Merkityksellisen messukokemuksen resepti: elämyksiä, osallisuutta ja kestävää kehitystä

http://Kolme%20henkiöä%20hymyilee%20keskustellessaa%20messuilla
23.5.2025
Susanna Hamari

Kansainväliset messut ja tapahtumat elävät murrosvaihetta. Fyysisen tapahtumatilan rinnalle on noussut vahva digitaalinen ulottuvuus, joka ei ole enää vain lisäpalvelu, vaan olennainen osa tapahtumien rakennetta. Digitaalisuus mahdollistaa uudenlaista vuorovaikutusta, osallistamista ja kestävän kehityksen huomioimista. Tässä blogissa tarkastelen opinnäytetyöni pohjalta, miten digitaaliset ratkaisut rakentavat merkityksellisiä kokemuksia ja tukevat vastuullista tapahtumatuotantoa. Koen, että digitaalisuus avaa tapahtuma-alalle kiehtovia kehitysnäkymiä tulevaisuudessa. Elämyksiä ja vuorovaikutusta teknologian avulla Digitaalisuus ei ole vain teknologinen lisä – se on kokemus sinänsä. Messukävijälle – ja myös näytteilleasettajille – se tuo mukanaan elämyksiä, uusia kohtaamisia ja yksilöllisiä polkuja tapahtuman sisällä. Virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja interaktiiviset alustat tekevät tapahtumista moniaistisia ja henkilökohtaisia. Ne eivät enää toimi vain yleisön viihdyttäjinä, vaan ovat osa tapahtuman ydinsisältöä. Osallistaminen muuttaa tapahtuman luonteen Messut eivät ole enää yksisuuntainen tiedon ja tuotteiden esittelykanava. Kävijät odottavat osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Digitaaliset kyselyt, live-äänestykset ja pelillistetyt sisällöt aktivoivat yleisöä tavalla, joka tekee heistä tapahtuman rakentajia. Myös etäosallistuminen on yleistynyt. Se tekee tapahtumista saavutettavampia ja laajentaa kohderyhmiä. Samalla se mahdollistaa uusien kansainvälisten yhteistyömuotojen syntymisen, mikä tuo tapahtuma-alalle arvokkaita synergiaetuja. Messukävijät etsivät nykyään enemmän kuin informaatiota – he etsivät merkityksiä. Tapahtumat, jotka huomioivat osallistujien arvot, tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen ja yhteisöllisyyteen, jäävät mieleen ja vaikuttavat syvemmin. Työpajat, keskustelutilaisuudet ja digialustat, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen, ovat nousseet keskeisiksi. Digitaalisuus mahdollistaa yksilöllisten kokemusten rakentamisen, jossa osallistuja voi valita juuri itselleen merkityksellisimmät sisällöt. Messutapahtumat tarjoavat yhä useammin mahdollisuuksia myös sidosryhmien, kuten kumppaneiden ja näytteilleasettajien, osallistamiseen suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin. Tämä yhteiskehittämisen malli tukee pitkäaikaisia kumppanuuksia ja vastaa aidosti osallistujien tarpeisiin. Kestävä kehitys tapahtumatuotannon ytimenä Ekologisuus on noussut merkittäväksi teemaksi kansainvälisessä tapahtumatuotannossa. Ympäristövaikutukset huomioidaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, ja digitaalisuus toimii tässä tärkeänä välineenä. Virtuaaliset ja hybridi-tapahtumat vähentävät matkustamisen tarvetta, digitaalinen viestintä korvaa painotuotteita ja reaaliaikainen data mahdollistaa energiankulutuksen seurannan. Osallistujat odottavat vastuullisia valintoja – niistä on tullut tapahtuman kiinnostavuuteen ja imagoon vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyöni perusteella on selvää, että digitaalisuus tuo mukanaan paitsi elämysmaailmoja ja osallistumisen tapoja, myös mahdollisuuden rakentaa merkityksellisyyttä ja ekologista vastuuta. Tulevaisuuden tapahtumajärjestäjiltä vaaditaan uudenlaista osaamista. On osattava yhdistää teknologia inhimilliseen kokemukseen, kohdata osallistujat yksilöinä ja luoda sisältöjä, jotka todella puhuttelevat. Tärkeintä on luoda kokemuksia, jotka jäävät mieleen – ja sydämeen Kirjoittaja Susanne Hamarin opinnäytetyö Messutapahtuman teema-alueen asiakaskokemuksen kehittäminen : B2B ja B2C tarpeet ja toiveet huomioiden on luettavissa Thesuksessa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113875 Susanne Hamari (juuri valmistuva kulttuurituottaja YAMK) on kiertotalouden innovatiivinen kehittäjä, yrittäjä ja materiaalien uusiokäytön asiantuntija. Hän kehittää messutapahtumia ja niiden teema-alueita sekä uusia messukonsepteja. Hamari on kulttuurialan moniosaaja ja myös koulutuksen sekä ohjaustoiminnan ammattilainen.

Näin rakensin PR-tapahtuman tyhjästä – ja opin samalla johtamaan itseäni

Miltä tuntuu järjestää meikkidemo, houkutella paikalle vaikuttajavieraita ja vastata yhteistyökumppaneiden odotuksiin – ilman budjettia? Vastaus: paljon stressiä, tarkkaa suunnittelua ja loputtomasti WhatsApp-viestejä. Ennen kaikkea se opetti minulle, mitä itsensä johtaminen tarkoittaa silloin, kun kukaan ei katso olan yli, mutta kaiken on silti oltava valmista ajallaan ja ammattimaisesti. Rohkea demo, tiukka aikataulu Tuotin maaliskuussa 2025 yhdessä Viveka Tiitolan kanssa MAC Cosmeticsin PR-tilaisuuden Spalt PR Helsinki -toimistolla. Tapahtuman nimi oli Bold & Beautiful Makeup Masterclass, ja se kokosi yhteen vaikuttajia, median edustajia ja meikkifaneja naistenpäivän etkojen hengessä. Suunnitteluaikaa oli vain kolme viikkoa. Sinä aikana loimme sisältökonseptin, laadimme aikataulut ja someohjeistukset, suunnittelimme visuaalisen ilmeen ja koordinoimme kaiken tilasta tarjoiluun ja mallista kuvaajaan. Kaikki toteutettiin ilman varsinaista budjettia – hyödynsimme tunnetun brändin vetovoimaa näkyvyyden ja portfoliohyödyn pohjana. Vastuuta ilman pomoa Oma roolini painottui kenttätyöhön ja tuotannon yksityiskohtien hallintaan. Vastasin muun muassa vieraiden vastaanotosta, somesisältöjen toteutuksesta ja tapahtuman aikataulutuksesta. Vaikka tuottajia oli kaksi, käytännössä jokaisen oli johdettava omaa työtään itsenäisesti. Siinä auttaa vain selkeä tapahtuman rakenne ja jatkuva tilanteen seuraaminen. Opin priorisoimaan: mikä on olennaista nyt, mikä voi odottaa. Opin myös sanomaan ääneen, kun tarvitsin apua – ja toisaalta luottamaan siihen, että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Käytin tuotannon tukena Google Driveä, WhatsAppia ja vanhaa kunnon tehtävälistaa. Pienessä tuotannossa hyvät työkalut eivät ole luksusta vaan elinehto. Kiire kasvattaa, jos sen antaa PR-tuotannossa ei voi jäädä odottelemaan ohjeita. Jokainen tiimin jäsen oli mukana omasta tahdostaan – ei palkan, vaan kokemuksen ja näkyvyyden takia. Se vaatii kunnioitusta, läsnäoloa ja hyvää johtamista. Myös itsensä johtamista. Tämä projekti kirkasti minulle sen, mihin haluan tulevaisuudessa panostaa: olla osa tuotantoja, joissa tehdään tiimityötä ja pidetään kiire kulisseissa. Tuottajana haluan olla se, joka pitää langat käsissään, mutta ei sido muita niihin.

Ekologisen näyttelymatkan suunnittelu

http://keskellä%20kuvaa%20on%20metsän%20läpi%20kulkeva%20polku

Sain mahdollisuuden toimia suomalaisen kuvataiteilijan assistenttina näyttelymatkalla ulkomaille, ja olin tästä luonnollisesti kovin innoissani! Osana tehtäviäni taiteilijan assistenttina kuului budjetin valmistelu avustushakemukseen. Budjettia varten kartoitin mahdollisimman ekologisia ja taloudellisia tapoja matkustaa näyttelykohteeseen. Kestävien tuotantojen toteuttamisessa matkustamisesta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt ovat yksi suurimmista haasteista, joten oli kiinnostavaa perehtyä siihen tarkemmin. Tässä kirjoituksessa jaan havaintojani ja vinkkejäni ekologisen näyttelymatkan suunnittelusta. Ensimmäisenä niistä se, että kestävässä matkustamisessa on hyvä muistaa, että täydellisyyttä on turha tavoitella, mutta parempia valintoja voi aina tehdä. 1. Onko matkalle todella tarvetta? Kulttuurituottajana tiedostan, että taiteen tekeminen ja esittäminen eivät ole irrallisia ympäristöstä. Matkustaminen taiteen ja kulttuurin vuoksi voi siis olla hyvin perusteltua. Näyttelyn järjestelyitä suunniteltaessa on kuitenkin hyvä miettiä etukäteen mikä on matkustamisen todellinen tarve. Olisiko esimerkiksi mahdollista lähettää pelkät teokset näyttelyyn ja taitelijan itse osallistua vain etänä videotervehdyksen tai kirjeen kautta. Vaikka läsnäolo koettaisiinkin tärkeäksi näyttelyn onnistumisen kannalta, pelkästään vaihtoehtojen miettiminen auttaa pohtimaan matkan merkitystä ja tarpeellisuutta tarkemmin. 2. Valitse kestävin mahdollinen matkustusmuoto Kun päätös matkasta on tehty, seuraava askel on etsiä vähäpäästöisin kulkutapa. Junalla matkustaminen on moottorikäyttöisistä kulkuneuvoista ekologisin tapa matkustaa, joten sitä kannattaa suosia bussin tai lentämisen sijaan. Maata pitkin matkustaminen vie kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa kuin lentäminen, joten matka tulee suunnitella tarkoin projektin aikataulu huomioiden. Hyödynnä matkustamiseen käytetty aika esimerkiksi työskentelyyn. Voisiko matkasta tuottaa sisältöä näyttelyyn tai näyttelyn markkinointiin? 3. Huomioi kestävyys myös teoslogistiikassa Selvitä onko mahdollisuuksia yhteiskuljetuksiin muiden taiteilijoiden kanssa, mikäli kyseessä on yhteisnäyttely. Hyödynnä teosten pakkaamisessa kierrätettyjä ja uusiokäytettäviä materiaaleja. Suosi teoskuljetuksia tarjoavista toimijoista niitä, jotka ovat sitoutuneet kestäviin toimintatapoihin. Ekologisista ratkaisuista kannattaa myös suoraan kysyä toimijoilta tarjouspyyntöä tehdessä. Vaikka vaihtoehtoja ei nyt olisi tarjolla on kysynnän lisääntyminen houkutin tehdä muutoksia yrityksen toimintaan. 4. Majoitu vastuullisesti, ajattele paikallisesti Kartoita majoitusta etsiessäsi toimijat, jotka ovat sitoutuneet ympäristöystävällisiin toimintatapoihin, kuten uusiutuvan energian käyttöön, kierrätykseen ja kasvisruokaan. Huomioi matkustamisessa ekologisen kestävyyden lisäksi myös muut kestävyyden ulottuvuudet ja suosi paikallisia toimijoita kansainvälisten ketjuhotellien ja -ravintoloiden sijaan. 5. Viesti valinnoista avoimesti ja inspiroivasti Ole muutoksen edelläkävijä! Kerro ekologisista ratkaisuista, ole valmis juttelemaan ja neuvomaan muita, vie kestävyyden ilosanomaa eteenpäin. Vastuullisuuden ei tarvitse olla vain tuotannollinen taustatekijä vaan sen voi nivoa osaksi näyttelyn tarinaa. Näyttelymatkan toteuttaminen lopulta kuitenkin kariutui, kun siihen haettua avustusta ei myönnetty. Opin kuitenkin paljon jo pelkästä suunnitteluvaiheesta ja pääsin projektin myötä olemaan mukana myös Suomessa järjestetyissä näyttelyissä. Ekologinen matkustaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, kompromisseja ja välillä myös epämukavuutta. Mutta se tuo myös syvyyttä ja merkityksellisyyttä työhön. Kulttuurituottajana haluan olla mukana rakentamassa alan uutta suuntaa. Sellaista, jossa kulttuuria ja taidetta tuotetaan, mutta ei planeetan kustannuksella. Jokainen valinta on mahdollisuus vaikuttaa.