näkevät sinut ja persoonasi. Kirjaa ylös sanoja, jotka kuvaavat sinua, jotka voisivat kuvata sinua ja jotka eivät ole sinua. Kirjaa ylös myös, mitkä asiat ovat sinulle arvokkainta elämässäsi, niin pääset paremmin kartalle intohimojesi lähteestä. Pyri löytämään sinua parhaiten kuvaavat sanat miettien, kuka olet, mitä pidät arvossa, mitä haluaisit olla ja miksi. Keskustele näistä muiden kanssa: nähdäänkö sinut samalla tavoin, sillä sitä, mitä et julkisesti myönnä, et voi myöskään työstää. Näin löydät parhaiten persoonaasi vahvistavat tekijät ja tunnistat työstettävät alueet. (Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi, Kurvinen, J., Laine, T., & Tolvanen, V.) Vaikuttajan identiteettiä voi lähteä rakentamaan oman minäkuvan kautta. Kannustan kaikkia pohtimaan omaa brändi-identiteettiänsä, mikäli sitä ei ole jo ennestään tehnyt. Omasta arjestansa voi mahdollisesti löytää uusia olemassa oleva taitoja sekä vahvuuksia. Malena / Tuottajat 20
Bit1 vakuuttaa brändiuudistuksellaan
Bit1 on vuosittain järjestettävä opiskelijoille suunnattu valtakunnallinen pelisuunnittelukilpailu. Tapahtuma on vuosien mittaan muuttanut muotoaan, mutta ydin on pysynyt samana: Kilpailun tarkoitus on kohtauttaa alan opiskelijoita alan ammattilaisten kanssa, ja tarjota opiskelijoille käytännön kokemusta tiimityöskentelystä, pelinkehityksestä ja markkinoinnista. Vuoden 2022 Bit1-kilpailu oli kolmas vuosi, kun olin mukana tuottamassa tapahtumaa, eli kilpailun viisivuotisen historian aikana olen ollut todistamassa monia muutoksia. Tänä vuonna suurin ero aikaisempaan oli se, että kilpailu siirtyi EU-hankkeen ja Metropolian alaisuudesta helsinkiläiselle pelijärjestölle Helsinki Games Capitalille. Tämä toi mukanaan tarpeen Bit1-brändin uudistamiselle. Tarvittiin rakenteellisia ja ulkoisia muutoksia ja parannuksia, joiden tavoitteena oli houkutella lisää osallistujia. Tuotantotiimimme koostui HGC:n vetäjästä Antti Salomaasta, vastuutuottaja Iida Toimelasta sekä minusta. Tuotannollisten töiden ohella vastasin brändimme päivityksestä, sosiaalisen median kanavistamme sekä vapaaehtoisten rekrytoinnista. Suunnittelutyö lähti käyntiin jo ennen vuoden vaihdetta, karsintapäivät järjestettiin huhtikuussa ja finaali toukokuussa. Alkuaika kului tiiviissä kokouksissa tuotantoryhmän kanssa brändin uudistuksen saralla. Pohdimme, mitä uusia työkaluja ja -tapoja otamme käyttöön, miten keskitämme kaiken toiminnan HGC:lle ja miten hyödynnämme sen verkostoja, miten viestimme tapahtumastamme ammattimaisemmin, yhtenäisemmin ja vakuuttavammin. Panimme suunnitelmamme konkreettisesti käytäntöön välittömästi ja saimme aikaan suuren muutoksen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kehitettävää on vielä riittämiin, mutta saimme työn erinomaiselle alulle. Uskomme myös, että kehitystyöllä oli suoria ja epäsuoria vaikutuksia tapahtumamme kokonaisvaltaiseen onnistumiseen ja menestymiseen. Saavutimme ennätysmäärät yleisöä ja saimme paljon kiitosta alan ammattilaisilta työmme merkityksellisyydestä. Koko Bit1:n päälle puolivuotinen työrupeama kului nopeasti, tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Meillä oli työryhmän keskuudessa hyvä yhteisymmärrys ja keskusteluyhteys, mikä johti selkeään työnjakoon, saumattomaan yhteistyöhön ja lopulta myös hyvin onnistuneisiin tapahtumiin. Bit1 2022 oli ehdottomasti palkitsevin Bit1-vuoteni tähän mennessä, ja se herätteli taas motivaatiotani ja kiintymystäni tapahtuman tuottamista kohtaan. Kuka olisikaan arvannut, että se ei vaatinut muuta kuin kunnolliset resurssit ja hyvän työporukan! Pääsin syventymään osa-alueisiin, joihin en ole ennen ehtinyt panostamaan. Sain kehitettyä huomattavasti taitotasoani niiden osalta sekä yleisestikin kehityin tuottajana. Vaikka kehitimme Bit1 2022 -tapahtumaa roimasti viime vuoteen nähden, voimme tulevaisuudessa edistää ja kehittää brändiämme vielä monin eri tavoin. Brändiasioista on kehkeytynyt aivan uusi intohimon aihe itselleni. Olen iloinen siitä, että olosuhteet tänä vuonna sallivat tällaisen syventymisen brändin kehittämiseen. Suosittelen lämpimästi mahdollisuuksien mukaan oman työalueen rajaamista - se on erittäin opettavaista ja palkitsevaa!
Tarinat kulttuurituottajan taikavoimana
"Olipa kerran… Sen pituinen se." Näiden sanojen väliin mahtuu kaikkea sankaruudesta suruun ja menetykseen, kauniista rakkaudesta sielua riipivään tuskaan. Asioita, jotka tuntuvat joltain. Asioita, jotka jäävät mieleen. Mitä jos voisit valjastaa tämän voiman omaan työhösi? Oli kyse sitten pöytäroolipeliharrastuksestani tai elokuviin, sarjoihin ja kirjoihin uppoutumisesta, tarinoiden luominen ja niistä nauttiminen on olennainen osa elämääni. Vuosina 2019–2020 pääsin lähestymään aihetta kulttuurituotannon näkökulmasta, kun tein Suomen perinteistä inspiroituneelle musiikkiyhtyeelle markkinointisuunnitelman. Keskeinen osa suunnitelmaa oli niin sanottu tarinaidentiteetin käsikirja, juonellisempi versio perinteisestä brändikäsikirjasta, jonka laadin Anne Kalliomäen tarinalähtöisen palvelumuotoilun periaatteiden mukaan. Kuten hän määrittelee Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka -teoksessaan (2014, Talentum), kyse on yrityksen toiminnan tarinalähtöisestä suunnittelusta, jossa palveluille käsikirjoitetaan juoni, joka sitoo kaiken yhteen. Ja näin todella tapahtui: tilaaja piti työtäni antoisana, minä pääsin leikkimään luovuudella työelämän kontekstissa. Klassinen win-win-tilanne, joka määritteli uudelleen, mitä haluan kulttuurituottajana tehdä. Sinäkin, rakas lukija, pääset osaksi juhlia. Olet itse asiassa jo matkalla, kulkenut yli 150 sanan pituista askelmaa. Muutama harppaus vielä, niin tarinoiden voima on sinun! Tässä kohtaa joudun kertomaan juonenpaljastuksen: juoni ei lopu ikinä. Näillä kuudella vinkillä* voit kuitenkin päästä alkuun tarinallistamisessa tai arvioida uudelleen jo olemassa olevia käytäntöjä: 1. Aitous. Jokainen uskottava brändäyksen teoria rakentuu sen varaan, että tuotetta tai palvelua markkinoidaan sellaisena kuin se oikeasti on. Haluan kuitenkin mainita tämän erikseen, sillä olen huomannut erityisesti musiikkipiireissä asenteen, että tietoinen brändäys tarkoittaa aina sielun myymistä. 2. Kiteytä. Mieti, mitkä ovat juuri teidän toiminnassanne olennaisia ja kiinnostavia asioita. Miksi organisaationne on alun perin perustettu? Entä mikä on sen merkitys kohderyhmällenne? Liittyykö nimeenne jokin erityinen tarina tai hyödynnättekö kenties jonkinlaista symboliikkaa? Onko historiassanne kiinnostavia käänteitä, joissa on kaikki hyvän tarinan ainekset? Mitä ikinä kirjoitatkaan ylös tässä kohtaa, olet päässyt lähemmäs brändinne ydintä. 3. Tee taustatutkimusta. Valitse kolme edellisessä kohdassa listaamaasi tarinaelementtiä ja pyydä niistä palautetta sekä kohderyhmän edustajilta että organisaationne sisältä. Selvitä muutenkin, millainen viestintä puhuttelee kohderyhmäänne. Kun tarinaelementit ovat saaneet vihreää valoa, hanki niistä taustatietoa. Itse esimerkiksi tutkin, miten luonto on koettu suomalaisesta kansanuskosta käsin. Huolellinen taustatyö antaa pelivaraa brändäykseen ja edistää sitä, että brändi puhuttelee kohderyhmää toivotulla tavalla. 4. Muuta asiakaskokemus vertauskuvaksi. Millaista kokemusta tavoittelette tarinanne kontekstissa? Käveleekö asiakas paratiisin porttien läpi vai auttavatko metsänhenget löytämään unohdetun luontoyhteyden? Millainen vertauskuva syntyy juuri teidän tarinaelementeistänne? 5. Juonellisuus. Se on jo merkittävä askel, jos teillä on selkeä ja kohderyhmää kiinnostava teema. Vielä parempi on, jos muutatte sen oikeaksi tarinaksi. Kirjoita fiktiota ja draaman keinoja hyödyntäen ainakin, miten kaikki alkoi, millainen käänne matkan varrella tuli ja miten tämä johtaa edellisessä kohdassa kuvattuun kokemukseen. Tässä hatusta heitetty esimerkki: "Kuu hohtaa kauniimpana kuin koskaan ja verhoaa planeettamme loisteeseensa. Meret ja järvet paljastavat todellisen luontonsa, kun kuu heijastaa niiden pintaan houkuttelevan polun. Seuraat sitä, mutta et uppoa veteen. Et, kunnes askeleesi lipeää ja olet aaltojen armoilla. Mutta ei hätää: olet kohdellut vedenhaltijoita ystävällisesti. He estävät sinua hukkumasta, ja huomaat voivasi hengittää pinnan alla. Olet palannut luonnon aalloille." Tällä tarinalla voisi markkinoida ekologisesti tuotettuja sukellusvarusteita, joiden avulla voi palata elämänlähteelle olematta sille haitaksi. 6. Vie tarina käytäntöön. Tarinaa ei tarvitse tai välttämättä edes kannata julkaista sellaisenaan. Sen sijaan se on ohjenuora, joka sitoo kaiken yhteen aina tuotteista ja palveluista palveluympäristöön ja markkinointiin. Tässä joitakin keinoja, joilla esimerkkitarinan voisi tuoda näkyväksi: Vedenhaltijat ovat tarinan keskeisiä hahmoja ja siten esillä markkinoinnissa ja tuotteissa. Kotisivut näyttävät kuun hohdon peittämältä vesistöltä. Täydenkuun aikana järjestetään yhteisiä sukellustapahtumia, joissa on vedenhaltijoiksi pukeutuneita maskotteja esittelemässä uusia tuotteita. Kivijalkaliikkeen pinnoille heijastetaan aaltoilevaa vettä ja kuun hohtoa, nauhalta kuuluu luonnon ääniä ja veden kohinaa. Kun tarina on rakennettu juuri teidän organisaationne näköiseksi, teillä on loputtomat mahdollisuudet persoonalliseen viestintään ja muihin ratkaisuihin. Tarinan lupaus tulee tietysti olla mahdollista lunastaa, eikä käytännön toimien kannata olla ristiriidassa sen kanssa. Jos koet, että tarinasi jäi kesken tai kaipaisi seuraavaa mullistavaa käännettä, voit jättää alle kommentin tai lukea tarinallistamisesta lisää osoitteessa: https://tarinakone.fi/tarinallistaminen/. Onnea menestystarinasi kirjoittamiseen! – Teemu Esko / Tuottajat 18 * Laadittu Anne Kalliomäen teoksesta Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka (2014, Talentum) sekä projektini tulosten pohjalta.
Kulttuurituottajat tekevät brändityötä!
Brändi on yrityksen, tapahtuman, tuotteen, esiintyjän, paikan tai kunnan arvokas, ellei arvokkain pääoma. Kulttuurituottajan tulee miettiä brändiä, kun tehdään uutta festivaalia, toteutetaan konserttien sarjaa tai luodaan omalle yritykselle tarinaa tai artistille henkilöbrändiä. Työpaikkailmoituksissa näkee nykyisin kulttuurituottajan työnkuvia, jotka kytketään suoraan kunnan tai kaupungin brändityöhön. Mitä me kulttuurin tuottajat voimme antaa esimerkiksi kuntien brändityöhön? Kuntien vetovoima Kuntien ja paikkojen vetovoimaan vaikuttaa esimerkiksi se, mitä paikoissa on, niin rakennettua kuin luonnonympäristöä. Vetovoimaan vaikuttaa myös, ketä paikassa asuu ja missä paikka sijaitsee. Yhtenä kuntien vetovoimatekijänä vaikuttaa, mitä paikassa tapahtuu. Siihen mitä paikoissa tapahtuu, voimme me kulttuurituotannon ammattilaiset vaikuttaa ja se on myös brändityötä ja paikkabrändin kehittämistä. Lähes kaikkien kuntien strategioissa puhutaan tällä hetkellä elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kasvattamisesta. Näistä ”kuntakielen” muotisanoista puhutaan siksi, että kunnat kilpailevat samoista asukkaista, yrityksistä, matkailijoista, investoinneista ja tapahtumista. Väestön ikääntyessä ja taloudellisen huoltosuhteen muuttuessa kunnille heikommaksi, tulevat kunnat väistämättä jakautumaan voittajiin ja häviäjiin. Toiset kunnat vetävät yrityksiä puoleensa ja toisissa kunnissa elinvoima hiipuu. Toisissa kunnissa väestö ikääntyy ja muuttotappio kasvaa, kun taas toiset kunnat vetävät lapsiperheitä puoleensa. Tietyt kunnat houkuttelevat matkailijoita ja toiset kunnat saavat todeta matkailurahojen menevän naapurikuntiin. Kuntien vetovoimaa pyritään kasvattamaan brändityöllä ja paikkabrändin kehittämisellä. Ilmakitaraa, pessimismiä ja brändityötä Kulttuurituottajat ovat sisältöjen ja tapahtumien ammattilaisia. Ammattitaitoamme kannattaa hyödyntää brändityössä. Moni paikan brändi onkin lähtenyt sisällöistä, joita tekevät kulttuurialan ihmiset. Aknestik -yhtyeen laulusolisti Jukka Takalo ideoi aikoinaan Ouluun ilmakitaransoiton MM-kisat. Kansainvälinen media kiinnostui asiasta heti ja nykyisin Oulu mainostaa itseään ilmakitaransoiton pääkapunkina. Ilmakitaransoitto mainitaan useasti esimerkiksi Oulun kaupungin brändikäsikirjassa. Puolanka taas on Kainuussa sijaitseva muuttotappiokunta, jossa on totuttu sanomaan ”mitäpä se hyvejää”, joka tarkoittanee ”mitäpä se kannattaa”. Paikalliset kulttuuri-ihmiset perustivat teeman mukaisesti pessimismipäivät. Pessimismistä on rakentunut kunnan brändi ja Puolanka tunnetaan nykyisin pessimismistä ympäri maailmaa. Kulttuurisilla sisällöillä on vaikutusta kunnan brändiin ja kulttuuri itsessäänkin voi olla kunnan brändi. Kaikki tietävät esimerkiksi Kaustisen kansamusiikkifestivaaleistaan tai Savonlinnan oopperajuhlistaan. Pori Jazz tuo maineen lisäksi Porin alueelle tuloja vuosittain lähes 30 miljoonaa. Kulttuuria on usein pidetty kuntien budjeteissa ylimääräisenä kulueränä, eikä sen arvoa välttämättä ole ymmärretty. Auttaisiko asiaa, jos me kulttuurituottajat pitäisimme enemmän meteliä kulttuurista osana kaupunkien ja kuntien brändiä? Osana elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kasvattamista? Kirjoittaja Janne Raudaskoski on työskennellyt esiintyvänä taiteilijana, kulttuurialan yrittäjänä ja tuottajana. Viimeiset vuodet Janne on toiminut kunnassa kulttuurituottajana ja viestinnän koordinaattorina. Jannen ajatuksia lisää kulttuurituotannon YAMK–opinnäytetyöstä Kirkkaasti kauneinta Suomea? Sääksjärven paikkabrändin kehittäminen.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku