Avainsana: TKIO
Matkalla kohti entistä vaikuttavampaa korkeakoulutoimijuutta
Viime vuosina on yhä painokkaammin tuotu esiin koulutuksen, kasvatuksen ja sivistyksen keskeistä muutosvoimaa YK:n Agenda 2030:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa (1). Kestävyyskriisin taustalla on korostettu ajassamme näyttäytyvää historiallista murrosta sekä kriisin ratkaisemisen edellytyksenä perustavalaatuisia muutoksia korkeakoulun rooliin, ajatteluun ja toimintaan (2,3,4). Kriittistä näkemystä on nostettu esiin myös korkeakouluohjaukseen ja korkeakoulutuksen taustalla näyttäytyvään ideologiaan liittyen (5,6). Toisaalta on peräänkuulutettu korkeakoulujen profiloitumista (OKM:n ohjaus) sekä hahmoteltu muun muassa ammatillisen korkeakoulutuksen erilaisia tulevaisuuskuvia laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa (7). On kuitenkin ollut hämmentävää havaita, että vaikka on tehty useita keskustelunavauksia ja on olemassa paljonkin tutkimustietoa, laajempaa yhteiskunnallista keskustelua korkeakoulujen roolista ja muutoksesta ei ole vielä Suomessa syntynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että korkeakoulujen merkitys yhteiskunnassamme on lähtökohdaltaan suuri, ja että niiden rooli murroksellisesti muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa voisi parhaimmillaan olla vieläkin vahvempi ja näkyvämpi. Maailma ja yhteiskunta odottavatkin korkeakouluilta paitsi uudistumista omassa toiminnassaan myös vahvaa panostusta koko yhteiskunnan uudistumisen vauhdittamiseen. Onnistuminen näissä molemmissa haasteissa on ratkaisevaa korkeakoulun muutosvoiman kasvattamiseksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, millaista muutosvoimaroolia Metropolia ammattikorkeakoulu pyrkii strategiansa kautta omaksumaan ja millaisia askeleita korkeakouluyhteisö on toistaiseksi onnistunut ottamaan omalla muutosmatkallaan. Blogiteksti pyrkii omalta osaltaan herättämään keskustelua ammattikorkeakoulujen mahdollisista tulevaisuuksista, mutta myös siitä, millaisten muutosprosessien kautta korkeakoulut voisivat edetä kohti kestävää tulevaisuutta. Strategia haastaa vallitsevan ajattelun ja toiminnan Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Metropolian strategian lähtökohtana on käynnistänyt muutosmatkan. Strategisen tahtotilan — osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja — mukaiseen rooliin ja toimintaan ei kuitenkaan siirrytä hetkessä. Ennen kaikkea tarvitaan radikaalia ajattelun uudistamista, mutta myös sinnikästä ja systeemistä toimintamallien ja -kulttuurin muutosta. Vain siten noin 18 000 yksilön korkeakouluyhteisö voi luoda onnistumisen edellytyksiä sekä oman toiminnan että yhteiskunnan tulevaisuuskestävälle uudistumiselle. Perusta Metropolian strategialle on luotu vuonna 2018. Silloin strategian ytimeen on tuotu näkemys toimintaa ohjaavasta uudenlaisesta ajattelusta: ihmislähtöisestä jatkuvasta oppimisesta, ilmiölähtöisistä innovaatiokeskittymistä ja yhteistyöalustoista sekä kestävästä kehityksestä läpileikkaavana teemana. Lisäksi on korostettu näille kolmelle strategiateemalle onnistumisen mahdollisuuksia tukevia teemoja: ihmisiä ja kulttuuria sekä digitalisaatiota. Syvimmillään strategia on ulotettu arvoperustaan — vastuullisuus, ratkaisukeskeisyys, inhimillinen ote ja uudistuva osaaminen — sekä eettisiin toimintaperiaatteisiin. Metropolian strategiassa kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaa. Korkeakoulun näkemyksen mukaan kestävä tulevaisuus edellyttää sekä kestävän tulevaisuuden osaamista että vaikuttavia, innovatiivisia ratkaisuja. (8) Edellä kuvattu strateginen näkemys pohjautuu toimintaympäristön keskeisimpien kehityskulkujen ja hiljaisten signaalien aktiiviseen ennakointiin ja tulkintaan, ulkoisen ja sisäisten sidosryhmien odotusten tunnistamiseen sekä näistä kaikista avautuviin mahdollisuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen pitkä aikahorisontti on viisaasti tehnyt tilaa perinteisten ajattelu- ja toimintatapojen kyseenalaistamiselle. Ja mikä tärkeintä, vauhdittanut irrottautumista vallitsevista korkeakoulukeskeisistä ja lineaarisista ajattelun ja toiminnan malleista. Tämä antanut mahdollisuuden edistää uudenlaista korkeakoulutoimijuutta ja jossain määrin jopa toimialan uudistumista. Tulevaisuuskuvat konkretisoivat suuntaa Strategian käytäntöön vieminen ja muutoksen johtaminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Erityisesti silloin, kun strategian lähtökohtana on laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja muutoksen fokuksessa sekä oman toiminnan että yhteiskunnan uudistumisen vauhdittaminen. Valmista ratkaisua ei ole saatavilla, joten on ollut tarpeen itse löytää sopivimmat keinot strategian arjeksi elämiseen. Lineaarisen ’ensin-strategia-sitten-muutos’ -ajattelutavan sijaan muutosta on pyritty vauhdittamaan monin tavoin jo strategiatyön aikana. Yksi merkittävimmistä muutosta kirittävästi keinoista on ollut aktiivinen tulevaisuustyö ja sen osana näkemyksellisten tulevaisuuskuvien muotoilu. Transformatiivisen tulevaisuustyön hengessä rakennettujen tulevaisuuskuvien — Metropolia Match® ja ”IK-seitti” — tehtävänä on ollut kuvitella ja tehdä näkyväksi tavoiteltua tulevaisuutta sekä ihmislähtöisen jatkuvan oppimisen (Metropolia Match®) että ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien (”IK-seitti”) ja niiden toimintaa mahdollistavien yhteistyöalustojen kuten Hiilitalli, HyMy-kylä ja Smart Lab sekä Helsinki XR Centerin konteksteissa. Esimerkiksi IK-seitissä näkyväksi tuodut muutosalueet, kuten TKI-hankkeet, MINNO, TKIO, alustat ja ekosysteemiyhteistyö, ohjaavat Metropolian toiminnan mittavaa muutosta. Tulevaisuuskuvien roolista niin strategian konkretisoijina kuin yhdessä oppimisen välineenä on käyty monenlaista dialogia osin jo pidempään (Metropolia Match®) ja toisaalta vasta viime aikoina (”IK-seitti”). Keskusteluja on käyty erityisesti strategiapäivillä, johtamisfoorumissa, johtotiimeissä sekä johtoryhmän kokouksissa. Ajankohtaisen strategiatyön yhteydessä tulevaisuuskuvat on integroitu osaksi strategisen toiminnanohjauksen kokonaisuutta, mikä on mahdollistanut sen, että johdonmukaisia muutosaskelia voidaan entisestään vahvistaa. (9) Transformaatioprojektit rakentavat kyvykkyyttä ja edistävät ekosysteemiyhteistyötä Proaktiivista tulevaisuutta on tulevaisuuskuvien lisäksi rakennettu transformatiivisten kehittämisprojektien avulla. Tällaisia kehittämisprojekteja Metropoliassa ovat olleet tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen opetukseen ja oppimiseen (TKIO) sekä Metropolian ennakointikyvykkyyden kehittäminen (MEKY). TKIO-projektin (2022-23) keskeisenä tavoitteena on ollut avoimien TKIO-toimintamallien kehittäminen ja hyödyntäminen sekä Metropolian sisäisen toiminnan että innovaatio- ja oppimisekosysteemien tasoilla. Sisäisen toiminnan näkökulma painottuu Metropolian pedagogiseen pääomaan, pyrkien kehittämään sitä tutkintojen ja innovaatiokeskittymien yhteiseksi kyvykkyydeksi. Vastaavasti strategian tulokulmasta tarkasteltuna TKIO:n painopiste on ollut vaikuttavuuden kasvattamisessa: mikrotasosta metatasoon, opiskelijoista ja yrityksistä ekosysteemeihin. Vaikuttavimmillaan TKIO näyttäytyy kansainvälisenä, kestävää tulevaisuutta rakentavana ekosysteemiyhteistyönä. Esimerkkinä tällaista TKIO-toiminnasta on eurooppalainen korkeakouluallianssiyhteistyö (U!REKA SHIFT), joka tähtää pitkäjänteiseen strategiseen yhteistyöhön EU:n ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit -haasteiden ratkaisemisessa. (10, 11). MEKY-projektissa (2022-23) keskeinen tavoite on ollut kasvattaa Metropolian ennakointikyvykkyyttä ja systematisoida Metropolian tulevaisuustyö saumattomaksi osaksi korkeakoulun päätöksentekoa. Projektin keskeisenä tuloksena on syntynyt muun muassa ennakoinnin kypsyysmalli, systeeminen tietojohtamisen malli sekä suosituksia ennakoinnin ja tulevaisuustyön rakenteiksi. (12). Ennakointitoimintaa on lähestytty myös ekosysteemiyhteistyön näkökulmista. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa Metropolian rooli Vantaan alueen ennakointimallin rakentamisessa (VALUE-hanke) ja ihmiskeskeisen osaamisdataekosysteemin rakentamisessa (DS4skills, data space for skills - kansallinen työryhmä). Uudistuva johtaminen sujuvoittaa muutosmatkaa Johtamista on uudistettu kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti. Tavoitteena on ollut varmistaa, että se tukee korkeakouluyhteisön navigointia murroksellisessa toimintaympäristössä sekä mahdollistaa ja sujuvoittaa vaikuttavuuslähtöisen strategian toteuttamista käytännössä. Johtamisen uudistamisessa on lähdetty liikkeelle laventamalla johtamisen horisonttia ja ottamalla johtamisen kompassiksi Kolmen horisontin malli (13). Vaikka malli auttaa hahmottamaan johtamista kolmella eri horisontilla sekä vallitsevien ja uusien ajattelu- ja toimintamallien näkökulmista, se ei yksin riitä vastaamaan transformatiivisen muutoksen haasteisiin. Lisäksi tarvitaan strategiaan sisäänrakennettujen ajattelu- ja toimintaperiaatteiden — eli ihmis- ja ilmiölähtöisyys, avoimuus, systeemisyys ja kestävä kehitys — integroimista osaksi johtamisjärjestelmää. Ja mikä tärkeintä, radikaalisti muuttuneen ajattelun omaksumista osaksi arjen päätöksentekoa. Johtamista on pyritty kehittämään myös muilla keinoin, kuten uudistamalla toiminnanohjausta ja mittareita, mukaan lukien vaikuttavuusmittarit, vahvistamalla osallistuvaa, yhteisöllistä ja kokeilevaa toimintakulttuuria sekä tunnistamalla ja kehittämällä strategisia kyvykkyyksiä. Paljon on siis jo tehty. Silti muutosmatka kohti laajasti vaikuttavaa korkeakoulutoimijuutta on monella tapaa vasta aluillaan. Uskomme kuitenkin yhä korkeakoulujen muutosvoimaan kestävämmän maailman ja yhteiskunnan rakentamisessa. Siitäkin huolimatta, tai ehkä entistä enemmän siksi, että tuoreiden tutkimusten mukaan vain pieni osa (15 %) YK:n vuoteen 2030 astetuista kestävän kehityksen tavoitteista on edistynyt tavoitellussa aikataulussa (14). Niinpä sinnikäs työ korkeakouluyhteisön ajattelun, toimintamallien ja -kulttuurin mittavaksi uudistamiseksi jatkuu. Kirjoittaja Marita Huhtaniemi on tulevaisuustyön, strategian, innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Metropolian strategia- ja kehityspalvelut -yksikössä Lähteet 1. Unesco (2020). Education for sustainable development: a roadmap. (unesco.org) Haettu 25.3.2024. 2. Laininen, E. & Salonen, A.O. 2019. Koulutusorganisaatiot yhteiskunnan uudistajina. (journal.fi) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 20. Haettu 25.3.2024. 3. Laininen, E. Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistyksen mahdollistajana. (journal.fi) Ammattikasvatuksen aikakausikirja 20 (5), 16-38. OKKA-säätiö. Haettu 24.3.2024. 4. Salonen, A.O. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. (journal.fi) Aikuiskasvatus, 38(2), 84-101. Haettu 25.3.2024. 5. Wolff, L., Laherto, A., Cheah, S.L., Vivitsou, M & Autio, M. (2022). Transformation toward sustainability in Finnish teacher education policy: Promises and shortcomings. (frontiersin.org) Frontiers in education.vol. 7. 856237. Haettu 25.3.2024. 6. Brunila, K. & Tähkäpää, O. (2024). Huolettomista oppijoista neuroottiseksi osaajaksi - mitä tapahtui Suomen koulutusihmeelle? Podcastissa Horisontti, Elämän syviä virtauksia etsimässä. (yle.fi) Haettu 25.3.2024. 7. Kantola, M., Friman, M., Rauhala, P., Kotila, H., Huttula, T. K. (2024). Ammatillisen korkeakoulutuksen mahdollisia tulevaisuuskuvia vuoteen 2030. Futura-lehti 3/2023. Tulevaisuuden tutkimuksen seura r.y. 8. Huhtaniemi, M (2023). Vaikuttavalla strategialla rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Teoksessa Unkari-Virtanen, Huhtaniemi, M. (toim). TKIO - tulevaisuuskestävää innovointia ja osaamista. 12-17.(theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 110 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 9. Huhtaniemi, M. (2024) Match®-malli ja ”IK-seitti” korostavat antisipaatiota ja transformatiivista tulevaisuustyötä. Teoksessa Unkari-Virtanen,L. (toim.) Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa. (theseus.fi) 73-75. Metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 128 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 10. Unkari-Virtanen, L. (2024). TKIO:n kypsyysmalli. Teoksessa Unkari-Virtanen, L.(toim.) TKIO- transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. 15-56. (theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 131 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 11. Huhtaniemi, M. (2024). TKIO:n vaikuttavuuden tasot. Teoksessa Unkari-Virtanen, L.(toim.) TKIO- transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. 57-74. (theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 131 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 12. Unkari-Virtanen, L. (toim.) 2024. Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa (theseus.fi) Metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 128 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 13. Huhtaniemi, M. (2023). Kolmen horisontin malli johtamismuotoilun kompassina. Edelläkävijät-blogi 21.2.2023. (edellakavijat.fi) Helsinki: Vere Design. 14. Lipponen, K., Ramm-Schmidt, M., (2024). Vastuullisuus on rikki - yritysten on siirryttävä uudistavaan liiketoimintaan (fibsry.fi)
Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaa ovet oppimiselle
Tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen (TKIO) yhdistämisen mahdollisuuksista puhutaan ammattikorkeakouluissa. Toimivassa TKIO-kokonaisuudessa oppiminen ja opetus tapahtuu aidossa tilanteessa (1). Opiskelijat pääsevät käsittelemään todellisia haasteita ja osallistumaan aitoon toimintaan. Tässä blogikirjoituksessa kerromme onnistuneesta oppimiskokemuksesta, jonka motivaationa oli hanketapahtuman tuottaminen. Tutkimusta, kehittämistä, innovaatiotoimintaa ja oppimista käytännössä Hankkeissa on useimmiten tarkoitus kehittää uutta ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja. Siksi hankkeet tarjoavat hyvän mahdollisuuden toteuttaa TKIO-toimintaa. Hanketyöntekijät toimivat opiskelijoiden tukena ja fasilitoivat työskentelyprosessia, vaikka itse tehtävä olisikin opiskelijoiden vastuulla. TKIO:lla tavoitellaan ennen kaikkea yhdessä oppimista. Tämä toteutuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa opiskelijan, opettajan ja työelämän kanssa. Keskeisintä TKIO-toiminnassa on oppimisen lisäksi uuden tiedon luominen ja sen vieminen edelleen käytäntöön. (1). Metropolian jokaisessa AMK-tutkinnossa suoritetaan kymmenen opintopisteen laajuisena innovaatioprojektiopintoja, joissa tavoitteina on muun muassa: kehittää vastuullisesti monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä Oppimisen motivaatiotekijät Engeström (2) on teoriassaan tuonut esille sisällöllisen motivaation rakentamisen merkityksen oppimiselle: ”Sisällöllinen opiskelumotivaatio syntyy, kun oppilas joutuu tiedostamaan ristiriidan, joka on hänen tietojensa ja taitojensa sekä hänelle asetettuun uuteen tehtävään liittyvien vaatimusten välillä”. Myös professori Lonka (3) tuo esille, että merkityksetön tieto katoaa mielestä, mutta merkityksellinen tieto muistetaan: ”olennaista oppimisessa onkin ihmisen oma, aktiivinen panos, kun hän pyrkii rakentamaan oppimastaan merkityksellisiä kokemuksia”. Oppimistehtävänä työhyvinvointitapahtuma yrittäjille Eloisa-hankkeessa hyödynnetään luovia menetelmiä ja taidetta edistämään työyhteisöjen toimintaa ja resilienssiä. Käytännössä tämä tapahtuu muun muassa tarjoamalla yrityksille mahdollisuuksia tarkastella yrityksessä tapahtuneiden muutosten tuomia haasteita. Hankkeen toiminta toteutuu vahvassa taiteilijayhteistyössä, valmennusten, erilaisten tapahtumien ja täydennyskoulutuksen kautta. Yhdeksi tapahtumaksi hankkeessa määriteltiin yrityksille suunnattu luova työhyvinvointipäivä. Tämän tapahtuman toteuttamiseen päätettiin rekrytoida mukaan monialaisen kulttuuri- ja hyvinvointialojen opiskelijaryhmän. Opiskelijoille kokemus oli merkityksellinen. Osallistuminen tämänkaltaiseen hanketoimintaan oli ainutlaatuista ja avartavaa. Saimme lukemattomasti uusia ajatuksia omaan ideapankkiimme tulevaisuuden työtämme ajatellen. Millaista oppimista syntyi? Engeströmin (2) mukaan hyvän oppimiskokemuksen myötä uusi sisäinen malli opittavasta aiheesta alkaa muodostumaan. Tässä tapauksessa opiskelijat saivat lisää osaamista itse aiheesta, eli työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisesta ryhmämuotoisesti, luovin ja toiminnallisin keinoin. Lisäksi heille alkoi muodostua aito ymmärrys siitä, mitä projektityö on, eli projektiosaaminen lisääntyi. Yhtenä oppina prosessista jäikin se, että heti alussa on hyvä pohtia konkreettisia välietappeja ja sitä, miten hyödyntää käytössä oleva aika optimaalisesti. Sisällöllinen motivaatio säilyi loppuun asti, mikä vaikutti oppimisen mahdollistumiseen. Lonka (2020) tuo teoksessaan Oivaltava Oppiminen esille, että meidän opettajien on erityisen tärkeätä pohtia, miten voidaan tukea opiskelijoita kohti joustavaa ja pohdiskelevaa toimintatapaa, kohtaamaan uutta tietoa ja työskentelemään ajattelunsa ylärajoilla. Lonka kannustaa meitä välttämään sellaista toimintaa, joka ohjaa opiskelijoita toistamaan jonkun muun esittämiä tietoja. TKIO-toiminta vastaa tähän tarpeeseen. Eloisa- hankkeen työhyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus on yksi käytännön esimerkki siitä, miten tämä on toteutettavissa. Hyvinvointitapahtuman tuotannon vaiheet Toimintaa ohjasivat hankkeen nimissä toimintaterapian lehtori ja musiikin lehtori. Kun tehtävä oli mahdollista suorittaa innovaatioprojektiopintona, se innosti opiskelijoita osallistumaan. Lopullinen opiskelijatiimi koostui kolmesta toimintaterapian, yhdestä fysioterapian ja yhdestä musiikkialan opiskelijasta. Opiskelijatiimin jäsenet olivat aidosti kiinnostuneita aiheesta. Näin ollen lähtökohdat sitoutumiselle ja yhteiskehittelylle olivat hyvät. Eloisa-hankkeen taustalla oleva ajatus työhyvinvoinnin lisäämisestä luovien menetelmien keinoin puhutteli meitä –pääsisimme yhdistämään omia kokemuksiamme ja tietouttamme ja muodostamaan niistä jotain uutta. Luovan työhyvinvointipäivän toteuttaminen oli opiskelijoille tehtävä, joka haastoi heidät ottamaan selvää asioista ja käyttämään aiemmin opittua tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa. He toteuttivat yhteistyössä ideointi-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet, mikä ylläpiti sisäistä motivaatiota loppuun asti. Ideointivaihe Uuden asian kehittäminen, tai innovointi, edellyttää aikaa ja luovuutta. Ideoinnissa on tärkeä, että tavoite on määritelty ja että on mahdollisuutta ideoida vapaasti ilman tiukkoja raameja. (4). Työhyvinvointipäivän suunnittelun käynnistyessä hanketyöntekijät toivat esille hankkeen ja tapahtuman tarkoituksen ja tehtävän tavoitteen. Sen jälkeen opiskelijat pääsivät ideoimaan. Sovimme, että kaikki ideat sanotaan ääneen: nyt jos koskaan olisi hyvä kokeilla villeimmiltäkin kuulostavia ideoita. Suunnittelu- tai kehittämisvaihe Idean jalostaminen käyttökelpoiseksi tuotteeksi ei ole yksiselitteinen asia. Kuten innovaatiokirjallisuudessa todetaan, "idean kehittäminen toimivaksi tuotteeksi tai palveluksi vaatiikin yllättäen kovaa ja kurinalaista työskentelyä" (4). Ajattelimme päivän toteuttamisen syntyvän kädenkäänteessä. Mutta kuinka väärässä olimmekaan! Hanketyöntekijät olivat tukemassa prosessia ja opiskelijoiden työskentelyä. Yhteisiä suunnittelupalavereita pidettiin prosessin eri vaiheissa. Myllypuron kampuksen tiloihin tutustuminen olikin todella tarpeellista. Vierailut tiloissa antoivat suunnitteluvaiheessa syntyneille ideoille sysäystä. Suunnittelu- tai kehittämisvaiheessa pitää huomioida muun muassa tarjolla olevat resurssit kuten aika, osaaminen, tilat ja rahallinen budjetti (5). Opiskelijat suunnittelivat ja toivat ajatukset ja ideat esille. Kokonaisvastuu ja hallinnolliset tehtävät olivat hanketyöntekijöillä. Opiskelijoiden tehtävänä oli luoda markkinointimateriaali ja tervetuloa-viestit saapumisohjeineen. Viimeinen rutistus tuli juuri ennen itse työhyvinvointipäivää. Silloin oli tärkeätä rakentaa tilat toimiviksi ja kokeilla käytännössä ideat ikään kuin kenraaliharjoituksen omaisesti. Oli myös tärkeätä miettiä, millaiset opasteet tarvitaan, jotta osallistujat löytävät mahdollisimman sujuvasti paikasta toiseen Metropolian isolla Myllypuron kampuksella. Tämä viimeinen vaihe ennen H-hetkeä yllätti opiskelijoita hieman, mutta he pysyivät innostuneena ja motivoituneena loppuun asti! Itse keskiviikkoista työhyvinvointipäivää ennen maanantaina ja tiistaina olimme Myllypurossa valmistelemassa huoneita. Teimme kaikki ympäripyöreää päivää…, mutta saimme kaiken kuntoon. Tulokset ja toteutus Tuloksena syntyi onnistunut työhyvinvointipäivä Eloisa-hankkeeseen osallistuville yrityksille. Päivän ohjelma oli kokonaisuudessaan suunniteltu ja toteutettu opiskelijavoimin. Ohjelmassa oli yhteinen aloitus ja lopetus koko ryhmälle, joiden välillä jakauduttiin pienempiin ryhmiin. Ryhmissä oli luovaa, toiminnallista ohjelmaa. Lisäksi fysioterapia-, jalkaterapia- ja osteopaatti opiskelijat toteuttivat lyhyitä hierontoja muun ohjelman lomassa. Osallistujien palaute on arvokasta Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua päiväsaikaan järjestettyyn toimintaan on rajallinen. Paikalle saapui 13 yrityksien edustajaa. Osallistujilta pyydettiin palautetta päivän annista. Ohjelma oli osallistujien mielestä onnistunut. Myös ilmapiiri ja yhdessäolo saivat hyvää palautetta. Osallistujat totesivat vievänsä mukanaan työpaikoilleen muun muassa ”rennon olon”, ”hyvän ja eloisan mielen”, sekä ”muistijäljen hyvästä päivästä”. Luova toiminta tempasi mukaansa! Kirjoittajat Jennie Nyman, lehtori ja tiimivastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Koulutukseltaan toimintaterapian maisteri (Master of Medical Sciences in Occupational Therapy). Kiinnostunut työhyvinvoinnista, työkyvystä ja sen arvioinnista. Tanja Osorio, 3. vuoden toimintaterapiaopiskelija. Häntä kiinnostavia aiheita ovat mielenterveys ja anatomia. Kyseisen projektin myötä häntä alkoi myös kiinnostaa luovat terapiamenetelmät. Tanja kuvailee itseään uteliaana sekä ikuisena oppijana, ja hänen mottonsa onkin “kaikkea pitää kokeilla”. Aliina Mikkola, 3. vuoden toimintaterapiaopiskelija. Hän on kiinnostunut toimintaterapiasta, joka yhdistää luovuuden, liikkeen ja luonnon. Aliina on kiinnostunut tutkimaan vielä lisää ryhmissä tapahtuvaa toimintaa. Hän ajattelee, että yhteisöllisyyden lisääminen yksilökeskeisessä yhteiskunnassa olisi enemmän kuin tervetullutta. Lähteet Stenberg H. 2022. Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö- TKIO toimintaa käytännössä osa 2. Engeström Y. (1987). Perustietoa opetuksesta (PDF, helda.helsinki.fi) Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2007. Helsinki: Valtiovarainministeriö 1987. ISBN 951-859-511-9. Lonka K. (2020). Oivaltava Oppiminen. E-kirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. Vehkaperä U, Pirilä K & Roivas M (toim.). (2013) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin (PDF). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2013. OIVA-oppimateriaalit 1.
Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö – TKIO toimintaa käytännössä, osa 2
Avoimeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) integroitu oppiminen on ajankohtainen käsite korkeakoulujen sisäisessä keskustelussa. TKI-toimintaan integroidulla oppimisella (TKIO) tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta. Tämän ajattelumallin mukaan oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa, jossa huomioidaan avoimen TKI-toiminnan ja avoimen oppimisen molemmat näkökulmat. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistetyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integraation tavoitteena on rakentaa avointa oppimisen toimintakulttuuria, jossa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä (1). Tässä kirjoituksessa tuodaan esiin sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden näkökulmia syksyllä 2021 DALLATEN - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeeseen integroidun innovaatioprojektiopintojakson aikana syntyneestä vaikuttajaryhmä ideasta ja yhdessä oppimisesta. Yhdessä oppiminen on TKIO-toiminnan keskiössä TKIO-toiminnan keskiössä on oppiminen, uuden tiedon luominen ja uuden tiedon vieminen edelleen käytäntöön. Oppiminen on yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista. Opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteisen tiedon rakentamiseen. Avoimen TKI-integroidun oppimisen ytimessä ovat avoin yhteistyö avoin oppiminen avoin tieto ja avoin toimintakulttuuri (2.) Dallaten -hankkeeseen kytkeytyneessä TKIO-toiminnassa olemme yhdessä syyslukukaudella 2021 sote-alan opiskelijoiden kanssa innovoineet, oppineet ja kehittäneet ratkaisuja siihen, miten iäkkäiden ääni saada mukaan osaksi liikunta-ja hyvinvointialan mikro-ja pienyrittäjien palveluliiketoiminnan kehittämistä. Mukana oli opiskelijoita sairaanhoidon, ensihoidon ja bioanalytiikan tutkinnoista. Opiskelijoiden ideoima vaikuttajaryhmä osaksi palveluiden kehittämisprosessia Osana innovaatioprojektiopintoja opiskelijaryhmä ideoi kohderyhmästä koostuvan vaikuttajaryhmän keräämisen. Vaikuttajaryhmässä seniorit pääsevät mukaan tukemaan yritysten asiakaslähtöistä palveluiden kehittämispolkua antamalla ideoita, mielipiteitä ja palautetta. Seniorit voivat osallistua myös yritysten mahdollisesti kehittämien uusien palvelujen testaamiseen. Tämä toimintamalli mahdollistaa hankkeen valmennuskokonaisuudessa aktiivisen, monitoimijaisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen. Menettelyn tavoitteena on yhteisen tiedon rakentuminen uusien palveluiden kehittämisessä. Suoralla palautteella kohderyhmältä kehitetään samalla yritysten asiakaslähtöistä toimintakulttuuria. "Pohdimme ryhmän kesken, mikä olisi paras keino saada innostettua mahdollisimman paljon yli 65-vuotiaita vaikuttajia mukaan ryhmään. Halusimme jakaa osallistujille ajatuksen siitä, että jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja me haluamme löytää sen äänen, jonka voimaa eniten kaivataan. Hyvinvointi on iso osa elämäämme myös työvuosien jälkeen. Siksi pyrimme tuomaan esille heidät, jotka tähän kysyntään osaavat parhaiten vastata. Heidän kauttaan saadaan asiakaslähtöisyys aidosti esiin", opiskelijat pohtivat. Projektin alussa opiskelijaryhmä pohti, missä tapaisi aktiivisia senioreita, jotka olisivat innokkaita vaikuttamaan siihen, millaisiksi heille suunnatut palvelut tulevaisuudessa muokkautuvat. Tarkoituksena oli selvittää, olisivatko he kiinnostuneita osallistumaan vaikuttajaryhmään ja kerätä jo mahdollisia osallistuja ilmoittautumaan mukaan. Opiskelijat halusivat kerätä mahdollisimman erilaisia ihmisiä vaikuttajaryhmään. Opiskelijat suuntasivat Hakaniemen torille sekä Kampin palvelukeskukseen. He jalkautuivat kahtena eri päivänä ihmisten pariin juttelemaan ja keräämään vaikuttajia. Opiskelijaryhmä raportoi: "Olimme kehittäneet kyselyn, jota käytimme pohjana keskustellessamme ikäihmisten kanssa heidän tarpeistaan hyvinvointi- ja liikuntapalveluihin. Tarkoituksena oli jakaa keskustelu aikaan ennen koronapandemiaa, pandemian aikana ja sen jälkeen. Näin saisimme tietoa jo etukäteen palvelun tarjoajille, minkälaisia muutoksia seniorit palveluihin ainakin ajatuksen tasolla toivoisivat. Moni nosti esiin tärkeänä kokemukset harrastamisen helppoudesta, toiminnasta ilman rahallista panosta tai aikataulujen noudattamista. Ihmiset, joiden kanssa juttelimme, olivat pääosin aktiivisia keskustelijoita. Nämä ihmiset kokivat myös harrastusten jatkuneen sujuvasti läpi pandemian vaikeudet." Minulla on kaksi toimivaa jalkaa ja kaikki mitä tarvitsen, on ympäröivä luonto. -seniorivaikuttaja opiskelijahaastattelussa. Opiskelijoille oli mielenkiintoista päästä näkemään, miten hanke etenee käytännössä: "Vaikka osuutemme painottui vain hankkeen alkuun, saimme kuulla, miten hankkeen jatko etenee ja miten meidän opiskelijoiden osuus tulee olemaan osa kokonaisuutta. Emme valitettavasti pääse näkemään vaikuttajaryhmän toimintaa käytännössä, yritysten valmennuskokonaisuuden aikana sillä opintojaksomme päättyy ennen tätä. Seuraamme mielenkiinnolla kuitenkin muilta kanavilta jatkossa sitä, miten panoksemme hankkeessa on lopulta näkynyt." Opiskelijoiden kokemus hankeoppimisympäristöstä tuki TKIO - toiminnan ja osaamisen tavoitteita Innovaatioprojektiopinnot suoritettuaan opiskelijan tulisi osata: kehittää vastuullisesti monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin määritellä innovaation käsitteen ja ottaa käyttöön kehittämistyön menetelmiä soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä hyödyntää omaa osaamistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja onnistunutta tiimityöskentelyä käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö-, teknisiä ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa (3). Dallaten-hankkeen monialaisen innovaatioprojektin lopuksi selvitimme osana hankkeen toiminnan arviointia opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia seuraavista asioista: riittävä ja avoin tiedon saanti vuorovaikutus ja yhteistyö yhteinen tavoite ja päämäärä oppiminen projektityöskentelyn aikana TKI-hankkeen mielekkyys oppimisympäristönä Vastausten pohjalta syntyi käsitys, että kaikilla oli ymmärrys yhteisestä tavoitteesta ja päämäärästä, mutta erityishuomiona useammassa vastauksessa mainittiin tämän kirkastuneen yhteisten keskustelujen ja tapaamisten myötä projektityön edetessä. Vastaus tukee hyvin niin Metropolian innovaatioprojektiopintojen kuin myös TKI-työn luonnetta. Vuorovaikutus ja yhteistyö koettiin hyvänä. Sitä tuki avoin, positiivinen innostunut ilmapiiri, jossa uskalsi kysyä tyhmiä kysymyksiä ja sai nopeasti vastauksia kysymyksiin. Innovaatioprojektin tiukka aikataulu koettiin haastavana ja ohjeistuksen selkeyttäminen projektin alussa nostettiin kehittämiskohteeksi. Millaista osaamista opiskelijoille kertyi hankkeessa? Se kiteytyy hyvin näissä vastauksissa: ” Projektin monimuotoisuus ja etenemisprosessi tulivat itselleni selkeämmiksi. Myös palvelumuotoiluun sekä asiakaslähtöisyyden monimuotoisuuteen tutustumisen koin hyödylliseksi. Lisäksi tuotosten esittely tilaajatapaamisissa toi itselleni hyvää harjoitusta.” ”Joka kerta kun tekee projektia ryhmässä, parannan omaa osaamistani ryhmäläisenä. Myös ymmärrän, miten iso tuotos innovaatio voi olla. Osaan myös ehkä paremmin kohdata ihmisiä ja kysyä heiltä heidän mielipiteitä.” Opettajat ja asiantuntijatkin oppivat TKIO-toiminnassa Yhdessä tekeminen, keskustelut ja työpajat kehittävät myös hanketoimijoiden ja opettajan osaamista, haastavat katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja etsimään yhteisiä toimintatapoja ja näkökulmia hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä tekemisen kautta. Hankkeessa työskentely haastaa myös tarkastelemaan TKI-integroitua oppimista avoimen yhteistyön, avoimen tiedon ja avoimen oppimisen viitekehyksen kautta (4). Projektipäällikkönä koen iloa saadessani asiantuntijoiden lisäksi työskennellä monialaisten opiskelijoiden kanssa, jotka rohkeasti tarttuvat toimeen, kestävät epävarmuutta ja kykenevät paineen allakin tuottamaan hyviä ratkaisuja. Tässä projektissa syntynyt idea vaikuttajaryhmästä tulee osaksi yrityksille tarjottavaa valmennuskokonaisuutta ja tätä kautta saamme mahdollisuuden systemaattiseen asiakaslähtöiseen palvelun kehittämiseen, ketteriin kokeiluihin, testauksiin - hankkeessa toteutettavan Lean Startup-menetelmän mukaisesti (5). Kirjoittaja Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on projektinjohtamisen ammattilainen, joka Dallaten-hankkeen projektipäällikkötyön lisäksi toimii asiantuntijalehtorina sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden opintojaksoilla. Laaja-alainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lähellä hänen sydäntään sekä työssä että vapaa-ajalla. Lähteet Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O= totta? Metropodia. 2021. Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.) Avoin TKI-integroitu oppiminen - toimintamallit ja hyvät käytänteet (PDF). 2021. Metropolian opinto-opas Fred, M., Helariutta A. & Kangastie, H. Avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehys (PDF). Eric Ries. Lean Startup ‑ kokeilukulttuurin käsikirja. 2011. Lue myös Hannele Hokkasen blogimerkintä: Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja -hankkeiden periaate on avoimuus ja osaamisen sekä erilaisten ratkaisujen kehittäminen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tuodaan esille, että avaintekijä tulevaisuuden osaamisen vahvistamiseksi on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskinäinen integroiminen toisiinsa. Integroiminen edellyttää yhdessä kehittämistä, tiedon ja asiantuntijuuden jakamista sekä vahvaa verkottumista ammatti- ja tiede sektorirajat ylittäen. (1). Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän TKI-hankkeissa tavoitellaan moninaisia uusia palvelu- ja toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan (sote) -integraation edistämiseksi sote-palveluiden monialaisuuden ja laadun kehittämiseksi sote-alan yrittäjyyden vahvistamiseksi sekä uusien käyttäjälähtöisten tuotteiden, toimintamallien ja sovellusten kehittämiseksi. Kestävään hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan kutsumalla hanketoimintaan mukaan alueen asukkaita, yhteisöjä sekä eri organisaatioiden asiantuntijoita. Innovaatiokeskittymän hankkeiden tavoitteena on myötävaikuttaa ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti heidän elämänlaadun kohentamiseksi luoden uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja -menetelmiä sekä tuottaa tutkittua tietoa. Hankkeiden avulla edistetään ihmisten hyvää elämää, hyvinvointia, terveyttä ja elämän mielekkyyttä kokonaisvaltaisesti. Toiminnan onnistuminen ja merkityksellisyys todentuvat elämäänsä tyytyväisten ihmisten myötä. Metropolia ammattikorkeakoulu edistää osaltaan hankkeiden avulla myös työelämää, alueen elinkeinorakennetta ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja taiteellista toimintaa. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän teemakärjet ovat: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut hyvinvointi- ja terveysalalla Innovaatiokeskittymän teemakärjet perustuvat kansallisiin, Uudenmaan alueellisiin, Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin, lausuntoihin ja ohjelmiin. Vaikuttavan TKI:n mahdollistamiseksi katse Suomen rajojen ulkopuolelle on myös tärkeää. Kestävä hyvinvointi edellyttää monialaista ja kansainvälistä TKIO-yhteistyötä Jatkuvassa muutoksessa oleva maailma ja sen mukana tuomat haasteet vaativat ennakoivaa kehittämistä, mutta myös ajankohtaista reagointia erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tietointensiivisyys, teknologiavälitteisyys ja globalisaatio muuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työnorganisointia (2). Monialaiset ja kansalliset- ja kansainväliset verkostot ja alustat tarjoavat aikaisempaan ketterämmin mahdollisuuden kohtaamiseen ja sitä kautta myös kehittämiseen, vaikkakin vastaavasti kasvokkaiset kohtaamiset puoltavat paikkaansa verkostojen vahvistamiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Vaikuttavalla monialaisella kansallisella ja kansainvälisesti verkottuneella tutkimus- ja hanketoiminnalla voidaan löytää ja luoda uusia ratkaisuja ajankohtaisiin ja tulevaisuuden kompleksiin globaaleihin haasteisiin. Kuitenkin, kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös ennakkoluulotonta poikkitieteellistä ja monialaista kansainvälistä yhteistyötä. Kirjoittajat Minna Elomaa-Krapu (TtT) on asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Innovaatiokeskittymä keskittyy monialaisiin hankkeisiin, innovaatioihin sekä rakentaa yhdessä asiantuntijoiden, yritysten ja asiakkaiden kanssa monialaista hyvinvoinnin ekosysteemiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. Eija Raatikainen (KT) on yliopettaja, projektipäällikkö ja Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen teemavastaava. Hän työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Lähteet OKM: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision tiekartta. Blomqvist, K. (2018) Luottamus murroksessa. Työn tuuli-lehden julkaisu 2/2018.
Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on muun muassa antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Lisäksi tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä samalla edistää elinikäistä oppimista (1). TKI-toimintaan integroidulla oppimisella (TKIO) tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta. Tämän ajattelumallin mukaan oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa, jossa huomioidaan avoimen TKI-toiminnan ja avoimen oppimisen molemmat näkökulmat. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistetyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integraation tavoitteena on rakentaa avointa oppimisen toimintakulttuuria, jossa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä (2). Tässä blogimerkinnässä kerromme sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden näkökulmasta DALLATEN - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeeseen integroidusta innovaatioprojektiopintojaksosta syksyllä 2021. Yhteiskehittäminen tuottaa uutta tietoa ja käytännön ratkaisuja Avoin yhteistyö ja yhteiskehittäminen tarkoittavat avoimen oppimisen näkökulmasta toimintaa ihmisten ja instituutioiden välillä, erilaisia käytäntöjä ja osaamista jakamalla. Yhdessä kehittämisen prosessia ja tuloksia tehdään näkyväksi tuottamalla niistä avointa tietoa esimerkiksi julkaisutoiminnan avulla. Avoimen TKI-integroidun oppimisen ytimessä ovat avoin yhteistyö avoin oppiminen avoin tieto avoin toimintakulttuuri (3, 4) Yhdessä kehittämisen perusedellytyksiin kuuluvat luottamus, motivaatio sekä sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön (5). Innovaatioprojektiopinnot TKIO-toiminnan areenana Metropoliassa monialaiset innovaatioprojektit nähdään yhtenä keskeisenä tapana toteuttaa työelämäyhteistyötä (6). Innovaatioprojektit voivat toimia myös perustana syvemmälle jatkuvaan tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioyhteistyölle. Metropoliassa innovaatioprojekteja toteutetaan monialaisina MINNO-projekteina (6): Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Innovaatioprojektin tilaaminen voi käynnistyä lähettämällä alustavan haasteajatuksen sähköpostitse Metropoliaan. Työelämässä tai hankkeessa syntyvää haastetta voidaan lähteä jalostamaan yhdessä keskustelemalla ja työstämällä siitä innovaatioprojektiopintoihin sopiva haastekuvaus. Projektihaasteen ympärille pyritään kokoamaan opiskelijoita monesta eri tutkinnosta, jossa tiimin jäsenet eivät yleensä ole toisilleen entuudestaan tuttuja. Opiskelijat harjoittelevat MINNO-projektissa hanketoimintaa, innovointia ja luovaa ongelmanratkaisua todellisten haasteiden parissa (7). Innovaatio-osaamiselle on tunnistettu olevan tarvetta myös tulevaisuuden työelämätaitona. Osaamisen ennakointi -foorumi on nimennyt vuotta 2035 kohti tulevaisuuden työelämässä tarvittaviksi taidoiksi innovaatio-osaamisen, luovuuden sekä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaamisen (8). Koen, että tätä taitoa tarvitsevat tulevaisuuden työntekijöiksi valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös me jo työelämässä toimivat. Innovaatio-opinnot näkyvät monen ammattikorkeakoulun opinnoissa ja niitä toteutetaan myös ammattikorkeakoulujen yhteisinä innovaatioprojekti opintoina esimerkiksi 3AMK-yhteenliittymän opinnoissa (9). Työelämälähtöinen oppiminen vahvistaa kaikkien kehittämistyöhön osallistuvien osaamista. Innovaatioprosessit perustuvat yhä enemmän paikallisen toimintaympäristön ja yritysten ja organisaatioiden väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen (10). MINNO-projektin tuotokset ovat aina julkisia, joka voi tuoda haasteita erityisesti silloin, jos tilaaja kokee tiedon julkisuuden ongelmalliseksi. Tämä on harvoin ongelma, kun kyseessä on julkisin varoin rahoitettu hanke. Siksi onkin tärkeää, että projektista tehdään jo alkuvaiheessa erillinen sopimus tilaajan kanssa. Opiskelijan ohjattu innovaatio-osaamisen kasvu Hanketoiminta, jossa työelämä on vahvasti mukana, mahdollistaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa opiskelijat pääsevät mukaan yhdessä kehittämiseen. Innovaatio-opintojakson aikana opettajan ohjauksessa opiskelijat oppivat tunnistamaan ryhmässä tapahtuvan osaamisen lisäksi henkilökohtaisten ominaisuuksien tulevaisuusorientaatio taitojen luovan ajatteluprosessin sosiaalisten prosessien hallinnan kehittämisprojektin hallinnan sisällön osaamisen konkretisoinnin ja implementaation taitojen merkityksen oman innovaatiokompetenssin kehittymisessä (11). Opettaja ohjaa innovointia hanketoimeksiannon mukaisesti Opettajana minulle TKIO-toiminta tarkoittaa mahdollisuutta olla mukana yhdistämässä TKI-ympäristöjä oppimisympäristöiksi innovaatioprojektiopintojen ja hankkeissa toimimisen kautta. Toimiminen erilaisissa rooleissa TKIO-toiminnassa on näyttäytynyt myös mahdollisuutena toimia itseä kiinnostavissa hankkeissa, joissa yhdistyy työelämän, eri korkeakoulujen ja opiskelijoiden osaaminen. Opettajana roolini oli kahdenlainen; toimin opiskelijoiden projektin ohjaajana ja toisaalta myös hankeessa vanhustyön asiantuntijan ja projektiaiheen työstäjän roolissa. Ohjaajan roolissa keskeistä oli toisaalta auttaa opiskelijoita etenemään kohti opintojakson tavoitteiden toteutumista ja toisaalta luoda innostava ja turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan, luovuuttaan ja rohkaistua toimimaan myös oman mukavuusalueensa ulkopuolella. TKIO-toiminnassa on tärkeää mahdollistaa yhdessä kehittämisen paikkoja hanketoimijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että projekti tuottaa hyötyä hankkeelle. Ohjaaja auttaa opiskelijoita näkemään niin projektiryhmän työn ja tuotoksen merkityksen osana hankekokonaisuutta kuin myös jokaisen henkilökohtaisen innovaatiokompetenssin kehittymisen. Opiskelijat ongelmanratkaisijoina Dallaten-hankkeeseen tilattiin monialainen MINNO-projekti, jonka aiheena oli ”Tule ideoimaan keinoja, miten hankkeessa saadaan aidosti asiakaslähtöisyys toteutettua? Mitkä ovat iäkkäiden näkemykset/toiveet/ajatukset palveluista, joita ei ole tai, joita pitäisi kehittää enemmän heitä palveleviksi ja heidän näköiseksi”. Syksyn aikana kaksi opiskelijatiimiä lähti ratkomaan haastetta yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Opiskelijoiden projektityön ohjaaja roolin lisäksi olen myös yksi hanketoimijoista. Tässä roolissa olen voinut hyödyntää omaa osaamistani ja verkostojani. Erityisen arvokkaana koen yhteistyön hankkeessa toimivien, eri alojen ja eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tekeminen, keskustelut ja työpajat kehittävät omaa osaamista, haastavat katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja etsimään yhteisiä toimintatapoja ja näkökulmia hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä tekemisen kautta. Syyslukukaudella 2021 yhdessä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa selvitimme ja innovoimme, mitkä ovat iäkkäiden näkemykset Dallaten-hankkeen esittämään haasteeseen. Opiskelijaryhmän tehtävänä oli keksiä keinoja asiakaslähtöisyyden toteutumiseen ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Kuka osaisi kertoa iäkkäiden tarvitsemista palveluista paremmin, kuin iäkkäät itse? Ei kukaan. Opiskelijaryhmämme päätti ideointivaiheen jälkeen jalkautua ja kysyä asiaa suoraan kohderyhmältä. Opiskelijat valmistelivat kysymykset ja testasivat niitä ensin ryhmänjäsenten omilla iäkkäillä omaisilla. Heiltä saadun palautteen ja vastausten perusteella tehtiin pientä hienosäätöä kysymyksiin ja päätettiin lähteä tapaamaan ikäihmisiä sinne, missä he itse liikkuvat ja viettävät aikaa. Alueellinen rajaus kohdistui Myllypuroon. Paikalliset verkostot mukana kehittämistyössä Opettajan vihjeestä opiskelijaryhmä otti yhteyttä Myllypuron eläkkeensaajien yhdistykseen, ja heidät kutsuttiin viikoittaiseen tapaamiseen Myllypuron kirkolle. Yhteislauluhetken jälkeen päästiin keskustelemaan aiheesta lukuisien ikäihmisten kanssa. Yllätykseksemme kirkolle oli saapunut noin 40 henkeä, mahtavaa! Uskomme, että keskusteluhetki oli antoisa niin meille opiskelijoille, kuin näille ikäihmisillekin. Kolmas tempaus oli opiskelijoiden järjestämä tilaisuus Metropolian Myllypuron kampuksella. Tapahtuma oli suunnattu yli 65-vuotiaille ja siihen oli jaettu kutsuja paikallisesti ilmoitustauluilla. Tilaisuudessa tarjottiin glögiä ja pipareita, sekä mahdollisuus testata puristusvoimaa. Kysyttäessä ikäihmisiltä millaisia palveluja he haluaisivat, mainittiin muun muassa tuolijumppaa ja muuta ohjattua liikuntaa tietokoneopetusta kotiin kulttuuripalveluita lähemmäs kotia Myös kuntosalille ja liikuntapuiston kuntoilulaitteisiin toivottiin ohjausta. Yksi vastaaja toivoi reippaampaa liikuntaa yli 70-vuotiaille, koska iäkkäiden ryhmissä ei ole riittävästi haastetta, eikä aina haluaisi olla nuorempien ryhmissä ryhmän vanhin. Muutama vastaaja toivoi mahdollisuutta kangaspuilla kutomiseen. Yksi vastaaja toivoi eri aiheisia keskustelukerhoja, joissa saa olla eri mieltä muiden kanssa ja erimielisyydet hyväksytään. Ikäihmiset mainitsivat nuoruuden harrastuksina erilaiset liikuntaharrastukset, mutta useampi mainitsi myös käsitöiden tekemisen. Nykyisinä harrastuksina kerrottiin olevan muun muassa erilaiset kulttuuriharrastukset kuten teatteri, laulukuoro, lukeminen sekä erilaiset kerhot ja yritystoiminta. Liikuntaa kyselyyn vastanneet kertoivat harrastavansa toimintakykynsä mukaan. Liikuntamuodoiksi mainittiin muun muassa sauvakävely, asahi, vesiliikunta ja kuntosali. Osa kertoi käyvänsä Myllypuron Liikuntamyllyssä järjestettävissä Seniorisäpinöissä, jossa on ohjattua liikuntaa. Elämäntilanne vaikuttaa palvelujen käyttämiseen Harrastusten estäviksi tekijöiksi haastatellut mainitsivat koronan aiheuttamien rajoitusten lisäksi huonon liikuntakyvyn ja terveyden sekä motivaation puutteen. Jos läheinen ihminen, jonka kanssa oli aiemmin harrastanut, oli kuollut, tuntui harrastuksen jatkaminen yksinään vaikealta. Palvelujen pitäisi olla lähellä, koska kauemmas lähteminen tuntuu hankalalta tai ei onnistu. Joihinkin liikuntaryhmiin täytyy ilmoittautua netissä ja jos tällaisia taitoja tai laitteita ole, on se hankalaa. Taloudellinen tilanne vaikuttaa, kulttuuritapahtumissa kävisi enemmän, jos siihen olisi varaa. Suurin osa vastaajista kertoi haluavansa harrastaa ryhmässä ja jossain muualla kuin kotona. Korona on eristänyt ikääntyneitä kotiin, joten nyt lähdettäisiin mielellään muiden ihmisten pariin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Ryhmä myös motivoi ja innostaa liikkumaan. Palvelujen kehittämiskohteeksi mainittiin esteettömyys, toiveena oli myös, että harrastusten vetäjät olisivat koulutettuja nimenomaan ikääntyneiden ohjaamiseen. Esimerkiksi kuntosalilla ohjaajan tulisi tietää mitkä liikkeet ja laitteet tukisivat parhaiten ikääntyneiden toimintakykyä ja terveyttä. Yksi vastaaja toivoi, että ikääntyneiden jumpissa ei soitettaisi ”stereotyyppistä vanhusten musiikkia”. Opiskelijoiden työ kehitystehtävän parissa päättyy innovaatio-opintojakson päättyessä. Tulosten siirtäminen hanketyöhön tai innovaatioiden muu hyötykäyttö jää tällöin hanketoimijoiden vastuulle. Lähteet Ammattikorkeakoululaki. Metropodia: Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O= totta? 2021. Avoin TKIO oppimisen viitekehyksenä. Teoksessa Avoin TKI-integroitu oppiminen - toimintamallit ja hyvät käytänteet. 2021. Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.) Fred, M., Helariutta A. & Kangastie, H. 2021 Avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehys (PDF) Piirainen, K. A. 2020 “Lahjakkuudella voitetaan pelejä, mutta yhteistyölllä ja älyn käytöllä mestaruuksia” Ajatuksia ekosysteemeistä ja niiden kehittämisestä. (PDF) 4Front Helmikuu 2020. Metropolia: Innovaatioprojekteissa etsitään käytännön ratkaisuja työelämän tarpeisiin. Järvinen, J. & Rantavuori, H. 2019. Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksi (PDF) 3AMK Intensive courses. 2021.https://www.3amk.fi/en/studies-in-english/intensive-courses-2/ Hero, L-M. 2018. Siltaaminen innovaatiokompetensseja kehittämällä. Teoksessa Hero L-M. (toim). MINNO talkoot. Toimintatutkimus monialaisesta ja moniasteisesta innovaatiopedagogiikasta. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja Taito -työelämäkirjat 15. Hero. L-M. (2019) Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity sustems and students experience. Annales univesitatis Turkuensis. 475, Finland. Kirjoittajat Hannele Hokkanen TtM, Sh, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan innovaatioprojekti koordinaattori. Hän toimii Dallaten-hankkeessa asiantuntijana. Monialainen ja innovatiivinen työskentelystä sekä vanhustyön kehittäminen ovat hänen innoittajiaan. Seitsemän bioanalytiikan, ensihoidon, sairaanhoidon, sosionomi tutkinto-ohjelmien opiskelijaa osana 10 op innovaatioprojektiopintojaan. Lisätietoja Kiinnostuitko MINNO-innovaatioprojektien mahdollisuuksista? Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Käynnistä innovaatioprojekti kanssamme, lähetä alustava haasteajatus sähköpostitse minno@metropolia.fi
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.