Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: MEKY

Matkalla kohti entistä vaikuttavampaa korkeakoulutoimijuutta
http://Maalaus%20jossa%20syksyinen%20värimaailma,%20ihmishahmo%20selin%20katsojaan%20riippusillan%20alussa,%20reppu%20selässä.
28.3.2024
Marita Huhtaniemi

Viime vuosina on yhä painokkaammin tuotu esiin koulutuksen, kasvatuksen ja sivistyksen keskeistä muutosvoimaa YK:n Agenda 2030:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa (1). Kestävyyskriisin taustalla on korostettu ajassamme näyttäytyvää historiallista murrosta sekä kriisin ratkaisemisen edellytyksenä perustavalaatuisia muutoksia korkeakoulun rooliin, ajatteluun ja toimintaan (2,3,4). Kriittistä näkemystä on nostettu esiin myös korkeakouluohjaukseen ja korkeakoulutuksen taustalla näyttäytyvään ideologiaan liittyen (5,6). Toisaalta on peräänkuulutettu korkeakoulujen profiloitumista (OKM:n ohjaus) sekä hahmoteltu muun muassa ammatillisen korkeakoulutuksen erilaisia tulevaisuuskuvia laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa (7). On kuitenkin ollut hämmentävää havaita, että vaikka on tehty useita keskustelunavauksia ja on olemassa paljonkin tutkimustietoa, laajempaa yhteiskunnallista keskustelua korkeakoulujen roolista ja muutoksesta ei ole vielä Suomessa syntynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että korkeakoulujen merkitys yhteiskunnassamme on lähtökohdaltaan suuri, ja että niiden rooli murroksellisesti muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa voisi parhaimmillaan olla vieläkin vahvempi ja näkyvämpi. Maailma ja yhteiskunta odottavatkin korkeakouluilta paitsi uudistumista omassa toiminnassaan myös vahvaa panostusta koko yhteiskunnan uudistumisen vauhdittamiseen. Onnistuminen näissä molemmissa haasteissa on ratkaisevaa korkeakoulun muutosvoiman kasvattamiseksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, millaista muutosvoimaroolia Metropolia ammattikorkeakoulu pyrkii strategiansa kautta omaksumaan ja millaisia askeleita korkeakouluyhteisö on toistaiseksi onnistunut ottamaan omalla muutosmatkallaan. Blogiteksti pyrkii omalta osaltaan herättämään keskustelua ammattikorkeakoulujen mahdollisista tulevaisuuksista, mutta myös siitä, millaisten muutosprosessien kautta korkeakoulut voisivat edetä kohti kestävää tulevaisuutta. Strategia haastaa vallitsevan ajattelun ja toiminnan Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Metropolian strategian lähtökohtana on käynnistänyt muutosmatkan. Strategisen tahtotilan — osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja — mukaiseen rooliin ja toimintaan ei kuitenkaan siirrytä hetkessä. Ennen kaikkea tarvitaan radikaalia ajattelun uudistamista, mutta myös sinnikästä ja systeemistä toimintamallien ja -kulttuurin muutosta. Vain siten noin 18 000 yksilön korkeakouluyhteisö voi luoda onnistumisen edellytyksiä sekä oman toiminnan että yhteiskunnan tulevaisuuskestävälle uudistumiselle. Perusta Metropolian strategialle on luotu vuonna 2018. Silloin strategian ytimeen on tuotu näkemys toimintaa ohjaavasta uudenlaisesta ajattelusta: ihmislähtöisestä jatkuvasta oppimisesta, ilmiölähtöisistä innovaatiokeskittymistä ja yhteistyöalustoista sekä kestävästä kehityksestä läpileikkaavana teemana. Lisäksi on korostettu näille kolmelle strategiateemalle onnistumisen mahdollisuuksia tukevia teemoja: ihmisiä ja kulttuuria sekä digitalisaatiota. Syvimmillään strategia on ulotettu arvoperustaan —  vastuullisuus, ratkaisukeskeisyys, inhimillinen ote ja uudistuva osaaminen — sekä eettisiin toimintaperiaatteisiin. Metropolian strategiassa kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaa. Korkeakoulun näkemyksen mukaan kestävä tulevaisuus edellyttää sekä kestävän tulevaisuuden osaamista että vaikuttavia, innovatiivisia ratkaisuja. (8) Edellä kuvattu strateginen näkemys pohjautuu toimintaympäristön keskeisimpien kehityskulkujen ja hiljaisten signaalien aktiiviseen ennakointiin ja tulkintaan, ulkoisen ja sisäisten sidosryhmien odotusten tunnistamiseen sekä näistä kaikista avautuviin mahdollisuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen pitkä aikahorisontti on viisaasti tehnyt tilaa perinteisten ajattelu- ja toimintatapojen kyseenalaistamiselle. Ja mikä tärkeintä, vauhdittanut irrottautumista vallitsevista korkeakoulukeskeisistä ja lineaarisista ajattelun ja toiminnan malleista. Tämä antanut mahdollisuuden edistää uudenlaista korkeakoulutoimijuutta ja jossain määrin jopa toimialan uudistumista. Tulevaisuuskuvat konkretisoivat suuntaa Strategian käytäntöön vieminen ja muutoksen johtaminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Erityisesti silloin, kun strategian lähtökohtana on laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja muutoksen fokuksessa sekä oman toiminnan että yhteiskunnan uudistumisen vauhdittaminen. Valmista ratkaisua ei ole saatavilla, joten on ollut tarpeen itse löytää sopivimmat keinot strategian arjeksi elämiseen. Lineaarisen ’ensin-strategia-sitten-muutos’ -ajattelutavan sijaan muutosta on pyritty vauhdittamaan monin tavoin jo strategiatyön aikana. Yksi merkittävimmistä muutosta kirittävästi keinoista on ollut aktiivinen tulevaisuustyö ja sen osana näkemyksellisten tulevaisuuskuvien muotoilu. Transformatiivisen tulevaisuustyön hengessä rakennettujen tulevaisuuskuvien — Metropolia Match® ja ”IK-seitti” — tehtävänä on ollut kuvitella ja tehdä näkyväksi tavoiteltua tulevaisuutta sekä ihmislähtöisen jatkuvan oppimisen (Metropolia Match®) että ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien (”IK-seitti”) ja niiden toimintaa mahdollistavien yhteistyöalustojen kuten Hiilitalli, HyMy-kylä ja Smart Lab sekä Helsinki XR Centerin konteksteissa. Esimerkiksi IK-seitissä näkyväksi tuodut muutosalueet, kuten TKI-hankkeet, MINNO, TKIO, alustat ja ekosysteemiyhteistyö, ohjaavat Metropolian toiminnan mittavaa muutosta. Tulevaisuuskuvien roolista niin strategian konkretisoijina kuin yhdessä oppimisen välineenä on käyty monenlaista dialogia osin jo pidempään (Metropolia Match®) ja toisaalta vasta viime aikoina (”IK-seitti”). Keskusteluja on käyty erityisesti strategiapäivillä, johtamisfoorumissa, johtotiimeissä sekä johtoryhmän kokouksissa. Ajankohtaisen strategiatyön yhteydessä tulevaisuuskuvat on integroitu osaksi strategisen toiminnanohjauksen kokonaisuutta, mikä on mahdollistanut sen, että johdonmukaisia muutosaskelia voidaan entisestään vahvistaa. (9) Transformaatioprojektit rakentavat kyvykkyyttä ja edistävät ekosysteemiyhteistyötä Proaktiivista tulevaisuutta on tulevaisuuskuvien lisäksi rakennettu transformatiivisten kehittämisprojektien avulla. Tällaisia kehittämisprojekteja Metropoliassa ovat olleet tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen opetukseen ja oppimiseen (TKIO) sekä Metropolian ennakointikyvykkyyden kehittäminen (MEKY). TKIO-projektin (2022-23) keskeisenä tavoitteena on ollut avoimien TKIO-toimintamallien kehittäminen ja hyödyntäminen sekä Metropolian sisäisen toiminnan että innovaatio- ja oppimisekosysteemien tasoilla. Sisäisen toiminnan näkökulma painottuu Metropolian pedagogiseen pääomaan, pyrkien kehittämään sitä tutkintojen ja innovaatiokeskittymien yhteiseksi kyvykkyydeksi. Vastaavasti strategian tulokulmasta tarkasteltuna TKIO:n painopiste on ollut vaikuttavuuden kasvattamisessa: mikrotasosta metatasoon, opiskelijoista ja yrityksistä ekosysteemeihin. Vaikuttavimmillaan TKIO näyttäytyy kansainvälisenä, kestävää tulevaisuutta rakentavana ekosysteemiyhteistyönä. Esimerkkinä tällaista TKIO-toiminnasta on eurooppalainen korkeakouluallianssiyhteistyö (U!REKA SHIFT), joka tähtää pitkäjänteiseen strategiseen yhteistyöhön EU:n ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit -haasteiden ratkaisemisessa. (10, 11). MEKY-projektissa (2022-23) keskeinen tavoite on ollut kasvattaa Metropolian ennakointikyvykkyyttä ja systematisoida Metropolian tulevaisuustyö saumattomaksi osaksi korkeakoulun päätöksentekoa. Projektin keskeisenä tuloksena on syntynyt muun muassa ennakoinnin kypsyysmalli, systeeminen tietojohtamisen malli sekä suosituksia ennakoinnin ja tulevaisuustyön rakenteiksi. (12). Ennakointitoimintaa on lähestytty myös ekosysteemiyhteistyön näkökulmista. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa Metropolian rooli Vantaan alueen ennakointimallin rakentamisessa (VALUE-hanke) ja ihmiskeskeisen osaamisdataekosysteemin rakentamisessa (DS4skills, data space for skills - kansallinen työryhmä). Uudistuva johtaminen sujuvoittaa muutosmatkaa Johtamista on uudistettu kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti. Tavoitteena on ollut varmistaa, että se tukee korkeakouluyhteisön navigointia murroksellisessa toimintaympäristössä sekä mahdollistaa ja sujuvoittaa vaikuttavuuslähtöisen strategian toteuttamista käytännössä. Johtamisen uudistamisessa on lähdetty liikkeelle laventamalla johtamisen horisonttia ja ottamalla johtamisen kompassiksi Kolmen horisontin malli (13). Vaikka malli auttaa hahmottamaan johtamista kolmella eri horisontilla sekä vallitsevien ja uusien ajattelu- ja toimintamallien näkökulmista, se ei yksin riitä vastaamaan transformatiivisen muutoksen haasteisiin. Lisäksi tarvitaan strategiaan sisäänrakennettujen ajattelu- ja toimintaperiaatteiden —  eli ihmis- ja ilmiölähtöisyys, avoimuus, systeemisyys ja kestävä kehitys — integroimista osaksi johtamisjärjestelmää. Ja mikä tärkeintä, radikaalisti muuttuneen ajattelun omaksumista osaksi arjen päätöksentekoa. Johtamista on pyritty kehittämään myös muilla keinoin, kuten uudistamalla toiminnanohjausta ja mittareita, mukaan lukien vaikuttavuusmittarit, vahvistamalla osallistuvaa, yhteisöllistä ja kokeilevaa toimintakulttuuria sekä tunnistamalla ja kehittämällä strategisia kyvykkyyksiä. Paljon on siis jo tehty. Silti muutosmatka kohti laajasti vaikuttavaa korkeakoulutoimijuutta on monella tapaa vasta aluillaan. Uskomme kuitenkin yhä korkeakoulujen muutosvoimaan kestävämmän maailman ja yhteiskunnan rakentamisessa. Siitäkin huolimatta, tai ehkä entistä enemmän siksi, että tuoreiden tutkimusten mukaan vain pieni osa (15 %) YK:n vuoteen 2030 astetuista kestävän kehityksen tavoitteista on edistynyt tavoitellussa aikataulussa (14). Niinpä sinnikäs työ korkeakouluyhteisön ajattelun, toimintamallien ja -kulttuurin mittavaksi uudistamiseksi jatkuu. Kirjoittaja Marita Huhtaniemi on tulevaisuustyön, strategian, innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Metropolian strategia- ja kehityspalvelut -yksikössä Lähteet 1. Unesco (2020). Education for sustainable development: a roadmap. (unesco.org) Haettu 25.3.2024. 2. Laininen, E. & Salonen, A.O. 2019. Koulutusorganisaatiot yhteiskunnan uudistajina. (journal.fi) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 20. Haettu 25.3.2024. 3. Laininen, E. Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistyksen mahdollistajana. (journal.fi) Ammattikasvatuksen aikakausikirja 20 (5), 16-38. OKKA-säätiö. Haettu 24.3.2024. 4. Salonen, A.O. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. (journal.fi) Aikuiskasvatus, 38(2), 84-101. Haettu 25.3.2024. 5. Wolff, L., Laherto, A., Cheah, S.L., Vivitsou, M & Autio, M. (2022). Transformation toward sustainability in Finnish teacher education policy: Promises and shortcomings. (frontiersin.org) Frontiers in education.vol. 7. 856237. Haettu 25.3.2024. 6. Brunila, K. & Tähkäpää, O. (2024). Huolettomista oppijoista neuroottiseksi osaajaksi - mitä tapahtui Suomen koulutusihmeelle? Podcastissa Horisontti, Elämän syviä virtauksia etsimässä. (yle.fi) Haettu 25.3.2024. 7. Kantola, M., Friman, M., Rauhala, P., Kotila, H., Huttula, T. K. (2024). Ammatillisen korkeakoulutuksen mahdollisia tulevaisuuskuvia vuoteen 2030. Futura-lehti 3/2023. Tulevaisuuden tutkimuksen seura r.y. 8. Huhtaniemi, M (2023). Vaikuttavalla strategialla rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Teoksessa Unkari-Virtanen, Huhtaniemi, M. (toim). TKIO - tulevaisuuskestävää innovointia ja osaamista. 12-17.(theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 110 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 9. Huhtaniemi, M. (2024) Match®-malli ja ”IK-seitti” korostavat antisipaatiota ja transformatiivista tulevaisuustyötä. Teoksessa Unkari-Virtanen,L. (toim.) Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa. (theseus.fi) 73-75. Metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 128 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 10. Unkari-Virtanen, L. (2024). TKIO:n kypsyysmalli. Teoksessa Unkari-Virtanen, L.(toim.) TKIO- transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. 15-56. (theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 131 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 11. Huhtaniemi, M. (2024). TKIO:n vaikuttavuuden tasot. Teoksessa Unkari-Virtanen, L.(toim.) TKIO- transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. 57-74. (theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 131 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 12. Unkari-Virtanen, L. (toim.) 2024. Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa (theseus.fi) Metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 128 Helsinki. Haettu 25.3.2024. 13. Huhtaniemi, M. (2023). Kolmen horisontin malli johtamismuotoilun kompassina. Edelläkävijät-blogi 21.2.2023. (edellakavijat.fi) Helsinki: Vere Design. 14. Lipponen, K., Ramm-Schmidt, M., (2024). Vastuullisuus on rikki - yritysten on siirryttävä uudistavaan liiketoimintaan (fibsry.fi)

Lue lisää

Kohti ennakointikyvykkyyttä
6.10.2022
Marita Huhtaniemi ja Leena Unkari-Virtanen

Kompleksisessa, epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa ei enää riitä, että muutoksiin reagoidaan nopeasti. Varautuminen muutoksiin ja niiden ennakointi on noussut organisaatioiden menestyksen rakentamisessa yhä tärkeämmäksi. Ennakointikyvykkyyteen liittyy kiinteästi ajatus organisaatioiden muutoskyvykkyydestä ja tulevaisuuskestävyydestä. Onkin olennaista, että organisaatioissa kehitetään sekä herkkyyttä havaita toimintaympäristön muutoksia että mahdollisuuksia muuttaa toimintaa esimerkiksi suuntaamalla huomiota sinne, missä nähdään avautuvan mahdollisuuksia. Tässä blogitekstissä pohdimme, miten kehittää ennakointikyvykkyyttä Metropoliassa. Tutkimuksissa on havaittu, että tulevaisuuskestävimpiä ovat organisaatiot, jotka ovat onnistuneet rakentamaan tiiviin kytköksen ennakoinnin ja innovaatiotoiminnan välille, sekä hyödyntämään toiminnassaan avoimia ja yhteistyömuotoja, kuten ekosysteemejä (1). Ennakoinnin kulmakivet kompleksisessa toimintaympäristössä Ennakointityöhön on tarjolla monia viitekehyksiä ja menetelmiä. Osaa voidaan soveltaa helposti johonkin yksittäiseen kysymykseen tai ilmiöön. Mutta tilanne on toinen, kun etsitään malleja ennakointikyvykkyyden rakentamiseen toimintaympäristöön, jota luonnehtii yhtäaikainen muutostarve ja menneisyyden painolasti sekä ympäristön ja oman toiminnan kompleksisuus ja monimuotoisuus. Silloin tarvitaan systeemistä, laajaa ja keskenään jopa ristiriitaisia näkökulmia luotaavaa ajattelua. Nostamme esiin kolme systeemisen ennakointiajattelun kulmakiveä. 1. On nähtävä ja ymmärrettävä ennakoinnin monenlaiset tavoitteet Ennakointi voi tarpeesta riippuen olla: ennustamista, joka lähestyy tulevaisuuden tietoa ja kehityskulkuja menneisyyden jatkumona, ennakointia, joka sanoittaa ja pyrkii ymmärtämään mahdollisia tulevaisuuksia esimerkiksi trendien, muutosvoimien tai erilaisten ennakointimenetelmien avulla, sekä antisipaatiota, joka haastaa pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja pyrkii proaktiivisesti visioimaan ja muokkaamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia (2). Metropoliassa voidaan tunnistaa kaikki kolme ennakoinnin tapaa. Aloituspaikkojen tarvetta on jo pitkään määritelty esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden määristä, on ennakoitu osaamistarpeita sekä vaikutettu tulevaisuuden ratkaisuihin TKI-toiminnan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan strategiatyön keinoin. 2. Ennakointitoimintaa on lähestyttävä yksilön tai yksikön tarkastelutasoa laajemmin Tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamisessa on todettu tarpeelliseksi tuoda yhteen monenlaisia näkökulmia ja monia ääniä erityisesti aikamme keskinäisriippuvaisessa ja kompleksisessa maailmassa. Organisaation ennakointikyvykkyys rakentuu osin sen oman sisäisen toiminnan myötä, mutta myös kytköksissä ympäristöön. Moniäänisyyttä ennakointitiedon tuottamiseen ja tulkintaan voidaan rakentaa sekä yksittäisen organisaation (3) että avoimien verkostojen ja ekosysteemien yhteistyöllä (4). Metropoliassa ennakointitoimintaa pyritään rakentamaan osaksi koko korkeakouluyhteisön eli opiskelijoiden, henkilöstön ja kumppaneiden toimintaa. Vähitellen rakennetaan myös ennakointikyvykkyyttä esimerkiksi alueellisten ja kansallisten innovaatio- ja oppimisekosysteemien kontekstiin. 3. Ennakointia tulee tarkastella systeemisesti Kolmantena ennakoinnin kulmakivenä korostamme tarvetta hahmottaa ennakointitoimintaa aiempaa systeemisemmin (3, 5). Systeemisyys ennakointitoiminnassa tarkoittaa muun muassa sitä, että tunnistetaan monenlaisia näkökulmia ja asioiden välisiä kytköksiä ennakointia tehdään ja hyödynnetään laaja-alaisesti eri näkökulmia yhdistäen. Systeemiseen ajatteluun liittyy myös ennakointitoiminnan ymmärtäminen koko organisaation laajuisena ja vuorovaikutuksellisena toimintana. Metropoliassa systeeminen ennakointi voisi yhdistää eri näkökulmia, kuten strategiatyön, tutkinnot, TKI-työn, vastuullisuustyön sekä toimintakulttuurin ja digitalisaation kehittämisen. Keskeistä on myös ennakoinnin liittäminen toimintaa ohjaavaan päätöksentekoon eli toiminnanohjaukseen ja johtamisjärjestelmään. Kun ennakointitoimintaa tarkastellaan systeeminä, vuorovaikutuksen näkökulmasta, voidaan todeta, että ennakointitiedon tuottaminen, tulkinta ja ymmärrys liittyy kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon jokaisen henkilön toiminnassa. Ennakointi voi siis tarkoittaa monenlaista suhtautumista tulevaisuuteen. Sitä voidaan tarkastella niin yksilön, organisaation kuin ekosysteemin toiminnan kannalta. Ennakointikyvykkyyden muotoilussa voidaan kiteyttää seuraavat piirteet: ennakointitarpeiden erilaisuuden huomioiminen ennakointitoimenpiteiden tarkoituksenmukainen kohdennus ennakointitoimijoiden tuomat monialaiset näkökulmat vastuuroolien selkeys ennakointitiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä tiivis kytkös päätöksentekoon. MEKY – Metropolia kehittää omaa ennakointikyvykkyyttään Metropolia on vastannut ennakoinnin haasteeseen ja lähtenyt kehittämään ennakointia sisäisen kehittämisprojektin, Metropolian ennakointikyvykkyyden eli MEKYn vauhdittamana. MEKYn pilottivaihe toteutettiin Metropolian ja KPMG:n yhteistyönä tammi-huhtikuussa 2022. Varsinainen projekti viedään läpi vuoden 2023 aikana. Metropolian ennakointitoimijoita ovat lähtökohtaisesti kaikki korkeakouluyhteisön toimijat, eli opiskelijat, henkilöstö ja ekosysteemikumppanit. Pilottiprojektin viitekehykseksi valittiin organisaatiolähtöinen ja toimialariippumaton Rohrbeckin (2011) Corporate foresight – yrityksen strategisen ennakoinnin malli. Tässä mallissa huomioidaan toimintaympäristö, organisaation voimavarat ja ennakoinnin vaikutus toimintaan. Vaikka mallissa vaikuttavuus nähdään vain liiketoiminnallisen tuloksen näkökulmasta, se antaa kuitenkin välineitä, joilla Metropoliassa voidaan kehittää ennakointivalmiuksia ja arvioida kokonaisvaltaisesti ennakointikyvykkyyttä. Pilotissa sivuttiin kaikkia viittä Rohrbeckin ennakointikyvykkyyden osa-aluetta, jotka Rohrbeck on nimennyt seuraavasti (Kuva 1): ennakointitiedon käyttäminen ennakoinnin menetelmät ihmiset ja verkostot organisaatio (toiminta)kulttuuri. Pilotin työpajoissa huomio oli Rohrbeckin mallia soveltaen suunnattu siihen, minkälaiset työkalut soveltuvat ennakointitoimintaan Ajoneuvo- ja konetekniikan osaamisalueelle ja Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymälle. Osaamisalueella ja oppimispalveluissa tunnistettiin yhteinen tarve sekä ennustamiseen, esimerkiksi aloituspaikkojen määrän osalta että ennakointiin, muun muassa tutkinnon kehittämisen osalta. Vastaavasti ilmiölähtöisessä innovaatiokeskittymässä ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI-palveluissa nostettiin vahvasti esiin tarve ymmärtää ja sanoittaa nousevia ilmiöitä ja teemoja. Keskusteluissa tunnistettiin tarve selkeyttää osaamisalueen, innovaatiokeskittymien sekä yhteisten palvelujen (oppimis- ja TKI-palvelut) rooleja ja erityisesti roolien välisiä kytköksiä. Pilotissa tehtiin huomioita ennakoinnista vuorovaikutuksellisena systeeminä. Erityisesti painotettiin tiiviiden kytkösten ja vuorovaikutuksen rakentamista Metropolian sisäiseen toiminnanohjaukseen ja johtamisjärjestelmään. MEKY-pilotti vahvisti käsitystämme siitä, että ennakointitarpeet voivat olla erilaisia eri tehtävissä ja yksiköissä niin Metropolian sisällä kuin yhteistyökumppaneidemme kanssa toimiessa. Jotta ennakoinnista saadaan hyötyä arjen toimintaan, totesimme tarpeen täydentää yllä kuvattua Rohrbeckin mallia kattamaan laajasti erilaiset tarpeet, joita Metropoliassa ennakoinnille on. Täydentäväksi näkökulmiksi tunnistettiin muun muassa tarve erilaisille ennakoinnin aikajänteille ja tulokulmille (Three Horizons thinking) ennakointitiedon yhteiselle tulkinnalle (sense-making ja sense-giving) teknologian, myös tekoälyn innovatiiviselle hyödyntämiselle ennakointitiedon käsittelyssä. Ennakoinnista uusi kansalaistaito? Pilotti syvensi näkymää ennakointitarpeisiin, mutta totesimme tarpeen jatkaa laajemminkin ennakoinnin nykytilan kartoitusta Metropoliassa. Nykytilan ymmärtäminen on tärkeää, jotta MEKY-projektissa voidaan rakentaa tukea tarpeellisille ennakointitoiminnan uusille mahdollisuuksille. MEKY-projektissa rakennetaan ennakointikyvykkyyden kautta tulevaisuuskestävää osallisuutta ja kykyä rakentaa hyviä polkuja tulevaisuuteen. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi yllä kuvatut viitekehykset, mallit, menetelmät, osallistumismahdollisuudet tai jopa työpajaohjeet määrittävät ennakointityötä. Monialainen ja monipuolinen ennakointi onnistuu, jos keskusteluille luodaan sopivia foorumeita tai areenoita. Niinpä ennakointikyvykkyyden rakentamista voi tarkastella osallisuuden, mahdollistamisen ja tuen näkökulmasta. Kansallinen ennakointiverkosto (KEV) ja Sitra ovat ottaneet vuoden 2022 tulevaisuusteemaksi ennakointivallan. Myös Metropolia tuottaa syksyllä 2022 tilaisuuden, jossa pohditaan ennakointivaltaa: Kuka määrittää tulevaisuusnäkymiä? Kuka määrittää mitä, miten ja missä tulevaisuustietoa Metropoliassa tuotetaan ja miten sitä käytetään? Ketkä osallistuvat näihin määrittelyihin? Mitä ja ketkä rajataan ulkopuolelle, ja miksi? Miten mahdollistetaan Metropoliassa laaja, myös opiskelijat mukaan ottava osallistuminen tulevaisuustiedon tuottamiseen? Miten voisimme kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia mahdollisimman laajalla ja moninaisella joukolla? Miten Metropoliassa voimme tutkinto- tai ilmiökohtaisten tulevaisuuskuvien lisäksi tuottaa laaja-alaista, yhteiskuntaan hyvää rakentavaa tulevaisuustietoa? Kirjoittajat Marita Huhtaniemi on ennakoinnin ja strategiatyön moniottelija Metropolian strategia- ja kehityspalvelut -yksiköstä. Koulutukseltaan hän on KTK ja tradenomi (YAMK). Maritan työn ytimessä on strategia, monissa eri muodoissaan. Konkreettisimmillaan arki näyttäytyy erilaisina kehittämisprojekteina. Tällä hetkellä keskeisiä kehittämisteemoja ovat Metropolian ennakointikyvykkyyden kehittäminen (MEKY-), TKIO, kumppanuusmalli ja ilmiölähtöinen budjetointi. Vapaa-ajallaan Marita nauttii musiikista ja lukemisesta sekä kävelyretkistä ystävien ja perheen kanssa. Leena Unkari-Virtanen työskentelee lehtorina Metropoliassa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. Hän vastaa teemavastaavana Tulevaisuuden työ ja osaaminen hankesalkusta ja on mukana monissa TKI-tehtävissä ja verkostoissa. Hän vastaa Metropolian ennakointikyvykkyyttä kehittävästä MEKY-projektista sekä TKI-työtä ja oppimistoimintaa kytkevästä TKIO-projekteista. Dialogi, yhteiskehittely ja systeeminen ymmärrys ovat hänelle tärkeitä uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta myös työmenetelmiä tutkijan, työnohjaajan ja kouluttajan tehtävissä. Lähteet von der Gracht H.A., Vennermann, C.R. Darkow I-L. 2009. Corporate foresight and innovation management: A portfolio-approach in evaluating organizational development (PDF, tarjomefa.com). Future 42 (2010) 380-393. Rohrbeck, R. 2011. Corporate Foresight. Towards a Maturity Model for the Future Orientation of a Firm. Dissertation Technische Universitat Berlin 2010, D83. Berlin, Heidelberg: Springer-Verlag. Pernaa, H.-M. 2020. Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus. Tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus (osuva.uwasa.fi). Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. ja Hjelt, M. 202o.Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. (PDF, vttresearch.com) Dufva, M. ja Ahlqvist, T. 2015. Miten edistää hallituksen ja eduskunnan välistä dialogia? (julkaisut.valtioneuvosto.fi). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2015 Huhtaniemi, M. ja Unkari-Virtanen, L. 2022. Ennakointitieto innovaatioekosysteemin kompassina. AMK-lehti/UAS Journal. 2/2022.  KPMG podcast Menestyksen ytimessä, Riitta Konkolan haastattelu MEKY-hankkeesta (tulossa lokakuussa 2022), podimo.com. KPMG, Huhtaniemi M. ja Unkari-Virtanen L. 2022. MEKY-pilotti, loppuraportti. Metropolian sisäinen julkaisu. Pouru, L. ja Niinisalo, T. 2018. Miten teillä ymmärretään ennakointi? (sitra.fi) -- Metropolian Finnsight-studio 3.11.2022 - seuraa Oma-intranetistä tiedotteita ja tule mukaan pohtimaan, minkälainen voisi olla sinun ja minun tulevaisuuden Metropolia!

Lue lisää