Terveiset CIFAS: Producer’s Academy 2022:sta
Osallistuin toukokuussa 2022 Bryssellissä järjestettyyn 6. esittävien taiteiden tuottajille järjestettyyn Producer’s Academyyn, ja tässä blogikirjoituksessa kerron kokemuksestani hieman. Producer’s Academy on kerran vuodessa järjestettävä esittävien taiteiden tuottajille suunnattu opinto- ja verkostoitumistapahtuma, jota järjestää Cifas yhteistyössä Kunstenfestivaldesartsin kanssa. Tapahtuman tarkoitus on koota yhteen jo ammatissa toimivia ja työkokemusta omaavia tuottajia ympäri maailmaa tapaamaan toisiaan, jakamaan osaamistaan ja verkostoitumaan. Tämän vuoden akatemiassa oli yhteensä 20 tuottajaa ympäri maailmaa Euroopan lisäksi mm. Vietnamista, Thaimaasta, Chilestä, Brasiliasta, Yhdysvalloista sekä Tunisiasta. Uusia kansainvälisiä verkostoja Minulle syy lähteä matkalle oli ensisijaisesti tavata uusia ihmisiä eli verkostoitua ja tiesin, että akatemian yhtenä päätavoitteena on ”peer to peer learning”. Kollegoilta oppiminen on mielestäni jo ammatissa toimivan tuottajan paras tapa oppia uusia asioita omasta työstään enemmän. Mikä onkaan parempaa kun keskustella keisseistä ja jakaa työkaluja, ratkaisuja ja näkökulmia kollegojen kanssa. Vertaisoppiminen ja jakaminen toimii myös hyvänä itsereflektiopintana sekä mahdollisuutena saada tukea oman työn hankalienkin asioiden käsittelyyn ja omaan työssä jaksamiseen. Producer’s Academyssä on huomioitu myös kohtuullisen hyvin jo diversiteetti ja osallistujien maantieteellinen ja kulttuurinen jakautuminen on kohtuullisen laajaa, joten se on omiaan tuomaan lisää osaamista ja näkökulmia eurooppalaisen ja pohjoismaisen kontekstin ulkopuolelta. Olen itse toiminut suomalaisella vapaalla esittävien taiteiden kentällä nyt yli 10 vuoden ajan, joten koen että minulla on tämän kaltaisissa kohtaamisissa myös itselläni annettavaa omasta näkökulmastani käsin. Kiinnostavinta antia itselleni olikin käydä läpi omia keissejä Euroopan ulkopuolelta tulevien kollegojen kanssa, kuulla heidän kokemuksiaan esimerkiksi kansainvälisestä keikkailusta ja ajatuksia siitä miten esittävien taiteiden kenttä heidän näkökulmastaan tulee tulevina vuosina kehittymään. Yhteistoiminnan pelisäännöt luovat pohjan hyvälle yhteistyölle Tänä päivänä ammattitilaisuuksissa koen, että ihmisten erilaiset lähtökohdat otetaan aiempaa paremmin huomioon. Tapahtuman alussa käytettiin paljon aikaa yhteisten pelisääntöjen, turvallisemman tilan ja kaikille hyvien työskentelyolosuhteiden rakentamiseen. Myös kielelliset rajoitteet otetaan huomioon yhteisen työkielen ollessa usein Englanti eli muu kun suurimman osan osallistujista ensimmäinen kieli. Niin tapahtui tälläkin kertaa. Se tuntui hyvältä ja antoi kaikille mahdollisuuden alusta saakka olla itselle parhaalla mahdollisella tavalla osallistuja. Kansainvälisessä ympäristössä työskentely vaatii tuottajalta aina ensisijaisesti hyvää olemassa olevaa verkostoa sekä taitoa soveltaa omaa ammattitaitoa eri työkulttuurissa ja ympäristössä työskentelyyn. Producer’s Academyn kaltaiset tilaisuudet ovat oivallisia kasvattaa molempia, haastaa omaa osaamista turvallisessa ympäristössä ja kasvattaa itseluottamusta. Suosittelen omien kokemusten pohjalta lämpimästi kaikille mukaan hakemista kun seuraava Producer’s Adacemy tai vastaava tilaisuus tulee hakuun.
Gaalatunnelmaa Riihimäen Nuorisoteatterissa
Tuotin marraskuussa 2021 Riihimäen Nuorisoteatterin 30-vuotisjuhlagaalan. Illan tarkoituksena oli juhlistaa Riihimäen Nuorisoteatterin uskomatonta taivalta muutaman aktiivisen teatterilaisen temmellyskentästä valtionosuuden turvaamaksi laajaa taiteen perusopetusta tarjoavaksi teatterioppilaitokseksi. Juhlassa nähtiin muistoja matkan varrelta puheiden, kertomusten, tervehdysten ja esitysmaistiaisten kautta. Ohjelma oli Nuorisoteatterin näköinen. Se toi hienosti esiin palasia historiasta nykypäivään, taide-elämyksiä sekä Riihimäen Nuorisoteatterista alkukipinän saanutta osaamista. Gaalasta toteutettiin hybridimuotoinen eli ohjelma streamattiin YouTubeen. Hybriditapahtuma takasi mahdollisuuden osallistumiseen mahdollisimman monelle Riihimäen Nuorisoteatterin ystävälle. Striimin äärelle löysi yhteensä noin 300 katsojaa ja virtuaalinen osallistumismahdollisuus niitti kiitosta. Koska rahatilanne oli loppuvuodesta tiukka, gaalaa rahoitettiin myös ulkopuolisin sponsorivaroin. Juhla toteutettiin yhteistyössä viiden riihimäkeläisen yrityksen kanssa. Paikalle kutsuttiin Riihimäen Nuorisoteatterin entisiä ja nykyisiä jäseniä sekä historiaan vaikuttaneita henkilöitä 30 vuoden matkan varrelta. Lisäksi paikalla oli Riihimäen kaupungin ja kulttuuritahojen edustajia. Juhla oli kaikin puolin onnistunut. Niin ohjelma kuin tarjoilutkin toimivat tarkoituksessaan loistavasti. Vieraista huokui koronaerakoitumisen jälkeinen jälleennäkemisen ilo ja lämpö. Rakas teatterikoti sai arvoisensa juhlan ja herkisti vieraat palaamaan tärkeiden muistojen äärelle, yhdessä. Olen itse aloittanut pienenä harrastajana Riihimäen Nuorisoteatterissa vuonna 2007. Tieni talossa on edennyt viidentoista vuoden aikana aina hallituksen pöytään asti ja pitänyt sisällään laajan taiteen perusopetuksen päättötodistuksen sekä paljon rakkaita muistoja, oppeja, ihmisiä ja kokemuksia. Tuntui henkilökohtaisesti tärkeältä päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan tämä merkkipaalu talolle. Koin arvokkaaksi sen, että tulin kummisetäni, showtaiteen arvostetun tekijän, niin ikään Riihimäen Nuorisoteatterin kasvatin esittelemänä lavalle tuottajan roolissa jakamaan kunniamainintoja. Tuntui siltä, että muutuin sekä omissa että monen muun silmissä puuhastelijasta varteenotettavaksi tekijäksi. Näin tärkeän yleisön edessä onnistuminen loi uskoa omaa osaamista ja kasvavaa ammattilaisuutta kohtaan.
Vulvasta on vaikea puhua – etenkin poikkeusaikana
Viime vuonna Ylioppilasteatterissa ensi-iltansa saanut yleisömenestys Kielletty Hedelmä keräsi paljon kiitosta sekä valtamediassa että teatterikentällä. Jenni Korpelan ohjaus oli Suomen kantaesitys Liv Strömquistin sarjakuvateoksesta. Esitys käsitteli römpsän riivaamia miehiä, häpyhuulia, orgasmia, kuukautisia ja häpeää. Järjestimme Kielletty Hedelmä -esityksen teemoja käsittelevän paneelikeskustelun Ylioppilasteatterissa lauantaina 12.2.2022. Olimme varautuneet pelkkään streamattuun paneelikeskusteluun, mutta koronarajoitusten hellitettyä paneelikeskustelu saatiin onneksemme toteutettua myös Ylioppilasteatterin studiossa. Vulva pois marginaalista - miksi vulva hävettää ja hihityttää? -nimeä kantavassa paneelikeskustelussa puitiin vulvasta puhumisen vaikeutta, häpeää ja huumoria keinona käsitellä hankalia aiheita. Panelisteina toimivat toimittaja Ina Mikkola, seksuaalikasvattaja Katja Välikangas, feministinen stand up -koomikko Eve Kulmala ja Kielletty Hedelmä -esityksen ohjaaja Jenni Korpela. Paneelin vetäjänä toimi Mona Huczkowski ja moderaattorina Maaria Sainio. Tapahtuman toteuttamiseen osallistui myös Ylioppilasteatterin tuottaja Tommi Kokkonen. Paneelikeskustelun tavoitteena oli löytää Ylioppilasteatterille uusia yleisöjä sekä kehittää Ylioppilasteatterin yleisötyötä. Paneeli järjestettiin esityksen yhteydessä ja sitä markkinoitiin teatterin sosiaalisen median kanavissa sekä Facebook-tapahtumassa. Paneelikeskustelu keräsi studioyleisöön 45 katsojaa ja Facebookin kautta lähetettyyn live-streamiin 30 katsojaa. Koronarajoitusten takia tapahtuman toteutuminen oli epävarmaa koko projektin ajan. Hankaluuksista huolimatta tapahtuma onnistui hyvin ja se keräsi yleisöltä runsaasti kiitosta. Kielletty Hedelmä -paneelikeskustelun avulla käynnistimme perinteen, jota toivottavasti jatketaan osana Ylioppilasteatterin toimintaa tulevaisuudessakin. Kolme vinkkiä toimivaan paneelikeskusteluun Tee taustatyö huolellisesti. Tutustu panelistien viimeisimpiin ulostuloihin ja pyri välttämään kliseet suunnitellessasi keskustelun sisältöjä. Kysymykset on hyvä rakentaa paneelin aiheen ympärille niin, että puhujat pääsevät tuomaan esille omia kokemuksiaan aiheesta. Panosta ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Mitä selkeämpi, sen parempi. Varmista, että yleisöllä on riittävästi informaatiota tapahtumasta hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Kiinnitä huomiota itse tapahtuman informaation lisäksi esimerkiksi saavutettavuustietoihin ja mahdollisiin turvallisemman tilan periaatteisiin. Sisäisen viestinnän toimivuus sujuvoittaa tapahtumapäivän kulkua. Aktiivinen ja informatiivinen viestintä myös tapahtumaan osallistuville puhujille on tärkeää. Mahdollisimman avoimella viestinnällä parannat jokaisen osallistujan, tekijän ja kokijan kokemusta. Suunnittele aina Plan B (ja korona-aikaan myös C ja D). Projektit muuttavat usein muotoaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Erityisesti epävarmoina aikoina vaihtoehtoisten toteutustapojen suunnittelu on tärkeää. Vaihtoehtojen olemassaolo lievittää stressiä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tutustu toteuttamaamme paneelikeskusteluun Ylioppilasteatterin Facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/ylioppilasteatteriHKI/videos/1971395453047199 Mona Huczkowski ja Maaria Sainio / Kulttuurituotannon opiskelijat 18
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku