Company Kate & Pasi: Kansainvälistä nykysirkusta

4.2.2025

Kuva Company Kate & Pasin teoksesta Kulinaarikaaos. Kuva sekaisesta keittiöstä, jossa Kate seisoo käsillään pöydällä Pasi häntä tukien. Akrobaatiella on kokinvaatteet päällä. Kuva: Kai Kuusisto.

Company Kate & Pasi on helsinkiläinen, Suomen mittakaavassa hyvin paljon kansainvälisesti esiintyvä nykysirkusryhmä. Viralliselta nimeltään KP Cirque Production Oy perustettiin vuonna 2016 pariakrobaattien Katerina Repponen sekä Pasi Nousiainen toimesta kasvavan kiertuetoiminnan rinnalle. Alun perin ryhmä on esiintynyt yhdessä jo vuodesta 2010. Viimeisen viidentoista vuoden aikana ryhmä on Suomen lisäksi esiintynyt 26 maassa, ja viime vuonna 2024 heidän esityksensä keräsivät yli 23 000 katsojaa. Esityskertoja oli yhteensä 101, joista Suomessa 25 ja ulkomailla 76.

Ryhmä on toiminut koko viisitoistavuotisen taipaleensa kahdestaan, ilman tuottajaa. Työtahti on ollut huimaa, kun esiintymisten lisäksi taiteilijoiden arkeen kuuluu muun muassa myynti, markkinointi, laskutukset, avustushakemukset, treenitilojen metsästäminen ja residenssihaut. Halusin hypätä ryhmän avuksi osa-aikaisena tuottajana, sillä uskon heidän tekevän valtavan merkityksellistä työtä suomalaisen nykysirkuksen ja ylipäänsä esittävän taiteen eteen, etenkin viemällä sitä ulkomailla. Ryhmä myös tekee sitä äärimmäisen saavutettavasti, sillä suurin osa heidän keikoistaan on katuesityksiä. Suomessa he ovat myös järjestäneet jo useamman vuoden suuren suosion saavuttanutta leikkipuistokiertuetta, jossa he kiertävät esiintymässä leikkipuistoissa kesäisin.

Työnkuvani tuottajana

Projektini alkaessa olin kerennyt työskennellä ryhmän jo satunnaisesti puolen vuode ajan. Nyt projektin tavoitteena oli tehdä työstäni suunnitellumpaa sekä huolitellumpaa.

Isoimpana kokonaisuutena tein ryhmän kotimaan sekä ulkomaiden myyntiä. Uutena tuottajana kentällä tämä näyttäytyi äärimmäisen vaikeana. Nykysirkuksen myynti perustuu käytännössä vain ja ainoastaan luotuihin suhteisiin. Vaikka markkinointi olisi kuinka toimivaa, aiemmat suhteet ja yhteistyöt ovat avain asemassa. Pyrin siis luomaan kontakteja sähköpostitse ja puhelimitse samalla toivoen, että joku haluaisi ostaa palveluitamme.

Esittävän taiteen myynnissä tiedon välittäminen potentiaaliselle ostajalle täytyy tapahtua jouhevasti ja tiiviisti, joten laadin ryhmälle myös jaettavia PDF-dokumentteja heidän eri teostensa teknisistä ja mainonnallisista vaatimuksistaan.

Esittävä taide ei toimi Suomessa, eikä käytännössä missään muuallakaan omavaraisesti. Täten siis avustushakemusten tekeminen kuuluu Company Kate & Pasi:n laisen ryhmän arkeen. Näitä sain kirjoitella kyllästymiseen asti, ja niistä onneksi muutama menikin läpi.

Oppimiseni

Opin projektin aikana aivan valtavasti. Pääsin kurkistamaan, miltä aktiivisesti ulkomailla kiertävän nykysirkusryhmän arki näyttää, ja mitä kaikkia asioita heidän työhönsä liittyen tulee huomioida. Kiinnostukseni alaa kohtaan oli jo erittäin korkealla ennen projektia, mutta takuu varmasti kasvoi entisestään. Opin minkälaista ammattimaisen sähköpostiviestinnän tulee olla, ja minkälaisia eri sidosryhmiä tämän kaltaisella ryhmällä voi olla. Opin kuvaamaan nykysirkusta taidemuotona uudenlaisilla tavoilla tehdessäni avustushakemuksia. Olen valtavan kiitollinen Katelle ja Pasille, että sain toteuttaa projektini heidän kanssaan. Toteutin projektini ollessani 2.–3. vuotinen kulttuurituotannon opiskelija, ja koin tähän ajankohtaan mennessä saaneeni koulusta kaiken sen tiedon, jota tarvitsin projektin aikana.

Eemeli Auvinen, kulttuurituottajat 2022

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi Peruuta vastaus

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi 2025

13.2.2026 Tulevaisuuden tuottajat

Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi (TYFO) on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan koonnut yhteen työllisyyskentän asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät eri puolilta Suomea. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen – ei vain siksi, että se keräsi ennätyksellisen määrän uusia kohtaamisia alan asiantuntijoiden sekä organisaatioiden välillä, vaan myös siksi, että sain kunnian toimia tapahtuman vastuutuottajana. Seuraavaksi avaan projektin speksejä sekä niitä havaintoja, jotka haluan viedä mukana seuraaviin tuotantoihin. Kurkataan myös kulisseihin! Mistä kaikki alkoi – ja keitä mukana oli? TYFO 2025 järjestettiin marraskuussa Hotelli Vantaalla yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin, Suomen Kuntaliiton sekä Vantaan kaupungin kanssa. Oma roolini vastuutuottajana oli iso kokonaisuus sisältäen tehtäviä laajalla skaalalla. Huolehdin esimerkiksi tiimityöskentelystä ja sen johtamisesta, tuotannon aikataulutuksesta ja markkinoinnista. Valitsin tapahtumapaikan, organisoin teknisen toteutuksen ja tein tila- ja cateringvaraukset. Tapahtumaprojekti kestää tyypillisesti noin 1,5 vuotta – ja se todella näkyy: onnistunut kokonaisuus syntyy vain pitkäjänteisestä suunnittelusta ja tiiviistä yhteistyöstä. Valtakunnallinen työllisyysfoorumi 2025, keskustelu. Kuva: Pinja Kiviranta Ennätysmäärä kohtaamisia & tunnelma oli katossa Tapahtuman keskeisiä tavoitteita olivat: Tuoda ihmisiä ja organisaatioita yhä enemmän yhteen keskustelun äärelle Tarjota laadukas ja ajankohtainen ohjelmakokonaisuus Luoda rento sekä avoin tunnelma tapahtumapäiviin Tulokset puhuvat puolestaan: osallistujamäärä nousi n. 30% viime vuodesta, tapahtumapäivät olivat täynnä puheensorinaa sekä uusia kohtaamisia, ja palaute oli positiivista. Anonyymin palautekyselyn mukaan väite "Tapahtuma oli kokonaisuutena onnistunut" sai keskiarvon 4,4/5. Erityisesti tunnelmaa kiiteltiin: “Ilmapiiri oli haastavista aiheista huolimatta innostunut ja eteenpäin katsova.” Kestävä kehitys tapahtumatuotannossa – pienistä valinnoista isoihin periaatteisiin FCG:llä kestävä kehitys näkyy konkreettisesti tapahtuman toteutuksessa. Ekologinen näkökulma konkreettisilla valinnoilla: Tarvikkeita ja muistiinpanovälineitä tilattiin vain tarpeeseen, tarjoilut mitoitettiin hävikin minimoimiseksi, tapahtumapaikan kierrätysjärjestelmä hyödynnettiin täysimääräisesti. Sosiaalinen kestävyys puolestaan kulkee jo arvoissamme mukana: Tapahtumissa noudatamme turvallisen tilan periaatteita, joihin jokainen osallistuja sitoutuu. Viestimme etukäteen siitä, että jokainen on tervetullut omana itsenään. Mahdollisiin häirintätilanteisiin puututtaisiin välittömästi (niitä ei onneksi esiintynyt). Taloudellinen kestävyys pelaa myös isoa roolia tapahtuman onnistumisessa: Budjetti suunniteltiin huolellisesti ja sitä seurattiin aktiivisesti. Resurssit mietittiin tarkoin, jotta voidaan luoda laadukas ja kestävä tapahtuma. Kokonaisuutena kestävä kehitys on siis sisäänrakennettu osa projektia ja siitä olen ylpeä! Nämä teemat tulevat olemaan varmasti yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, joten erityisesti näitä oppeja tulen kantamaan mukana jatkossakin omissa tapahtumatuotannoissa! Niihin kulisseihin! Tuottajana haluan pitää langat aina käsissäni, mutta todellisuudessa kaikki ei ole aina itsestä kiinni. Kuhinaa voivat aiheuttaa lukuisat esiintyjät presentaatiomateriaaleineen tai yllättävät ongelmat tapahtumapaikan ilmastoinnin kanssa. Verhojen takana kuhisee aina, mutta tässä tapahtumassa hyvin vähän, vaikka edellisenä iltana vielä puolen yön jälkeen läppäri kävi kuumana. Loppukaneetiksi voin todeta, että tästä projektista jäi paljon oppeja, kokemusta sekä kasa ihania muistoja, joita voin kantaa mukanani. Nyt katseet on jo käännetty vuoden 2026 toteutukseen, jolloin suuntaamme Ouluun! Karoliina Pesonen / Tapahtumatuottaja / Kulttuurituotannon vuosikurssi 2024

Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua

11.2.2026 Tulevaisuuden tuottajat

Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet. Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Esiin nousi muutama konkreettinen huomio: Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan. Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu. Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta. Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022

Markkinointia opiskelijoiden teatteriproduktiossa – METKAn Speksi 2025

http://Speksin%20haalarimerkit,%20käsiohjelma%20sekä%20digitaalinen%20juliste%20Arabiasalin%20ulkopuolella%20juuri%20ennen%20näytöstä.

5.2.2026 Tulevaisuuden tuottajat

METKAn Speksi on korkeakouluopiskelijoiden järjestämää interaktiivista improvisaatioteatteria, jota on höystetty musiikki- ja tanssiesityksillä. Produktio on vuoden mittainen projekti, jossa on mukana noin 70 osallistujaa. Lopputuloksen pääsee näkemään syksyisin Metropolian Arabian kampuksen Arabiasalissa. Toimin METKAn Speksin markkinointivastaavana osana kahdeksan hengen markkinointitiimiä. Tiimiä johdettiin kahden vastaavan voimin, ja tavoitteena oli lisätä tapahtuman tunnettuutta, kasvattaa lipunmyyntiä sekä kehittää ja ylläpitää Speksille tunnistettavaa ja kiinnostavaa brändiä. Markkinointivastaavan rooli käytännössä Työnkuva markkinointivastaavalla oli laaja ja monipuolinen. Aloitimme projektin laatimalla markkinointivastaavien kesken markkinointisuunnitelman ja kokosimme ympärillemme tiimin, jolla olisi tarvittavaa osaamista ja riittävät resurssit markkinoinnin toteuttamiseen. Tiimi koostui lopulta kahdesta vastaavasta, kahdesta markkinointiassistentista, kolmesta kuvaajasta sekä yhdestä graafikosta. Heti projektin alkupuolella pääsin myös mukaan suunnittelemaan näytösten visuaalista ilmettä yhdessä muiden off-stage-vastaavien kanssa. Tällä varmistuttiin siitä, että markkinointi, graafinen suunnittelu ja itse näytökset kulkevat heti alusta asti samassa linjassa. Koska opiskelijaproduktioille tyypilliseen tapaan markkinointibudjetti oli rajallinen, suunnittelu vaati luovia sekä kustannustehokkaita ratkaisuja. Suurin panostus markkinoinnissa kohdistui sosiaaliseen mediaan, erityisesti Instagramiin, Facebookiin ja TikTokiin. Lähdimme suunnittelemaan ja rajaamaan erilaisia sisältöideoita kutakin kanavaa kohden. Olin itse päävastuussa TikTok-sisällöntuotannosta. Siellä pääsin tuottamaan humoristisia ja helposti lähestyttäviä videoita, osallistumaan pinnalla oleviin trendeihin ja soveltamaan niitä luovasti osana speksin markkinointia. Yksi paljon aikaa vievä kokonaisuus oli yritysyhteistyön koordinointi. Speksille tämä on tärkeä varainhankinnan muoto lipun- ja oheistuotemyynnin rinnalla. Suunnittelimme kumppaneille markkinointimateriaaleja ja varmistimme, että yhteistyö palvelee hyvin molempia osapuolia. Kesäkuussa järjestimme kuvaukset, joissa taltioitiin kaikki työryhmän jäsenet, näytöksen hahmot ja trailerivideomateriaalia. Noin 70 hengen tuotannon kuvausten aikataulutus ja koordinointi opetti paljon ennakkosuunnittelusta, tarkkuudesta ja yhteistyöstä koko produktion kanssa. Lisäksi promotoimme speksiä useissa opiskelijatapahtumissa keväällä ja syksyllä. Itsensä johtaminen Vuoden mittainen produktio vaati pitkäjänteistä sitoutumista. Sen yhdistäminen opintoihin ja muuhun elämään edellytti jatkuvaa aikataulutusta ja tehtävien priorisointia, mikä konkretisoi itsensä johtamisen merkityksen arjessa. Koska kyseessä oli vapaaehtoisuuteen perustuva opiskelijaprojekti, vastuu omasta työpanoksesta korostui entisestään. Projektin aikana huomasin myös, että tiimin johtaminen alkaa yllättävän pitkälle itsensä johtamisesta. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja rajansa, osaa rakentaa ympärilleen oikeanlaisen tiimin ja jakaa vastuuta järkevästi. Speksi opetti ennen kaikkea huomioimaan oman jaksamisen: kun oma tekeminen on kestävää, myös koko tiimin työskentely pysyy sujuvana. Mitä speksi antoi? METKAn Speksi oli minulle innostava ja opettavainen kokemus, jossa opin sekä markkinoinnista että itsestäni. Se tarjosi mahdollisuuden kehittää markkinointiosaamista käytännössä, kasvaa tiiminvetäjänä ja kokeilla luovia ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Markkinointivastaavana opin paljon tiimityöstä, vastuunkannosta, ongelmanratkaisusta ja ennen kaikkea itsensä johtamisesta. Projekti vahvisti kiinnostustani markkinointiin ja antoi konkreettisia valmiuksia tulevia työ- ja harjoittelupaikkoja varten. Vielä jälkikäteen on hauskaa ja palkitsevaa katsella somekanavista, mitä kaikkea tiimimme sai aikaiseksi. Emmi Kovalainen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Sirkkaa lautaselle ketterästi – yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta

Lähikuvassa ruoka-annoksia, kokin kädet ja lusikka

9.2.2022 Tikissä

Omistan puolet pienestä elintarviketehtaasta, jossa prosessoidaan ja valmistetaan muun muassa hyönteisruokia, eli kotisirkkoja ja jauhomatoja. Mielestämme tuotteemme ovat aivan mahtavia ja rakennamme koko ajan uusia tuotteita ammattitaitoisten kokkiemme toimesta. Oikeastaan olen aika ylpeä koko tiimissämme! Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kuitenkin riskialtista. Emme voi ennalta varmuudella tietää, aukaiseeko kuluttaja kukkaronnyörit tuotteillemme tai ottaako ravintolat tuotteemme ruokalistoilleen. Kerron tässä blogimerkinnässä, minkälaisen ratkaisun kehitimme tuotekehityksen ja myynnin tueksi. Kansainväliset asiakkuudet ja myyntikanavat Asiakkaita näille tuotteille on Briteissä, Saksassa, Tsekeissä, Ruotsissa ja myös Suomessa. Sirkkojen myynti tapahtuu Suomessa ja Saksassa pääosin Amazonin ja oman verkkokaupan kautta. Saksassa tuotteet ovat myynnissä myös Kauflandilla ja Tsekeissä yhteistyökumppanin tuotelistoilla. Kehitystyön alla on ollut myös muita ruokavalmisteita ja juomia. Olen myös palkkatyössä, joten työskentelyni tehtaalla tapahtuu tarvittaessa iltaisin ja joskus myös viikonloppuisin. Osa tuotteistamme on myynnissä kaikissa Suomen Ruohonjuurissa ja muutamassa K-kaupassa sekä useassa ravintolassa. Yrittäjän lusikka mestarikokkien sopassa Tuotteiden jatkuva kehittäminen on tärkeää ja mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen jatkuvasti muutoksessa olevassa ruokien makumaailmassa. Tiimissämme ovat lisäkseni Michelin-kokki Jouni Toivanen sekä Ravintolakoulu Perhon opettajakokki Jarmo Liimatainen. On huikeaa seurata ammattilaisten työtä, vaikka maallikkona tekisinkin monta asiaa toisin. Tuotekehitys siis toimii ja uusia tuotteita rakennetaan ja ideoidaan jatkuvasti. Olen huomannut, että ravintola-alan ammattilaisten makuaisti ja kyky tunnistaa erilaisia makuvivahteita on aivan eri luokkaa verrattuna esimerkiksi omaan makuaistiini. Tämä vajavaisuuteni tuo usein esille ongelmia, kun arvoimme uusien tuotteiden mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa muiden tuotteiden kanssa - en tunnista kaikkia ruuan maun vivahteita ja olenpa usein täysin eri mieltä tuotteista. Paljon on ollut juomia ja ruokia, joista en pidä lainkaan. Uudet tuotteet nielevät rahaa Uuden tuotteen lanseeraaminen on kallista. Tuotteen tekemisessä on useita eri osa-alueita, muun muassa: suunnitellaan tuote ja sen reseptiikka etsitään sopiva pakkaus kuvataan tuote ja annokset suunnitellaan pakkauksen ulkoasu (etiketti) tehdään viranomaismääräyksen mukaiset raaka-ainelistaukset mietitään laajempi valmistusprosessi testataan pakkausmetodit rakennetaan pakkaus- ja valmistuslinjasto kokeillaan opitaan virheistä Virheet korjataan ja lopulta viedään ravintoloille maistiaiset, tehdään kauppaketjujen ostajille markkinointiin näyte-erät. Lanseeraukseen kuuluu muitakin vaiheita, yhdessä nämä vievät aikaa ja rahaa merkittävästi. Omien arvioiden mukaan meiltä kuluu yli 10 000 euroa yhden uuden tuotteen ja siihen liittyvän palvelun rakentamiseen. Siltikään meillä ei ole varmuutta, ottavatko ravintolat tuotteemme osaksi omia ruokalistojaan ja pitävätkö kuluttajat tuotteesta. Menestymisen ennustaminen on todella vaikeaa. Tuotekehityksen purevinta kritiikkiä ei saa ystäviltä Etsimme ratkaisua uusien tuotteiden menekin ennakoitavuusongelmaan. Aloitimme koemaistatuksilla perhe- ja ystäväpiirissä saadaksemme palautetta tuotteista. Palaute oli aina pääosin positiivista, mikä ei yllättänyt. Kukapa sitä ystävän tai perheenjäsenen tuotteita haukkuisi. Totesimme, että palautteen kerääminen tuttavapiiriltä on tärkeää, mutta ei anna oikeaa kuvaa siitä ollaanko tuotetta valmiita ostamaan. Olimme edelleen saman ongelman äärellä. Asiakkailla testaamalla valikoidaan tulevaisuuden hittituotteet Pohdimme asiaan ratkaisua ja päätimme testata uutta lähestymistapaa. Siihen kuului digitaalista markkinointia ja palvelua yhdistettynä tehtaanmyymälään, jossa ravintoloitsijat ja kuluttajat pääsevät tutustumaan tuotantoprosessiin ja ostamaan sekä maistamaan uusia tuotteita ja antamaan suoraa palautetta tuotteista. Kaikki tämä vielä korona-aikana, huh. Päätimme aukaista keväällä 2021 tehtaanmyymälän keskiviikkoiltaisin. Sitä markkinoitiin myymälää fyysisesti tehtaan lähellä olevissa Facebook-ryhmissä ja Instagramissa, sekä luonnollisesti yrityksen omissa sosiaalisen median kanavissa. Ensimmäiseen aukioloon emme ehtineet edes hankkia maksupäätettä, vaan toimimme käteisellä ja omilla Mobilepay-tileillä. Kuittivihon ehdin sentään käydä kirjakaupasta ostamassa sekä hankkia tukusta maistatuslusikat ja myyntirasiat. Etikettejä ei ollut, vain tuoteluettelo sekä raaka-ainelistat. Jännityksellä odotimme, tuleeko kukaan käymään. Onneksi meillä oli muutakin tekemistä tuolle illalle, joten toimettomina emme joutuisi paikalla olemaan. Olimme asettaneet tavoitteeksi viisi asiakasta ja 50 euron liikevaihdon, ensimmäinen kerta on ensimmäinen, eikä liikaa odotuksia voinut olla. Pidimme myymälää auki kello 17-20 ja myymälässä kävi yli kymmenen asiakasta. Liikevaihtoa kertyi parisataa euroa. Maistatimme tuotteitamme ja saimme rehellistä palautetta! Asiakkaat ostivat tuotteita maistatuksen jälkeen. Lisäksi saimme ravintolatilauksen muun muassa kuusenkerkkäpestosta. Asiakaspalautteesta tuoteperheeksi Valmistimme tehtaanmyymälään jatkuvasti uusia tuotteita asiakkaiden maistettavaksi. Päätimme tehdä nopeita kokeiluja ja päättää saadun palautteen perusteella, mihin tuotteisiin panostamme enemmän. Tuotteita syntyi laidasta laitaan, eksoottisimmasta päästä mainittakoon chilimaustettu jauhomato, muurahaissuola, savusuola ja kultasirkka. Testasimme asiakkailla lukuisia tuotteita, muun muassa nokkosista valmistettua superpestoa, horsmista valmistettua Kimchiä, grillivoita, vanilijasimaa ja raperperimansikkamehua. Saatu palaute on ollut koko ajan suoraan lompakolla tehtyä. Asiakkaat ostavat niitä tuotteita mistä pitävät. Kokemusta kertyy tehtaanmyymälän kautta, jota ei edelleenkään ole mainostettu muualla kuin Facebookissa ja Instagramissa. Saadun palautteen mukaisesti kehitimme Cultur-tuoteperheen, joka on nyt myynnissä kuluttajille kaikissa Suomen Ruohonjuuri-myymälöissä. Ensimmäinen toimituserä yli 1000 purkkia ja ravintolat käyttävät tuotteita mukavasti. Vaniljasimatilaukset ovat Vappua 2022 varten valmiina ja Chilimaustetut jauhomadot ovat hitti Tsekeissä. Kokeilu kannatti selvästi, olemme laajentamassa tuotantoa. Tuotekehitystä Virittämö 2.0 -hankkeen tukemana - tule mukaan! Meillä Metropoliassa on paljon käytännön kokemusta ja teoreettista osaamista tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 -hanke on tehty sinua varten, jotta voisit digitalisoida omaa prosessiasi ja kehittää tuotteitasi yhä paremmiksi ja paremmin myyviksi. Virittämö-hanketta rahoittaa Euroopan unioni, Uudenmaan liitto ja Päijät-Hämeen liitto. Tule mukaan virittämään oma tuotteesi/palvelusi, käytössäsi on rautainen ammattitaito. Kirjoittaja Otto Härkönen (Di, AmO, Kho) toimii lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hän on yrittäjyys ja johtaminen -alueen teemavastaava. Otto toimii Tuote- ja palveluvirittämö ja Oona2.0 hankkeissa asiantuntijana. Oton intohimoja ovat yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien sparraus. Hän on myös Itä-Helsingin yrittäjien hallituksessa oppilaitosvastaava.

Projektipäällikkö jyrää kaikki?

26.2.2019 Tikissä

Meillä kaikilla on oma tapamme toimia ja olla työrooleissamme. Useimpien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden parissa työskentelee ihmisiä eri organisaatioista. Hankkeet ovat määräaikaisia, ja hankkeessa työtä tekevä tiimi syntyy määräajaksi. Projektia vetämään nimetään projektipäällikkö. Projektipäällikön roolin ennakko-odotukset Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat eri vaiheissa rahoittaja, ohjausryhmä, projektin työntekijät ja kumppanit, sekä projektin sidosryhmien edustajat. Miellämme päällikön roolin kukin omasta näkökulmastamme. Eri aloilla projektityö käsitetään eri tavoin. Ennakko-odotukset projektipäällikön roolista ja projektin toteuttamistavasta voivat kummuta kunkin mukana olevan aiemmista kokemuksista. Samoin oletukset ensikertalaisen tai kokeneemman projektipäällikön kyvykkyydestä hoitaa tehtävänsä voivat olla hyvin vahvoja. Näiden oletusten läpikäynti yhdessä, projektin alkaessa, saattaa edistää yhteistyön mielekästä käynnistymistä. Projektipäällikkönä toimimisen perusedellytykset Onko hyvä projektipäällikkö hankkeen itsepäinen veturi vai joukon kapteeni? Keskittyykö hän käytännön suorituksiin, vai katseleeko vielä pitemmälle, hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan? Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa olla projektipäällikkö. Kyky toteuttaa projekti alusta loppuun on pääasiallinen tehtävä. Projektipäällikkönä onnistumisen perusedellytyksiä ovat ymmärrys projektiluontoisesta työskentelystä, jota raamittavat aika, raha ja ihmiset ihmisten johtamisen taidot jokin käsitys aihepiiristä, jota projekti käsittelee, vaikkei hänen tarvitse olla alan erityisasiantuntija perustyövälineiden, kuten sähköisten raportointityökalujen, ymmärrys Osaamistaan voi kasvattaa läpi uran, projektikokemus toisensa jälkeen. Ammattilainen hankkii todisteeksi osaamisestaan vaikkapa projektipäällikön sertifikaatin, jollaisia erilaiset kansainväliset asiaan erikoistuneet organisaatiot myöntävät. Projektipäällikön tulee hankkeen edetessä osata reagoida muuttuviin tilanteisiin sopivalla tyylillä ja edistää hanketta sen tärkeimmät tavoitteet mielessä. Projektipäällikön on hyvä osata ja ymmärtää, tietää paljon muttei kaikkea, kantaa vastuunsa ja jakaa sitä muillekin, viestiä aktiivisesti ja luontevasti. Paineensietokykyäkin tarvitaan. Tiimin rooli projektin etenemisessä Metropolia ammattikorkeakoulussa tehdään vuosittain yli sataa hanketta, joita toteuttavat kymmenet projektipäälliköt. Monet projektipäälliköt ovat vastuussa useammasta kuin yhdestä hankkeesta. Jokainen heistä on oma persoonansa ja kullakin oma tyylinsä viedä projektejaan eteenpäin. Hankkeen onnistumisen kannalta myös projektin työntekijöiden persoonallisuudet ja tekemisen tapa ovat merkittävässä roolissa. Tiimiään ei aina voi valita. Huomioitavaa on myös se, ettei projektipäällikkö aina ole projektityöntekijöiden hallinnollinen esihenkilö. Ihannetilanteessa projektia vetää henkilö, joka kykenee näkemään kokonaisuuden, tekemisen merkityksen ja tulosten vaikutukset niin projektin osallisille kuin laajemmin. Lisäksi hän antaa tilaa tekemiselle, selkeät roolit ja vastuut tiiminsä asiantuntijoille. Tiimin tehtävä on toteuttaa annettuja tehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia ja raportoida projektipäällikölle. Tiimiläisillä voi olla täysipäiväinen tai osa-aikainen työsuhde projektiin. Tiimin sisäinen viestintä on tärkeää, jotta kaikki osalliset pysyvät ajan tasalla projektin etenemisestä. Vahva persoona, vahva työote? Olen työskennellyt hankkeiden viestijänä noin kymmenen eri projektipäällikön kanssa. Jokainen heistä on tuntunut tekevän työtä omana itsenään ja kunkin työtyyli on värittynyt sen mukaisesti. Yhdistävänä tekijänä voi sanoa omien kokemusten pohjalta vain, että tyypillinen projektipäällikkö on varma mielipiteistään, eikä epäröi sanoa ajatuksiaan ääneen. Itse olen toiminut viimeksi seitsemän vuotta sitten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen projektipäällikkönä. Oma tavoitteeni oli taata huipputiimin onnistuminen projektin suorittamisessa. Kaiken avaimena oli avoimuus ja tasavertainen vuorovaikutus, niin tiimin kuin kumppaneidenkin kanssa. Uskon myöskin edustaneeni päällikkötyyppiä, jolla on vahva mielipide. Projektipäällikön vahva mielipide ei muodostu omista mieltymyksistä tai hetken mielijohteesta, vaan perustellusti eri vaihtoehtoja punnittuaan, päällikkö tekee päätöksen. Se ei koskaan ole jyräävä teko, vaan osoitus sitoutumisesta valintaan, joka tukee projektipäällikön näkemyksen mukaan parhaiten projektin etua kokonaisuudessaan. Lukemistoa Erikson, Thomas: Kehnot pomot ympärilläni - miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa? (2019, Atena-kustannus) Kähönen, Päivi: Projektipäällikön osaaminen ja taidot (7.3.2016, Pasaati)

Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna

12.6.2019 Monta muuttujaa

Merkittävä osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla. Monilla heistä on kotimaassa suoritettu korkeakoulututkinto. Kielitaidon tai esimerkiksi omien verkostojen puutteen vuoksi he eivät välttämättä työllisty osaamistaan ja koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Työtä on monilla aloilla paljon tarjolla ja tekijöitä olisi, mutta nämä eivät kohtaa ja näin valtava määrä osaamista valuu hukkaan. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (*3AMK) on mukana Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa. Kyseessä on uusi avaus, jossa pyritään nopeilla toimilla saamaan työvoimapulasta kärsiville aloille maahanmuuttajia. Koulutuksiksi on valikoitunut Haaga-Heliasta myyntityö, Laureasta ravitsemus- ja matkailualan palveluosaaminen ja Metropoliasta kiinteistö- ja rakennusalan esimies- ja asiantuntijatyö. Näillä aloilla työskentelee jo nyt paljon maahanmuuttajia, mutta korkeakoulutetut eivät ole osaamistaan vastaavassa työssä. Taitoa olisi johtotehtäviin asti. 3AMK:n tarjoamissa koulutuksissa pyritään siihen, että opiskelija saa sellaiset tiedot, taidot ja asenteen, joilla pärjää Suomen työmarkkinoilla nimenomaan korkeakoulutasoisissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksessa keskeisessä roolissa on suomen kielen taito, sillä Suomen työmarkkinoilla on vaikea edetä ilman kielitaitoa. Koulutuksesta osa suoritetaan alan yrityksessä käytännön työhön aktiivisesti osallistuen. Alan sanasto ja kielitaito karttuvat parhaiten käyttämällä sitä aidossa työympäristössä. Työpaikoilla on myös loistava tilaisuus verkostoitua. Sen lisäksi, että opiskelijat tutustuvat työelämän edustajiin ja toisiinsa, yhteistyötä tehdään myös eri alojen välillä. Hyviä käytänteitä voidaan oppia ja jakaa yli alojen sekä opettajien että opiskelijoiden kesken. Maahanmuuttajilla on paitsi osaamista myös ymmärrystä erilaista kulttuureista, jota tulisi pystyä hyödyntämään. Yritysmaailmassa vallalla olevan käsitysten, esimerkiksi että vaativaa yritysmyyntiä ei voi tehdä kuin kantasuomalainen, tulisi muuttua. Suomi on rakennemurroksessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kärsitään osaajapulasta. Koulutusten on tarkoitus alkaa syksyllä ja niiden suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suuressa roolissa on yksilöllinen ohjaus. Opiskeluryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Nyt alkavat kolme koulutusta ovat pilotteja, joiden pohjalta toimintaa voidaan myöhemmin laajentaa ja kehittää. Koulutuksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen lisäksi jatkuvan oppimisen palveluissa muutenkin, koska jatkuva oppiminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa vuodesta 2021 lähtien. *3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian välinen liittouma, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. 3AMK:lla on neljä yhteistyöaluetta; oppimistoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys, vaikuttava TKI-toiminta sekä koulutusvienti, jota toteuttaa EduExcellence Oy. 3AMK mahdollistaa sekä opiskelijoiden, että työntekijöiden liikkuvuuden kolmen korkeakoulun välillä. Kirjoittajat: Anu Moisio on 3AMK-liittouman prosessijohtaja. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta yrityksissä tietoliikenteen ja konsultoinnin parissa. Haaga-Heliassa hän on toiminut aiemmin sekä myyntityön koulutusohjelman yliopettajana että opettajakouluttajana. Anu on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Mari Purhonen on vastavalmistunut medianomi Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta. Hän työskenteli 3AMK:n viestintäharjoittelijana kevätlukukauden 2019. Vapaa-ajallaan Mari katsoo elokuvia ja TV-sarjoja.