Avainsana: älykäs liikkuminen
Uutiset ovat suodatettua tietoa
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden piirissä toteutetaan usein käytännönläheisiä kokeiluja. Niiden tarkoituksena on todentaa, miten jokin uusi asia toimii käytännössä. Kyseessä voi olla jokin uusi toimintamalli tai fyysinen tuote, jota halutaan testata aidossa käyttöympäristössä. Testaaminen tuottaa tärkeää tietoa näiden toimintamallien tai tuotteiden kehittäjille ja on siten arvokasta työtä. Hankkeiden työn tuloksille halutaan myös laajempaa näkyvyyttä. Yleensä koetaan myönteiseksi, jos uutismediat kiinnostuvat kokeiluista ja niistä saaduista tuloksista. Vakiintuneiden, toimitettujen uutismedioiden tuottamiin uutisiin suhtaudutaan Suomessa yhä melko luottavaisesti. Media tavoittaa laajemmat yleisöt kuin yksittäisen hankkeen viestintäkanavat. Median kiinnostuksen kääntöpuolena on riski siitä, että hanketyö saa jostain syystä kielteistä julkisuutta. Kyse voi olla vaikkapa väärän tiedon leviämisestä, misinformaatiosta. Media toimii kilpaillussa ympäristössä, jossa kaikki reagoivat nopeasti uutiskynnyksen ylittäviin tapahtumiin. Huomioarvoa mitataan otsikoiden klikkauksien määrissä. Suosituimmat uutiset myös saavat nopeasti laajempaa näkyvyyttä lukijoiden linkkijakoina. Väärän tiedon levittyä, sen korjaaminen on hankalaa. Kaikki tieto ei mahdu uutisiin Hankkeissa toimivien vastuulla on tarjota medialle ja muille yleisölle parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa. Uutismedioissa työskennellään aikapaineen alla. Päivittäisuutiset eivät aina taustoita tapahtumia tai ilmiöitä kovinkaan laajasti. Hanketoimijoiden on hyväksyttävä, että hanke voidaan saada näkyviin mediassa, muttei välttämättä juuri siitä näkökulmasta, kuin olisi toivottu. Kaikki oleelliset näkökulmat ja havainnot eivät tosin mahdu hankkeissakaan toteutetun viestinnän sisältöihin. Hankkeiden omassa uutisoinnissakin tehdään valintoja ja linjauksia: hankkeiden sosiaalisen median päivityksissä, rapoteissa ja tiedotteissa tiivistetään pitkällä aikajänteellä kertynyttä tietosisältöä. tuloksista viestiminen vaatii usein tiedon yleistajuistamista kohdeyleisölle sopivalla tavalla. Selkeä viestintä vaatii kiteyttämisen taitoa, mutta liiallista yksinkertaistamista tulee välttää. Hankkeiden tiedotustyössä on hyvä olla mukana aihealueeseen syventynyt viestijä, joka kykenee taustoittamaan asioita ymmärrettävästi niin journalisteille kuin suurelle yleisölle. Kriisitilanne vaatii nopeaa reagointia Omassa työssäni olen toiminut monien robottibussikokeilujen viestinnästä vastaavana asiantuntijana. Kirjoitin heinäkuussa 2020 Tikissä-blogiin hankkeiden kriisiviestinnän ennakoivasta suunnittelusta. Marraskuussa 2021 kohdattiin päivä, jota kukaan robottibussihankkeissa toimiva ei halua kohdata: peltikolari. Robottibussikolarissa oli kyse turvakuljettajana toimineen ihmisen tekemästä inhimillisestä virheestä manuaaliajossa, kuten Helsingin Sanomat uutisoi. Robotti ei ollut kolariin syyllinen. Kun ensimmäinen versio uutisista ilmestyi verkkolehtiin, korvaamaton vahinko robottibussien maineelle oli lähellä. Juttujen otsikoissa mainittiin vain robottibussin kolaroineen. Täsmentävää tietoa ihmiskuskin roolista vahingon aiheuttajana ei mainittu. Luonnollisesti monet lukijat, mediaan luottaen, ottivat jutun totena. Uutisten lukijakommenteissa irvileuat ilakoivat. Tällaisessa tilanteessa on syytä saattaa toimittajat nopeasti ajan tasalle vahingon syistä ja vaatia oikaisua juttuun. Näin toimittiin nytkin ja saman iltapäivän aikana alkuperäisten uutisjuttujen otsikoita päivitettiin. Tämän jälkeen uutisen suosio hiipuikin. Esimerkissä mainittu kolari olisi todennäköisesti voitu välttää, mikäli ajoneuvo olisi kulkenut automaattiajossa. Robotti olisi tehnyt äkkipysäytyksen havaitessaan törmäysriskin. Tätä näkökulmaa ei oikaistuissa uutisjutuissa tuoda esiin. Eikä oikaistu juttuversio välttämättä tavoita koko yleisöä. Emme voi lopulta mitenkään olla täysin varmoja, kuinka monelle robottibussin kolarointiuutisen lukeneelle on jäänyt vääristynyt mielikuva robottibussien turvallisuudesta. Hankkeiden parissa työskentelevien tehtäväksi jää korjata mahdollisia väärinkäsityksiä ja tuoda esiin tosiasiat vielä kriisitilanteen lauettuakin.
Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) määrä ja laajuus ovat kasvaneet vuosikymmenessä. Näin kasvusta kerrotaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2021-raportissa; Vuonna 2015 ulkoisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta oli 7 prosenttia, mutta vuoteen 2020 mennessä osuus oli noussut 12 prosenttiin. TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen koko henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti, reilusta 9 prosentista yli 15 prosenttiin koko henkilöstöstä. TKI-työn määrä on edelleen suhteellisen matala suhteutettuna vastaaviin kansainvälisiin korkeakouluihin. Suurin osa TKI-rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta. Hankkeilla kehitetään suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. TKI-hanketoiminnan laajentuessa halutaan myös kasvattaa toiminnan näkyvyyttä. Viestintä on vaikuttavuuden kannalta kriittisessä asemassa. TKI-toiminnan tueksi tarvitaan viestintää, joka auttaa pyrkimyksissä saada lisää mediaosumia, asiantuntijahaastatteluja ja suosiota sosiaalisessa mediassa. Viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen eri hankkeita toteuttavat sisältöasiantuntijat usein tarvitsevat viestinnän asiantuntijan apua. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja siihen kuuluvien hankkeiden viestinnän vastuut on järjestetty monin eri tavoin. Ammattikorkeakoulujen viestintäyksikköjen resurssit eivät riitä yksittäisten hankkeiden viestintätoimenpiteiden tueksi, vaan hankkeen viestintä on ensisijaisesti hankerahoituksella suoritettavaa työtä. Tässä blogimerkinnässä kerromme Metropolia ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankeviestinnän toimintamallista, joka on kehittynyt viimeisen viiden vuoden ajan. Yleisöä kiinnostaa ensisijaisesti, mitä hyötyä hankkeesta on Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnisti ensimmäisenä Suomessa autonomisen sähköbussin pilotoinnin vuonna 2015. Robottibussipilotteja toteutetaan yhä vuonna 2021. Helsingin julkisilla kaduilla ajetut robottibussikokeilut ovat olleet innostusta herättänyttä ja näkyvää hanketyötä. Ne ovat kiinnostaneet yleisöä ja mediaa aina ulkomaita myöten. Hankerahoituksia on saatu rinnakkaisiin ja peräkkäisiin toteutuksiin eri rahoituslähteistä. Innovaatiokeskittymä tunnetaan tänä päivänä parhaiten robottibussikokeiluista. Se on leima, joka julkisen näkyvyyden kautta on syntynyt. Eri robottibussihankkeet ovat jakaneet periaatteessa saman yleisön. Sen vuoksi eri hankkeiden välillä on mietitty yhdessä älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän ulkoista viestintää ja sen tehostamista. Yhtenä käytännön ratkaisuna on perustettu kaikille hankkeille yhteisiä, innovaatiokeskittymän toiminnasta kertovia sosiaalisen median tilejä. Näille alustoille ovat voineet julkaista erilaista viestintäaineistoa niin hankkeen projektipäällikkö, innovaatiojohtaja kuin hankeviestijä. Yhteistyöllä on varmistettu, ettei tehdä turhaan päällekkäistä työtä. Yhteisesti päivitettävissä somekanavissa on voitu tulla esiin Metropolian innovaatiokeskittymä edellä. Viesti yleisölle ja medialle on ollut samanhenkinen: me tehtiin tällainen, tervetuloa kokeilemaan! Yhdessä tehty viestintä voi palvella paremmin aihepiiristä kiinnostunutta yleisöä, jonka ei tarvitse etsiä jokaisen hankkeen omaa viestintäkanavaa saadakseen ajantasaista tietoa. Yhteisviestintä ei koskaan poista vastuuta toteuttaa kunkin yksittäisen hankkeen omaa, hankehakemuksen perusteella suunniteltua ja rahoitettua viestintää. On kuitenkin hyödyksi yhdistää tarvittaessa voimia, sen sijaan että kilpaillaan samoista yleisöistä tai median huomiosta. Robottibussihankkeilla näkyvyyden saavuttaminen ja viestintä ovat kuitenkin kohtalaisen helppoa. Kyseessä kun on sympaattinen liikenneväline, jonka kyytiin voi astua tai jonka voi nähdä ajavan kadulla. Viestintäosaaminen punnitaan, kun pitäisi kertoa teknologiasta, jonka käytännön sovellutukset eivät ole käsin kosketeltavissa. Esimerkiksi, kun tehtävänä on saada media ja yleisö innostumaan 5G-verkon kehittämisprojektista, jossa ainoa näkyvä asia on harmaa laatikko katseilta suojatussa tilassa. Hankerahoitus ohjaa yhä silpputyöhön Hankeviestinnän kannalta hedelmällisintä on, jos viestinnän asiantuntija saa syventyä hankkeen teema-alueeseen työskennellen yhdessä sisältöasiantuntijoiden kanssa. Näin ymmärrys aihepiiristä ja sidosryhmistä kasvaa. Tiettyyn teemaan keskittyvä viestinnän asiantuntija toimii parhaimmillaan hankkeiden viestinnän tarpeita ennakoivana, koordinoivana ja kokoavana tekijänä. Metropolian älykkään liikkumisen TKI-hankkeissa on vakituisia projektipäälliköitä, mutta muu henkilöstö rekrytoidaan tyypillisesti määräaikaisiin työsuhteisiin. Hankkeiden viestinnästä vastaavaksi on rekrytoitu talon sisältä jo vakituisessa työsuhteessa oleva viestinnän asiantuntija. Tämä on ollut mahdollista erityisesti, koska hankkeiden rahoitushakemuksissa viestintäasiantuntijan rooliin on anottu ja myönnetty rahoitusta hankkeiden projektipäälliköt ovat nähneet ratkaisun järkeväksi viestinnän asiantuntija on kokenut työnkuvan mielekkääksi ratkaisulla on ollut johdon tuki. Määräaikaisen ja vakituisen työntekijän hanketyöhön palkkaamisen riskit ovat erilaiset. Viestintäasiantuntijaresurssin jakamisen onnistuminen on luonnollisesti kiinni hankkeiden toteutusjaksoista, rahoituskausista ja hakemusten läpimenosta. Rahoitusehtojen mukaisesti kaikki hankkeille tehtävä työ kirjataan tarkasti, jotta nähdään esimerkiksi viestintäasiantuntijan käyttämän työajan kohdentuneen rahoitettuun hankkeeseen. Monelle organisaatiolle haastavin tilanne on se, että hankkeista maksettava viestintäasiantuntijan työaikaosuus ei kata täyttä työaikaa. Metropolian esimerkkitapauksessa osa henkilötyöajasta onkin käytetty muuhun TKI-toimintaan kytkeytyvään viestintätyöhön, joka on kustannettu ammattikorkeakoulun tukipalveluna. Toisin kuin hankekaudelle palkatun määräaikaisen työntekijän osalta, vakituisen viestintäasiantuntijan tietotaito ei katoa hankekausien nivelvaiheissa mihinkään, vaan voidaan aktivoida uudelleen alkavien hankkeiden käynnistyessä. Tämä vaatii luonnollisesti työntekijältä valmiuksia joustaa omissa työtehtävissä ja toisaalta työnantajalta taloudellista kykyä sitoutua järjestelyyn. Yhteistyön hyödyt viestinnän kehittämisessä Robottibussihankkeiden pilottireittien ajamisen aikana on jaettu tietoa robottibussien teknisistä ominaisuuksista ja niiden käyttöönoton reunaehdoista kaikissa mahdollisissa kanavissa. Samoihin yleisön ja median esittämiin peruskysymyksiin on vastattu vuosi toisensa jälkeen. Muutaman vuoden läheinen yhteistyö teeman parissa auttaa, jos insinööri on estynyt saapumasta robottibussin esittelytilaisuuteen. Viestinnän asiantuntija voi astua esiin luottavaisin mielin ja vastata yleisön kysymyksiin. Toisin sanoen, kun sama viestinnän asiantuntija toimii useamman älyliikenneteemaisen hankkeen viestinnästä vastaavana TKI-hanketyöntekijänä, hänen on mahdollista oppia uutta, syventää ja laajentaa käsityksiään aiheesta. Hankkeiden edetessä viestijä oppii sisältöasiantuntijoilta alan näkymistä omaksuu alan sanastoa hahmottaa alan verkostoja ja ekosysteemiä kytkee toiminnan merkityksiä laajemmin yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen. Tietoa omaksuu parhaiten olemalla mukana käytännön hanketyössä ja kohtaamalla ihmiset, niin hankkeen toteuttajat kuin osallistujat. Kehittäjien ja käyttäjien kohtaaminen auttaa viestijää muokkaamaan luontevasti erilaisia sisältöjä eri yleisöille. Samalla on huomioitava, että kiinteässä yhteistyössä hankkeen toteuttajien kanssa toimiva viestijä voi osallistua myös uusien hankkeiden suunnitteluun entistä vankemmalla alan asiantuntemuksella. Ammattikorkeakoulu on asiantunteva kehittämiskumppani, joka välittää tietoa kokeiluista ja niiden tuloksista verkkoon sekä median edustajille ja sitä kautta suurelle yleisölle. Kun kysymys on uudesta teknologiasta, hankeviestijän on opittava paljon uutta. On ymmärrettävä teknologian murroksen vaikutukset laajemmin kuin yhden hankkeen piirissä ja huolehdittava, että hankkeista ulospäin lähtevä tieto perustuu tosiasioihin eikä yliampuvaan hehkutukseen. Yhteistyössä pohtimalla löytyvät parhaat ratkaisut eri tilanteisiin. Jos viestinnän rooli hanketoiminnan vaikuttavuuden kasvun tukena arvotetaan riittävän korkealle, on mahdollista resursoida henkilötyövuosia viestintäasiantuntijuuteen yksittäistä hanketta laajemmin. Suosittelemme ottamaan asian harkintaan jokaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa on laajemmin eri alojen TKI-hanketoimintaa. Kirjoittajat Oscar Nissin on Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän innovaatiojohtaja. Tutustu Oscariin tarkemmin Metropolian People Finderissa. Milla Åman Kyyrö on Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija, jonka työpanosta on hyödynnetty älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän robottibussihankkeissa vuodesta 2016 alkaen. Tutustu Millaan tarkemmin Metropolian People Finderissa.
Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
Liikkuminen on valtavassa murroksessa. Teknologian kehittymisen ja digitalisaation avulla liikkumisesta voidaan kehittää entistä helppokäyttöisempää, saavutettavampaa ja nopeampaa. Mutta samalla tämä kehityssuunta tuo mukanaan uusia haasteita. Miten esimerkiksi ympäristö suhtautuu siihen, että liikkuminen on meille yhä helpompaa ja mukavampaa? Ilmastonmuutoksen haasteisiin voimme vastata älykkäiden liikenneratkaisujen avulla. Tähän tarvitaan kehittyneen teknologian lisäksi uudenlaisia innovaatioita, joita pelkästään älyratkaisut eivät pysty tarjoamaan. Innovaatiot eivät synny ilman halua kokeilla ja rohkeutta haastaa totuttuja toimintatapoja. Innovaatioiden vetureina ovat avainasemassa ennen kaikkea pienet, ketterät yritykset. Heidän vahvuutenaan on rohkeus, innostuminen ja kokeilunhalu. Pelkkä kokeilunhalu ei kuitenkaan riitä. He tarvitsevat avukseen myös isompia yrityksiä sekä kaupungin päättävissä asemissa olevia tahoja, tutkimuslaitoksia sekä muita sidosryhmien edustajia. Ihmisten törmäyttäminen on tärkeää mutta ajoittain haasteellista, etenkin jos haluamme kohdata toisemme muualla kuin virtuaaliympäristössä. On tärkeää saada ihmiset kohtaamaan toisensa fyysisessä tilassa, koska näin saamme luovuutemme kukkimaan ja luovuus auttaa meitä muun muassa ongelmien ratkaisussa. Liikennelaboratorion malleja Euroopasta Vaikka Suomessa liikenteen alan toimijoiden kohtaamispaikalle on havaittu selkeä tarve, muualla maailmalla tämä konsepti on jo tuttu juttu. Viime vuoden aikana tutustuin projektipäällikkönä muutamiin toiminnassa oleviin liikkumisen laboratorioihin eri puolilla Eurooppaa ja havaitsin toteuttamistavoissa eroja: Osa laboratorioista toimii alueellisina kokeilualustoina, joilla ei ole fyysistä tilaa alan toimijoiden törmäyttämiseen. Toimintaa saattaa ohjata kaupunki, jolloin puhutaan julkisista laboratorioista ja toiminnassa korostuvat kaupunkien tavoitteita hyödyttävät älykkään liikkumisen ratkaisut. Toimintaa pyörittävät usein myös yksityiset, isot liikennealan toimijat joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden yksityisten tai julkisten toimijoiden kanssa. Yksityiset perustajat ovat usein liikennealan isoja autotehtaita, joilla löytyy omia kehitys- ja valmennustiloja innovaatioiden luomiseksi yhdessä alan startuppien kanssa. Tällainen kiihdyttämö, Ideation:Hub, löytyy esimerkiksi Volkswagenilta Wolfsburgista Saksasta. Ruotsissa Göteborgissa toimiva MobilityXlab sekä Norjassa Oslossa toimiva Mobility Lab toimivat samankaltaisella periaatteella. Niiden perustajat koostuvat useista liikennealan isoista osittain yksityisistä ja osittain julkisista toimijoista. Molempien toimintaperiaatteena on synnyttää innovaatioita alan startup -yrittäjien kanssa ja yhteistyöllä vaikuttaa koko liikennealan kehittymiseen. Yhtenä hienona esimerkkinä Oslosta voidaan pitää huoltoasemaketju Circle K:n ja Mobility Labin yhteistyötä, jonka avulla Circle K muun muassa lisäsi 350 nopean sähköautonlatauksen pistettä huoltoasemilleen Norjassa vuoden 2019 aikana. Lisäksi Circle K tavoittelee suuria kehitystoimia nopean latauksen asemien rakentamiseksi niin Norjassa kuin muualla maailmassa. Liikennelaboratorioita löytyy siis laidasta laitaan mutta niiden toiminnassa on samankaltaisia haasteita, joita vastaan kaikki pyrkivät taistelemaan, esimerkiksi loppukäyttäjien osallistaminen mukaan toimintaan riittävän ajoissa käytännön kokeilujen toteutuminen yritysten todellisten tarpeiden pohjalta oikeiden yritysten löytäminen ja osallistaminen mukaan kokeiluihin tiedon kulku sujuvasti ja tasapuolisesti eri toimijoiden välillä Pääkaupunkiseudun liikkumisen alan kohtaamispaikka Jätkäsaari Mobility Lab -sateenvarjohankkeessa kehitetään älykkäitä liikkumisratkaisuja pääkaupunkiseudulla sujuvamman, turvallisemman ja kestävämmän liikkumisen edistämiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen fyysisen tilan, liikenteen alan verkoston yhteisen kohtaamispaikan perustamisesta. Tilan avulla tavoitellaan muun muassa uusien alan yritysten syntyä älykkään liikkumisen liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä alueita ja niiden asukkaita hyödyttäviä älykkään liikkumisen ratkaisuja, jotka voisivat vaikuttaa myös kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumiseen. On tärkeää, että toimintaan osallistuvien yritysten välillä toimii puolueeton taho, joka vastaa toiminnan koordinoimisesta ja ylläpitämisestä. Yritysten täytyy tietää keneen voi luottaa ja näihin tarpeisiin liikennelaboratorio pyrkii vastaamaan. Tavoitteemme on pitkällä tähtäimellä saada aikaan muutos ihmisten liikennekäyttäytymisessä ja siihen pystytään vain kehittämällä ratkaisuja yhdessä. Parhaiten menestyvät sellaiset ideat, joita ovat kehittämässä useat eri toimijat. Mobility Launchpad osana startup -keskittymää Osana pääkaupunkiseudun liikennelaboratoriota toimii Mobility Launchpad -nimellä kulkeva tilamme, joka aloitti toimintansa kesällä 2019 Maria 01 -kampuksen pihalle sijoitetulla demokontilla. Kontilla esiteltiin älykkään liikkumisen kehittämistä, pääkaupunkiseudun hanketoimintaa sekä alan yritysten palveluja. Kontilla vieraili alasta kiinnostuneita vierailijaryhmiä aina Hollannin Suomen suurlähettiläästä Kiinan Hangzhoun kaupungin päättäjiin. Lisäksi järjestimme kontilla kaikille avoimia demopäiviä, joissa pääsi testaamaan erilaisia sähköisiä kulkuneuvoja tai kokemaan, miten päivän lounas toimitetaan paikalle dronen avulla. Launchpadin toiminta jatkuu keväällä 2020 samassa pihapiirissä, mutta vasta remontoidussa yli 300m2 tilassa, yhteistyössä useiden muiden rakennetun ympäristön ekosysteemitoimijoiden kanssa. Yhteisessä tilassa eri alojen toimijat pääsevät ratkaisemaan ongelmia myös oman kuplansa ulkopuolelta. Näin saamme aikaan monimuotoisuutta, avoimuutta sekä luottamusta keskinäiseen toimintaamme, joiden avulla pyrimme voittamaan haasteet koko rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori on Metropolian alumni ja koulutukseltaan rakennusinsinööri sekä Liikenteen alan YAMK -insinööri Hämeen ammattikorkeakoulusta. Hän työskentelee Älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä hankkeen Jätkäsaari Smart Mobility projektipäällikkönä. Lisäksi hänellä on useiden vuosien kokemus infra-alan rakennuttamistehtävistä. Hän on utelias luonteeltaan ja omimmillaan erilaisten rakennetun ympäristön projektien parissa. Projektit kuuluvat myös hänen vapaa-aikaansa, joista esimerkkinä vasta valmistunut omakotitalo itä-Helsingissä sekä sisustussuunnittelun käynnissä olevat opinnot taloprojektin innoittamana. Rakennetun ympäristön lisäksi hän on kiinnostunut myös ihmisistä ja hänen mielestään mikään ei vedä vertoja avoimelle vuoropuhelulle sekä uusille innostaville kohtaamisille.
Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
Mikä minusta tulee isona? Onkohan tämä ala minulle se oikea? Vastaako tämä harjoittelu sitä, mitä työelämä minulta odottaa? Tällaisia asioita pyöri mielessäni opiskeluaikana. Useimmilla ei ole selkeää kuvaa tulevaisuuden urastaan vielä valmistumisenkaan jälkeen. Joskus asia saattaa vaivata liiaksikin, jolloin opiskelumotivaatiokin voi kärsiä. Tämän vuoksi on tärkeää saada opiskelijat kokeilemaan, mitä tulevaisuuden työelämä voisi heille antaa. Harjoittelut, johdantoprojektit, opinnäytetyöt ja innovaatioprojektit. Muun muassa näitä työelämän kanssa yhdistettäviä opintokokonaisuuksia löytyy jo ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmista. Mutta takaavatko ne opiskelijalle todellisen kuvan tulevaisuuden työelämästä? Itse valmistuin vuonna 2011 Metropolia Ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi. Opiskeluaikana pohdin vakavasti alan vaihtoa. Suorittamieni työharjoittelujen perusteella en olisi voinut uskoa, että tulevaisuuden työelämässä pääsisin mukaan yhteen maamme suurimmista rakennusprojekteista. Tai että päätyisin vielä takaisin opinahjooni työskentelemään älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä, jossa eri alojen ja sektoreiden toimijat oppivat, kokeilevat ja kehittävät yhdessä erilaisia liikkumisen ratkaisuja. Miten innovaatiotoiminnalla voidaan edistää opiskelijoiden työelämäyhteistyötä? Itse Metropoliasta valmistuneena haluan tarjota koulumme opiskelijoille mahdollisimman hyvät eväät tulevaan. Ammattikorkeakouluopintojen kytkeminen käytännön tekemiseen ja työelämätaitoihin on tärkeää. Opiskelijoilla on oltava matala kynnys päästä mukaan projekteihin ja saada monipuolinen näkemys työelämästä. Koen, että myös työelämävalmennusta tai -ohjausta olisi hyvä olla saatavilla nykyistä enemmän. Innovaatioprojekti on Metropolia Ammattikorkeakoulun kaikissa tutkinto-ohjelmissa toteutettava laaja, pakollinen opintojakso. Ideana on, että työelämän edustajat antavat opiskelijoille, mahdollisesti tuleville työntekijöilleen, jonkin ongelman ratkaistavaksi. Innovaatioprojektin kautta opiskelijat voivat harjoitella hanketoimintaa ja työelämäyhteistyötä. Lisäksi he saavat ennen kaikkea mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja jatkoyhteistyöhön suuren murroksen edessä olevan älykkään liikenteen toimialan yritysten kanssa. Yritykset puolestaan saavat innovaatioprojekteihin osallistuessaan mahdollisuuden liiketoimintansa kehittämiseen, sekä uusien ideoiden ja innovaatioiden löytymiseen opiskelijoiden tuoreiden ajatusten siivittämänä. Miksi opiskelijat kiinnostuisivat innovaatiotoiminnasta ja mitä hyötyä siitä voi heille olla? Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa on usein pienet budjetit. Hankkeiden toiminta keskittyy lyhytkestoisiin kokeiluihin tai erilaisiin pilotteihin. Parhaita innovaatioita saadaan aikaan yhteistyöllä, yhdistämällä eri alojen kokemus ja opiskelijoiden idearikas ajatusmaailma toisiinsa. Olemme tärkeässä roolissa Metropolian innovaatiotoiminnassa kehittämässä ratkaisuja tulevia sukupolvia varten. Kuinka päästetään tulevaisuuden toivot esiin ja luodaan heille edellytykset toimia? Käytännössä opiskelijat voivat: tulla hankkeisiin palkallisiin töihin. saada hankkeista innovaatioprojektin aiheen. suorittaa hankkeissa työharjoittelujakson. kehittää hankkeesta opinnäytetyöaiheen. tutustua työelämän edustajiin jo opiskeluaikanaan. Esimerkkinä Jätkäsaari Smart Mobility ja opiskelijan rooli hankeessa Tulevaisuuden liikenteessä kuljetaan yhä monipuolisemmin. Erilaiset liikenteen palvelut tulevat olemaan arkipäivää ja yksityisautoilu muuttuu sähköistymisen sekä automaation kehittymisen myötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Forum Virium Helsinki ja Helsinki Business Hub yhdessä toteuttavat Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen, joka luo älykkään liikenteen ekosysteemiä Helsinkiin. Metropolian tehtävä hankkeessa on ennen kaikkea saada opiskelijat yhteistyöhön kohdeyritysten kanssa. Hankkeessa on mukana monipuolisesti erilaisia älykkään liikenteen toimialan startup- ja pk-yrityksiä. Olen aloittanut hankkeen projektipäällikkönä tämän vuoden alussa. Opiskelijoiden avulla pyritään toteuttamaan erilaisia pilotteja ja kokeiluja, jotka pohjautuvat yritysten todellisiin tarpeisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kerätä tietoa ihmisten liikkumistavoista matkapuhelimien avulla tai erilaisten sovellusten ja laitteiden testaaminen käytännössä. Järjestimme yrityksille innovaatioprojekti -työpajan, jonka pohjalta kehitettiin aiheita opiskelijoiden tutkittavaksi. Tulemme toteuttamaan ensi lukuvuoden aikana useamman innovaatioprojektin. Niissä tutkitaan, miten voidaan yhdistää liikenteen matkaketjut ja muut palvelut toisiinsa, tai miten erilaisten palveluiden avulla ihmiset saataisiin luopumaan yksityisautoista. Projektit on tarkoitus toteuttaa monialaisesti eri tutkintojen opiskelijoiden kesken. Olemme palkanneet kaksi opiskelijaa, ajoneuvotekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelmista. He molemmat ovat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Heidän tehtävänään on olla apuna hankkeeseen perustettavan yhteiskäyttötilan pyörittämisessä sekä yritysten pilottien ja kokeilujen toteuttamisessa. Hanke antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen ja yritystoimintaan jo opiskeluaikana, sekä mahdollisuuden luoda verkostoja älykkään liikenteen toimialalla. Mikäli mahdollista, haluamme tarjota myös useammille opiskelijoille mahdollisuuden olla hankkeessa mukana esimerkiksi edellä mainittujen innovaatioprojektien tai mahdollisten opinnäytetöiden avulla. Kysyin hankkeessa mukana olevilta opiskelijoilta, mikä heidät sai kiinnostumaan hakemaan avoinna ollutta harjoittelupaikkaa. Olen itse pitänyt hankettamme mielenkiintoisena ja monipuolisena ja oli ilo kuulla, että myös opiskelijamme olivat samaa mieltä. Lisäksi opiskelijoita kiehtoi projektin ainutlaatuisuus, joka mahdollistaa uuden oppimiseen, verkostoitumiseen sekä vaihtelevaan työympäristöön. Tällaisen opin tarjoaminen vielä opintojen alkuvaiheessa olevalle on Metropolian rikkaus, jota voisi tuoda esille voimakkaammin. Metropoliasta löytyy paljon monipuolista osaamista. Tärkeää on, ettei kapeakatseisesti jäädä liiaksi tutkimaan asioita vain yhdeltä näkökulmalta, vaan mahdollistetaan avoin vuorovaikutus eri yksiköiden ja innovaatiokeskittymien välillä. -- Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori työskentelee projektipäällikkönä älykäs liikkuminen - innovaatiokeskittymässä. Hän on valmistunut vuonna 2011 Metropoliasta rakennusinsinööriksi ja suorittanut vuonna 2018 Hämeen ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden liikennejärjestelmät YAMK - tutkinnon. Aiempaa työkokemusta hän on kartuttanut Länsimetro - hankkeessa useiden vuosien ajan. Jätkäsaari Smart Mobility on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jossa autetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaa älykkäästä liikkumisesta. Hankkeen toteuttaa Forum Virium Helsinki yhdessä Helsinki Business Hubin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätiedot Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen sivuilta.
Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
Robottibusseja eli itsestään ajavia pikkubusseja on tutkittu vaihtoehtona joukkoliikenteen syöttämiseksi runkolinjojen solmukohdissa. Robottibussit voisivat olla ratkaisu joukkoliikenteen palvelutason ja kattavuuden parantamiseksi. Suurin tarve on alueilla, joilla joukkoliikenne on ollut perinteisin menetelmin hankalaa tai kallista toteuttaa. Robottibussien nykyinen teknologia ei kuitenkaan ole tavoitteeseen nähden riittävän kehittynyttä. Kulkunopeus ja muun liikenteen huomioimiskyky eivät riitä muun liikenteen seassa liikkumiseen. Robottibusseja varten pitäisi muuttaa liikennejärjestelyjä muuta liikennettä haittaavalla tavalla. Helsingissä syöttöliikenne runkolinjojen liikennevälineisiin on jo melko hyvin täytetty muilla kulkuvälineillä. Tämä vaikeuttaa robottibussien laajaa käyttöönottoa tulevaisuudessa. Jotta suuria muutoksia nykyisiin järjestelyihin kannattaisi tehdä, pitäisi robottibussin tarjota helpompi, edullisempi ja ympäristöystävällisempi tapa liikkua. Julkisten liikennevälineiden käyttökustannuksista noin puolet koostuu palkkakuluista. Siksi palvelua ei voida tarjota joka reitille kellon ympäri. Tästä näkökulmasta julkisen liikenteen palvelutasoa ja kattavuutta on mahdollista parantaa itseajavilla liikennevälineillä. Robottibussien käytettävyyden tutkimista kannattaa siis myös tulevaisuudessa jatkaa. Kokemuksia robottibussien kokeiluista Robottibusseja testattiin ensimmäisen kerran Suomen tieliikenteessä muiden ajoneuvojen seassa Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa SOHJOA-hankkeessa. Kun kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun robottibussi kulki muun ajoneuvoliikenteen seassa, ei ympäristöltä tai reitiltä oltu vaatimassa mitään mullistavaa. Kokeilut lähtivät liikkeelle kesällä 2016 Hernesaaresta. Ranskalaisvalmisteinen Easymile EZ10 -robottibussi kulki suoraa tienpätkää Löylyltä Hernesaarenrannan kesäpäivänviettoalueelle. Reitti ei varsinaisesti vastannut todettuun liikkumistarpeeseen, mutta tarjosi otollisen aitiopaikan älyliikenteen demoamiseen. Loppuvuodesta 2016 robottibussi suuntasi Espoon Otaniemeen ja Tampereen Teknillisen Yliopiston kampusalueelle Hervantaan. Otaniemessä bussin oli tarkoitus päästä kulkemaan lähelle valmistuvaa Otaniemen metroasemaa aikomuksena kokeilla varsinaista syöttöliikennettä. Kuinka ollakaan, Länsimetron rakentaminen viivästyi eikä metroasema vielä tuohon aikaan ollut toiminnassa. Otaniemeen palattiin pilottimielessä samalle reitille taas syksyllä 2017, jolloin metroasema oli toiminnassa. Aikaisemmin oli kuitenkin todettu, että metroaseman lähelle pääseminen oli teknisesti haastavaa ja olisi edellyttänyt huomattavia, muuta liikennettä liikaa haittaavia järjestelyjä. Todellista syöttöliikennettä robottibussin hoitamana ei siis päästy kokeilemaan. Tampereen Teknillisen Yliopiston kampusalueella robottibussia testattiin reitillä, joka kulki osittain huoltotiellä sekä osittain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden seassa. Tässä kokeilussa saatiin arvokasta tietoa siitä, miten robottibussi toimisi tällaisessa ympäristössä. Hervannassa todettiin, että operointinopeuden (noin 12 km/h) osalta robottibussi sopisi tällä hetkellä hyvin kulkemaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekaan. Usein ei kuitenkaan ole järkevää rajoittaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden oikeuksia kulkea heille suunnitelluilla väylillä. Lisäksi, tällaisissa paikoissa olisi väylän kapeuden takia hankala liikennöidä useammalla kuin yhdellä bussilla, joten voitaisiinko silloin täyttää kunnolla liikkumistarve harvalla vuorovälillä (reitin pituudesta riippuen). Kun soppaan lisätään vielä kaupunkien liikkumisstrategiat mikä esimerkiksi Helsingin kohdalla on kävelyn ja pyöräilyn suosiminen ennen joukkoliikennettä ja varsinkin yksityisautoilua, voidaan kai todeta, ettei robottibussin käyttöä kevyen liikenteen väylillä voi suositella, vaikkakin tämä saattaisi jossain tapauksissa luoda uusia mahdollisuuksia matkaketjuihin sekä reitteihin. Parempi paikka robottibussille on siis tieliikenne, jossa se liikkuu muiden ajoneuvojen seassa. Reittisuunnittelun haasteita Robottibussien reittisuunnittelun suhteen on toistaiseksi täytynyt tasapainoilla muun muassa bussin teknisen kyvykkyyden, soveltuvien ympäristöjen, tavoitettavuuden ja sen suhteen, että reitissä olisi jotain järkeä - saataisiin vastattua jollain tasolla todettuun liikkumistarpeeseen. HSL on tunnistanut reittejä Helsingissä, joissa voisi olla kysyntää robottibusseille. Nämä ovat kuitenkin olleet reittejä, joita ei SOHJOA-hankkeessa käytetyllä EZ10-robottibussilla eikä muillakaan tällä hetkellä julkisesti markkinoilla olevilla automaattibusseilla voi toteuttaa. Robottibussien tekniset ominaisuudet eivät ole sillä tasolla, mitä tieliikenteessä ja muiden ajoneuvojen seassa järkevästi liikkumiseen vaadittaisiin, jonka lisäksi niissä on oltava vielä vastuullinen matkustaja, operaattori, fyysisesti kyydissä (teknisistä rajoitteista johtuen). Tieliikennekokeiluja ajatellen nykytekniikalla toteutetuille robottibusseille on todella vaikea löytää sopivia reittejä, jossa ne kulkevat muun ajoneuvoliikenteen seassa. Ideaalisin operointialue SOHJOA-hankkeessa käytetyille robottibusseille olisikin suljettu alue kuten lentokenttä, teollisuusalue, kampusalue tai erilaiset tapahtumat, jossa bussilla korvattaisiin normaalisti kävellen tehtäviä matkoja ilman merkittävää integroimista matkaketjuihin. Tieliikenteessä bussilla ei ole tällä hetkellä edellytyksiä operoida järkevästi - riittävällä nopeudella ja kunnolla tarpeeseen vastaavalla tavalla. Rauhalliset taajama-alueet, joissa nopeusrajoitus on maksimissaan 40 km/h ja joissa kulkee tavanomaisia joukkoliikenteen busseja on todettu olevan osittain hyvin robottibussille sopivia ympäristöjä. Näillä alueilla kadunvarsipysäköinti on usein kielletty tai tiet ovat muuten leveitä, jotta linja-autot mahtuvat esteettömästi ajamaan reitillä ainakin yhteen suuntaan - tämä on edellytys myös robottibussien osalta. Tällaisia ympäristöjä on esimerkiksi Itä-Helsingissä Aurinkolahdessa, Kivikossa ja Herttoniemenrannassa. Näillä busseille suunnitelluilla väylillä tosin tietenkin kulkee jo busseja, joten liikkumistarve on tältä osin täytetty, varsinkin jos vuorovälit ovat tiheitä. Robottibussin hidas operointinopeus ei tässä tapauksessa tuo mitään lisäarvoa näille reiteille, vaan luultavasti päinvastoin haittaa normaalin linjaliikenteen harjoittamista. Kun syöttöliikenne on tällä hetkellä melko hyvin toteutettu varsinkin Helsingissä, on vaikea löytää reittejä, joissa robottibusseille olisi todellista kysyntää nyt käytettävissä olevalla kalustolla. Voidaan myös todeta, että suurilta osin siellä missä on todellista tarvetta joukkoliikenteelle, on se tarve jo täytetty. Eikö siis robottibusseille ole olemassa järkeviä reittejä tai sijaa liikennejärjestelmässä? Ei ole, tai ainakin niitä on ollut todella vaikea löytää nykyiset bussin ominaisuudet huomioon ottaen. Kehitystyön on jatkuttava Jotta robottibussit voisivat olla osana liikennejärjestelmää, tulisi soveltuvat ympäristöt tunnistaa ja organisoida nykyinen linjaliikenne niin, että se mahdollistaa robottibussien liikennöinnin. Toisaalta alueilla, joissa joukkoliikenne ei toimi hyvin, saattaisi robottibusseille olla jo nyt suurta kysyntää varsinkin liikuntarajoitteisten ja esimerkiksi hitaasti pienten lasten kanssa kävellen liikkuvien perheiden keskuudessa. Liikkumistarpeelle on jo olemassa olevia ratkaisuja.Jotta muutoksia nykyisiin järjestelyihin kannattaisi tehdä, pitäisi robottibussien kyetä sellaiseen, mitä eivät perinteiset liikkumisvälineet voi järkevästi tarjota. On päivänselvää, että julkisen liikenteen kattavuutta ja palvelutasoa voi tulevaisuudessa parantaa, kun yksi henkilö valvoisi usean automaattisesti kulkevan bussin toimintaa. Jotta palvelutaso pysyy korkeana ja bussit voisivat järkevästi liikkua muun liikenteen seassa, olisi tekniikan oltava kehittyneempää, bussien pitäisi muun muassa liikkua nopeammin (vähintään 30 km/h), ja tärkeimpänä asiana, bussin sisällä olevasta operaattorista olisi päästävä eroon. Kehitystyötä ei siis suinkaan pidä jättää tähän, ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Älykkäämmän liikkumisen innovaatiokeskittymä jatkaakin edelleen robottibussien tutkimista. Muun muassa Horizon 2020 -kokonaisuutta mySMARTLife tukeva Helsinki RobobusLine -hanke tarjoaa alkukesästä alkaen kaikille avoimen innovaatioalustan - liikenteen seassa liikkuvan robottibussin - SOHJOA-hankkeen jatkoksi. Kirjoittaja Eetu Rutanen valmistui keväällä 2016 Metropolia Ammattikorkeakoulusta Auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi. Valmistumisen ohessa tarjoutui paikka projektitöihin Metropoliasta SOHJOA-hankkeeseen. Hankkeessa pääsi seuraamaan läheltä robottibussien ensimmäistä tieliikennekokeilua, ja ymmärrystä robottibussien testauksesta, kyvyistä sekä kytkemisestä osaksi liikennejärjestelmää karttui käytännönläheisesti. Huomaamattaan hän olikin jo loppuvuodesta 2017 Helsinki RobobusLine -hankkeen projektipäällikkö ja vastaa myös tähän linkittyvän mySMARTLife-hankkeen robottibussipilotin toteutuksesta.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.