Vuosi: 2024
Helsinki Biennaalin 2023 purku
Ensimmäisen kerran vuonna 2021 järjestetty Helsinki Biennaali sai toisen editionsa vuonna 2023. Joka toinen vuosi järjestettävä nykytaidetapahtuma järjestetään Helsingin Vallisaaressa sekä HAM Helsingin taidemuseossa. Näiden lisäksi teoksia oli erilaisissa kaupunkitiloissa, kulttuuritaloissa sekä digitaalisissa ympäristöissä. Sain olla töissä Helsinki Biennaalissa maaliskuusta lokakuuhun tuotannon assistenttina. Työnkuvanani oli taiteilijayhteyshenkilönä oleminen, matkojen ja majoituksien varaaminen, tuotantotiimin tukeminen, vieraiden hostaaminen sekä kesän performanssiteosten co-tuottaminen. Biennaalin päätyttyä 17.9. sain olla mukana tapahtuman purussa Vallisaaressa ja siitä tein myös itsenäisen projektini. Purku on konsepti, joka ei ole minulle tällaisessa mittakaavassa tuttu. Monet opiskelijakollegani ovat olleet teinistä asti erinäisillä festareilla vapaaehtoisina ja ovat nähneet ison tapahtuman pakettiin laiton. Itse koin tämän olevan minulle se hetki, kun voin oppia ja tarkkailla miten asiat hoituvat. Purun suunnittelutyö aloitetaan jo hyvissä ajoin resurssien suunnittelulla ja teknisten tarpeiden tilaamisella. Toisin kuin rakennusvaiheessa, purussa on paljon vähemmän liikkuvia osia teoksiin liittyen. Rakentaessa biennaalia monella taiteilijalla saattoi olla ideoita ja viilauksia loppumetreille asti. Nyt motiivit olivat selkeät; puretaan kaikki. Helsinki Biennaalissa oli yhteensä 29 taiteilijaa ja taiteilijakollektiivia. Vallisaaressa teoksia oli 15, joista 7 oli sisätilateoksia. Suurin osa sisätilateoksista sijaitsivat vahoissa ruutikellareissa, yksi teos oli puurakennuksessa. Sain olla mukana teoksen purkamisessa, biennaalin asiakaspalvelun purkamisessa ja inventoinnissa sekä auttaa muissa juoksevissa asioissa niin konservaattoreita kuin teknistä vastaavaa. Tein kokemuksistani biennaalin purussa oivalluksistani kaksi listaa: hyvät jutut ja onnistumiset sekä omituiset jutut ja haasteet. Purun hyvät jutut ja onnistumiset: Kubota. Yksi ihanimmista tyypeistä Vallisaaressa. Tämä pieni mönkijä oli super söpö, hieman kankea, mutta erittäin ahkera. Nilkka suoranakin ajaessa vauhtia kertyi ehkä 20 km/h. Koko kesän saarta kiertäneenä oli ihana päästä paikkoihin kyydillä. Hessulautta. Katajannokan kärjestä lähtee Hessu niminen lautta (älkää kysykö nimen alkuperää). Lauttaan mahtuu muutama rekka ja useita väsyneitä ihmisiä. Tuulen tuivertaessa on ihana katsoa heräävää Helsinkiä lautalta käsin. Ei idiootit vaan ihanat ympärilläni. Parhaista parhain tiimi jatkoi parhaana olemista vielä purussa. Mikä sen parempaa, kuin ottaa kahvi- ja sipsitauko kesken hommien hyvässä seurassa? Ja on aivan ok, jos se kestää vajaa kaksi tuntia? Eikö? Luovutusvoitto. Vallisaaressa oli kesällä monia toimijoita: ravintoloita, seikkailuyrittäjiä, jne. Kun asiakasvirrat vähenivät ja saari alkoi pakkaamaan itseään kasaan, putkahti hyvän tahdon eleitä sieltä täältä; tarjosimme roskalavojamme muille, saimme hyvällä alennuksella vohveleita sekä ilmaisia juotavia. Saarella ihmiset ovat muutenkin erilaisia; kaikki moikkaavat ja tarjoavat omastaan, perin omituista… Purun omituiset jutut ja haasteet: Ötökät. Onko saarilla tavallista enemmän ötököitä? Siltä vaikutti. Ulkoteokset kuhisivat pieniä torakanoloisia kavereita, lukkeja ja hämähäkkejä. Osa ulkoteoksista purettiin ja kierrätettiin, osa niistä putsattiin konservaattorien toimesta ja lähetettiin takaisin taiteilijalle. Väsymys. Pitkän kesän jälkeen oma jaksaminen oli todellakin kortilla. Normaalisti työpäivä on klo 9–17, mutta purussa auttamaton väsymys alkoi painamaan jo ennen lounasta. Ja niin, raksahommissa lounas syödään jo yhdeltätoista. Geokätkijät. Note to all geokätköä harrastavat: ei kannata laittaa kätköä rakennuksen rappusille oven eteen. Varisinkaan oven, jota käytetään tiuhaan. (Muutama päänkolautus saattoi tulla pahaa arvaamattomille geokätköharrastajille biennaaliin toimesta.)
Sisäisen viestinnän merkitys avustajaroolituksessa
Työskentelin kesällä 2021 Fisher Kingin ja Yleisradion tuottamassa Helsinki-syndrooma -TV-sarjan tuotannossa. Helsinki-syndrooma -TV-sarja on pohjoismainen jännitysdraama, joka yhdistää panttivankitrillerin ja yhteiskunnallisen draaman, ja sen tarkoitus on viedä katsojat mielenkiintoisten ja merkittävien aiheiden pariin. Työnimikkeeni tuotannossa oli avustajaroolittaja. Tehtävääni kuului roolittaa avustajia Helsinki-syndrooma-TV-sarjaan isoja joukkokohtauksia varten. Roolitin yhteensä yli 400 avustajaa kyseiseen tuotantoon. Hankin avustajat ja informoin heille heitä koskevista asioista, jotta he pystyivät osallistumaan kuvauspäiviin luottavaisin mielin. Kuvauksissa 3. apulaisohjaaja otti pääosin koppia avustajista. Avustajaroolittajana toimiminen oli todella mielenkiintoista ja opettavaista. Työtehtäväni vastasi hyvin suunnitelmaani ja ajatuksiani. Sain työssäni uudenlaista vastuuta, josta olin erittäin tyytyväinen, sillä näin pääsin kehittymään työssäni. Syvennyin raportissa sisäiseen viestintään roolituksessa. Sain työkokemuksen ja teorian kautta kattavan käsityksen roolituksesta ja avustajaroolittajan työtehtävän sisällöstä. Roolituksessa etsitään oikeita esiintyjiä oikeisiin rooleihin. Roolittajat hankkivat esiintyjiä niin päärooleihin, sivurooleihin kuin taustanäyttelijöiksikin. Roolittajien tehtävänä on lukea käsikirjoitus, tehdä hahmo- ja avustajapurku, suunnitella näyttelijöihin liittyvä budjetti ja avustajabudjetti sekä tehdä roolihakuilmoitus. Sopivien esiintyjie löydyttyä roolittaja käy sopimusneuvottelut esiintyjien kanssa ja tekee heille esiintyjäsopimukset. Lopuksi roolittaja jakaa esiintyjille kuvauspäivän infot ja kommunikoi tarvittavista asioista heidän kanssaan. Tutustuin raporttia varten sisäisen viestinnän käsitteeseen paremmin, ja hyödynsin keräämääni tietoa osana roolitustyötä. Sisäinen viestintä tarkoittaa elokuva- ja TV-tuotannossa tuotannon eri henkilöiden, tasojen, osastojen ja prosessien välistä viestintää. Se on merkittävä osa roolitustyötä, sillä tuotantoja tehdään aina työryhmän kanssa yhdessä. Roolittaja viestii johdon, esihenkilöiden, alaisten, potentiaalisten esiintyjien kuin valittujen esiintyjienkin kanssa. Hyvällä sisäisellä viestinnällä pystytään motivoimaan työryhmää, luomaan yhteisöllisyyden tunnetta ja vaikuttamaan tuotannossa viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Hyvä sisäinen viestintä on muun muassa avointa, selkeää ja ymmärrettävää. Hyvä viestintä vaikuttaa myönteisesti roolituksen tehokkaaseen etenemiseen. Huomasin työssäni, että hyvällä sisäisellä viestinnällä pääsee jo roolitustyössä pitkälle, joten aion ehdottomasti jatkossakin panostaa työssäni sisäiseen viestintään.
Työpajan järjestäminen virolaistaustaisille nuorille
Tein ensimmäisen itsenäisen projektini Vironkielisen opetuksen seura ry:lle. Koko projektin ideana on järjestää pääkaupunkiseudulla 12–16-vuotiaille virolaistaustaisille nuorille neljän tunnin verran maksutonta ja monipuolista työpajatoimintaa viroksi, kerran kuukaudessa syyskuusta 2023 toukokuuhun 2024. Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden verkostoitua muiden virolaistaustaisten nuorten kanssa, antaa mahdollisuuden oppia uutta tietoa viron kielellä ja harjoitella viroa. Projekti tukee virolais-suomalaistaustaisten nuorten kulttuuri-identiteettiään. Ensimmäinen työpaja järjestettiin syyskuussa 2023 ja osallistujamäärä oli noin 24 nuorta. Työpajan aiheena oli sosiaalinen media. Käsittelimme seuraavia aiheita: eettisen sisällön luominen sosiaalisen mediaan, sosiaalisen median strategia, kyberturvallisuus ja eri ohjelmien käyttö. Halusimme, että työpajassa nuoret pääsisivät kehittämään osaamistaan ja taitojaan käytännön tekemisen avulla. Työpajan vetäjät kutsuttiin Virosta ja osallistujat saivat kielityökaluja eri aiheiden käsittelemiseen. Työpaja auttoi kehittämään viron kielen taitoa käytännön toiminnan kautta. Nuorten oli mahdollista luoda verkostoja muiden nuorten kanssa ryhmätöiden kautta. Toimin kyseisen työpajan vastaavana tuottajana, eli hoidin kaikki työt mitkä liittyivät työpajan toteuttamiseen. Lisäksi hoidin markkinointia ja olin vastuussa jälkitöistä työpajan jälkeen, jotta nuoret tulisivat myös seuraavalla kerralla työpajaan Työpajan järjestäminen oli minulle tärkeää, koska olen myös itse virolaistaustainen nuori ja pääsin tapaamaan muita samanlaisia nuoria ja tekemään töitä myös viroksi eli äidinkielelläni. Kelli Piksar Kutu19
Luokkakokous 3 -elokuvatuotanto: Mielenkiintoinen ja opettavainen matka apulaisohjaukseen ja projektinhallintaan
Työskentelin kesällä 2020 Solar Filmsin tuottamassa Luokkakokous 3 - Sinkkuristeily -elokuvan tuotannossa. Kuvaukset järjestettiin kesä-elokuun aikana pääkaupunkiseudulla. Projektin tavoitteena oli tuoda markkinoille ammattitaitoisesti toteutettu kotimainen komedia, joka yltäisi yhdeksi Suomen parhaimmaksi komediaksi. Itse kuvauksien tavoitteena oli tehdä töitä hyvällä, ammattimaisella meiningillä ja saada kiitettävää materiaalia aikaiseksi. Kuvaukset onnistuivat hyvin, ja elokuvan sisällöstä tuli työryhmää miellyttävä kokonaisuus. Esituotannossa työnimikkeeni oli tuotantoassistentti. Autoin tuotantoryhmää projektinhallinnassa, ja minun vastuullani oli myös harjoittelijoiden ja ajoneuvojen koordinoiminen. Keräsin tuotantoon tarvittavia työryhmän tietoja ja hoidin viestintää työryhmän kanssa sekä päivitin tuotantoinfon työryhmälle. Kuvauksissa toimin taas kolmantena apulaisohjaajana. Minulla oli vastuu näyttelijöistä ja avustajista. Kuvauksissa pidin huolen siitä, että näyttelijät ja avustajat olivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tein työsopimuksia avustajien kanssa ja pidin huolen, että he saivat kaiken oleellisen tiedon tuotannosta ja sen kulusta. Syvennyin raportissani apulaisohjaamiseen sekä projektinhallintaan. Teoria yhdessä työkokemuksen kanssa antoi entistä kattavamman käsityksen tuotanto- ja apulaisohjausosastoista. Pohdin töissä ja raportissa paljon elokuvatuotantoa sekä tuotanto- ja apulaisohjausosastoiden työtehtäviä projektinhallinnan kautta. Elokuvatuotanto on aina projekti, joka koostuu eri työvaiheista. Työvaiheet sisältävät suunnittelua, organisointia, johtamista sekä ongelmien ratkomista. Apulaisohjaajat ovat työntekijöitä, jotka hallitsevat elokuvatuotannon kokonaisuutta parhaan lopputuloksen takaamiseksi. Heidän työhönsä kuuluvat monet tuotannon työvaiheet, kuten projektin realistinen suunnittelu eli kokonaistavoitteiden hahmottaminen, aikataulutus, työnmäärän arviointi, budjetointi ja riskianalyysin tekeminen. Heidän tehtävänä on pysyä tuotannon tavoitteessa, annetuissa resurssiraameissa sekä johtaa työryhmää ja vastata työturvallisuudesta kuvauspaikalla. Apulaisohjaajat ovat vahvasti mukana projektin eri työvaiheissa. Tulin töitä tehdessä ja teoriaan tutustuessa siihen tulokseen, että elokuvatuotannon vaiheita kannattaa ajatella projektinhallinnan kautta. Näin kokonaisuuden hahmottaminen on selkeämpää ja jokainen vaihe tulee suunnitelmallisemmin toteutettua. Aion ehdottomasti jatkossa hyödyntää työssäni apulaisohjausosastolla projektinhallinnan työvaiheita.
Kesätapahtumassa tuotantoassistentin hommissa
Olin tuotantoassistenttina järjestämässä Martinus Backstage 2022 - tapahtumaa Kulttuuritalo Martinuksessa. Martinus Backstage pidettiin toista kertaa vuonna 2022 Martinuksen takapihan puistossa 5.–27. elokuuta. Kuukauden pituinen tapahtuma tarjosi ohjelmaa kolmena päivänä viikossa. Tapahtuma keskittyi livemusiikkiin ja lasten ohjelmaan. Martinus Backstage tarjosi upeat puitteet tapahtumassa kävijöille Takapihaan tehtiin urbaani ulkotapahtuma-alue. Tavoitteena oli tunnelmallinen, vähän boheemi takapiha piknikille, esiintyjille ja työpajoille. Esiintymässä merikontista rakennetulla lavalla olivat mm. Arppa, Lyömättömät, Fabe, Ege Zulu, Rosa Coste ja Vahtera. Takapihan tapahtuma-alueella palveli myös Martinus Café terasseineen. Vastuunalueisiin kuuluivat Martinus Backstage -ulkoalueen tapahtumien esituotannossa avustaminen sekä tuotantoassistentin tehtävät tapahtumapäivinä. Tehtäviini kuuluivat esimerkiksi artisti-infon kokoaminen, tapahtumakalenterien päivittäminen, pelastussuunnitelman laatiminen, melulupatiedotteen laatiminen ja jakaminen naapurustoon, artisti-hostauksen suunnittelu sekä tuotantoassistentin tehtävät tapahtumapäivinä. Tehtävissäni pystyin soveltamaan hyvin koulussa opittua tietoja. Jokavuotisessa elokuisessa Martinus Backstage -tapahtumasarjan ytimessä ovat alueen asukkaat, joiden toivotaan joka vuosi kokevan tapahtuma-alue omaksi tilakseen. Perehtyminen lupa-asioihin tapahtumatuotannossa oli minulle täysin uutta. Minulla oli mahdollista oppia, miten tehdään pelastussuunnitelma sekä miten laaditaan meluilmoitus verkkoympäristöön. Lupa-asiat eivät ole aina helppoja, mutta luvat ovat tärkeä osa turvallista ja hyvää tapahtumaa. Artistien houstauksen parissa tutustuin eri artistien raidereihin. Kaikki työtehtävät olivat todella kiinnostavia, koska tapahtumassa esiintyivät myös isommat label-artistit, joiden keikkoja pääsin myös nauttimaan. Julkisessa sektorissa kulttuurin parissa työskentely on hieman erilaista kuin yksityisellä sektorilla. Harjoitteluni aikana sain paljon uutta tietoa siitä, miten kulttuuritaloissa toimitaan. Oli ihanaa tehdä töitä kokeneiden ammattilaisten kanssa ja luoda kivoja elämyksiä myös yleisölle. Kelli Piksar Kutu19