Vuosi: 2019
Ensimmäinen projekti tuottajan kengissä
Pääsemme jo ensimmäisen vuoden loppupuolella tekemään itsenäisen projektin osana kulttuurituotannon opintoja. Ryhmämme opiskelijoiden taustat ovat keskenään hyvin erilaisia ja jotkut ovat olleet jo useasti töissä tuotannon puolella, mutta meille projekti oli ensimmäinen sorttiaan. Valitsimme ensimmäiseksi tuotannoksemme Metropolian Kulttuurituotannon koulutusohjelman promootion eli “Hakupromon”. Tavoitteenamme oli saavuttaa potentiaaliset hakijaehdokkaat ja saada 300 hakijaa palauttamaan ennakkotehtävän. Tuotannon kulmakivet pitivät sisällään sosiaalisen median markkinointia, sisällöntuottoa ja uusien hakijoiden infotilaisuuden. Markkinointi ja sisällöntuotto olivat meille uusia haasteita, joten tässä voi alkaa mietityttämään, että miten selviydyimme projektista ilman minkäänlaista kokemusta? Opintovuoden aikaisemmista kursseista oli tietenkin apua projektissa, mutta koska kyse on opintojen ensimmäisestä itsenäisestä projektista kaikki saavat ohjaajan. Meidän ohjaajinamme toimivat kulttuurituotannon tutkintovastaava Leena Björkqvist ja koulutussuunnittelija Anne Ojala-Soini. He ohjeistivat ja auttoivat meitä käytännön järjestelyissä, mutta myös luottivat meihin ja saimme hoitaa toteutuksen lopulta hyvin itsenäisesti, joka oli mukavaa, sillä saimme oppia tekemällä. Saimme todella suunnitella, markkinoida, järjestää ja luoda, emmekä joutuneet vain juoksupojiksi, kun muut hoitivat ”tärkeämmät työt”. Eli mitä käytännössä teimme, jotta saimme projektin tehtyä? Alkuun Leena ja Anne kertoivat juuri tähän projektiin liittyvät yksityiskohdat sekä mitä meiltä odotetaan, jonka jälkeen oli aika käydä töihin. Aloitimme yksinkertaisesti aikataulun tekemisestä. Excel-tiedosto täyttyi nopeasti sisällöstä ja päivämääristä. Aikataulun jälkeen siirryimme sisällön suunnitteluun, joka onnistui hyvin ja oli meille luonnollista. Opimme projektinhallinta kurssilla, miten saamme suunnitelmamme päästämme paperille ja sen jälkeen toteutettua realistisesti. Aikataulun ja suunnittelun jälkeen oli aika alkaa tuottaa sisältöä, joka oli hyvän suunnitelman ja luontevan kommunikoinnin myötä sujuvaa. Jokainen projekti koostuu pienistä kokonaisuuksista ja tehtävistä, joiden tekeminen itsessään ei ole vaikeaa, joten toivomme, että mieleenne jää, että vaikka ei ole kokemusta, niin ei kannata pelätä itsenäisiä projekteja tai muutenkaan uusia kokemuksia. Kunhan luottaa itseensä ja jakaa projektin hallittaviin kokonaisuuksiin sekä kommunikoi avoimesti, selkeästi ja tarpeeksi usein selviytyy projektista kuin projektista. Erika Laakkonen & Lumi-Emilia Kallionpää
Vilkaisu hankemaailmaan
Olimme mukana järjestämässä Audience Segmentation System in European Theatres eli ASSET-hanketta. ASSET on EU-hanke, joka on suunniteltu teatterialan ammattilaisille. Siinä on mukana 20 maata ja tarkoituksena on opettaa teatterialan ammattilaisia hyödyntämään yleisötutkimuksen koulutuksessa kerättyä dataa. Jokaiseen maahan järjestetään seminaaripohjainen koulutus alan ammattilaisille, jonka jälkeen he alkavat hyödyntää oppimaansa datan käsittelyssä ja raportoivat siitä takaisin hankkeelle. Projekti tulee itsessään päätökseen vasta vuonna 2021, joten olimme mukana vain järjestämässä Suomen seminaaripäivän. Seminaaripäivää varten järjestimme kahvituksen sekä laitoimme Arabian kampuksen tilat päivään sopiviksi. Seminaariin osallistui 25 teatterialan ammattilaisista. Päivä koostui kolmesta koulutusosiosta, jotka sisälsivät luentoja ja pienryhmissä tehtäviä harjoituksia yleisötyöhön liittyen. Seminaarin kouluttajat, Jonathan Goodacre ja Daniel Cowley saapuivat Suomeen Lontoosta. Tehtävämme oli opastaa ja huolehtia kansainvälisistä vieraista heidän ollessaan suomessa. Selvitimme esimerkiksi valmiiksi julkisen liikenteen aikatauluja ja hankkeen budjettiin sopivat hostellit. Olimme kouluttajiin yhteydessä sähköpostin välityksellä ennen ja jälkeen tapahtuman ja huolehdimme että kaikki sujuu aikataulussa ja hyvin. Saimme paljon positiivista palautetta tapahtumapäivästä. Myös kansainväliset vieraamme olivat erittäin tyytyväisiä järjestelyihin. Mirka Olkkola & Maaria Sainio
Tanssikoulun kilpailukoordinaattorin ajankäyttö hallintaan
Olen toiminut tanssin opettajan työssä jo lukion puolivälistä saakka aina vuodesta 2013 alkaen. Viime syksynä aloitin opettamisen lisäksi työn tanssikoulumme kilpailutoiminnan koordinaattorina. Tanssikoululla jolla työskentelen kilpailukoordinaattori on roolissaan organisoija ja fasilitoija, joka suunnittelee, järjestää ja viestii kaiken tanssikilpailutoimintaan liittyvän toiminnan tanssikoulun sisällä. Kilpailutoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kansallisella tasolla FDO Ry:n eli Finnish Dance Organisationin alla kilpailemista kansainvälisen järjestön IDO:n (International Dance Orgnaisationin) määrittelemien lajien alla. Tanssilajit joissa kansallisella tasolla kyseisen yhdistyksen alla kilpaillaan ovat Performing Arts, Street- tanssi, Disco-tanssin sekä Latino- Show-tanssin. Oli luontevaa laatia tarpeellinen ja itsensä johtamista kehittävä työkalu työhöni viimeisenä itsenäisenä projektina. Laadin tanssikoulun kilpailukoordinaattorille vuosikalenterin sekä kirjoitin käsikirjan, joka avaa tiiviistetysti kilpailukoordinaattorin työn eri osa-alueita ja ajoittumista työvuoden eri osiin. Käsikirja on kirjoitettu tukemaan vuosikalenteria ja auttaa tulkitsemaan kalenterin tapahtumia. Vuosikalenterin ja käsikirjan yhdistelmän oli tarkoitus helpottaa työssä aikatauluttamista ja jakaa työmäärä tasaisesti vuoden jokaiselle viikolle. Laadin vuosikalenterin ennen kaikkea itselleni työkaluksi kehittämään työntekoani suunnitelmallisempaan ja jäsennellympään suuntaan. Samalla laadin vuosikalenterin tueksi käsikirjan kilpailukoordinaattorin työn eri osa-alueista. Vielä kyseistä projektia aloittaessani en ollut tietoinen siitä että päättäisin olla jatkamatta kyseisessä pestissä enää tulevana tanssikautena. Tämän tullessa tietooni oli onni oivaltaa, että kyseinen projektini toimii oivana ohjepakettina seuraajalleni tässä työnkuvassa. Selkeä kirjallinen ohjeistus helpottaa vastuun ja työtehtävien siirtämistä eteenpäin henkilöltä toiselle myös tulevaisuudessa. Vuosikalenterin laatiminen oli opettavainen kokemus. Se auttoi minua ennen kaikkea oivaltamaan työtehtävien aikatauluttamisen tärkeyden. On ollut huomattavan helppoa projektin valmistuttua aloittaa työviikko aina käymällä läpi kalenterin tärkeät päivämäärät ja paneutumalla työtehtäviin tärkeysjärjestyksessä. Koen että tämänkaltainen oman työnteon suunnitteleminen on sovellettavissa lähes mihin tahansa työtehtävään tulevissa töissäni. Käsikirjoja olen laatinut koulutöiksi aiemminkin, mutta erityisesti tässä yhteydessä on käsikirja kalenterin parina oleellisena osana seuraajalleni tässä työssä. Ammattitaitoinen tuottaja kykenee toimimaan tehokkaasti tiukkojenkin aikataulujen puitteissa ja koen sen olevan mahdollista ainoastaan tarkan suunnitelmallisuuden avuin. Aion tulevaisuudessakin projektien ja töiden osalta laatia suunnitelmallisen kalenterin, jotta voin tehokkaasti ja hyvin ajoittaa ja toteuttaa työni.
Tapiola Sinfonietta – kaupunginorkesteri kiertueella
Viime vuoden elokuussa Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta lähti päiväksi tien päälle ja soitti maksuttomat pop up -konsertit neljässä eri kauppakeskuksessa. Kiertueen tarkoituksena oli paitsi juhlistaa Espoo-päivää, myös tuoda Sinfonietta ulos konserttisaleista esiintymään kaupunkilaisten keskelle. Konsertit Isossa Omenassa, Entressen kirjastossa, kauppakeskus Sellossa sekä kauppakeskus Ainoassa keräsivät suuren joukon kiinnostunutta yleisöä kuulemaan Mozartin, Beethovenin sekä Leonard Bernsteinin musiikkia. Konserttikiertue oli Tapiola Sinfoniettan panostus Espoo-päivän ohjelmaan. Espoo-päivä on vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina järjestettävä kaupunkitapahtuma. Sen ohjelma koostuu kymmenistä kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kaupungin tekemistä tapahtumista ympäri Espoota. Kaikkiin Espoo-päivän tapahtumiin on aina vapaa pääsy. Orkesterin pop up -kiertueen idea oli syntynyt halusta kokeilla jotain uutta ja olla näkyvästi esillä kaupunkitapahtuman aikana. Kiertuetta olikin erittäin mielenkiintoista lähteä toteuttamaan. Aloitin työni pop up -konserttikiertueen tuotantokoordinaattorina huhtikuussa 2018. Työ alkoi kiertueen tarkemmalla suunnittelulla ja jatkui tapahtumapäivän aikatauluttamisella sekä yhteydenpidolla kauppakeskuksiin, Espoo-päivän järjestäjiin sekä muihin yhteystyökumppaneihin. Tein käytännön järjestelyjä ennen tapahtumaa ja sen aikana. Lisäksi huolehdin tapahtuman näkyvyydestä esimerkiksi Espoo-päivän materiaaleissa ja pääkaupunkiseudun tapahtumakalentereissa. Lopputulos oli ainutlaatuinen ja mieleenpainuva tapahtumapäivä, joka keräsi satoja kuulijoita klassisen musiikin äärelle. Kauppakeskuksessa orkesteri ja yleisö pääsivät ilahduttavan lähelle toisiaan. Konserteissa oli välitön ja mukava tunnelma. Erityisesti konsertti Sellossa jäi mieleeni hienona kokemuksena. Oli upeaa katsella monisatapäistä yleisöä neljässä eri kerroksessa, kaikki kuuntelemassa Beethovenin seitsemännen sinfonian finaalia. Pop up -konserttikiertue osana Espoo-päivän ohjelmaa oli erittäin hyvä tapa rakentaa ja tukea Tapiola Sinfoniettan imagoa kokeilevana ja ennakkoluulottomana kaupunginorkesterina. Lähtemällä rohkeasti kiertueelle yleisön keskelle Tapiola Sinfonietta viesti olevansa orkesteri kaupunkilaisia varten, ja onnistui tuomaan musiikkinsa myös sellaisille kuulijoille, joille klassinen musiikki ja konsertit voivat tuntua vierailta. Minulle tuottajana pop up -kiertue oli erittäin onnistunut kokemus. Tapahtuma oli ilo toteuttaa yhdessä ammattimaisten muusikoiden ja orkesterin henkilökunnan kanssa. Projektin aikana pääsin tutustumaan orkesterin toimintaan ja syvensin tapahtumatuotannon osaamistani sekä klassisen musiikin kentän ja toimijoiden tuntemustani. Ennen kaikkea vahvistin käsitystäni siitä, että haluan tulevalla tuottajan urallani jatkaa töitä klassisen musiikin kentällä sekä mahdollistaa taidemusiikkielämyksiä myös uusille yleisöille. Hanna Kokkonen, kulttuurituotannon opiskelija, Kutu15
Tuotantosuunnittelun merkitys teatterituotannossa
KOM-teatteri on vuonna 1971 perustettu ryhmämuotoinen teatteri. Teatterin tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä korkeatasoista, taiteellisesti kunnianhimoista sekä monimuotoista teatteria. Teatteri sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa, jossa sillä on kaksi näyttämöä. KOM-teatterin tuotantojen volyymi on kasvanut viime vuosina. Monipuolistunut tuotantorakenne on luonut painetta tuotantoprosessin kehittämiselle ja tuotanto-osaamisen vahvistamiselle. Tämän projektin tavoitteena oli luodaKOM-teatterille tuotantomanuaali, joka sanoittaa hiljaista tietoa ja kuvaa teatterin nykyistä tuotantoprosessia. Suomen teatterikenttä on hyvin moninainen. Teattereiden organisaatiorakenteet ja toimintatavat vaihtelevat suuresti ja tuotantoprosessi muodostuu yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi laitosteattereiden ja vapaan kentän tarpeet eroavat suuresti toisistaan. Yleispätevää tuotantomallia ei ole olemassa ja kunkin teatteriorganisaation tuotantoprosessiin pääsee parhaiten kiinni käytännön toimintaa havainnoimalla. Aloitin työt KOM-teatterin tuotantokoordinaattorina syksyllä 2018, ja havainnoin teatterin tuotantoprosessia perehtyessäni uuteen työhön syksyn 2018 ja kevään 2019 harjoitus- ja näytäntökaudella. Tuotantoprosessin kuvaaminentoimii pohjana tuotantosuunnittelulle, sillä se kirkastaa ja konkretisoi teatterin tavan toimia. Tuotantosuunnittelun merkitys korostuu laajan ja monipuolisen tuotantorakenteen ylläpidossa. Suunnitteluun panostaminen mahdollistaa teatterin resurssien optimoinnin ja tehokkaan käytön, tavoitteiden asettelun ja tuotannon etenemisen seurannan, sekä riskien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn. Tuotantosuunnittelu auttaa myös hahmottamaan eri tuotantojen suhdetta tosiinsa, sillä se selkiyttää tuotantojen aikataulua sekä työn- ja vastuunjakoa, ja sitouttaa työntekijöitä tuotantoon. Tämän projektin aikana kokoamani tuotantomanuaali havainnollistaa KOM-teatterin nykyistä tuotantorakennetta. Manuaali toimii pohjana syksyllä 2019 alkavalle kehityshankkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä tuotantomallia niin, että se vastaa teatterin tuotantojen uusiin tarpeisiin ja mahdollistaa taiteellisen työn tukemisen entistäkin paremmin. Tämä projekti tuki siirtymistäni kulttuurituotannon opinnoista teatterialan töihin. Koen, että oma asiantuntemukseni vahvistui tämän projektin aikana. Sain uusia oivalluksia ja syvällistä näkökulmaa työhöni, ja uskallan nyt kutsua itseäni teatterituottajaksi. Rosa Frauenknecht, Kutu16
XR Roadshow – kulttuurituottajat lisätyn todellisuuden sanansaattajina
Metropolia Ammattikorkeakoulun Arabian kampuksen käytävillä käy kuhina. Toisesta kerroksesta kantautuu letkeä musiikki DJ:eiden soittamana, ensimmäisessä kerroksessa ihmiset kävelevät jännittyneenä lankkua pitkin virtuaalilasit päässään, ja kerrosta alempana tutkitaan monenmoisia lippulappuja älylaitteiden avulla sekä hämmästellään uusia, lumoavan taiteellisia virtuaalitodellisuuksia. Helsinki XR Centerin kiertue – XR Roadshow – on saapunut kampukselle. Helsinki XR Center on vuoden 2019 alussa Metropolian kulttuurikampuksen yhteyteen perustettu keskus, jonka lähtökohtana on nostaa Suomi kärkimaaksi lisätyn todellisuuden teknologioiden ja toteutusten kentällä. Keskus toimii tutkimus-, startup-, ja yritysyhteistyön keskiössä: XR Centerissä kohtautetaan luovia tiimejä, startup-yrityksiä sekä suurempia XR-toimijoita ja rahoittajia. Tavoitteena on tarjota myös opiskelijoille ja muille toimijoille verkostoitumismahdollisuuksia XR-alan asiantuntijoiden, yhteistyökumppaneiden, yritysten ja vierailijoiden kesken. Projekti, jonka me – eli Meeri ja Ossi – saimme toteuttaa Helsinki XR Centerille, oli neljän kampuksen mittainen XR Roadshow, jonka ideana oli jalkauttaa Helsinki XR Center Metropolia Ammattikorkeakoulun viidelle kampukselle: Myyrmäkeen, Leppävaaraan, Viertotielle, Myllypuroon sekä Arabiaan. Koska Helsinki XR Centerin toimintaa operoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, oli XR Roadshown missiona tuoda Helsinki XR Centerin olemassaolo ja sen toiminta nimenomaan Metropolian opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan tietoisuuteen. Kiertueella oli mukana runsaasti messumateriaaleja giveaway-tarroista näyttävään messuseinään asti, ja kiertueen sisältöinä toimivat erilaiset kiinnostavat VR ja AR -demot, sekä pääasiassa opettajille suunnatut workshop-sessiot. Demosisällöt valittiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti juuri kyseessä olevan kampuksen opiskelijoiden intressejä, jotta mahdollisimman moni voisi löytää näistä teknologioista yhtymäkohtia omaan tekemiseensä. XR Roadshow oli uunituoreen Helsinki XR Centerin ensimmäinen tapahtuma, joten kaikki siihen liittyvä luotiin ja keksittiin alusta alkaen tyhjästä, mutta tiiviisti yhdessä. Lähtökohtana tapahtumakonseptin luomiselle oli se, että sen voisi siirtää paikasta toiseen helposti ja nopeasti, pop-up tyyppisesti. Tekemistä riittää XR Roadshown toteuttamisessa oli luonnollisesti mukana koko Helsinki XR Centerin silloinen seitsenhenkinen porukka, mutta projektin ydintiimiin kuului ainoastaan kolme henkilöä: upea ja ammattitaitoinen ohjaajamme Mira Simsiö, joka vastaa koko Helsinki XR Centerin viestinnästä ja tapahtumista, sekä me kaksi, jotka toimimme projektituottaja-tittelillä. Projektin alussa työnjako oli jakautunut tasaisesti meidän kolmen kesken, jolloin “jokainen teki vähän kaikkea”, mutta projektin edetessä meille muodostui selkeät omat vastuualueet, ja vieläpä omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti! Ossin työnkuva muodostui lähinnä käytännön asioista kuten kampusten yhteyshenkilöiden kartoittamisesta ja kontaktoinneista, tapahtumatilojen suunnittelemisesta, tilavarauksista, logistiikasta, laiteselvityksistä, video-, ääni- ja valolaitteiden hankkimisesta, musiikillisen ilmeen rakentamisesta, videokuvaamisesta ja editoinnista. Meerin työnkuva taas painottui enemmän viestintään ja markkinointiin. Hän vastasi pääasiassa sosiaalisesta mediasta: Instagramin, Facebookin, Linkedinin ja Twitterin päivittelystä ja sisällöntuottamisesta. Somettamisen lisäksi Meeri valokuvasi tapahtumissa, sekä avusti markkinointimateriaalien ja muiden graafisten elementtien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Luonnollisesti Meeri pysyi mukana luupissa myös tapahtuman suunnittelun suhteen, ja auttoi roudaamisessa ja kasaamisessa. “Onko nää teknologiat sulle ennestään tuttuja?” Tapahtuman aikana oli äärimmäisen mielenkiintoista tarkkailla ihmisten reaktioita XR-teknologioita kohtaan. Vastaanotto vaihteli kampuskohtaisesti. Toisilla kampuksilla näki nopeasti, että teknologiat oli suurimmalle osalle täysin tuttu juttu, kun taas toisella kampuksella kohtasi useita, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet virtuaalilaseja tai AR-teknologiaa. Erilaiset kokemukset herättivät erilaisia reaktioita. Etenkin Richie’s Plank Experience -peli, jossa käyttäjä kävelee virtuaalitodellisuudessa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa lankkua pitkin kaupungin yllä, herätti vahvoja reaktioita. Oli mielenkiintoista kuunnella ihmisten hämmästelyjä ja kokemuksia: ruudulta pelin tarkkailu ei saattanut tuntua missään, mutta heti kun lasit laittoi itse päähän, oli kokemus heti eri ja monelle liiankin aito. Iso osa ei uskaltanut astua lankulle ollenkaan. Kaiken kaikkiaan XR Roadshow oli monelle hyvin kallisarvoinen kokemus ja mahdollisesti se ainoa väylä päästä käsiksi esimerkiksi VR-laseihin, ja kokemaan jotain aivan uutta. Tapahtuma oli monelle hauskaa vaihtelua tavallisen kouluviikon keskelle. Saimme konseptista paljon kiitosta etenkin Metropolian päästä, ja muut ammattikorkeakoulut ja yliopistot lähestyivät meitä toivoen samanlaista kiertuetta omalle kampukselleen. XR-teknologiat ovat selkeästi kuuma juttu, mutta silti monelle vielä hyvin kaukainen asia. Kiertue oli oiva tapa tuoda teknologia lähelle ihmisiä, ja kertoa, miten eri koulutusalat ja työntekijät voivat näistä teknologioista hyötyä. Mutkat suoriksi ja menoksi Näin tuottajan näkökulmasta tapahtuma meni moitteettomasti: kävijöitä riitti, pysyimme budjetissa, demot olivat toimivia ja kiinnostavia, mahduimme ja sijoituimme kampuksien tiloihin hyvin. Ennen kaikkea saimme olla mukana luomassa jotain täysin uutta ja vieläpä jatkuvaa, sillä roadshown kevyttä pop-up -konseptia tullaan käyttämään jatkossakin. Yksi yllättävä käänne projektissa kuitenkin oli, sillä Leppävaaran kampus jouduttiin sulkemaan hieman ennen kyseiselle kampukselle suunniteltua XR Roadshow päivää. Onneksi tapahtumamme oli sama jokaisella kampuksella ja näin ollen hyvin joustava kokonaisuus, joten tämä tilanne ei vaatinut muita toimenpiteitä kuin kyseisen tapahtumapäivän poistamisen kaikesta markkinoinnista. XR Roadshown rakentaminen oli meille kaikin puolin erittäin opettavainen kokemus, sillä saimme tämän yhden projektin aikana mahdollisuuden toteuttaa oikeastaan neljä tapahtumaa. Jokaisesta tapahtumasta pystyimme oppimaan jotain uutta, ja tekemään seuraavasta taas hieman paremman. Työn jäljestämme ja asenteestamme tykättiin lopulta niin paljon, että meidät molemmat palkattiin Helsinki XR Centerille osa-aikaisiksi työntekijöiksi opintojemme oheen! Tämä oli jotain, mitä emme osanneet kumpikaan edes toivoa, mutta tarkka työnjälki ja innostunut asenne tuotti jälleen kerran tulosta. Voimme ylpeänä seistä tämän projektin ja koko Helsinki XR Centerin takana. Nähdään seuraavassa tapahtumassa! Kirjoittanut, Meeri Lehto ja Ossi Hynönen Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssilta Seuraa Helsinki XR Centeriä! Facebook: https://www.facebook.com/helsinkixrcenter/ Twitter: https://twitter.com/HelsinkiXR LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/35524774/ Instagram: https://www.instagram.com/helsinkixrcenter/ www.helsinkixrcenter.com
Hankemaailmaan salsatanssin tahdissa
Höntsä – silta eteenpäin! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka tekee työtä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, pääosin 16–25-vuotiaiden hyväksi. Osallisuutta ja hyvinvointia tuetaan nuorten omista lähtökohdista lähtevällä matalan kynnyksen toiminnalla, joka voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Viime vuonna Helsingin jäähallissa järjestetty Höntsäfest-tapahtuma oli monessa mielessä jättimenestys, joten hanke oli hyvässä vauhdissa astuessamme mukaan toimintaan. Oma tuotantomme keskittyi Höntsäklubeihin ja Höntsä Coach -koulutuksiin, eli vapaamuotoiseen harrastustoimintaan ja ilmaisiin vertaisohjaajakoulutuksiin. Päädyimme järjestämään salsatanssia Kalasatamassa sijaitsevan TribalTanssiKeskuksen tiloissa. Projektin parasta antia olivat monipuoliset työtehtävät ja sopiva määrä omaa vastuuta. Päivitimme yhdessä hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, mutta muuten työnkuvamme vaihtelivat paljonkin. Kerromme seuraavaksi henkilökohtaisista kokemuksistamme projektin aikana. Tärkeää oppia hankemaailmasta ”Tein yhteistyökyselyitä julkimoille, jotka voisivat edustaa hankkeen arvoja luontaisesti. Otin selvää, mitä lupa-asioita pitää hoitaa tuntien järjestämiseen ja sain Teemun kanssa kevään ensimmäisen Höntsäklubin aluilleen, joka jatkui toukokuun puoleenväliin asti. Järjestin salsaklubillemme opettajan ja kilpailutin tilat, joista päädyimme Kalasatamassa sijaitsevaan Tribal TanssiKeskukseen. Klubien järjestämiseen liittyi myös paljon hankelomakkeiden täyttämistä ja keräämistä kävijöiltä. Lomakkeiden tarkoituksena on osoittaa olemmeko tavoittaneet halutun kohderyhmän sekä hyväksyttää kuvausluvat tunneilla dokumentoidun materiaalin käyttöön markkinointitarkoituksessa. Internet-markkinointi oli yksi asia, mitä halusin oppia paremmin ja sain siihen koulutusta Höntsä-hankkeen tuottaja Mira Simsiöltä. Pääsin ylläpitämään ja päivittämään hankkeen kotisivuja sekä sosiaalisen median sisältöä. Sain samalla pintaraapaisun siitä, miten markkinointi analytiikkaa voi hyödyntää ja seurata esimerkiksi kampanjoissa. Koen tämän erityisen hyödylliseksi taidoksi tuottajalle.” - Jesse Lagus ”Hankemaailman osaamista arvostetaan kentällä todella paljon, joten tuntui suorastaan etuoikeutetulta tutustua siihen jo ensimmäisessä tuotannossa. Hankintojen, kuten paitatilauksen kilpailuttaminen kehitti luovaa ja loogista ajattelua, josta on hyötyä missä tahansa tehtävässä. Pääsin syventämään osaamista verkkosivujen päivittämisessä sekä tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan. Uskon, että saamani oppi digimarkkinoinnissa tulee vielä hyvään käyttöön. Olin odottanut ensikosketusta videon kuvaamiseen ja muokkaamiseen. Tuottaja Mira Simsiö opasti GoPron käytössä ja pääsin ikuistamaan salsaklubien mahtavaa tunnelmaa. Tein klubeista mainosvideon ja tutustuin muutamien muokkaussovellusten perusteisiin. Tuottajan on mielestäni hyvä tietää, minkä verran resursseja mikäkin visuaalinen tuote vaatii.” - Teemu Esko Rentoa tanssia ja ikimuistoisia hetkiä Lähdimme salsaklubilla liikkeelle alkeista ja pistimme pian omat ruedat eli tanssiympyrät pystyyn. Rennossa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä koettiin monia hauskoja hetkiä vailla mitään suorituspaineita. Salsa on helposti lähestyttävä laji, joten yhtälö oli lähes täydellinen. Uudet liikkeet otettiin haltuun yhdessä nauraen opettaja Niko Karppisen johdolla. Etenkin Niko ja Jesse olivat vanhoina salsakonkareina aina tukemassa. Tunneillamme vieraili myös Topi Tateishi, joka on tunnettu hahmo Suomen tanssipiireissä jo 90-luvulta saakka. Salsaa hän on opettanut vuodesta 2010 alkaen omalla tanssikoulullaan. Hänen hyväntuulinen otteensa ja pitkä kokemuksensa kohotti tunnelmaa entisestään. Moni tuntui löytävän sisäisen tanssigurunsa – ja mikä tärkeintä, käteen jäi paljon ikimuistoisia hetkiä. Höntsä – silta eteenpäin! antoi meille paljon eväitä tulevaisuuteen. Pääsimme kokemaan, miten työ voi olla samanaikaisesti hauskaa, antoisaa sekä yhteiskunnallisesti tärkeää. Suuri kiitos tanssinopettajille, kävijöille sekä koko upealle tiimille! Teemu Esko & Jesse Lagus, Tuottajat 18
Hankkeen sponsorimaailmaan syventymässä
Meidän projektimme lähtökohta oli molempien kiinnostus esittäviä taiteita kohtaan. Etsimme ja laitoimme viestejä eri organisaatioille, kunnes lopulta nappasi. Pääsimme Zodiak - Uuden tanssin keskuksen kautta mukaan juuri alkaneeseen hankkeeseen! Hankkeen lähtölaukaukset ammuttiin ilmoille tammikuussa 2019, kun kaikki neljä toimijaa kokoontuivat saman katon alle. Zodiakin lisäksi hankkeessa on mukana: Helsingin kaupunginteatteri, Teatteri Tuike sekä Pohjois-Helsingin bändikoulu. Hanke sai myös nimen: Valokeilassa Koillinen. Valokeilassa Koillinen -hanke on Helsingin mallin mukaista hanketoimintaa. Toiminnalla pyritään aktivoimaan toimijoita siirtymään omien perinteisten esityspaikkojen ulkopuolelle Helsingin eri kaupunginosiin tuoden sinne erilaista taide- ja kulttuuritoimintaa. Helsingin mallin mukaisella toiminnalla on myös tarkoitus lisätä alueen yhteisöllisyyttä sekä osallistaa ihmisiä mukaan tekemään taidetta ja kulttuuria. Ja kuten nimestäkin voi jo päätellä, hanke jossa olimme mukana toimii Koillis-Helsingin alueella. Kun aloitimme hankkeen parissa niin emme vielä tienneet, mihin projektiin sijoitumme, joten aluksi toimimme hankkeen tuottajan antamien tehtävien parissa. Hankkeessa kun on monta projektia käynnissä yhtä aikaa. Hankkeen aikataulujen selvittyä, selvisi myös meidän tehtävämme. Pääsimme mukaan Kehoni on huvipuistoni -leirin tuotantoryhmään. Tanssipainotteinen Kehoni on huvipuistoni -leiri on suunnattu kaikille ikään ja sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Leirillä tehdään yhdessä ruokaa, erilaisia tanssiharjoitteita sekä osallistutaan Tapulikaupungin kirjaston kehollisuuteen keskittyvään lukupiiriin. Leiri järjestetään 1-9.7.2019 Tapulin nuorisotalolla, ja on kävijöilleen maksuton. Leirille voi osallistua myös vain osaksi aikaa. Leirillä ohjaajina toimivat tanssitaiteilija Anna Koskela, koreografi Nina Mamia ja tanssin ammattiopiskelija Inka Pohjonen. Leirin tarkoituksena on mahdollistaa maksutonta tekemistä kaikille leirille osallistuville kesän vilkkaimpana loma-aikana. Sen tarkoitus on myös luoda yhteisöllisyyttä läpi sukupolvien sekä tutustua omaan kehollisuuteen tanssin ja kirjallisuuden johdattelemana. Leirin sisällössä painottuukin omassa kehossa viihtyminen sekä kehon kyvyistä riemastuminen. Leirille ei tarvitse minkäänlaista tanssitaustaa, vaan leirille saa mennä niillä taidoilla, mitä omistaa. Leirin aikana tutustutaan myös omaan asuinympäristöön, sekä vietetään aikaa sellaisissa tiloissa, missä kaikki eivät ehkä ole tottuneet käymään. Projektissa roolimme oli kartoittaa yhteistyökumppaneita ja kirjoittaa heille sponsorointikirjeet. Lähdimme liikkeelle ajankäytön suunnittelusta ja ruokakauppojen kartoituksesta. Tämän jälkeen aloimme pohtimaan sponsorointikirjeiden sisältöä ja näihin luimme myös kirjallisuutta. Kirjallisuudessa keskityimme perinteisiin sponsorointitaitoihin sekä arvosponsorointiin. Arvosponsorinnissa kyse on muun muassa siitä, että yritys pyrkii sponsoroimaan tahoja joilla on samanlaiset arvot kuin mitä heillä itsellään on. Eli siis arvoihin perustuvaa sponsorointia. Myös pitkälti tämän mukaan kirjoitimme meidän sponsorointikirjeemme. Myös jonkun verran pohdimme ja kirjasimme ylös, että millaista somesisältöä leirillä voisi olla yhteistyökumppaneiden kera. Listasimme myös, millaista sisältöä kannattaa tehdä kullekin alustalle. Saimme osuutemme projektista valmiiksi kesäkuun alussa, vaikka itse leiri tapahtuukin vasta heinäkuussa. Projekti antoi meille paljon työkaluja sponsorointiin, sekä sponsorointikirjeiden laatimiseen. Opimme myös, miten hanke etenee ja miten se itsessään toimii. Viimeisessä palaverissa saimme myös kuulla, että hanke on jo nyt saanut kiitosta alueen asukkailta mm. siitä, että miten hanke on alueella näkynyt alueen asukkaille. Työskentelimme projektin aikana paljon kahdestaan, ja se sujui meillä hyvin. Olemme luonteeltamme hyvin erilaiset, mutta alkujännityksen jälkeen kaikki on sujunut kuin vettä vain. Tästä on hyvä jatkaa syventymistä sponsoroinnin ja hankkeiden maailmaan! Pia & Tiiu
Rakkaudellista kohtaamista museossa
Toimimme Kiasmalla tuottajaharjoittelijoina kaksipäiväisessä Performing Love -rakkaustapahtumassa, joka tehtiin yhteistyössä Love Foundation -järjestön kanssa. Festivaaleille osallistui yhteensä noin 60 vapaaehtoista taiteilijaa, puheenpitäjää ja muuta esiintyjää. Love Foundationin saamat tuotot lahjoitettiin Suomen Punaiselle Ristille Mosambikin hirmumyrskyn uhrien auttamiseksi. Tapahtuma oli osana Kiasman Ole Hyvä -teemavuotta. Tapahtuman suunnittelu oli aloitettu jo vuotta aikaisemmin, mutta meidän osuutemme alkoi viisi kuukautta ennen tapahtumaa. Aluksi täytyi hahmottaa mitä kaikkea tapahtumaan kuuluu, miten Kiasmalla tuotetaan tapahtumia ja käydä läpi esiintyjien kanssa ennalta sovittuja asioita. Ohjelmaan kuului muun muassa performansseja, puheita rakkaudesta, musiikkia, meditointia, joogaa ja taidepajoja. Suurin osa työajasta kului tiedonhakuun sekä kommunikointiin ohjelmaa tuottavien tekijöiden kanssa. Kun työryhmään kuului kymmenittäin ihmisiä, oli tärkeää informoida kaikkia tarkkaan ja mahdollisimman yksiselitteisesti. Tämä vaati monen yksityiskohdan hallitsemista, sillä jokaisella ohjelmanumerolla oli omat erityispiirteensä. Tuotimme lisäksi materiaalia esiintyjistä tapahtuman Facebook-sivuille, lähetimme tiedotteita, teimme esiintyjiä varten aikataulun pukuhuoneille, sekä avustimme ohjelmanumeroiden valmisteluissa. Tapahtuman tai näyttelyn tuottaminen museossa on hyvin tarkkaa touhua. Jokainen huonekalu, valaisin tai jatkojohto pitää varata hyvissä ajoin ja teosturvallisuus tulee ottaa aina huomioon. Näyttelyihin ei esimerkiksi saa viedä mitään nesteitä, joten jos esityksiin kuuluu esimerkiksi vesielementti täytyy se sijoittaa johonkin toiseen tilaan. Näin laajan ohjelmiston ja työryhmän kanssa muutoksia tulee luonnollisesti viime metreille asti. Huolellinen suunnittelu ja valmistelu takasi kuitenkin toimivan kokonaisuuden, jossa pieniinkin mahdollisiin ongelmiin oltiin varauduttu. Oli mielenkiintoista nähdä millaista on tuottajan työ Kiasmalla tai oikeastaan Kansallisgallerialla, johon kuuluu Kiasman lisäksi Ateneum ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kiasma pyrkii olemaan ihmisen kokoinen ja kaikille avoin. Tämän huomaa varsin lämpimästä asiakaspalvelusta, mutta se näkyy myös Kiasman työporukan mukavassa yhteishengessä. Festivaalit sujuivat ongelmitta ja tunnelma oli lämmin. Tapahtuman aikana avustimme taiteilijoita ja opastimme kävijöitä, sekä hetkittäin pääsimme itsekin seuraamaan ohjelmanumeroita. Tapahtumassa onnistuttiin luomaan rakkaudellinen ilmapiiri ja saimme myös kiitosta kävijöiltä tapahtuman tarjoamista elämyksistä. Oli hienoa olla osana näinkin monipuolista ja monella tapaa erityistä tuotantoprosessia. Ida & Hannamari, kulttuurituotanto
Kiasma—taiteilijan, yleisön & hermojen risteyskohta
Shoplifter, Nervescape VIII Ajattelen, että kulttuurituottaja on taiteen ja kulttuurin mahdollistaja. Tuottaja tarjoaa taiteilijalle mahdollisuuden esittää omaa taidettaan ja tuoda sitä esille, sekä tilaisuuden taiteen kokijalle tai kuluttajalle nähdä sitä. Monissa teoksissa ja tapahtumissa yleisö saa olla itsekin osana kokonaisuutta jollain tavalla. Valitsin Y-tuotantoprojektikseni Kiasman näyttelyn Nervescape VIII, joka on islantilaisen taiteilijan Shoplifterin installaatio. Teos on tehty värikkäästä ja synteettisestä hiuksesta, ja ripustettu kattoon muodostaen taiteilijan mukaan hermoverkoston näköisen kokonaisuuden. Teos heijastelee taiteilijan kiinnostusta neurotieteeseen ja aivotutkimukseen, josta nimikin osittain tulee. Olin mukana näyttelyn avajaisviikon tapahtumissa. Ennen näyttelyn avajaisia teosta rakennettiin tuhansista hiustupsuista. Vaikka teos on taiteilijan, ei hän tee kaikkea itse. Paikan päällä oli useita ihmisiä solmimassa hiustupsuja yhteen ja leikkaamassa naruja, jotta teos saataisiin ajallaan kasaan. Taiteen mahdollistamisen ajatus oli hyvin kirjaimellisesti läsnä silloin, kun annoin oman panokseni teokseen sitomalla eri värisiä hiuksia yhteen tupsuiksi, jotka myöhemmin olivat roikkumassa osana teosta. Tuottajan työnkuva on monipuolinen ja vaihteleva – se voi olla myös tätä! Teoksellaan taiteilija haluaa kertoa kiinnostuksestaan hiuksiin, kuinka ihmiset kertovat itsestään sillä, mitä tekevät tai eivät tee hiuksilleen. Hiuksilla voi ilmaista itseään, ne voivat kertoa turhamaisuudesta tai liittyä muotiin. Teoksessa käytettyjen kirkkaiden värien on tarkoitus aktivoida aivoja ja tehdä katsoja onnelliseksi. Näyttelyn avajaistilaisuudessa kävi ilmi, että sana kiasma tarkoittaa hermojen risteyskohtaa! Projektin aikana opin paljon teoksesta ja taiteilijasta itsestään osallistumalla niin avajaisiin kuin pressitilaisuuteen ja taiteilijatapaamiseen. Opin myös Kiasman tavoista toimia modernina taidemuseona ja sain käsityksen siitä, millaista on tuottajan työ museossa. Lisää Kiasman ohjelmasta täältä! https://kiasma.fi/nayttelyt/ Tuottaja, Emmi
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku