Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: verkostoituminen

Yritysyhteistyön hyödyt viestinnän näkökulmasta
http://Metropolian%20Myllypuron%20kampus,%20sisätila,%20valkoisia%20rakenteita%20kuvattuna%20alhaalta%20ylöspäin.
30.9.2024
vierailija

Yritysten ja korkeakoulun yhteistyöllä voidaan tutkia ja ratkoa ongelmia sekä kehittää toimialoja. Monet projektit ja hankkeet antavat mahdollisuuden yhteistyön eri muodoille. Korkeakoulussa yritysyhteistyö tarjoaa tutkimusmahdollisuuksia, toimintamallien tai menetelmien kehittämistä, uuden tiedon oppimista ja tilaisuuden verkostoitumiseen. Tässä tekstissä käsittelen yritysyhteistyön hyötyjä viestinnällisestä näkökulmasta. Mitä yritysyhteistyö on? Yritysyhteistyö-termin merkitys vaihtelee eri yhteyksissä, markkinointiviestinnän näkökulmasta se tarkoittaa sponsorointia. Sponsori-termi vastaa rahoittajaa, ja sponsoroida puolestaan rahoittajan sekä kohteen välistä sopimukseen perustuvaa toimintaa. Nykyaikainen ja tasavertainen kuvaus sponsoroinnista on yhteistyökumppanuus. Siinä molemmat osapuolet ovat tasavertaisia sopimuskumppaneita. (1) Yritysyhteistyön voi siis määritellä yhteistyökumppanuudeksi, jossa molemmat sekä hyötyvät sopimuksesta että tekevät töitä sen eteen. Miten yritykset ovat mukana TKI-toiminnassa? Kuva 1. Yhteistyöprojekti syntyy yrityksen tarpeista sekä siitä, mitä korkeakoulu voi tarjota yritykselle. Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) eri projekteissa ja hankkeissa on mukana lukuisia yrityksiä. Kaupallisessa TKI-toiminnassa yritykset ovat usein projekteissa mukana sopimuskumppaneina. Riippuen projektin laajuudesta siinä voi olla mukana yksi tai useampi yritys. Tarjouksen perusteella tehdyn sopimuksen avulla korkeakoulu mahdollistaa yrityksille tutkimus- ja kehittämispalveluja, joiden tavoitteena on luoda uutta tutkimustietoa tai tuloksia alalle (2). Kaupallisessa TKI-toiminnassa yrityksien kanssa tehdään siis tiivistä yhteistyötä sekä kehitetään samalla toimialaa. Viisi tapaa hyötyä TKI-toiminnasta viestinnän näkökulmasta Mitä hyötyä yrityksille on yhteistyöstä korkeakoulun TKI-toiminnan kanssa? Ideaalissa tilanteessa yritys voi hyötyä monin tavoin, mutta tarkempi sisältö määritellään sekä sovitaan itse projektisuunnitelmassa ja sopimuksessa.  Hankeviestinnän tekijänä tunnistan ainakin viisi tapaa, miten yritykset voivat hyötyä hankkeisiin osallistumisesta tai kaupallisesta TKI-toiminnasta. 1. Osallistuminen seminaareihin ja webinaareihin  Hankkeet toteuttavat usein erilaisia tapahtumia. Riippuen hankkeesta tai projektista osa tapahtumista voi olla seminaareja, joissa voi verkostoitua henkilökohtaisesti. Monet webinaarit mahdollistavat osallistujien keskinäisen viestittelyn webinaarin aikana, jolloin voi jättää terveisiä toisille osallistujille. Hyödyllistä voi olla, jos yritys pääsee esille tapahtuman ohjelmaan, esimerkiksi panelistiksi tai pitämään puheenvuoron ajankohtaisesta aiheesta. Riippuen sisällöstä tapahtumaan osallistuminen antaa yrityksille myös mahdollisuuden saada uutta tietoa suoraan tutkimuksen tai projektin tekijöiltä (3). 2. Sponsorointiyhteistyö tapahtumissa Sponsorointiyhteistyöllä on eri muotoja, joissa molemmat tahot ovat hyötyjinä. Yksi esimerkki voisi olla näytteilleasettajan paikka tapahtumassa, jolloin yritys saa uusia kontakteja tai potentiaalisia asiakkaita. Vaihtoehtoisesti yritys voi tarjota projektille tapahtumatilat ja saada vastineeksi näkyvyyttä tapahtuman viestintäkanavilla. 3. Kokemusten vaihtaminen ja tiedon levittäminen Tapahtumissa on luontevaa, että asiantuntijat pääsevät kertomaan kokemuksistaan sekä vaihtamaan ajatuksia erilaisista tutkimistaan aiheista. Nämä voivat liittyä tapahtuman teemaan ja ajankohtaisin ilmiöihin, kuten kestävään kehitykseen tai digitaalisuuteen. Kokemuksia vaihtamalla voi samalla oppia ja oivaltaa toisilta jotakin uutta. Hankkeen tulosten levittäminen suurelle yleisölle voidaan toteuttaa avoimesti saatavilla olevan loppujulkaisun avulla. Sisällöltään se voi liittyä edellä mainittuihin, kokemuksiin ja ongelmakohtiin, joita on vaikkapa hankkeen avulla ratkottu. Yksi vaihtoehto on myös dokumentoida hankkeesta saatu tieto videosarjan tai podcastin muotoon. Tulokset voivat olla myös koottuna oppaaksi, jota voi käyttää perehdytysmateriaalina tai opetuksessa. Yhdessä tuotetulla julkaisulla on potentiaalia saavuttaa uutta yleisöä aivan toisilta aloilta, joita kiinnostaa samoihin aiheisiin tutustuminen. 4. Verkostoituminen ja uusien kontaktien luominen Tapahtumat ovat myös hyvä keino verkostoitua, vaihtaa kuulumisia ja saada uusia kontakteja. Erityisesti päästä näkemään asioita toisesta näkökulmasta kuin mihin on tottunut, sillä aidon verkostoitumisen ydin, on ajatusten jakaminen. Jokainen meistä tekee verkostoitumista jollain tavalla enemmän tai vähemmän, kun tapaamme uusia ihmisiä ja vaihdamme kuulumisia kollegoidemme kanssa. Tässä auttaa se, että on aidosti kiinnostunut muista ihmisinä. (4) Verkostoituminen ei ole vain yksipuolista hyötymisen tavoittelemista, ja sitä ei tehdä tietyn kaavan mukaan. Tarkoituksena on inspiroitua ja saada uusia ideoita. TKI-toiminnassa molemminpuolisia verkostoitumisen etuja voivat olla innovaatioiden kehittäminen ja soveltaminen käytännössä sekä uusien yhteistyökumppanuuksien luominen. Opiskelijoita ei myöskään kannata unohtaa, sillä he ovat potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Tarvitsemme verkostoja, ja etenkin toisia ihmisiä, menestyäksemme. (3, 4) 5. Hankkeiden koulutukset Hankkeiden koulutuksiin osallistumisella yrityksen työntekijät voivat päivittää ja laajentaa omaa ammattiosaamistaan. Moni hanke tarjoaa avoimia ja maksuttomia koulutuksia, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä. Osa koulutuksista voi olla lyhyitä itsenäisesti ja etänä suoritettavia kursseja tai koulutuskokonaisuuksia. Vaihtoehtoisesti jotkut hankkeet voivat tarjota työpajamaisia lähitapaamisia, jotka perustuvat dialogisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK. Lähteet Valanko, E. (2009). Sponsorointi. Yhteistyökumppanuus strategisena voimana. Talentum Media Oy. Tilastokeskus. (2024). Tietoa tilastoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta. Löfström, E. (15.3.2018). Yritysyhteistyö ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Vastuullinen tiede. Lindsberg, L. (2024). Verkostoitumisen taito (e-kirja). Alma Talent.

Lue lisää

Verkostot ovat yksinyrittäjän välttämättömyys
http://Monietninen%20ryhmä%20nuorehkoja%20aikuisia,%20joista%20kolme%20istumassa%20toimistohuoneessa%20pöydän%20äärellä,%20kaksi%20seisomassa%20pöydän%20takana,%20toinen%20katsoen%20korkkitaulua%20johon%20on%20kiinnitetty%20post-it%20-lappuja%20ja%20toinen%20katsoen%20pöydän%20äärellä%20istuvia%20henkilöitä.
8.2.2024
Juha Järvinen

Alkava korkeakoulusta valmistunut yrittäjä voi kuvitella voivansa, osaavansa ja jaksavansa tehdä kaiken itse. Jotta ensimmäiset työtilaukset saa, pitäisi voida venyä moneen suuntaan. Koska kentällä on muitakin saman palvelun tarjoajia, on pystyttävä kilpailemaan. Jos samaa asiaa on tarjoamassa myös suurempia toimijoita, yksin yrittävän uskottavuus on koetuksella. Aivan liian moni yritysidea on kohdannut loppunsa alkumetreillä. On otettu isoja riskejä, lähdetty väärin odotuksin liikkeelle ja tavoitteet ovat olleet epärealistiset. Olipa palvelu mikä tahansa, yksinyrittäjän kannattaa pohtia, mitä muuta osaamista hän tarvitsee ympärilleen, jotta toiminnalla olisi menestymisen edellytykset. Tuskin kukaan voi yksinään tarjota avaimet käteen-palvelua, jos kyseessä on vaikkapa mittava tuotesuunnittelu- tai markkinointitehtävä. Mitä kovempi kilpailu, sitä oleellisempaa on voida tarjota jokin ainutlaatuinen palvelulupaus. Yksinyrittäjä ei välttämättä sitä voi antaa, mutta sellainen voi tulla verkoston avulla. Kampushautomoissa voi harjoitella verkostoitumista Metropoliassa Turbiini-hautomotoiminta tarjoaa tukea, että alkava yrittäjä oppii määrittämään realistiset mutta samalla riittävän kunnianhimoiset tavoitteet itselleen. Kampushautomoissa autetaan saamaan kuva siitä minkä tyyppinen yrittäjyys voisi olla järkevintä kyseisellä alalla ja esimerkiksi mitä riskejä yksinyrittämiseen liittyy. Tällä helpotetaan yrittäjyyden aloittamista, kun se lopulta esimerkiksi valmistumisen jälkeen alkaa. Kampushautomo mahdollistaa tiimin rakentamisen ja muiden alojen osaajien kohtaamisen. Mikäli alkavan yrittäjän tavoitteena ei ole rakentaa ympärilleen tiimiä, niin hänen kannattaa ainakin pohtia miten voi verkostoitua. Silloin hänellä on tukevampi pohja menestymiselle. Työosuuskunnat verkottavat yksinyrittäjiä Työosuuskuntatoiminta on viime aikoina saanut lisää suosiota yksinyrittäjien parissa. Se nähdään myös vaihtoehtona kevytyrittäjyydelle. Yrittäjä on työsuhteessa osuuskunnan kautta. Tarkoitus on, että jäsen, vaikkapa keikkatyöläinen, tai freelancer voi keskittyä oman osaamisensa tarjoamiseen ja osuuskunta huolehtii muusta, esimerkiksi laskuttamisesta ja työnantajan velvoitteista. Koska osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista, se on myös taloudellisesti esimerkiksi pelkkää yksinyrittämistä riskittömämpi. (1) Osuuskuntaan ei kuitenkaan kannata lähteä mukaan siksi, että yrittäjyyden hallinnolliset asiat eivät innosta. Jotta toiminta on tuloksellista, se edellyttää kaikilta jäseniltä sitoutumista, yhteistyökykyä ja aloitteellisuutta. (2) Vastapainona omalle aktiiviselle toiminnalleen yksinyrittäjä voi verkostoitua muiden osaajien kanssa. Samalla yksinyrittäjä saa verkoston kautta omaa osaamistaan paremmin esille. Tavoitteita on yhtä monta kuin yrittäjiäkin Yksinyrittäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joku saattaa ensisijaisesti halutakin vapautta ja toimii siksi yksin. Joku haluaa tehdä muutakin, ja työn ajoittaisuus tai mittaluokka ei edellytä laajempaa verkostoa. Mutta jos yrittäjyydestä on tarkoitus tehdä vakaampaa ja pääasiallinen työura, on otettava huomioon, että yksin tehdessä edessä saattaa olla työkuorma tai taloudellinen haaste, joka lopulta lannistaa yrittäjän. Verkottuminen ja eri alojen osaajien löytäminen oman osaamisen tueksi on käytännössä elinehto, jota ilman uusi, oivaltavakin liikeidea voi jäädä puolitiehen. Verkottuminen mahdollistaa paitsi voimien riittävyyden, kun tekemistä voi jakaa eri toimijoiden kanssa, myös erikoistumisen ja sitä kautta kilpailuetua. Pienikin voi pärjätä, kun toimii muiden kanssa yhdessä. Yksin ei kannata jäädä. Siksi on järkevää koettaa löytää ympärilleen muita samanmielisiä osaajia, joiden kanssa työtä voi jakaa. Kaikki saavat osansa menestyksestä. Kaikkia yrityksiä ja yrittäjyyden muotoja, kun kuitenkin yhdistää se, että niiden tarkoitus on ohjata rahaliikennettä ja tuottaa jotakin. Pientä tai suurta, mutta myös yrittäjän hyväksi. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähteet Remes, Matti. 2023. "Osuuskunnan imussa työhön". Taloustaito 9/23, 19-23 Osuuskunnan perustajan opas (pellervo.fi).

Lue lisää

Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat av-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen
http://Työtila,%20jonka%20pöydällä%20kaksi%20tietokoneen%20näyttöä,%20pöydän%20äärellä%20istuu%20henkilö%20työskentelemässä%20editointiohjelmalla,%20henkilö%20on%20selin%20kuvaajaan.
25.9.2023
Aura Kaarivuo & Antti-Veikko Salo

Audiovisuaalinen (av) ala on eläväinen ja jatkuvasti muuttuva toimiala, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luoville ja taitaville ammattilaisille. Opiskelu ja työ av-alalla on monen haaveiden täyttymys, mutta samalla alan nopeat työllisyystilanteen vaihtelut ovat asettaneet opiskelijoille ja työelämää aloitteleville uudenlaisia haasteita. Erityisesti työllisyystilanteen heilahtelut voivat vaikuttaa alalle vasta saapuvien verkostoitumiseen ja tulevaisuuden työmahdollisuuksiin. Työllisyystilanteen vaihtelun haasteet Av-ala on altis talouden heilahteluille ja teknologisille muutoksille, mikä aiheuttaa työllisyystilanteen nopeita vaihteluita. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen aallokkoisia. Jyrkät suhdannevaihtelut, pandemia, kustannusten nousu ja talouden taantuminen ovat näkyneet suoraan tuotantojen toteutumisissa, rahoituksessa, sisältöjen tilauksissa ja sen myötä työllisyystilanteessa (1). Tämä on luonut epävarmuutta ja stressiä opiskelijoille, jotka valmistuvat alalle vaihteluiden keskellä. Vaikeina aikoina yritykset ovat vähentäneet rekrytointejaan tai lomauttaneet henkilöstöään, mikä on hankaloittanut vastavalmistuneiden työllistymistä. Kun suhdanne on vaihtunut ja alan toiminta jälleen virkistynyt, alalla onkin ryhdytty puhumaan vakavasta tekijäpulasta ja etsitty nopeita keinoja tuottaa osaavaa työvoimaa. Puoli vuotta myöhemmin tuotannot ovat jälleen milloin seisahtuneet, lykkääntyneet tai niitä ei ole käynnistetty lainkaan. Maailmantilanteet ja media-alan ailahtelevuus ovat vaikuttaneet suoraan myös alan opintojen toteuttamiseen. Poikkeusoloissa opintoja järjestettiin etänä tai hybridimenetelmillä, mikä on ryhmätyösketelyyn painottuvalla alalla ongelmallista. Moni taito on jäänyt vähälle harjoittelulle ja etenkin ryhmätyöskentelyn ja työelämäsimulaatioiden toteuttaminen on ollut haastavaa. Selvityksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat pandemian vaikuttaneen kielteisesti muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumiseen, opetuksen laatuun ja osaamisen kehittymiseen. Raskaimmin pandemian kokivat taide- ja kulttuurialojen opiskelijat, joista 44% arveli pandemian vaikuttavan kielteisesti työllistymiseen opintojen jälkeen (2). Aivan väärässä opiskelijat eivät ole olleet, sillä esimerkiksi Metropolian Re:connect-hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella äskettäin av-alalle valmistuneilla on nähtävissä vaikeuksia työelämään siirtymisessä ja alalle verkostoitumisessa. Verkostoitumisen merkitys työllistymisessä Pahiten maailmantilanteen ja suhdanteiden vaihteluista ovat kärsineet työharjoittelut, jotka ovat keskeinen osa ammatti- ja ammattikorkeakouluopintoja. Av-alan harjoittelupaikan saaminen on täysin riippuvainen työtilanteesta ja tuotantojen määrästä. Verkostoituminen on yksi avainasemassa oleva tekijä (3), kun haetaan töitä av-alalta. Re:connect-hankkeessa toteutetun kyselytutkimuksen (4) mukaan työnantajat pitävät harjoitteluiden onnistumista työllistymisen kannalta yhtenä keskeisimpänä verkostoitumisen ja osaamisen kehittämisen tekijänä (5, 6). Kyselytutkimukseen osallistuneiden yli 20 av-alan tuotantoyhtiön edustajan mukaan työpaikkoja avautuu vastavalmistuneelle varmimmin silloin, kun opiskelija on onnistunut luomaan kontakteja alan ammattilaisten kanssa jo opintojen aikana. Verkostojen kautta saa tietoa avoimista työpaikoista, suoria työtarjouksia ja hyvin tehty työ johtaa seuraavaan. Osaavia työntekijöitä suositellaan alan sisällä seuraaviin projekteihin. Av-alan toimintaympäristö on Suomessa niin pieni, että paras valttikortti nuorelle työntekijälle on hyvä maine työnantajien “puskaradiossa”. Nopeilla aikatauluilla ja tiukilla rahoituksilla toteutettavissa tuotannoissa tuntemattoman uuden työntekijän palkkaaminen koetaan liian suureksi riskiksi. Jos syystä tai toisesta verkostoa ei opiskeluaikana ole syntynyt, työllistyminen, tai edes työmahdollisuuksien löytäminen voi olla vaikeaa. Koko alan työllisyystilanne – onko työvoimapulaa olemassa? Av-alan tueksi kehitetty kasvusopimus (7) perustuu ajatukselle, että alan kasvu on nopeaa ja se tulee jatkumaan seuraavina vuosina. Vuonna 2023 monet alan toimijat ovat kuitenkin olleet vaikeuksissa kustannusten noustessa, rahoituksen pienentyessä ja sisältöjen tilauspäätösten vähentyessä. Alalla pitkään toimineet, kovan luokan ammattilaisetkin etsivät töitä ja menevät useimmiten rekrytointitilanteissa vasta-alkajien edelle. Kovin pula alalla on kokeneista erityisosaajista, ei niinkään aloittelijoista. Voiko av-alan tulevaisuutta perustaa jatkuvan kasvun varaan, vai pitäisikö varautua paremmin myös taantumiin? Alan osaaja- ja työvoimapulakaan eivät vaikuta erityisen akuuteilta ainakaan vuonna 2023. Työllistymistä tulisikin pohtia pidemmällä aikajänteellä, koko työuran näkökulmasta. Jos valmistuneiden urakehitys tyssää jo ensimmäisen työpaikan hakuun, ei alalle saada koskaan uusia huippuammattilaisia kansainvälisiin tuotantoihin. Alan työtehtäviin kasvetaan, syväosaajia syntyy työkokemuksella. Oikoteitä ei ole, eikä kannata rakentaakaan. Vahvempaa tukea työelämään siirtymiseen Ailahtelevalla kentällä vastavalmistunut untuvikko putoaa helposti kyydistä ja usko omaan osaamiseen on koetuksella. Nuoren on vaikea hahmottaa milloin työllistymistä vaikeuttavat alan suhdannevaihtelut ja milloin kyse on omasta osaamisesta tai työnhakutaidoista. Av-alalla työllistyminen eroaa merkittävästi monien muiden alojen työllistymistavoista, eivätkä esimerkiksi työllisyyspalvelut aina osaa olla avuksi. Re:connect-hankkeessa av-alan työnantajille ja oppilaitoksille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella rekrytointikäytännöt ja työllistymisen menetelmät eivät ole modernisoituneet tai kehittyneet juurikaan vuosikymmenien kuluessa. Työpaikkoja ilmoitellaan harvoin julkisesti, rekrytointeja tehdään käsinpoiminnalla ja suositusten perusteella. Yrityksistä ja kokeiluista huolimatta alan tekijöille ei ole yhteistä, vakiintunutta, keskitettyä osaajien ja työnantajien kohtaamispaikkaa. Työnantajien ja oppilaitosten edustajien näkemys on, että opiskeluaikana tulisi panostaa erityisesti monipuoliseen osaamiseen ja verkostojen rakentamiseen työllistymisen tukemiseksi. Monipuolinen osaaminen korostuu, sillä nopeasti vaihtelevassa työllisyystilanteessa monipuolisuus on valttia. Opiskelijoiden kannattaa hankkia taitoja media-alan eri osa-alueilta, jolloin mahdollisuudet työllistyä monipuolisesti erilaisiin tehtäviin kasvavat. Useimmat työnantajat liputtavat joustavuuden ja ketteryyden puolesta. Media-ala muuttuu jatkuvasti, ja työllisyystilanteen vaihtelut voivat edellyttää nopeaa sopeutumista uusiin tilanteisiin. Opiskelijoiden tulisi olla valmiita oppimaan uutta ja muuttamaan suuntaa tarvittaessa. Verkostojen rakentamisen keinoja on monia. Osallistuminen erilaisiin projekteihin, tapahtumiin, festareille ja verkostotapaamisiin auttaa opiskelijoita luomaan kontakteja ja näyttämään osaamistaan käytännön tilanteissa. Työharjoittelupaikat kannattaa harkita tarkkaan ja miettiä miten ne tukevat parhaiten osaamista ja verkoston kehittämistä. Yhteistyöprojektit voivat myös tarjota mahdollisuuksia oppia uusia taitoja ja laajentaa verkostoja. Etenkin opintojen loppuvaiheessa katse tulisi kääntää oppilaitoksen sisältä kohti työelämää. Opiskeluissa tehtyä omaa teosta kovempaa valuuttaa ovat kontaktit ja kentän tuntemus. Harjoitteluiden lisäksi opinnäytetöitä voisi useammin toteuttaa yritysyhteistyössä. Tämä tukisi opiskelijoiden pysymistä ajan tasalla alan trendeistä ja kehityksestä, mikä puolestaan auttaa ennakoimaan mahdollisia muutoksia työllisyystilanteessa ja valmistautumaan niihin. Kirjoittajat Antti-Veikko Salo on Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen projektipäällikkö ja taustaltaan elokuvatuottaja. Aura Kaarivuo on Metropolian elokuvan ja television tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja Re:connect-hankkeen projektikoordinaattori. Lähteet Koljonen, Johanna (2023). Nostradamus Report: Everything Changing All At Once. Mäkelä, Joona. (2023) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:2. Korkeakouluopiskelijoiden ajankäyttö ja Covid-19-pandemia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (valtioneuvosto.fi). Helsinki. Opetushallitus. (2020). Media- ja viestintäalan osaamistarpeet (oph.fi). Raportit ja selvitykset 2020:3. Metropolia. (2023) Kysely tuotantoyhtiöille. Re:connect-hanke. Julkaisematon. Business Finland. (2021). Finnish Audiovisual Industry Roadmap (businessfinland.fi). Report 4/2021. Nordic Institute of Business & Society. (2020). Mediaosaaja 2030. (PDF) Työ- ja elinkeinoministeriö. (2023) Av-alan kasvusopimus. (valtioneuvosto.fi) Metropolian Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeessa pyritään tukemaan av-alalle työllistymistä ja rakentamaan siltaa opintojen ja työelämän välille.

Lue lisää

Verkostoitumisen mahdollisuudet hybriditapahtumissa
http://Tekoälyn%20generoima%20kuva,%20jossa%20yleisöä%20istuu%20tuoleilla%20ja%20puhuja%20lavalla%20ison%20näytön%20edessä.
24.5.2023
Joonas Ikonen

Hybriditapahtumat eli tapahtumat, joihin voi osallistua sekä fyysisesti paikan päällä että verkon kautta etäyhteydellä mahdollistavat monia asioita, joita pelkät fyysiset tapahtumat eivät. Toisaalta niistä puuttuu yritystapahtumille luonnollisesti kuuluvia ominaisuuksia. Hybridiosallistumisesta on tullut uusi standardi, mutta onko se aina paras mahdollinen ratkaisu? Hybriditapahtumien toteutus haasteena Koronaviruksen jälkeisenä aikana ihmisten saamisesta fyysisesti paikalle tapahtumiin on tullut haastavampaa. Paikasta riippumaton striimin seuraaminen on syrjäyttänyt perinteisen osallistumisen muodon. Striimauksella tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa kuin suoratoistolla (1). Kuvaa ja ääntä siirretään ja käytetään yhtäaikaisesti niin, että vastaanottaja voi käyttää sitä jo ennen kuin se on siirretty hänelle kokonaisuudessaan. Olen huomannut erilaisia hybriditapahtumia tuottaessa ja seuratessa, että käsitys laadukkaasta striimistä on erittäin laaja. Ei ole toki järkevää verrata kallista monikameratuotantoa kevyeen konferenssijärjestelyyn, mutta kolmen vuoden etätyöskentelyn jälkeen webinaareihin osallistuneet ovat nähneet monenlaisia toteutuksia. Siksi striimin osalta ei kannata mennä sieltä, mistä aita on matalin. Monille tapahtumajärjestäjille etänä ja paikan päällä osallistuvien yhteen saattaminen ei ole helppoa teknisen osaamisen puuttumisen vuoksi. Verkostoituminen ja kommunikointi osallistujaryhmien kesken jää tällöin vajavaiseksi. Fyysisesti kahvin äärellä käytävät keskustelut ennen ja jälkeen tapahtumaa ovat useille osallistujille sitä mieleenpainuvinta ja mieluisinta antia, joka virtuaalipuolella jää usein uupumaan. Toisaalta esimerkiksi virtuaalisia aamukahvitilaisuuksista on tullut useissa työyhteisöissä osa arkea. Tilaisuuksissa voidaan kahvipöytäkeskusteluiden tapaan rennosti vaihtaa kuulumisia ilman paineita, joka sopii aremmillekin henkilöille, jos edes kameraa ei tarvitse laittaa päälle. Verkostoitumisen mahdollisuudet käytännössä Verkostoitumisen voi aloittaa jo etukäteen tutustumalla osallistujiin esimerkiksi Linkedin- tai Facebook-tapahtuman osallistujalistan avulla, sekä webinaarin odotusaulassa osallistujia tutkailemalla. Läheskään kaikissa tapahtumissa ei ole kuitenkaan tällaista mahdollisuutta, sillä osallistujatietoja ei välttämättä jaeta muille osallistujille. Verkostoitumiseen on silti syytä valmistautua aina ennakkoon, oli verkostoitumismuoto sitten mikä tahansa. Etukäteen on hyvä valmistella oman hissipuheensa lisäksi tapahtuman teemaan sopivia kysymyksiä, sekä kertoa omien vahvuuksien lisäksi mahdollisuuksista auttaa osallistujaa. Olen huomannut ottaessani yhteyttä hanketyön tiimoilta yrityksiin, yhdistyksiin ja liittoihin, että perinteinen “sähköpostin lähetys ja soitto perään” -taktiikka on edelleen yllättävän tehokas. Siinä vastaanottaja saa rauhassa tutustua materiaaliin, mutta saa samalla myös henkilökohtaista huomiota soitolla. Osallistujat pystyvät verkostoitumaan hybriditapahtumissa eri tavoin: Etänä osallistuville on Teams-tyylisessä ympäristössä tarjolla esimerkiksi nimien pohjalta Linkedin-yhteyksien luominen, yksityisviestien lähettäminen ja mahdollisesti sähköpostilla kontaktointi, mikäli sähköpostiosoitteet ovat nähtävillä. Yksi verkostoitumista helpottava ominaisuus hybriditapahtumissa on ryhmäkeskustelutilat, joihin tapahtumajärjestäjä voi jakaa osallistujia esimerkiksi tekemään ryhmätöitä tai keskustelemaan pienemmissä ryhmissä. Kun osallistua voi mistä vain, saadaan ihmisiä mukaan ympäri maailmaa ja parhaillaan tämä voi poikia kansainvälisiä kontakteja. Etäyhteyden kautta verkostoituminen vaatii osallistujalta oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta hän saa luotuja uusia kontakteja. Toisaalta esimerkiksi yksityisviestien lähettäminen voi olla joillekin luontevampaa kuin paikan päällä jutustelu ja on matalan kynnyksen vaihtoehto. Hybriditapahtumissa toteutuvan verkostoitumisen vahvuutena on mahdollisuus tutustua myös kansainvälisiin osallistujiin. Pelkästään fyysisenä järjestettävissä tapahtumissa ei useinkaan ole osallistujia ulkomailta. Hybriditapahtuma mahdollistaa myös esimerkiksi kansainväliset keynote-puheenvuorot, jotka voidaan toteuttaa striiminä tai etukäteen tallennetun videon muodossa. Verkostoituminen nimekkään keynotepuhujan kanssa on myös hyvä houkutin osallistujille. Osallistaminen väylänä verkostoitumiseen Osallistaminen on tärkeää tapahtumamuodosta riippumatta. Oli osallistuja sitten linjoilla tai paikan päällä, heitä on tärkeä aktivoida tapahtuman aikana. Esimerkiksi hankkeemme kick-off -tapahtumassa olleet yritysten edustajat lisättiin Slack-alustalle, jossa he pystyivät luomaan kontakteja ammattikorkeakoulujen edustajien sekä muiden yrittäjien kanssa. Tärkeintä on, että tapahtumissa aiheesta kiinnostuneet saavat lisätietoa mahdollisimman helposti. Näin heidät saadaan mukaan jälkimarkkinointiin, sekä hyötymään verkostoitumisesta muiden aiheesta innostujien kanssa. Isomman budjetin hybridi- ja virtuaalitapahtumissa on yleensä tarjolla tapahtumasovelluksen kautta tapahtuva matchmaking. Applikaatio ehdottaa osallistujalle kiinnostavia verkostoitumismahdollisuuksia ilman, että hänen tarvitsee itse tehdä taustatyötä. Tapahtumasovelluksessa voi yleensä myös tehdä suoraan kalenterivarauksia toisille osallistujille. Näin ollen tulevat kasvokkain tai videoyhteydellä toteutettavat tapaamiset säilyvät molemmilla ylhäällä. Osallistujat arvostavat sitä, että tällainen mahdollisuus on tarjolla, mutta toisaalta sitä ei aina käytetä ahkerasti. Tapahtumajärjestäjän harkittavaksi jää, onko vähäinen verkostoituminen tapahtumasovellukseen menevän rahan arvoista. Osallistumisen muoto on muuttunut Hankkeen parissa työskennellessä olemme huomanneet kaikkien osatoteuttajien kanssa, että tapahtumiin ilmoittaudutaan, mutta osallistuminen paikan päällä jää vähäiseksi. Ihmisten kalenterit ovat nykyään niin täynnä ja ne muuttuvat hektisesti, joten paikalle pääseminen on epävarmempaa. Näissä tilanteissa osallistujat jäävätkin kaipaamaan virtuaaliosallistumisen mahdollisuutta tai tallennetta, mikäli sellaista ei ole tarjolla. Hybridiosallistumisen tarjoaminen onkin lähes välttämätöntä, jos haluaa mahdollisimman paljon osallistujia mukaan tavalla tai toisella. Hybriditapahtuman olisi ihannetilanteessa tarkoitus yhdistää live- ja etätapahtuman parhaimmat puolet. Olen kuitenkin huomannut, että se syö usein paikan päälle saapuvien määrää. Tämä vaikeuttaa tapahtumien eri osien toteutumista, kuten työpajoja tai verkostoitumista. Kourallinen ihmisiä pystyy toki verkostoitumaan keskenään, mutta osallistujien mielikuvaan onnistuneesta tapahtumasta vaikuttaa se, kuinka suuri tapahtuman kävijämäärä on ollut. Pienemmissä tapahtumissa verkostoituminen voi kuitenkin olla myös syvempää ja helpompaa. Isossa ihmisjoukossa tutustuminen voi jäädä hyvin pinnalliseksi. Meillä on avaimet tehokkaan verkostoitumisen mahdollistamiseen, mutta vielä pitäisi harjoitella, miten saamme kaiken irti hybridialustoista. Mieleen juolahtaa kuitenkin myös pieni epäilys. Voiko olla niin, että tapahtumiin osallistujat eivät enää kaipaa verkostoitumista samalla tavalla kuin ennen, vaan webinaareihin osallistuminen on vienyt voiton korona-ajan seurauksena? Aika näyttää, mihin suuntaan trendi kehittyy. Kirjoittaja Joonas Ikonen toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa tapahtumatuotannon ja viestinnän assistenttina Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -REACT-EU-hankkeessa. Lähteet Striimaus on suoratoistoa (kielikello.fi) Hybriditapahtuman järjestäminen - 5 askelta toimivaan tapahtumaan livenä ja verkossa (eventilla.com) Näin teet tuloksellisia B2B-tapahtumia -webinaari, Valve. (liveto.io) Hybriditapahtumat (factornova.fi) Virtuaalitapahtumaopas (tapaus.fi)

Lue lisää