Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia – osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut
14.2.2022
Pekka Paalasmaa & Kaisa Puuronen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut -teema kokoaa yhteen toimijoita, jotka luovat ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan kehittämiseksi hyödyntämällä digitalisaatiota ja korostamalla palveluja käyttävien ihmisten tärkeyttä heitä koskevien palvelujen yhteisessä kehittämisessä. Toimijoiden yhteistyötä luonnehtii kumppanuus, vastavuoroisuus ja verkostomainen työtapa ja kiinnostus älykkäistä ja käyttäjälähtöisistä ratkaisuista osana arkea hyödyntävinä, vaikuttavina palveluina. Sote-uudistuksen muutoksessa kentällä tarvitaan yhteisen tekemisen halua kehittää ratkaisuja ja palveluja.  Älykkyys nähdään useimmiten digitaalisina ratkaisuina, mutta emme saa unohtaa sosiaalisia innovaatioita!  Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut -teemakärjen alla toteutettavien hankkeiden tavoitteet ja pääpainopisteet ovat käyttäjälähtöisyydessä ja älykkyydessä. Hanketyössä loppukäyttäjien tarpeet ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) keskiössä ja lopputuotokset ovat älykkyyttä ilmentäviä ratkaisuja tai palveluita. Käyttäjien äly ajurina Käyttäjälähtöisyys on alkujaan 1600-luvulta teollisesta muotoilusta, jossa laitteita, ratkaisuja, tuotteita ja palveluja tarkastellaan ergonomian kautta. Ergonomia tutkimusalana kattaa fyysisen, kognitiivisen ja organisatorisen lähestymisen. Käyttäjälähtöisyyden keskeisimmät kriteerit ovat käytettävyys ja käyttäjäkokemus. Perusajatus on tutkia käyttäjien kokemuksia ja hyödyntää löydöksiä ratkaisujen ja palvelujen suunnittelussa. Sen metodit pohjautuvat käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Käyttäjien osallisuuden myötä toteutuu oppimisprosessi, joka synnyttää uutta tietoa hyödynnettäväksi opetuksessa, tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoimisessa. Hankkeissa uutetaan älykkyyttä Teemakärjen toiminnassa älykkyys nähdään keinona parantaa käyttäjäkokemusta tehostamalla tiedon hyödyntämistä palveluissa. Ratkaisujen ja palveluiden kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys, jolla tarkoitetaan ihmisten kokonaisvaltaista yksilöllistä huomioimista ja yhdessä inspiroitumista. Älykkyyden toinen painopiste on sidoksissa hyvinvointi- ja terveysalan tietojenkäsittelyä tai teknologiaa hyödyntäviin hankkeiden tuloksiin eli digitaalisiin ratkaisuihin. Näiden hankkeiden tuloksien vaikuttavuus yhdistyy monialaisuuteen teknologian ja hyvinvointi- ja terveyden edistämisen alan (hyte) asiantuntijoiden kesken sekä kerätyn tiedon hyödyntämiseen uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseksi, jossa hyödynnetään esimerkiksi tekoälyä, robotiikkaa, esineiden internetiä (IoT) ja laajennetun todellisuuden (XR) keinoja. Älykkyyden avulla saatetaan olemassa olevia ratkaisuja ja palveluja ajanmukaisiksi, innovoidaan uutta tai tehdään tutkimusta, jonka pohjalta nykytilaa tai tulevaisuutta voidaan arvioida. Älykkyys tehostaa ja nopeuttaa tiedonkäsittelyä tai sen avulla parannetaan asiakas- ja käyttäjäkokemusta. Lisäksi se vahvistaa asiantuntijuutta lisäämällä tuottavuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua. Hanketyön tuloksia Hankkeissa tehdyn työn ansiosta on luotu uutta yhteistyötä eri toimijoiden välille tulevaisuuden tarpeisiin varautumiseksi, esimerkiksi kehitetty älykkään palveluasumisen tuotteita ja palveluja yhteistyössä yritysten kanssa HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeessa: Verkkopalvelu TUTTU net -Tuotekehittäjän testi- ja tukiverkosto, johon on koottu tietoa ja oivalluksia HIPPA-hanketyön tuloksista. Luotu siltoja palveluntarjoajiin, joiden kanssa käyttäjälähtöinen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on mahdollista jatkossakin. aloitettu rakentamaan työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi, Hyvissä handuissa himassa- kehittäjäkumppanuutta ja tulevaisuuden työelämävalmiuksia vahvistamassa -hankkeessa: Kehittäjäkumppanuus tukee opiskelijoiden moniammatillisen osaamisen kehittymistä ja työelämäverkostoissa toimimista sekä sujuvoittaa opintojen suorittamista ja siirtymistä työelämään. Tavoitteena on lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Hankkeessa luodaan uusia tuotteita ja palveluita ja lisätään yrittäjyyttä. Kehittämistoiminnassa huomioidaan digitalisaation ja teknologian mahdollisuudet. Kirjoittajat Pekka Paalasmaa (FT) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen tiimissä yliopettajana ja projektipäällikkönä. Kaisa Puuronen (muotoilija YAMK). Hän on toiminut Metropoliassa projektipäällikönä ja tuotekehitysasiantuntijana.

Lue lisää

Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
10.2.2022
Heikki Hyvärinen & Kaarina Pirilä

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistämisen ja kehittämisen teemakärjen alla toteutettavien hankkeiden toiminnan tavoitteena on luoda ja kehittää mahdollisimman laajaa yhteistoimintaa korkeakoulujen, yritysten ja opiskelijoiden kesken. Hyvinvointi- ja terveyssektorin yksityinen yritystoiminta laajenee jatkuvasti. Julkinen sektori ei näillä näkymin kykene yksin tuottamaan tarvittavia hyvinvointi- ja terveyspalveluja kokonaisuudessaan. Julkinen sektori tulee kuitenkin olemaan järjestämisvastuussa näiden osalta. Hyvinvointi- ja terveyssektorilla on tulevaisuudessa kiinnitettävä enenevässä määrin huomiota liiketoimintaosaamiseen, toiminnan tehokkaaseen organisoimiseen ja toiminnan laadukkaaseen johtamiseen kilpailuolosuhteissa. Nämä puolestaan luovat otolliset olosuhteet hanketoiminnalle, jossa voidaan kehittää näitä toimintoja laajalla rintamalla samalla, kun se kytketään osaksi opetustoimintaa. Johtamisosaamisen tarve kasvaa Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja hyvinvointi- ja terveyssektoriin kohdistuvien paineiden myötä myös johtamisosaamisen edistäminen on merkittävä osa teemakärjen toimintaa. Hyvinvointi- ja terveysalan johtaminen on usein hyvin haasteellista olosuhteissa, joissa on niukat resurssit ja pitää yhdistää julkista ja yksityistä toimintaa. Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistämisen ja kehittämisen teemakärjen hankkeet pyrkivät pureutumaan ja vahvistamaan yrittäjyysosaamisen kehittämisen lisäksi myös tätä osaa yrittäjyydestä. Soteuudistus tuo mukanaan suuria haasteita erityisesti yksin- ja pienyrittäjille, joiden yritystoiminnan tukeminen, uusien palvelu- ja toimintamallien kehittäminen sekä laadun kehittäminen ovat teemakärjen hankkeissa erityisenä huomionkohteena. Innovatiivisia ratkaisuja yritystoiminnan tueksi Teemakärjen alla toteutettavien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tavoitteena on tuottaa uutta näkemystä ja osaamista yritystoiminnan mahdollisuuksista luoda innovatiivisia ja laadukkaita tuotteita (palveluita ja/tai tavaroita) hyvinvointi- ja terveyssektorille. Samalla näiden hankkeiden kytkentä opetustoimintaan on tärkeää, jotta: aikaansaadaan oppimista projektitoiminnasta ja yritystoiminnasta saadaan kehitettyä opetusta tuotetaan uusia oppisisältöjä. Monialaisuus on hankkeiden läpileikkaava teema. Metropoliassa monialaisuudella tarkoitetaan paitsi yhdellä koulutusalalla toimivien eri tutkintojen välistä yhteistyötä, niin myös koulutusalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Teemakärjen hanketyön hedelmiä Teeman piirissä parhaillaan toteutettavia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita ovat Kestävä Keikkatyö -hanke, jossa kehitetään työhyvinvointia, -turvallisuutta ja -terveyttä yhdessä. Päämääränä on parantaa työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä ja siten vahvistaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukyvyn vahvistumista. Toiminta kohdistuu keikkatyötä hyödyntäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä keikkatyötä välittäviiin yrityksiin. Katse tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrittäjien, yritysten ja työntekijöiden muutoskyvykkyyttä sekä antaa konkreettisia työkaluja yrityksen kestävän menestystarinan rakentamiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset käyvät läpi noin 9-12 kuukauden mittaisen yksilöllisen kehityspolun, jonka aikana kirkastetaan yhdessä yrityksen tulevaisuuden visio ja rakennetaan konkreettinen suunnitelma tämän saavuttamiseksi. Oon@2.0-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Uudellamaalla toimivien yrittäjänaisten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Yrittäjänaiset tekevät yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja uutta digiosaamista hyödyntäen. Lisäksi yrittäjänaisten vahvistuneet kumppanuusverkostot edistävät yritysten kasvua ja yrittäjän hyvinvointia. Kirjoittajat Kaarina Pirilä (KT) työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Hänen kiinnostuksen kohteitaan verkko-opetuksen kehittämisen lisäksi ovat mm. tutkimus- ja kehittämistyö sekä yrittäjyys-, ja innovaatiotoiminta, joita hän on ollut kehittämässä Metropoliassa jo 2000-luvun puolivälistä. Heikki Hyvärinen (oik.kand) toimii Metropoliassa juridiikan lehtorina, liiketalouden innovaatio-opintojen MINNO-koordinaattorina sekä Hymykylän agenttina.

Lue lisää

Sirkkaa lautaselle ketterästi – yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
http://Lähikuvassa%20ruoka-annoksia,%20kokin%20kädet%20ja%20lusikka
9.2.2022
Otto Härkönen

Omistan puolet pienestä elintarviketehtaasta, jossa prosessoidaan ja valmistetaan muun muassa hyönteisruokia, eli kotisirkkoja ja jauhomatoja. Mielestämme tuotteemme ovat aivan mahtavia ja rakennamme koko ajan uusia tuotteita ammattitaitoisten kokkiemme toimesta. Oikeastaan olen aika ylpeä koko tiimissämme! Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kuitenkin riskialtista. Emme voi ennalta varmuudella tietää, aukaiseeko kuluttaja kukkaronnyörit tuotteillemme tai ottaako ravintolat tuotteemme ruokalistoilleen. Kerron tässä blogimerkinnässä, minkälaisen ratkaisun kehitimme tuotekehityksen ja myynnin tueksi. Kansainväliset asiakkuudet ja myyntikanavat Asiakkaita näille tuotteille on Briteissä, Saksassa, Tsekeissä, Ruotsissa ja myös Suomessa. Sirkkojen myynti tapahtuu Suomessa ja Saksassa pääosin Amazonin ja oman verkkokaupan kautta. Saksassa tuotteet ovat myynnissä myös Kauflandilla ja Tsekeissä yhteistyökumppanin tuotelistoilla. Kehitystyön alla on ollut myös muita ruokavalmisteita ja juomia. Olen myös palkkatyössä, joten työskentelyni tehtaalla tapahtuu tarvittaessa iltaisin ja joskus myös viikonloppuisin. Osa tuotteistamme on myynnissä kaikissa Suomen Ruohonjuurissa ja muutamassa K-kaupassa sekä useassa ravintolassa. Yrittäjän lusikka mestarikokkien sopassa Tuotteiden jatkuva kehittäminen on tärkeää ja mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen jatkuvasti muutoksessa olevassa ruokien makumaailmassa. Tiimissämme ovat lisäkseni Michelin-kokki Jouni Toivanen sekä Ravintolakoulu Perhon opettajakokki Jarmo Liimatainen. On huikeaa seurata ammattilaisten työtä, vaikka maallikkona tekisinkin monta asiaa toisin. Tuotekehitys siis toimii ja uusia tuotteita rakennetaan ja ideoidaan jatkuvasti. Olen huomannut, että ravintola-alan ammattilaisten makuaisti ja kyky tunnistaa erilaisia makuvivahteita on aivan eri luokkaa verrattuna esimerkiksi omaan makuaistiini. Tämä vajavaisuuteni tuo usein esille ongelmia, kun arvoimme uusien tuotteiden mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa muiden tuotteiden kanssa - en tunnista kaikkia ruuan maun vivahteita ja olenpa usein täysin eri mieltä tuotteista. Paljon on ollut juomia ja ruokia, joista en pidä lainkaan. Uudet tuotteet nielevät rahaa Uuden tuotteen lanseeraaminen on kallista. Tuotteen tekemisessä on useita eri osa-alueita, muun muassa: suunnitellaan tuote ja sen reseptiikka etsitään sopiva pakkaus kuvataan tuote ja annokset suunnitellaan pakkauksen ulkoasu (etiketti) tehdään viranomaismääräyksen mukaiset raaka-ainelistaukset mietitään laajempi valmistusprosessi testataan pakkausmetodit rakennetaan pakkaus- ja valmistuslinjasto kokeillaan opitaan virheistä Virheet korjataan ja lopulta viedään ravintoloille maistiaiset, tehdään kauppaketjujen ostajille markkinointiin näyte-erät. Lanseeraukseen kuuluu muitakin vaiheita, yhdessä nämä vievät aikaa ja rahaa merkittävästi. Omien arvioiden mukaan meiltä kuluu yli 10 000 euroa yhden uuden tuotteen ja siihen liittyvän palvelun rakentamiseen. Siltikään meillä ei ole varmuutta, ottavatko ravintolat tuotteemme osaksi omia ruokalistojaan ja pitävätkö kuluttajat tuotteesta. Menestymisen ennustaminen on todella vaikeaa. Tuotekehityksen purevinta kritiikkiä ei saa ystäviltä Etsimme ratkaisua uusien tuotteiden menekin ennakoitavuusongelmaan. Aloitimme koemaistatuksilla perhe- ja ystäväpiirissä saadaksemme palautetta tuotteista. Palaute oli aina pääosin positiivista, mikä ei yllättänyt. Kukapa sitä ystävän tai perheenjäsenen tuotteita haukkuisi. Totesimme, että palautteen kerääminen tuttavapiiriltä on tärkeää, mutta ei anna oikeaa kuvaa siitä ollaanko tuotetta valmiita ostamaan. Olimme edelleen saman ongelman äärellä. Asiakkailla testaamalla valikoidaan tulevaisuuden hittituotteet Pohdimme asiaan ratkaisua ja päätimme testata uutta lähestymistapaa. Siihen kuului digitaalista markkinointia ja palvelua yhdistettynä tehtaanmyymälään, jossa ravintoloitsijat ja kuluttajat pääsevät tutustumaan tuotantoprosessiin ja ostamaan sekä maistamaan uusia tuotteita ja antamaan suoraa palautetta tuotteista. Kaikki tämä vielä korona-aikana, huh. Päätimme aukaista keväällä 2021 tehtaanmyymälän keskiviikkoiltaisin. Sitä markkinoitiin myymälää fyysisesti tehtaan lähellä olevissa Facebook-ryhmissä ja Instagramissa, sekä luonnollisesti yrityksen omissa sosiaalisen median kanavissa. Ensimmäiseen aukioloon emme ehtineet edes hankkia maksupäätettä, vaan toimimme käteisellä ja omilla Mobilepay-tileillä. Kuittivihon ehdin sentään käydä kirjakaupasta ostamassa sekä hankkia tukusta maistatuslusikat ja myyntirasiat. Etikettejä ei ollut, vain tuoteluettelo sekä raaka-ainelistat. Jännityksellä odotimme, tuleeko kukaan käymään. Onneksi meillä oli muutakin tekemistä tuolle illalle, joten toimettomina emme joutuisi paikalla olemaan. Olimme asettaneet tavoitteeksi viisi asiakasta ja 50 euron liikevaihdon, ensimmäinen kerta on ensimmäinen, eikä liikaa odotuksia voinut olla. Pidimme myymälää auki kello 17-20 ja myymälässä kävi yli kymmenen asiakasta. Liikevaihtoa kertyi parisataa euroa. Maistatimme tuotteitamme ja saimme rehellistä palautetta! Asiakkaat ostivat tuotteita maistatuksen jälkeen. Lisäksi saimme ravintolatilauksen muun muassa kuusenkerkkäpestosta. Asiakaspalautteesta tuoteperheeksi Valmistimme tehtaanmyymälään jatkuvasti uusia tuotteita asiakkaiden maistettavaksi. Päätimme tehdä nopeita kokeiluja ja päättää saadun palautteen perusteella, mihin tuotteisiin panostamme enemmän. Tuotteita syntyi laidasta laitaan, eksoottisimmasta päästä mainittakoon chilimaustettu jauhomato, muurahaissuola, savusuola ja kultasirkka. Testasimme asiakkailla lukuisia tuotteita, muun muassa nokkosista valmistettua superpestoa, horsmista valmistettua Kimchiä, grillivoita, vanilijasimaa ja raperperimansikkamehua. Saatu palaute on ollut koko ajan suoraan lompakolla tehtyä. Asiakkaat ostavat niitä tuotteita mistä pitävät. Kokemusta kertyy tehtaanmyymälän kautta, jota ei edelleenkään ole mainostettu muualla kuin Facebookissa ja Instagramissa. Saadun palautteen mukaisesti kehitimme Cultur-tuoteperheen, joka on nyt myynnissä kuluttajille kaikissa Suomen Ruohonjuuri-myymälöissä. Ensimmäinen toimituserä yli 1000 purkkia ja ravintolat käyttävät tuotteita mukavasti. Vaniljasimatilaukset ovat Vappua 2022 varten valmiina ja Chilimaustetut jauhomadot ovat hitti Tsekeissä. Kokeilu kannatti selvästi, olemme laajentamassa tuotantoa. Tuotekehitystä Virittämö 2.0 -hankkeen tukemana - tule mukaan! Meillä Metropoliassa on paljon käytännön kokemusta ja teoreettista osaamista tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 -hanke on tehty sinua varten, jotta voisit digitalisoida omaa prosessiasi ja kehittää tuotteitasi yhä paremmiksi ja paremmin myyviksi. Virittämö-hanketta rahoittaa Euroopan unioni, Uudenmaan liitto ja Päijät-Hämeen liitto. Tule mukaan virittämään oma tuotteesi/palvelusi, käytössäsi on rautainen ammattitaito. Kirjoittaja Otto Härkönen (Di, AmO, Kho) toimii lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hän on yrittäjyys ja johtaminen -alueen teemavastaava. Otto toimii Tuote- ja palveluvirittämö ja Oona2.0 hankkeissa asiantuntijana. Oton intohimoja ovat yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien sparraus. Hän on myös Itä-Helsingin yrittäjien hallituksessa oppilaitosvastaava.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset