Avainsana: tuottavuus
Henkilöstötuottavuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet
Henkilöstötuottavuus on työelämäilmiö, jota voi ja pitää mitata. Se on organisaatiolle kilpailuetu ja tuo lisäarvoa toimintaan vahvistaen taloudellisuutta. Henkilöstötuottavuuden korostaminen on myös arvo. On merkityksellistä kehittää organisaatiota henkilöstön kehittämisen näkökulmasta. Silloin vaikutetaan sosiaaliseen kestävyyteen, luodaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja vahvistetaan työuria, joita Suomen hallitus edellyttää (1). Työntekijöiden sitoutuminen, hyvä esihenkilötyö ja hyvin toimivat tiimit lisäävät organisaation henkilöstötuottavuutta. Yleensä työntekijöiden työhyvinvointiin ja vaihtuvuuden vähentämiseen vaikuttavat asiat ovat avaintekijöitä henkilöstötuottavuuden vahvistamisessa. (2) Hyvinvoivissa organisaatioissa työntekijät nähdään kehittämisen voimavarana ja johtamisessa edellytetään työntekijöiden osallistumista ja aktiivisuutta toiminnan kehittämiseen. Mitä työntekijälähtöisempää kehittäminen on, sen paremmin sen katsotaan vahvistavan henkilöstötuottavuutta. Esihenkilötyö on henkilöstötuottavuuden kriittinen tekijä Vahvistamalla esihenkilötyötä parannetaan organisaation henkilöstötuottavuutta, sillä esihenkilöt kykenevät toiminnallaan parantamaan työntekijöiden motivaatiota, työhön sitoutumista ja työhyvinvointia. Henkilöstötuottavuus on yhteydessä myös itseohjautuvuuden mahdollistamiseen ja johtamiseen. Johtajuus on parhaimmillaan paitsi tuettua myös jaettua. (3) Työntekijöiden sairauspoissaolot vähentävät henkilöstötuottavuutta ja vaikuttavat tuloksellisuuteen. Organisaatioiden johtamisessa kyetään vaikuttamaan sairauspoissaoloihin, sillä esihenkilöt kykenevät hyödyntämään esimerkiksi työntekijöiden työhyvinvointia vahvistavaa aktiivista tukea (4). Aktiivisella tuella tarkoitetaan sitä, että työntekijöiden työn sujumista tuetaan esimerkiksi työtä muokkaamalla. Työn sujumisen tukemisessa voi esihenkilön ohella olla mukana myös tarvittaessa työterveyshuolto. Työntekijöiden ja tiimien itseohjautuvuus vahvistaa henkilöstötuottavuutta Nykyisen johtajuuskäsityksen mukaan työntekijät ovat itse itseään johtavia ja vahvistavat tuottavuutta. Työntekijät ovat aktiivisia, motivoituvia, itseohjautuvia eli kykenevät ohjaamaan työtään itse (5). Työelämässä työntekijöiden itsemääräämisoikeus ja itseohjautuvuus ovat tärkeitä asioita hyvän elämän ja autenttisuuden eli aitouden rakentumisessa (5, 6). Työntekijöille on tärkeää saada toteuttaa itseään, tehdä arvovalintojaan ja suunnitella työtään itse. Nämä asiat vaikuttavat myönteisesti myös työntekijöiden sitoutumiseen. Itse- ja yhteisöohjautuvuus ovat tämän päivän työelämän käsitteitä, mutta myös henkilöstötuottavuuden edellytyksiä. Hyvä työilmapiiri ja myönteinen vuorovaikutus tukevat moni-ikäisten tiimityötä ja vähentävät työntekijöiden vaihtuvuutta. Parhaimmillaan tiimit jakavat kriittistä tietoa toinen toisilleen itse, ja tarkastelevat oman tuloksellisuutensa toteutumista. Parhaimmillaan kokeneet konkarit ja nuoremmat työkaverit jakavat hiljaista tietoa toinen toisilleen. Henkilöstötuottavuuden kehittäminen on tiedolla johtamista Henkilöstötuottavuuden kehittäminen on ennakointitietoa hyödyntävää tiedolla johtamista. Tarkoituksena on luoda organisaatioille inhimillisesti kestävän tuottavuuskehityksen arviointi ennakoiden tulevaisuutta vahvistamalla nykytilan kuvausta ja vahvistamalla kehittämistavoitteita kohti inhimillistä kestävää ja tuottavaa työelämää. Tuottavuuden vahvistaminen on toimenpiteitä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja joita varten on olemassa arviointimenetelmiä (7). Hyvissä henkilöstötuottavuuden kehittämisen hankkeissa organisaatioille luodaan jopa kymmenen vuoden kehittämisskenaarioita, joissa keskitytään muun muassa sairauspoissaolojen vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen. Luonnollisesti on niin, että ennakointitiedon keruu, tavoitteet ja toimenpiteet auttavat organisaatioista luomaan taloudellisia parannuksia, jota henkilöstötalouden kehittäminen tuo (7). Kirjoittaja Marjatta Komulainen (VTM, MBA) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntijalehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (valtioneuvosto.fi) Aura, O, Eskelinen, J, Ahonen, G, Kuosmanen, T (2019) Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä (aaltodoc.aalto.fi). Aalto-yliopiston julkaisusarja, Crossover 1/2019. Helsinki. Ahonen, Aura, Hussi, Ilmarinen (2021) The financial impact of management by self-determination - empirical evidence from Finland. European Journal of Management Volume 21, Issue 1, p93-110, March 2021 Komulainen, M. 2011. Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna. Työturvallisuuskeskus. Ryan, R. M. K & Deci, E. L. (2017) Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. The Guilford Press. Martela, F. & Ryan, R. M. (2016) The Benefits of benevolence: Basic psychological needs, beneficence, and the enhancement of well-being: Benefits of Benevolence. (onlinelibrary.wiley.com) Journal of Personality 84(6), 750-764. Uusi analysointimenetelmä edistää henkilöstötuottavuutta. Lapin yliopisto uutiset 25.10.2023, luettu 7.12.2023
Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa
Työelämän kehittämisessä on mahdollista luoda kestävän kehittämisen ja työn kulttuuri, joka avaa ihmisille mahdollisuuden laadukkaaseen elämään. Siksi kestävyyden näkökulmia on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti - myös ihmisten johtamisen näkökulmasta. Kestävyyteen kuuluu ennakoimattomienkin asioiden hallinta, esteiden voittaminen ja kestävyyden jatkuva kehittäminen. Kestävä johtajuus linkittyy hyvään ihmisten johtamiseen organisaatioissa ja yrityksissä. Sosiaaliseen ja inhimillisesti kestävään johtamiseen linkittyy tuottavat ja hyvinvoivat työyhteisöt sekä eettinen sidosryhmätyö. Hyvä johtaminen nähdään aidoksi johtajuudeksi, jossa huomioidaan ihminen kokonaisvaltaisesti tunteineen, kokemuksineen ja tarpeineen. Myös moninaisuuden johtaminen työyhteisöjen johtamisessa korostuu, sillä jokaisella työntekijällä on ”erilainen tarina kerrottavanaan.” Ekologisesti kestävä johtaminen työyhteisöissä Ekologisuus työyhteisöjen johtamisessa ja esihenkilötyössä linkittyy digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, kuten etä- ja hybridityön yhdistämiseen; hiilijalanjäljen pienentämiseen työn tekemisessä ja jätehuollon kilpailutukseen. Myös kierrätystä tukevat tavoitteet edistävät ekologisen kestävyyden tavoitteita. Organisaatiot ja työyhteisöt vaihtelevat ekologisesti kestävän johtamisen suhteen. Toiset työyhteisöt ovat kehittämisessään pidemmällä kuin toiset. Hiilijalanjäljen pienentämisen vuoksi etä- ja hybridityö on toisissa organisaatioissa enemmän perusteltu, sillä niiden nähdään olevan toisinaan ilmastoteko. Taloudellinen ja tuottava lähijohtaminen Taloudellisten mahdollisuuksien ja resurssien turvaaminen tukee kestävää työtä. Työntekijät voivat olla toisinaan hämmentyneitä, miten organisaation tuottavuuteen voi vaikuttaa. Siksi työntekijät kannattaa ottaa organisaation toiminnan kehittämiseen kiinteästi mukaan. Tärkeää on keskustella organisaation talouteen vaikuttamisen keinoista ja tunnusluvuista, joihin työntekijät voivat vaikuttaa. Taloudellinen kestävyys linkittyy myös osaksi ekologista kestävyyttä, sillä yritysten on entistä vaikeampaa menestyä taloudellisesti, elleivät ne huomioi toiminnassaan ekologisia asioita (1, 2). Vaikka kestävyyden näkökulmia on useita, ne linkittyvät siis toinen toisiinsa. Kestävässä johtajuudessa taloudellinen näkökulma korostuu siksi, että toimintaympäristön haasteiden vuoksi organisaation ja työyksikön toimintaan on oltava riittävät resurssit, mutta taloutta sopeuttavia valintojakin on yhteisesti osattava tehdä. Taloudellinen näkökulma linkittyy myös yrityseettisyyteen, sillä ilman riittävää taloudellista mahdollisuutta, voi työyksikön toiminta olla uhattu eikä toimintaa kyetä toteuttamaan. Työntekijöiden mahdollisuudet kehittää organisaation toimintaa kollektiivisesti yhteiskehittämisen periaattein on tärkeää. Toistuvan yhteiskehittämisen avulla työntekijät tulevat kuulluiksi arvoineen, joka vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja tukee kestävää työtä. Sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävä lähijohtaminen Organisaatioiden lähijohtamisessa on mahdollisuus vaikuttaa sosiaalisiin ja inhimillisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Erityisesti esihenkilötyössä on mahdollista luoda vaikutusmahdollisuuksia myös työyhteisöille ja työntekijöille. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja niiden vahvistaminen työyhteisöissä onkin tärkeä näkökulma sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävässä johtamisessa (3). Vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen edistää tunnetta oman työn hallinnasta, joka heijastuu työntekijöiden elämänhallintaan ja hyvinvointiin (3). Esihenkilötyössä on mahdollisuus vahvistaa työntekijöiden työn ja perhe-elämän yhteensovittamista vahvistamalla työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia erityisesti suhteessa omaan työhönsä. Työntekijöiden saatavuus ja riittävyys on organisaatioille tärkeä, koska se heijastuu sosiaaliseen ja inhimilliseen kestävyyteen. Henkilöstön riittävyyttä tukee myös työntekijöiden mahdollisuudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen ovat näin ollen osa kestävän työn peruspilareita (4). Työturvallisuuden kysymykset kuuluvat myös kestävään työhön, johon työlainsäädäntökin tähtää. Työntekijöiden tulee voida tehdä työtään turvallisissa olosuhteissa, joka tarkoittaa johtajuuden ja työyksiköiden arvoina oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta, yhteisöllisyyttä ja psykologisesti turvallista työilmapiiriä. Sosiaalinen ja inhimillinen kestävyys tarkoittaa esihenkilötyössä myös työyksiköiden eettisten arvojen edistämistä, työilmapiiriin vaikuttamista ja hyvinvoinnista huolehtimista (4). Kirjoittaja Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalue, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Kasvio, A. 2014. Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus, Helsinki. Räikkönen, T & Kasvio, A. 2010. Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos. Multiprint. Kautto, M & Metso, L. 2008. Sosiaalinen kestävyys – uusi poliittinen horisontti. Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008), 411–220. STM 2022. Ensimmäiset ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi. 14.1.2022. https://stm.fi/-/ensimmaiset-ehdotukset-sosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-saatavuuden-ja-riittavyyden-varmistamiseksi
Henkilöstötuottavuus – tulevaisuuden johtamisvaade
Henkilöstötuottavuus kuvaa sitä, miten työntekijät saadaan toimimaan tuottavasti ja hyödyntämään omaa osaamistaan. Hyvän johtamisen avulla poistetaan tuottavuuden esteitä ja lisätään työntekijöiden tuottavuuspotentiaalia. Hyvä johtaminen huomioi työntekijöiden inhimillisen pääoman, ruokkien yksittäisten työntekijöiden tunnevoimavaroja ja voimistaen koko työyhteisön kollektiivista, sosiaalista pääomaa. Tuottavuus ei ole ainoastaan yksityisen sektorin huolenaihe. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on kiinnittänyt huomiota tuottavuuteen, myös julkisella sektorilla (Hetemäki 2019) Terveystalon 2015 tutkimuksen mukaan ratkaisu löytyy työhyvinvoinnista: panostus henkilöstön työhyvinvointiin maksaa itsensä takaisin 6-kertaisena (Terveystalo 2015). Hyvästä ihmisten johtamisesta syntyy organisaatioille kilpailuetua. Hyvä ihmisten johtaminen tarkoittaa inhimillisen pääoman johtamista, ei siis pelkästään työroolien määrittelyä, kiinnostusta rakenteisiin, tai toiminnan määrällistä ohjaamista ja seurantaa vaan jokaikisen työntekijän erityistarpeiden huomioimista. Johdetaan pehmeitä arvoja ja tunnevoimavaroja Johtamisella paikataan osaamisaukkoja ja johdetaan osaamisen kehittämistä. Uusi johtamisvaatimus on johtaa tunteita, tunnevoimavaroja ja pehmeitä arvoja tavalla, joka saattaa yksilöt henkiseen kasvuun. Nykyään tutkijat suosittavat panostamista työn imuun ja sosiaalisesti toimiviin tilanteisiin. Esimiehen tulisi huolehtia ihmisten viihtymisestä, unohtamatta kuitenkaan perinteisempiä suoriutumiseen liittyviä vaatimuksia. Hyvä johtaminen kytkeytyy työntekijöiden emootioihin. Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen tarkoittaa työntekijöiden henkilökohtaisen kasvun tukemista ja tunteiden huomioimista. Jos halutaan saavuttaa henkilökohtaista kasvua, panostetaan ihmissuhdeosaamisesta rakentuvaan pääomaan. Johtamistutkimus on jo pitkään keskittynyt johtamistyyleihin ja miten ne vivuttavat organisaation toimintaa. Esimiesten viestintätaidot nostetaan yhä useammin keskiöön, ja tutkimuspuolella tämä on tuottanut monenlaisia esimiesten viestintätyylien määritelmiä. Trendejä ja käsitteitä tulee ja menee, mutta taustalla on kuitenkin hyvät tunnetaidot ja tunneäly, joita hyvässä esimiestyössä kaivataan. Tarve sovun johtamiseen Suomessa on työyhteisöissä konflikteja enemmän kuin Euroopassa yleensä. Esimiehillä on moraalinen vastuu huolehtia työpaikan harmoniasta ja sovusta. Hyvä johtaminen onkin samalla myös sovun johtamista. Haastavat esimiestilanteet liittyvät usein muutosjohtamiseen; alisuoriutumiseen puuttumiseen ja konfliktien ratkomiseen. Työpaikan ongelmat haastavatkin erityisesti esimiehen vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Tarvitaan myös autenttista, aitoa johtamista, joka huomioi eri osapuolten näkemykset ja ottaa ne huomioon ristiriitojenkin ratkaisussa. Osataan johtaa itseä ja muita Hyvä esimies on sosio-emotionaalisesti taitava. Esimiehisyyteen kuuluu positiivisen palautteen antamisen taito ja kriittisen palautteen vastaanottamisen taito. Esimiehisyyteen kuuluu ikävien asioiden viestiminen rohkeasti kasvokkain, innostaminen ja muiden motivoiminen. Taitavaan esimiestyöhön kuuluu halu toisen ihmisen kohtaamiseen. Sosiaaliseen älyyn ja systeemiälyyn kuuluvat sosiaaliset taidot ja sosiaalinen tietoisuus sekä tunneälykäs johtaminen. Hyvä esimies on taidokas itsensä johtaja, jonka itsemotivointi, itsehallinta ja itsetuntemus voimaannuttavat ja laajenevat arvoina itselle. Hyvä esimies uskoo positiiviseen ja yhteiseen hyvää, lähestulkoon loputtomasti. Liikkumista epämukavuusalueilla auttaa epäonnistumisten sietäminen ja niiden kohtaaminen oppimiskokemuksina. Hyvään esimiehisyyteen kuuluu turvallisuuden tunteet ja puolustautumistarpeen vähentämisen taito. Hyvään suoritukseen saattaa esimiehen kyky ruokkia muiden kasvua ja innostuksen johtaminen. Työhyvinvointi - keino lisätä tuottavuutta Metropolia AMK ja Saimaan AMK Tuottavasti moninainen ja Mikko-hankkeen loppuseminaarissa Työhyvinvointi - keino lisätä tuottavuutta (10.3.2020) käsiteltiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä. Seminaarissa henkilöstötuottavuus oli läpi kulkeva teema. Seminaarissa julkaistiin myös hankkeiden työkirja. Tuottavasti moninainen –hankkeen työkirja (aukeaa työhyvinvointiboosteri.fi -sivulle) Lähteet: Hetemäki, M. 2019. Valtiovarainministeriö. Talouselämä 2019 (aukeaa talouselama.fi -sivulle). Terveystalo 2015. Työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisemällä yritysten kilpailukyky nousuun. Terveystalo 2015. (aukeaa terveystalo.com -sivulle) Kirjoittajat Marjatta Komulainen, VTM, MBA ja väitöstutkija, joka toimii johtamisen asiantuntija-lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa. Hän työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolisesti kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Pia Lappalainen, tekniikan tohtori, Aalto yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu toimii johtamisen lehtorina Aalto yliopistossa. Hän työskentelee johtamisen kouluttajana, tunneälytaitojen vahvistamisen ja johtamisen kehittämisen parissa. Hänellä on monipuolisesti kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.
Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
Oletko joskus osallistunut tilaisuuteen ja ihmetellyt, miksi sinut on kutsuttu tai mikä on tilaisuuden tavoite? Oletko vilkuillut kelloa hermostuneena aikataulun pettäessä tai huokaillut, kun joku osallistujista on jatkuvasti äänessä? Oletko jopa itse ollut puheenjohtajana tilaisuudessa ja miettinyt, miksi osa osallistujista ei tuonut ideoitaan juuri lainkaan esiin? Ensimmäinen kokeneen fasilitaattorin ohjaama palaveri oli itselleni sykähdyttävä kokemus. Koolla oli monialainen asiantuntijaryhmä, jonka tavoitteena oli laatia yhteinen hyvinvointisuunnitelma. Ammattilaisen ohjaamana tavoite oli selvä, ajankäyttö harkittua ja valitut menetelmät tukivat kaikkien osallistumista. Fasilitoinnin vaiheet Fasilitointi-sanan latinankielinen alkuperä ”facilis” tarkoittaa helppoa. Tavoitteena onkin helpottaa ja ohjata ryhmän työskentelyä. Fasilitaattori keskittyy asiasisällön sijaan prosessin ohjaamiseen. Kokenut fasilitaattori voi siten periaatteessa ohjata työskentelyä alasta ja aiheesta riippumatta. Fasilitaattori hallitsee fasilitoinnin koko prosessin ja osaa soveltaa sitä luovasti. Hän osaa suunnitella tilaisuuden, asettaa tavoitteet, laatia aikataulun ja valita parhaat menetelmät. Itse tilaisuudessa hän osaa ohjata prosessia, motivoida osallistujia ja luoda avoimen ilmapiirin. Joissakin organisaatioissa on luotu sisäinen fasilitaattoriverkosto, joka on käytettävissä tilaisuuksien suunnittelussa ja ohjaamisessa. Itse olen toiminut Metropolian fasilitaattoriverkostossa sen perustamisesta alkaen ja ohjannut lukuisia tilaisuuksia niin omassa organisaatiossamme, hankkeissa kuin ulkoisille asiakkaillekin. Aina ei ole kuitenkaan mahdollista saada käyttöönsä fasilitaattoria. Silloin onkin hyötyä siitä, että tilaisuuden vetäjä ymmärtää fasilitoinnin merkityksen ja hallitsee ainakin muutaman keskeisen menetelmän tilaisuuden eri vaiheissa hyödynnettäväksi. Fasilitointiprosessissa toistuvat tietyt vaiheet ja niihin kuhunkin valitaan sopivat menetelmät. Aloitus Ymmärryksen luonti Ratkaisujen ideointi Toimenpiteistä sopiminen Arviointi Kokemuksen myötä osaaminen kehittyy ja menetelmien valikoima laajenee. Alkuun pääsee kuitenkin hyvällä suunnitelmalla ja kyvyllä tarvittaessa soveltaa sitä joustavasti. Fasilitoimalla työhyvinvointia ja tuottavuutta Avaan fasilitoinnin merkitystä käytännön esimerkillä. Olemme hyödyntäneet fasilitointia työskentelytapana Metropolian koordinoimassa Mikko-hankkeessa. Toimin hankkeessa asiantuntijana ja työpajojen fasilitaattorina. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama ja sen tavoitteena on työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Miten fasilitointiprosessi Mikossa etenee: Mikon alkutilanne: Tunnistatko seuraavaan tilanteen? Työyhteisöä kehitetään työpajassa, jossa tunnistetaan yhdessä kehittämiskohteita ja ideoidaan ratkaisuja. Tilaisuuden jälkeen työntekijät kuitenkin kyselevät, mihin fläppipapereille tuotetut ideat katosivat. Pahimmassa tapauksessa paperinkeräykseen, koska työskentelyn viimeinen vaihe jäi toteuttamatta. Sopimatta jäi, kuka on vastuuhenkilö ja mihin mennessä seuraava askel on otettava. Fasilitoinnin tavoite: Tavoitteena Mikko-hankkeessa on löytää sellainen fasilitoitu työskentelytapa, jossa työstetyt ideat jäävät elämään tulevaisuudessakin, työpajojen jälkeen. Siten taataan, että sovitut asiat toteutuvat ja työ kantaa hedelmää. Fasilitointi työpajassa: Mikko-hanke tarjoaa yritykselle fasilitoidun työpajan. Yrityksen täytyy ainoastaan varata noin kolme tuntia aikaa ja virittää itsensä avoimeen työskentelyyn. Hankkeen fasilitaattori huolehtii työskentelyprosessin sujumisesta. Ensimmäiset työpajat on nyt pidetty. Kohderyhmänä oli isännöitsijäalan yrityksiä. Henkilöstö koki fasilitoidun pajan tehokkaaksi ja innostavaksi tavaksi työskennellä. Tärkeintä on saada jatkuva kehittämisprosessi hyvin käyntiin valitsemalla ensin esimerkiksi neljä keskeistä kehittämiskohdetta ja ideoimalla niihin yhdessä ratkaisuja. Hyvä käytäntö on valita heti jokin helppo ja nopeasti toteutettava ratkaisuehdotus. Ensimmäisissä pajoissa sellaisia olivat esimerkiksi sähköpostin pelisäännöistä ja palaverien arviointikäytännöistä sopiminen sekä vastamelukuulokkeiden ostaminen. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat kehitystyön jatkamisen heti työpajan jälkeen. Henkilöstö kokee tulleensa kuulluksi ja tuntee, että heidän ideoitaan arvostetaan. Tämä taas lisää kehittämistyöhön sitoutumista ja parantaa työmotivaatiota. Työhyvinvointia ja työn tuottavuutta on siis mahdollista parantaa myös pienillä asioilla, jotka eivät vaadi suuria investointeja. Tilaajan näkökulmasta ulkopuolisen fasilitaattorin rooli neutraalina työskentelyn ohjaajana toimi hyvin. Fasilitaattori ei asetu kenenkään puolelle vaan ohjaa työskentelyä kohti tavoitetta. Osallistavat menetelmät mahdollistavat sen, että kaikkien ääni tulee kuuluviin. Lean-ajattelun mukaisesti arjen kehittämistarpeet tunnistavat parhaiten ne, jotka työtä tekevät. Kehittäminen ei siten ole vain kehittämisryhmän vastuulla vaan osa arkea ja kaikkien työnkuvaa. Fasilitoinnilla varmistetaan, että yhteiskehittäminen on vaikuttavaa ja jokaisen työntekijän kehittämispotentiaali tulee hyödynnettyä. Jatkuvuus työpajan jälkeen: Metropolia Ammattikorkeakoulun kehittämässä Mikko-työpajassa prosessi viedään loppuun asti ja sovitut asiat kirjataan heti työkaluna toimivaan excel-taulukkoon. Tämä työkalu jää yrityksen käyttöön, ja sitä voi muokata itselleen sopivaksi. Työpajassa luodaan alkuaskeleet ja into muutokseen. Taulukon avulla muutosta on mahdollista seurata, toteuttaa ja johtaa. Olennaista on, että systemaattisesta kehittämisestä tulee pysyvä toimintatapa. Kehittäminen ei siis pääty koskaan, vaikka työpajat päättyvätkin. Kirjoittaja: Kati Ylikahri (THM) työskentelee työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävässä Mikko-hankkeessa asiantuntijana ja työpajojen fasilitaattorina. Hänellä on monipuolista kokemusta sosiaali- ja terveysalan johtamisesta ja kehittämisestä niin esimiehen kuin kouluttajankin roolissa. Lähteet: Kantojärvi, Piritta. Fasilitointi luo uutta. Talentum 2012 Nummi, Pepe. Fasilitaattorin käsikirja. Edita 2007. Modig, Niklas. Åhlström, Pär. Tätä on Lean. Rheologica Publishing 2017. Mikko. Mikro- ja pk- yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus. www.metropolia.fi/Mikko Artikkelin kuvalähde: Pixabay, Ulrichw (CC0)
Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
Tänään on hieno päivä! Saamme julkistaa Onni tulee puun takaa -hankkeen loppujulkaisun, jota olemme työstäneet pitkin syksyä. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta hankkeen nimestä ”Onni tulee puun takaa”. Hankkeen loppujulkaisussa Tuliko Onni puun takaa? Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla (toim. Gröhn & Rekola, Metropolia Ammattikorkeakoulun Taito-työelämäkirjat julkaisu 12/2017) pyrimme vastaamaan kysymykseen ”Tuliko Onni puun takaa?”. Lisääntyikö työhyvinvointi ja tuottavuus hankkeeseen mukaan tulleissa yrityksissä? Onko Onni tulee puun takaa – hankkeen tapa kehittää työhyvinvointia ja tuottavuutta hyvä? Mitä siitä voisi oppia ja hyödyntää? Mitä yhteistä ja millaisia eroja löytyi mies- ja naisvaltaisen alalta? Tässä julkaisussa kuvataan hankkeessa toteutettu yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessi. Melko seikkaperäisen kuvauksemme tavoitteena on, että prosessin malli on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Näkemyksemme on, että vastaavan prosessin voi toteuttaa missä tahansa organisaatiossa tai organisaation yksikössä sellaisenaan taikka lyhennettynä. Kehittämisprosessi perustuu työyhteisön yhteisölliseen ja ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun ja toimintaan, jonka tavoitteena on löytää käytännössä helposti toteutettavia ja toimivia ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Oleellista on henkilöstön kuuleminen ja aito osallistaminen. Alla olevassa Onni-puussa kuvattuna tiivistetysti hankkeen toteuttama yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen prosessi. Kerromme julkaisussa myös, millaisia voimavaratekijöitä ja kehittämisen kohteita hankkeessa mukana olleissa metsä- ja sote-alan pk-yrityksissä nousi esiin. Mies- ja naisvaltaisella alalla tuli esiin joitakin eroja, mutta ennenkaikkea yhtäläisyyksiä. Jaamme myös näissä yrityksissä ideoituja ratkaisuja kehittämisen kohteisiin sekä hankkeessa kehitetyn kehittämistyökalun vapaaseen käyttöön. Lopuksi arvioimme prosessia ja jaamme kokemuksia. Julkaisu on Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR- hankkeen (2015 - 2017) loppuraportti. Hanke päättyi 30.9.2017. Tutustu julkaisuun (pdf) Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa (Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ja julkaisujen alusta) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-042-7 Julkaisu löytyy myös hankkeen nettisivuilta: www.metropolia.fi/onni Tutustu myös hankkeen muihin julkaisuihin: Iloa työhön -opas (pdf). Oppaassa kuvataan 7 keskeistä työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevaa ratkaisua. Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä. Metropolian Mikrokirja 2017. (pdf) Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kymmenen Uudenmaan alueella toimivan metsä- ja sote-alan pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentaen kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista hakien ratkaisuja yhteistoiminnallisesti. Hankkeen yhteistyökumppanina on toiminut Työturvallisuuskeskus. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama. www.metropolia.fi/onni Yhteistyössä
Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on juuri käynnistynyt uusi projekti Mikko - Mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus, jossa vahvistetaan Uudenmaan alueella toimivien mikro- ja pk-yrityksen tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeessa toteutetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta vahvistava kehittämisprosessi kolmessakymmenessä (30) mikro- ja pk- yrityksessä, jotka toimivat Uudenmaan alueella. Ensimmäiset kehittämisprosessit aloitetaan pk-yrityksissä vuoden 2017 lopussa ja vuoden 2018 alussa. Yritykset otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä, kannattaa ilmoittautua nopeasti. Mukaan etsitään erityisesti pk-yrityksiä lvi-, kiinteistöhuolto-, ja isännöintialoilta. Kehittämisprosessi soveltuu parhaiten yrityksiin, joiden henkilöstömäärä on 5-50 välillä. Prosessi voidaan räätälöidä myös muun kokoisiin yrityksiin. Kehittämisprosessi on yritykselle maksuton. Kiinnostuitko? Ilmoittaudu: projektipäällikkö Irene Gröhn, etunimi.sukunimi@metropolia.fi, p. 040 159 7481. Tulemme mielellämme kertomaan lisää hankkeesta. Projektin yhteistyökumppanina toimivat LVI-Tekniset Urakoitsijat ry ja Isännöintiliitto. Projektin nettisivut: www.metropolia.fi/mikko Mikko - Mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus -projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama. Projekti toteuttaa ESR Toimintalinjaa 3, erityistavoitetta 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Projektin rahoittavana viranomaisena on Hämeen ELY-keskus. Projekti toimii Uudenmaan alueella. Projektin toiminta-aika on: 1.10.2017 – 31.10.2019
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Työtehoseura toteuttavat ESR- hanketta Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle. Hankkeessa on mukana 12 (5 metsä- ja 7 sote-alan) pk-yritystä, joissa toteutetaan yrityskohtainen kehittämisprosessi. Tavoitteena on vahvistaa mukana olevien pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentamalla kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista sekä hakemalla ratkaisuja yhdessä. Hankkeessa selvitetään erityisesti yli 54- vuotiaiden työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Koko henkilöstö vastaa Yksilötutka -työhyvinvointikyselyyn yrityskohtaisen prosessin alussa ja lopussa. Näin saadaan yksilön näkökulma omaan työhyvinvointiin ja yrityksen työhyvinvointi-indeksi. Tietoa hyödynnetään ensimmäisessä työpajassa, jossa hankkeen asiantuntijatyöpari ohjaa henkilöstöä kuvaamaan työhyvinvoinnin osa-alueiden kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Tätä tietoa syvennetään ryhmähaastatteluilla ja objektiivista kuvausta työpäivän kulusta tuottavalla työntutkimuksella. Tämän jälkeen palataan työpajaan, jossa yhdessä etsitään ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Työpajojen keskeisenä ajatuksena on mahdollistaa koko henkilöstölle tulla kuulluksi työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden näkökulmasta. Näkyväksi tehdään erityisesti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kuormitus- ja voimavaratekijät sekä henkilöstön ratkaisuehdotukset kuormitustekijöihin. Koettu työnhyvinvointi Metsäkonemiehet kokevat työhyvinvointinsa hyväksi. He ovat työhönsä sitoutuneita ja motivoituneita. Työaikajoustot ja mahdollisuus suunnitella itse työaikansa sekä työn ja yksityiselämän sovittaminen yhteen koetaan hyväksi. Ammatillinen osaaminen ja mahdollisuus oppia uutta jatkuvasti arvioitiin hyväksi tai erinomaiseksi. Kokemus koulutuksen riittävyydestä oli nuoremmilla työntekijöillä heikompaa kuin vanhemmilla. Vastaajien mielestä heidän terveydentilansa, toiminta- ja työkykynsä on hyvä. Jonkin verran heikommaksi sen arvioivat yli 45- vuotiaat työntekijät. He myös arvioivat jaksamistaan eläkeikään asti heikommaksi kuin alle 45-vuotiaat. Työhön liittyy monia fyysisesti kuormittavia tekijöitä. Työpäivät ovat pitkiä, työ on istumatyötä, taukoja ei pidetä riittävästi ja ruokailu tapahtuu usein työnteon lomassa. Psyykkistä kuormitusta aiheuttaa jatkuva päätöksenteko ja viime hetken muutokset sekä se, että työtä tehdään pääsääntöisesti yksin. Kehittämisen kohteet liittyvät tiedottamiseen ja tiedonkulkuun, työn suunnitteluun ja johtamiseen, erityisesti palautteen antamiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä systemaattisuuteen. Sovituista toimintaperiaatteista ei aina pidetä kiinni, työprosessit ja niihin liittyvät roolit, etenkin puuta ostavien yhtiöiden ostomiesten roolit, ovat ajoittain epäselviä ja päätöksentekoon toivottiin avoimuutta. Yrittäjät kokivat, että he viestivät yrityksen tilasta ja suunnitelmista ja työntekijät tuntevat organisaation tavoitteet ja päämäärät. Osa työntekijöistä haluaa enemmän tietoa yrityksen toiminnasta ja osallisuutta toiminnan suunnitteluun. Yrittäjät tarkastelevat yritystä tuottavuuden ja kokonaisuuden näkökulmasta. Työntekijät katsovat yritystä oman työnsä kautta ja kokonaisuuden hahmottaminen on ajoittain vaikeaa. Ikääntyvät työntekijät kokevat työn imun vahvana, ja he ovat sitoutuneita työhönsä. He kokevat työ- ja elämänkokemuksen helpottavan päätöksentekoa ja lisäävän työn hallinnan tunnetta sekä kykyä kestää työstä aiheutuvaa stressiä. Heillä on huoli hiljaisen tiedon siirtymisestä työyhteisön käyttöön. Nuorimmat työntekijät kokevat puutteita osaamisessaan, saamassaan tuessa ja palautteessa sekä tasa-arvoisessa kohtelussa. Hankkeen aikana yritysten tahtotila kehittää sekä yksilön hyvinvointia että yrityksen toimintaa hyvinvointia tukevaan suuntaan on vahvistunut. Yrityksissä vuoropuhelu ja dialogi ovat lisääntyneet työntekijöiden ja esimiesten välillä. Kirjoittajat: Leena Rekola, Anu Leppänen, Irene Gröhn, Veli-Matti Tuure Artikkeli on julkaistu Koneyrittäjät lehdessä 3/2017. Koneyrittäjien liiton kehittämispäällikkö Timo Makkonen on toiminut aktiivisesti Onni tulee puun takaa -hankkeen ohjausryhmässä koko hankkeen ajan. Lisätietoa Onni tulee puun takaa -hankkeesta www.metropolia.fi/onni Yhteistyössä
Onni tulee puun takaa!
Tänään on onnellinen päivä! Olemme saaneet yhdessä yliopettaja Leena Rekolan kanssa valmiiksi Metropolian Mikrokirjan "Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä." Mikrokirja lähti juuri painoon. Mikrokirjan on tuottanut Onni tulee puun takaa – hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle -ESR-hanke. Onni tulee puun takaa -hankkeessa on yhdistetty luovasti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arvioinnin menetelmiä, mikä on mahdollistanut laaja-alaisen työhyvinvoinnin tarkastelun hankkeessa mukana olevissa pk-yrityksissä. Hankkeen ja hankkeessa toteutettavan yrityskohtaisen kehittämisprosessin lähtökohtana on ollut työntekijöiden kokemustieto, jota on hyödynnetty systemaattisesti. Ideana on ollut työntekijöiden aito kuuleminen ja kokemus kuulluksi tulemisesta. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli sisältää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen niin, että he ovat osallisena ratkaisujen kehittämisessä ja heidän kykynsä johtaa omaa työtä vahvistuu. Kahden toisestaan poikkeavan sekä hyvin sukupuolittuneen toimialan, metsä- ja sote-alan, vertailu on tuonut esiin työhyvinvointiin vaikuttavia yhteisiä, mutta toisaalta toimialakohtaisia ja sukupuolten välisiä eroja. Vertailun avulla on mahdollista etsiä uusia työhyvinvoinnin ja tuottamisen parantamisen keinoja laajasti sekä työn muutoksessa syntyviä uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi. Hankkeessa toisistaan poikkeavien alojen ”törmäyttämisen” tavoitteena on ollut vertailla sekä etsiä yhteisiä ja mahdollisia uusia voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä työhyvinvoinnin ja tuottamisen parantamisen keinoja. Tässä on rikottu työhyvinvoinnin tutkimisen ja kehittämisen sukupuolittuneita rajoja. Hankkeessa kehitettävä ja mallinnettava yrityskohtainen kehittämisprosessi kuvataan ja sitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä hankkeessa mukana olevien pk-yritysten johdon ja henkilöstön kanssa. Tarkoituksena on, että tuloksena syntyy monialainen ja laajasti sovellettava toimintatapa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseen. Toimintatavan mallinnus tehdään hankkeessa toteutettujen työyhteisöjen kehittämisprosessien arvioinnin, vertailun, yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kuvaamisen kautta. Tämä teos on ensimmäinen askel mallin kuvaamisessa. Sydämellinen kiitos kaikille kirjoittajille! Tutustu teokseen tästä (pdf). Onni tulee puun takaa -hanke (ESR) Hankkeessa toteutetaan ja kuvataan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamisen prosessi uusmaalaisissa metsä- ja sote-alalla toimivissa pk-yrityksissä. Tavoitteena on, että sekä pk-yrityksen henkilöstö että hankkeen tutkijat tuottavat yhteistoiminnallisesti kehittämisen kohteet ja määrittelevät niihin ratkaisuja, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja visioivat yrityksen tulevaisuutta. Lue lisää hankkeesta: www.metropolia.fi/onni
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.