Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja -hankkeiden periaate on avoimuus ja osaamisen sekä erilaisten ratkaisujen kehittäminen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tuodaan esille, että avaintekijä tulevaisuuden osaamisen vahvistamiseksi on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskinäinen integroiminen toisiinsa. Integroiminen edellyttää yhdessä kehittämistä, tiedon ja asiantuntijuuden jakamista sekä vahvaa verkottumista ammatti- ja tiede sektorirajat ylittäen. (1). Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän TKI-hankkeissa tavoitellaan moninaisia uusia palvelu- ja toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan (sote) -integraation edistämiseksi sote-palveluiden monialaisuuden ja laadun kehittämiseksi sote-alan yrittäjyyden vahvistamiseksi sekä uusien käyttäjälähtöisten tuotteiden, toimintamallien ja sovellusten kehittämiseksi. Kestävään hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan kutsumalla hanketoimintaan mukaan alueen asukkaita, yhteisöjä sekä eri organisaatioiden asiantuntijoita. Innovaatiokeskittymän hankkeiden tavoitteena on myötävaikuttaa ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti heidän elämänlaadun kohentamiseksi luoden uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja -menetelmiä sekä tuottaa tutkittua tietoa. Hankkeiden avulla edistetään ihmisten hyvää elämää, hyvinvointia, terveyttä ja elämän mielekkyyttä kokonaisvaltaisesti. Toiminnan onnistuminen ja merkityksellisyys todentuvat elämäänsä tyytyväisten ihmisten myötä. Metropolia ammattikorkeakoulu edistää osaltaan hankkeiden avulla myös työelämää, alueen elinkeinorakennetta ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja taiteellista toimintaa. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän teemakärjet ovat: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut hyvinvointi- ja terveysalalla Innovaatiokeskittymän teemakärjet perustuvat kansallisiin, Uudenmaan alueellisiin, Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin, lausuntoihin ja ohjelmiin. Vaikuttavan TKI:n mahdollistamiseksi katse Suomen rajojen ulkopuolelle on myös tärkeää. Kestävä hyvinvointi edellyttää monialaista ja kansainvälistä TKIO-yhteistyötä Jatkuvassa muutoksessa oleva maailma ja sen mukana tuomat haasteet vaativat ennakoivaa kehittämistä, mutta myös ajankohtaista reagointia erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tietointensiivisyys, teknologiavälitteisyys ja globalisaatio muuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työnorganisointia (2). Monialaiset ja kansalliset- ja kansainväliset verkostot ja alustat tarjoavat aikaisempaan ketterämmin mahdollisuuden kohtaamiseen ja sitä kautta myös kehittämiseen, vaikkakin vastaavasti kasvokkaiset kohtaamiset puoltavat paikkaansa verkostojen vahvistamiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Vaikuttavalla monialaisella kansallisella ja kansainvälisesti verkottuneella tutkimus- ja hanketoiminnalla voidaan löytää ja luoda uusia ratkaisuja ajankohtaisiin ja tulevaisuuden kompleksiin globaaleihin haasteisiin. Kuitenkin, kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös ennakkoluulotonta poikkitieteellistä ja monialaista kansainvälistä yhteistyötä. Kirjoittajat Minna Elomaa-Krapu (TtT) on asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Innovaatiokeskittymä keskittyy monialaisiin hankkeisiin, innovaatioihin sekä rakentaa yhdessä asiantuntijoiden, yritysten ja asiakkaiden kanssa monialaista hyvinvoinnin ekosysteemiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. Eija Raatikainen (KT) on yliopettaja, projektipäällikkö ja Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen teemavastaava. Hän työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Lähteet OKM: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision tiekartta. Blomqvist, K. (2018) Luottamus murroksessa. Työn tuuli-lehden julkaisu 2/2018.
Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on muun muassa antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Lisäksi tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä samalla edistää elinikäistä oppimista (1). TKI-toimintaan integroidulla oppimisella (TKIO) tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta. Tämän ajattelumallin mukaan oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa, jossa huomioidaan avoimen TKI-toiminnan ja avoimen oppimisen molemmat näkökulmat. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistetyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integraation tavoitteena on rakentaa avointa oppimisen toimintakulttuuria, jossa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä (2). Tässä blogimerkinnässä kerromme sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden näkökulmasta DALLATEN - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeeseen integroidusta innovaatioprojektiopintojaksosta syksyllä 2021. Yhteiskehittäminen tuottaa uutta tietoa ja käytännön ratkaisuja Avoin yhteistyö ja yhteiskehittäminen tarkoittavat avoimen oppimisen näkökulmasta toimintaa ihmisten ja instituutioiden välillä, erilaisia käytäntöjä ja osaamista jakamalla. Yhdessä kehittämisen prosessia ja tuloksia tehdään näkyväksi tuottamalla niistä avointa tietoa esimerkiksi julkaisutoiminnan avulla. Avoimen TKI-integroidun oppimisen ytimessä ovat avoin yhteistyö avoin oppiminen avoin tieto avoin toimintakulttuuri (3, 4) Yhdessä kehittämisen perusedellytyksiin kuuluvat luottamus, motivaatio sekä sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön (5). Innovaatioprojektiopinnot TKIO-toiminnan areenana Metropoliassa monialaiset innovaatioprojektit nähdään yhtenä keskeisenä tapana toteuttaa työelämäyhteistyötä (6). Innovaatioprojektit voivat toimia myös perustana syvemmälle jatkuvaan tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioyhteistyölle. Metropoliassa innovaatioprojekteja toteutetaan monialaisina MINNO-projekteina (6): Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Innovaatioprojektin tilaaminen voi käynnistyä lähettämällä alustavan haasteajatuksen sähköpostitse Metropoliaan. Työelämässä tai hankkeessa syntyvää haastetta voidaan lähteä jalostamaan yhdessä keskustelemalla ja työstämällä siitä innovaatioprojektiopintoihin sopiva haastekuvaus. Projektihaasteen ympärille pyritään kokoamaan opiskelijoita monesta eri tutkinnosta, jossa tiimin jäsenet eivät yleensä ole toisilleen entuudestaan tuttuja. Opiskelijat harjoittelevat MINNO-projektissa hanketoimintaa, innovointia ja luovaa ongelmanratkaisua todellisten haasteiden parissa (7). Innovaatio-osaamiselle on tunnistettu olevan tarvetta myös tulevaisuuden työelämätaitona. Osaamisen ennakointi -foorumi on nimennyt vuotta 2035 kohti tulevaisuuden työelämässä tarvittaviksi taidoiksi innovaatio-osaamisen, luovuuden sekä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaamisen (8). Koen, että tätä taitoa tarvitsevat tulevaisuuden työntekijöiksi valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös me jo työelämässä toimivat. Innovaatio-opinnot näkyvät monen ammattikorkeakoulun opinnoissa ja niitä toteutetaan myös ammattikorkeakoulujen yhteisinä innovaatioprojekti opintoina esimerkiksi 3AMK-yhteenliittymän opinnoissa (9). Työelämälähtöinen oppiminen vahvistaa kaikkien kehittämistyöhön osallistuvien osaamista. Innovaatioprosessit perustuvat yhä enemmän paikallisen toimintaympäristön ja yritysten ja organisaatioiden väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen (10). MINNO-projektin tuotokset ovat aina julkisia, joka voi tuoda haasteita erityisesti silloin, jos tilaaja kokee tiedon julkisuuden ongelmalliseksi. Tämä on harvoin ongelma, kun kyseessä on julkisin varoin rahoitettu hanke. Siksi onkin tärkeää, että projektista tehdään jo alkuvaiheessa erillinen sopimus tilaajan kanssa. Opiskelijan ohjattu innovaatio-osaamisen kasvu Hanketoiminta, jossa työelämä on vahvasti mukana, mahdollistaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa opiskelijat pääsevät mukaan yhdessä kehittämiseen. Innovaatio-opintojakson aikana opettajan ohjauksessa opiskelijat oppivat tunnistamaan ryhmässä tapahtuvan osaamisen lisäksi henkilökohtaisten ominaisuuksien tulevaisuusorientaatio taitojen luovan ajatteluprosessin sosiaalisten prosessien hallinnan kehittämisprojektin hallinnan sisällön osaamisen konkretisoinnin ja implementaation taitojen merkityksen oman innovaatiokompetenssin kehittymisessä (11). Opettaja ohjaa innovointia hanketoimeksiannon mukaisesti Opettajana minulle TKIO-toiminta tarkoittaa mahdollisuutta olla mukana yhdistämässä TKI-ympäristöjä oppimisympäristöiksi innovaatioprojektiopintojen ja hankkeissa toimimisen kautta. Toimiminen erilaisissa rooleissa TKIO-toiminnassa on näyttäytynyt myös mahdollisuutena toimia itseä kiinnostavissa hankkeissa, joissa yhdistyy työelämän, eri korkeakoulujen ja opiskelijoiden osaaminen. Opettajana roolini oli kahdenlainen; toimin opiskelijoiden projektin ohjaajana ja toisaalta myös hankeessa vanhustyön asiantuntijan ja projektiaiheen työstäjän roolissa. Ohjaajan roolissa keskeistä oli toisaalta auttaa opiskelijoita etenemään kohti opintojakson tavoitteiden toteutumista ja toisaalta luoda innostava ja turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan, luovuuttaan ja rohkaistua toimimaan myös oman mukavuusalueensa ulkopuolella. TKIO-toiminnassa on tärkeää mahdollistaa yhdessä kehittämisen paikkoja hanketoimijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että projekti tuottaa hyötyä hankkeelle. Ohjaaja auttaa opiskelijoita näkemään niin projektiryhmän työn ja tuotoksen merkityksen osana hankekokonaisuutta kuin myös jokaisen henkilökohtaisen innovaatiokompetenssin kehittymisen. Opiskelijat ongelmanratkaisijoina Dallaten-hankkeeseen tilattiin monialainen MINNO-projekti, jonka aiheena oli ”Tule ideoimaan keinoja, miten hankkeessa saadaan aidosti asiakaslähtöisyys toteutettua? Mitkä ovat iäkkäiden näkemykset/toiveet/ajatukset palveluista, joita ei ole tai, joita pitäisi kehittää enemmän heitä palveleviksi ja heidän näköiseksi”. Syksyn aikana kaksi opiskelijatiimiä lähti ratkomaan haastetta yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Opiskelijoiden projektityön ohjaaja roolin lisäksi olen myös yksi hanketoimijoista. Tässä roolissa olen voinut hyödyntää omaa osaamistani ja verkostojani. Erityisen arvokkaana koen yhteistyön hankkeessa toimivien, eri alojen ja eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tekeminen, keskustelut ja työpajat kehittävät omaa osaamista, haastavat katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja etsimään yhteisiä toimintatapoja ja näkökulmia hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä tekemisen kautta. Syyslukukaudella 2021 yhdessä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa selvitimme ja innovoimme, mitkä ovat iäkkäiden näkemykset Dallaten-hankkeen esittämään haasteeseen. Opiskelijaryhmän tehtävänä oli keksiä keinoja asiakaslähtöisyyden toteutumiseen ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Kuka osaisi kertoa iäkkäiden tarvitsemista palveluista paremmin, kuin iäkkäät itse? Ei kukaan. Opiskelijaryhmämme päätti ideointivaiheen jälkeen jalkautua ja kysyä asiaa suoraan kohderyhmältä. Opiskelijat valmistelivat kysymykset ja testasivat niitä ensin ryhmänjäsenten omilla iäkkäillä omaisilla. Heiltä saadun palautteen ja vastausten perusteella tehtiin pientä hienosäätöä kysymyksiin ja päätettiin lähteä tapaamaan ikäihmisiä sinne, missä he itse liikkuvat ja viettävät aikaa. Alueellinen rajaus kohdistui Myllypuroon. Paikalliset verkostot mukana kehittämistyössä Opettajan vihjeestä opiskelijaryhmä otti yhteyttä Myllypuron eläkkeensaajien yhdistykseen, ja heidät kutsuttiin viikoittaiseen tapaamiseen Myllypuron kirkolle. Yhteislauluhetken jälkeen päästiin keskustelemaan aiheesta lukuisien ikäihmisten kanssa. Yllätykseksemme kirkolle oli saapunut noin 40 henkeä, mahtavaa! Uskomme, että keskusteluhetki oli antoisa niin meille opiskelijoille, kuin näille ikäihmisillekin. Kolmas tempaus oli opiskelijoiden järjestämä tilaisuus Metropolian Myllypuron kampuksella. Tapahtuma oli suunnattu yli 65-vuotiaille ja siihen oli jaettu kutsuja paikallisesti ilmoitustauluilla. Tilaisuudessa tarjottiin glögiä ja pipareita, sekä mahdollisuus testata puristusvoimaa. Kysyttäessä ikäihmisiltä millaisia palveluja he haluaisivat, mainittiin muun muassa tuolijumppaa ja muuta ohjattua liikuntaa tietokoneopetusta kotiin kulttuuripalveluita lähemmäs kotia Myös kuntosalille ja liikuntapuiston kuntoilulaitteisiin toivottiin ohjausta. Yksi vastaaja toivoi reippaampaa liikuntaa yli 70-vuotiaille, koska iäkkäiden ryhmissä ei ole riittävästi haastetta, eikä aina haluaisi olla nuorempien ryhmissä ryhmän vanhin. Muutama vastaaja toivoi mahdollisuutta kangaspuilla kutomiseen. Yksi vastaaja toivoi eri aiheisia keskustelukerhoja, joissa saa olla eri mieltä muiden kanssa ja erimielisyydet hyväksytään. Ikäihmiset mainitsivat nuoruuden harrastuksina erilaiset liikuntaharrastukset, mutta useampi mainitsi myös käsitöiden tekemisen. Nykyisinä harrastuksina kerrottiin olevan muun muassa erilaiset kulttuuriharrastukset kuten teatteri, laulukuoro, lukeminen sekä erilaiset kerhot ja yritystoiminta. Liikuntaa kyselyyn vastanneet kertoivat harrastavansa toimintakykynsä mukaan. Liikuntamuodoiksi mainittiin muun muassa sauvakävely, asahi, vesiliikunta ja kuntosali. Osa kertoi käyvänsä Myllypuron Liikuntamyllyssä järjestettävissä Seniorisäpinöissä, jossa on ohjattua liikuntaa. Elämäntilanne vaikuttaa palvelujen käyttämiseen Harrastusten estäviksi tekijöiksi haastatellut mainitsivat koronan aiheuttamien rajoitusten lisäksi huonon liikuntakyvyn ja terveyden sekä motivaation puutteen. Jos läheinen ihminen, jonka kanssa oli aiemmin harrastanut, oli kuollut, tuntui harrastuksen jatkaminen yksinään vaikealta. Palvelujen pitäisi olla lähellä, koska kauemmas lähteminen tuntuu hankalalta tai ei onnistu. Joihinkin liikuntaryhmiin täytyy ilmoittautua netissä ja jos tällaisia taitoja tai laitteita ole, on se hankalaa. Taloudellinen tilanne vaikuttaa, kulttuuritapahtumissa kävisi enemmän, jos siihen olisi varaa. Suurin osa vastaajista kertoi haluavansa harrastaa ryhmässä ja jossain muualla kuin kotona. Korona on eristänyt ikääntyneitä kotiin, joten nyt lähdettäisiin mielellään muiden ihmisten pariin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Ryhmä myös motivoi ja innostaa liikkumaan. Palvelujen kehittämiskohteeksi mainittiin esteettömyys, toiveena oli myös, että harrastusten vetäjät olisivat koulutettuja nimenomaan ikääntyneiden ohjaamiseen. Esimerkiksi kuntosalilla ohjaajan tulisi tietää mitkä liikkeet ja laitteet tukisivat parhaiten ikääntyneiden toimintakykyä ja terveyttä. Yksi vastaaja toivoi, että ikääntyneiden jumpissa ei soitettaisi ”stereotyyppistä vanhusten musiikkia”. Opiskelijoiden työ kehitystehtävän parissa päättyy innovaatio-opintojakson päättyessä. Tulosten siirtäminen hanketyöhön tai innovaatioiden muu hyötykäyttö jää tällöin hanketoimijoiden vastuulle. Lähteet Ammattikorkeakoululaki. Metropodia: Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O= totta? 2021. Avoin TKIO oppimisen viitekehyksenä. Teoksessa Avoin TKI-integroitu oppiminen - toimintamallit ja hyvät käytänteet. 2021. Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.) Fred, M., Helariutta A. & Kangastie, H. 2021 Avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehys (PDF) Piirainen, K. A. 2020 “Lahjakkuudella voitetaan pelejä, mutta yhteistyölllä ja älyn käytöllä mestaruuksia” Ajatuksia ekosysteemeistä ja niiden kehittämisestä. (PDF) 4Front Helmikuu 2020. Metropolia: Innovaatioprojekteissa etsitään käytännön ratkaisuja työelämän tarpeisiin. Järvinen, J. & Rantavuori, H. 2019. Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksi (PDF) 3AMK Intensive courses. 2021.https://www.3amk.fi/en/studies-in-english/intensive-courses-2/ Hero, L-M. 2018. Siltaaminen innovaatiokompetensseja kehittämällä. Teoksessa Hero L-M. (toim). MINNO talkoot. Toimintatutkimus monialaisesta ja moniasteisesta innovaatiopedagogiikasta. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja Taito -työelämäkirjat 15. Hero. L-M. (2019) Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity sustems and students experience. Annales univesitatis Turkuensis. 475, Finland. Kirjoittajat Hannele Hokkanen TtM, Sh, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan innovaatioprojekti koordinaattori. Hän toimii Dallaten-hankkeessa asiantuntijana. Monialainen ja innovatiivinen työskentelystä sekä vanhustyön kehittäminen ovat hänen innoittajiaan. Seitsemän bioanalytiikan, ensihoidon, sairaanhoidon, sosionomi tutkinto-ohjelmien opiskelijaa osana 10 op innovaatioprojektiopintojaan. Lisätietoja Kiinnostuitko MINNO-innovaatioprojektien mahdollisuuksista? Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Käynnistä innovaatioprojekti kanssamme, lähetä alustava haasteajatus sähköpostitse minno@metropolia.fi
Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin
Puurakentaminen ja sen edistäminen ovat tällä hetkellä näkyvä ilmiö julkisessa keskustelussa. Sen voi havaita päivälehtien pääkirjoituksien kannanotoissa, mielipidekirjoituksissa ja Suomi-Areenan keskusteluohjelmien aiheissa. Kuluneen vuoden sisällä olemme voineet lukea, miten puurakentaminen on erittäin hiilitehokasta, puurakentaminen leikkaa tehokkaasti rakentamisen hiilipiikkiä, puurakentaminen on erinomainen rakentamistapa tiiviissä kaupungissa, puurakennukset voisivat niellä liki puolet sementtiteollisuuden päästöistä Euroopassa. Olemme huomanneet, että Tampereen kaupunki sai marraskuussa 2021 ympäristöministeriön ja Motivan ensimmäistä kertaa jaetun kunniamaininnan määrätietoisesta työstään puurakentamisen juurruttamiseksi saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. (1) Myös Arkkitehtuurimuseon päänäyttely Toivoa puusta on herättänyt huomiotamme, sillä se käsittelee puuarkkitehtuuria toivon näkökulmasta. Tietoaineksen lisäksi näyttelyssä voi aiheeseen eläytyä muun muassa rakkauskirjeiden, videoteosten ja musiikin muodossa. (2) Miksi puusta on puhetta? Yhteiskunnalliset ja ilmastopoliittiset tarpeet edellyttävät puun käytön laajentamista sekä puuhun rakennusjärjestelmien ja -tuotteiden kehittämistä. Puurakentamisen ohjelma (2016–2022) on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin. Ohjelma pyrkii samalla monipuolistamaan ja kasvattamaan puun käyttöä ja sen jalostusarvoa.(3) Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019 annetaan selvät linjat puurakentamiselle. (4) Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, osoittaa puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittää osaamista ja koko arvoketjun kehitystä. Puun käyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää ja järkevää käyttöä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Teollisen puurakentamisen ratkaisut mahdollistavat materiaali- ja tuotantotehokkuuden kehittämisen sekä teollisten, hallittujen prosessien kautta myös laadun ja kustannustehokkuuden parantamisen. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino edistää kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisten ilmastotavoitteiden toteutumista vuoteen 2035 mennessä. Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään hiilivarastona. Tehdään kestävä tulevaisuus tänään Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat osa kaikkea Metropolian toimintaa.(5) Matka puheista tekoihin voi silti olla joskus pitkä, sillä suurimman vaikuttavuuden aikaan saamiseksi kannattaa ensin laittaa suuret kivet paikoilleen. On toisin sanoen analysoitava huolella, mitkä teot tuottavat tehokkaimmin haluttuja tuloksia ja hoidettava ne kuntoon. Soraa, mursketta ja hiekkaa on silti mahdollista lisätä isojen kivien väleihin niin, ettei fokus lainkaan häviä näköpiiristä. Tällaisena tekona voidaan pitää Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan hanketta, jossa puumyönteistä rakentamista edistettiin vuonna 2021 täysin uudenlaisen konseptin kautta. Se osoitti, ettei kestävä kehitys ole vain tutkimusta tai innovaatiotoimintaa, vaan myös pedagogisen ajattelun voimaa. Asenne ratkaisee Metropoliassa puurakentaminen ei ole perinteisesti ollut keskiössä rakennustekniikan opetussuunnitelmissa, sillä sen asema pääkaupunkiseudun rakennuttamisessa on ollut tähän asti melko vähäinen. Mutta 2020-lukua ajatellen oli tärkeä pohtia, kumpi on muna ja kumpi kana? Jos jokin näkökulma uupuu täysin sinänsä vaativista nelivuotisista opinnoista, löytyykö intoa sen haltuunottoon myöhemmin? Entä jos Metropolia lähtisi rohkeasti edistämään puumyönteisen rakentamisen osaamispääomaa pääkaupunkiseudulla? Eikö kannattaisi varmistaa monikerrospuurakentamisen ja -rakennesuunnittelun perusteiden sisältyminen kiinteistöalan kaikkien opiskelijoiden opintosuunnitelmiin tutkinnosta tai suuntautumisesta riippumatta −vähintäänkin vapaasti valittavina opintoina? Myönteiset asenteet puun monipuolista käyttöä kohtaan edellyttävät uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen eri suunnittelu-, tuotanto- ja alihankintaketjuissa sitä, että kaikilla ammattilaisilla on riittävän yhtenäinen, nykytietämykseen nojautuva osaamisperusta. Metropolia voi olla avaintekijä siinä, että alalle saadaan kriittinen massa hyvän pohjakoulutuksen omaavia, ympäristötekniikkaa ja kilpailutusta tuntevia kiinteistö- ja rakennusalan osaajia. Pääkaupunkiseudulla on merkittävä osaajapula ylipäätään rakennusalan ammattilaisista, rakennusinsinööreistä, suunnittelijoista, työnjohtajista, rakennussähköasentajista, erikoistyöntekijöistä ja avustavista työntekijöistä (katso esimerkiksi Ammattibarometri II/2020). Monikerroksisen puurakentamisen tai rakennesuunnittelun osaajia pääkaupunkiseudulla on ehdottomasti liian vähän tarpeeseen ja puurakentamisen edistämistavoitteisiin nähden. Pääkaupunkiseudulla on niin ammattikorkeakouluissa kuin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vähiten rakennusalan aloituspaikkoja suhteessa rakentamisen volyymiin. Siksi on tärkeää, että Uudenmaan maakunnan ainoassa tekniikan ja rakennusalan suomenkielistä ammattikorkeakouluopetusta tarjoavassa korkeakoulussa, Metropoliassa, on puurakentamisen perusteisiin liittyvää oppisisältöä. Jaetaan hyvää Ympäristöministeriön ja Puumiehet ry:n tuella vuoden 2021 aikana työryhmä Tuire Ranta-Meyer, Mauri Konttila, Arttu Pelgonen ja Monica Aejmelaeus toteuttivat verkkopohjaisen opintokokonaisuuden teollisesta, suuren mittakaavan puurakentamisesta, puurakenteista ja puurakentamisen ympäristövaikutuksista. Metropolia oli ainoa ammattikorkeakoulu, joka sai ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmasta rahoitusta vuodelle 2021. Teollisen puurakentamisen opintokokonaisuus sisältää kolme 5 op:n laajuista opintojaksoa: Johdatus puurakentamiseen ja kestävään kehitykseen Puurakenteet ja puurakentamisen perusteet Puurakentamisen käytännön projekti Näistä kaksi ensimmäistä opintojaksoa on toteutettu kokonaan verkkopohjaisina opintoina Moodle-alustalla niin, että ne sisältävät videoituja asiantuntijapuheenvuoroja työelämästä opetusmateriaaleja lukutehtäviä ja oppimistehtäviä. Tällä hetkellä käynnissä on opintojaksojen pilotointi rakennusalan työnjohdon ja rakennustekniikan tutkinto-ohjelmissa, jotta tarjottava koulutustuote on varmasti looginen ja toimiva opiskelijoiden kannalta. Metropolian rakennusalan kaikille opiskelijoille puurakentamisen opintojaksoja tarjotaan kesäopintoina 2022 ja kokonaisuus syyslukukauden 2022 aikana. Tärkeä osa toteutusta on myös yhteistyö Stadin ammattiopiston kanssa. Myöhemmin suoritusmahdollisuus on tarkoitus avata avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa ja Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjontaportaalin CampusOnlinen kautta. Lisäksi oppimateriaali lisensioidaan soveltuvin osin avoimella lisenssillä ja julkaistaan avointen oppimateriaalien kirjastossa, jota opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus yhdessä kehittävät. Metropolian kestävän kehityksen strategian mukaisesti sisällöt jaetaan yhteistyökumppaneille ja työelämään niin, että ne muodostuvat jatkossa osaksi vähähiilisen rakentamisen suomalaista ammattitaitoa. Lähteet Ympäristöministeriö: Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta Tampereelle https://www.mfa.fi/nayttelyt/toivoa-puusta/ Valtioneuvosto: Puurakentamisen toimenpideohjelma Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019, strateginen kokonaisuus ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikka”, tavoitteet 3 ja 4. Metropolian kestävä kehitys Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer on toiminut korkeakoulutuksen parissa johtajana ja asiantuntijana yli 30 vuotta. Hänet tunnetaan niin Metropolian kulttuurialan perustajana ja johtajana kuin korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden puolestapuhujana. Hän on myös Suomen johtava Erkki Melartin -tutkija, vertaisarvioidun tieteellisen kausilehden päätoimittajana, useiden yhdistysten ja valtuuskuntien puheenjohtaja tai luottojäsen. Hän innostuu mahdottomalta tuntuvista haasteista ja harrastaa mitä vain viulunsoitosta vintageen − mutta ei pelaa koripalloa eikä suosi avantouintia. Tuire on valmistunut sekä musiikin että filosofian maisteriksi ja väitellyt tohtoriksi Jyväskylässä. Vuodesta 2010 alkaen hänellä on ollut dosentuuri Jyväskylän yliopistossa. Metropoliassa hän toimii yhteistyöstä ja verkostoista vastaavana johtajana.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.