Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö – TKIO toimintaa käytännössä, osa 2

17.2.2022
Heidi Stenberg

Avoimeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) integroitu oppiminen on ajankohtainen käsite korkeakoulujen sisäisessä keskustelussa. TKI-toimintaan integroidulla oppimisella (TKIO) tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta. Tämän ajattelumallin mukaan oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa, jossa huomioidaan avoimen TKI-toiminnan ja avoimen oppimisen molemmat näkökulmat. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistetyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integraation tavoitteena on rakentaa avointa oppimisen toimintakulttuuria, jossa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä (1). Tässä kirjoituksessa tuodaan esiin sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden näkökulmia syksyllä 2021 DALLATEN - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeeseen integroidun innovaatioprojektiopintojakson aikana syntyneestä vaikuttajaryhmä ideasta ja yhdessä oppimisesta. Yhdessä oppiminen on TKIO-toiminnan keskiössä TKIO-toiminnan keskiössä on oppiminen, uuden tiedon luominen ja uuden tiedon vieminen edelleen käytäntöön. Oppiminen on yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista. Opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteisen tiedon rakentamiseen. Avoimen TKI-integroidun oppimisen ytimessä ovat avoin yhteistyö avoin oppiminen avoin tieto ja avoin toimintakulttuuri (2.) Dallaten -hankkeeseen kytkeytyneessä TKIO-toiminnassa olemme yhdessä syyslukukaudella 2021 sote-alan opiskelijoiden kanssa innovoineet, oppineet ja kehittäneet ratkaisuja siihen, miten iäkkäiden ääni saada mukaan osaksi liikunta-ja hyvinvointialan mikro-ja pienyrittäjien palveluliiketoiminnan kehittämistä. Mukana oli opiskelijoita sairaanhoidon, ensihoidon ja bioanalytiikan tutkinnoista. Opiskelijoiden ideoima vaikuttajaryhmä osaksi palveluiden kehittämisprosessia Osana innovaatioprojektiopintoja opiskelijaryhmä ideoi kohderyhmästä koostuvan vaikuttajaryhmän keräämisen. Vaikuttajaryhmässä seniorit pääsevät mukaan tukemaan yritysten asiakaslähtöistä palveluiden kehittämispolkua antamalla ideoita, mielipiteitä ja palautetta. Seniorit voivat osallistua myös yritysten mahdollisesti kehittämien uusien palvelujen testaamiseen. Tämä toimintamalli mahdollistaa  hankkeen valmennuskokonaisuudessa aktiivisen, monitoimijaisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen. Menettelyn tavoitteena on yhteisen tiedon rakentuminen uusien palveluiden kehittämisessä. Suoralla palautteella kohderyhmältä kehitetään samalla yritysten asiakaslähtöistä toimintakulttuuria. "Pohdimme ryhmän kesken, mikä olisi paras keino saada innostettua mahdollisimman paljon yli 65-vuotiaita vaikuttajia mukaan ryhmään. Halusimme jakaa osallistujille ajatuksen siitä, että jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja me haluamme löytää sen äänen, jonka voimaa eniten kaivataan. Hyvinvointi on iso osa elämäämme myös työvuosien jälkeen. Siksi pyrimme tuomaan esille heidät, jotka tähän kysyntään osaavat parhaiten vastata. Heidän kauttaan saadaan asiakaslähtöisyys aidosti esiin", opiskelijat pohtivat. Projektin alussa opiskelijaryhmä pohti, missä tapaisi aktiivisia senioreita, jotka olisivat innokkaita vaikuttamaan siihen, millaisiksi heille suunnatut palvelut tulevaisuudessa muokkautuvat. Tarkoituksena oli selvittää, olisivatko he kiinnostuneita osallistumaan vaikuttajaryhmään ja kerätä jo mahdollisia osallistuja ilmoittautumaan mukaan. Opiskelijat halusivat kerätä mahdollisimman erilaisia ihmisiä vaikuttajaryhmään. Opiskelijat suuntasivat Hakaniemen torille sekä Kampin palvelukeskukseen. He jalkautuivat kahtena eri päivänä ihmisten pariin juttelemaan ja keräämään vaikuttajia. Opiskelijaryhmä raportoi: "Olimme kehittäneet kyselyn, jota käytimme pohjana keskustellessamme ikäihmisten kanssa heidän tarpeistaan hyvinvointi- ja liikuntapalveluihin. Tarkoituksena oli jakaa keskustelu aikaan ennen koronapandemiaa, pandemian aikana ja sen jälkeen. Näin saisimme tietoa jo etukäteen palvelun tarjoajille, minkälaisia muutoksia seniorit palveluihin ainakin ajatuksen tasolla toivoisivat. Moni nosti esiin tärkeänä kokemukset harrastamisen helppoudesta, toiminnasta ilman rahallista panosta tai aikataulujen noudattamista. Ihmiset, joiden kanssa juttelimme, olivat pääosin aktiivisia keskustelijoita. Nämä ihmiset kokivat myös harrastusten jatkuneen sujuvasti läpi pandemian vaikeudet." Minulla on kaksi toimivaa jalkaa ja kaikki mitä tarvitsen, on ympäröivä luonto. -seniorivaikuttaja opiskelijahaastattelussa. Opiskelijoille oli mielenkiintoista päästä näkemään, miten hanke etenee käytännössä: "Vaikka osuutemme painottui vain hankkeen alkuun, saimme kuulla, miten hankkeen jatko etenee ja miten meidän opiskelijoiden osuus tulee olemaan osa kokonaisuutta. Emme valitettavasti pääse näkemään vaikuttajaryhmän toimintaa käytännössä, yritysten valmennuskokonaisuuden aikana sillä opintojaksomme päättyy ennen tätä. Seuraamme mielenkiinnolla kuitenkin muilta kanavilta jatkossa sitä, miten panoksemme hankkeessa on lopulta näkynyt." Opiskelijoiden kokemus hankeoppimisympäristöstä tuki TKIO - toiminnan ja osaamisen tavoitteita Innovaatioprojektiopinnot suoritettuaan opiskelijan tulisi osata: kehittää vastuullisesti monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin määritellä innovaation käsitteen ja ottaa käyttöön kehittämistyön menetelmiä soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä hyödyntää omaa osaamistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja onnistunutta tiimityöskentelyä käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö-, teknisiä ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa (3). Dallaten-hankkeen monialaisen innovaatioprojektin lopuksi selvitimme osana hankkeen toiminnan arviointia opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia seuraavista asioista: riittävä ja avoin tiedon saanti vuorovaikutus ja yhteistyö yhteinen tavoite ja päämäärä oppiminen projektityöskentelyn aikana TKI-hankkeen mielekkyys oppimisympäristönä Vastausten pohjalta syntyi käsitys, että kaikilla oli ymmärrys yhteisestä tavoitteesta ja päämäärästä, mutta erityishuomiona useammassa vastauksessa mainittiin tämän kirkastuneen yhteisten keskustelujen ja tapaamisten myötä projektityön edetessä. Vastaus tukee hyvin niin Metropolian innovaatioprojektiopintojen kuin myös TKI-työn luonnetta. Vuorovaikutus ja yhteistyö koettiin hyvänä. Sitä tuki avoin, positiivinen innostunut ilmapiiri, jossa uskalsi kysyä tyhmiä kysymyksiä ja sai nopeasti vastauksia kysymyksiin. Innovaatioprojektin tiukka aikataulu koettiin haastavana ja ohjeistuksen selkeyttäminen projektin alussa nostettiin kehittämiskohteeksi. Millaista osaamista opiskelijoille kertyi hankkeessa? Se kiteytyy hyvin näissä vastauksissa: ” Projektin monimuotoisuus ja etenemisprosessi tulivat itselleni selkeämmiksi. Myös palvelumuotoiluun sekä asiakaslähtöisyyden monimuotoisuuteen tutustumisen koin hyödylliseksi. Lisäksi tuotosten esittely tilaajatapaamisissa toi itselleni hyvää harjoitusta.” ”Joka kerta kun tekee projektia ryhmässä, parannan omaa osaamistani ryhmäläisenä. Myös ymmärrän, miten iso tuotos innovaatio voi olla. Osaan myös ehkä paremmin kohdata ihmisiä ja kysyä heiltä heidän mielipiteitä.” Opettajat ja asiantuntijatkin oppivat TKIO-toiminnassa Yhdessä tekeminen, keskustelut ja työpajat kehittävät myös hanketoimijoiden ja opettajan osaamista, haastavat katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja etsimään yhteisiä toimintatapoja ja näkökulmia hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä tekemisen kautta. Hankkeessa työskentely haastaa myös tarkastelemaan TKI-integroitua oppimista avoimen yhteistyön, avoimen tiedon ja avoimen oppimisen viitekehyksen kautta (4). Projektipäällikkönä koen iloa saadessani asiantuntijoiden lisäksi työskennellä monialaisten opiskelijoiden kanssa, jotka rohkeasti tarttuvat toimeen, kestävät epävarmuutta ja kykenevät paineen allakin tuottamaan hyviä ratkaisuja. Tässä projektissa syntynyt idea vaikuttajaryhmästä tulee osaksi yrityksille tarjottavaa valmennuskokonaisuutta ja tätä kautta saamme mahdollisuuden systemaattiseen asiakaslähtöiseen palvelun kehittämiseen, ketteriin kokeiluihin, testauksiin - hankkeessa toteutettavan Lean Startup-menetelmän mukaisesti (5). Kirjoittaja Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on projektinjohtamisen ammattilainen, joka Dallaten-hankkeen projektipäällikkötyön lisäksi toimii asiantuntijalehtorina sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden opintojaksoilla. Laaja-alainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lähellä hänen sydäntään sekä työssä että vapaa-ajalla. Lähteet Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O= totta? Metropodia. 2021. Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.) Avoin TKI-integroitu oppiminen - toimintamallit ja hyvät käytänteet (PDF). 2021. Metropolian opinto-opas Fred, M., Helariutta A. & Kangastie, H. Avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehys (PDF). Eric Ries. Lean Startup ‑ kokeilukulttuurin käsikirja. 2011. Lue myös Hannele Hokkasen blogimerkintä: Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1

Määränpäänä Eurooppa – mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?

http://Sumuinen%20vuoristolaakso%20taustalla,%20vasemmalla%20alkavat%20portaat%20jotka%20eivät%20johda%20mihinkään.%20portaiden%20päädyssä%20tähyilee%20kiikarilla%20yksi%20ihmishahmo.
16.2.2022
Jenna Huhtanen & Virpi Luoma

Tähyiletkö kohti kansainvälistä hanketoimintaa? EU-rahoituksella toteutat kansainvälisen hankkeen ja samalla edistät toiminnallasi EU-strategioissa määriteltyjä tavoitteita. EU-politiikkaa toimeenpannaan eri EU-rahoitusohjelmien kautta, jotka tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia eri toimijoille aina kaupungeista ja yrityksistä korkeakoulusektorille asti. Rahoituksen avulla voidaan tukea esimerkiksi tutkimusta ja innovointia, kansainvälistymistä ja koulutusta, uuden teknologian käyttöönottoa sekä yritystoiminnan kehittämistä EU:n asettamien poliittisten raamien mukaisesti. Kullakin EU-rahoitusohjelmalla on omat osallistumissääntönsä, mutta tiettyjä periaatteita voidaan soveltaa rahoitusohjelmasta riippumatta. Kokosimme tähän blogimerkintään, mitä asioita on huomioitava suunnatessa hanketoiminnalla Eurooppaan. Hakemuksen valmisteluun on varattava riittävästi aikaa Huolellisessa EU-hankkeen valmistelussa aikaa kuluu yllättävän helposti niin oikeiden kumppaneiden löytämiseen, idean lopulliseen muotoutumiseen kuin kirjoitusprosessiinkin. Onnistuneen EU-rahoitushakemuksen taustalla on huolellinen valmistelu, johon on varattu riittävästi aikaa Suurissa hankkeissa valmistelu voidaan aloittaa jopa vuotta ennen haun sulkeutumista. Osa konsortioista aloittaa oman idean jalostamisen sekä hakemuksen alustavan valmistelun jo hakuja koskevan ennakkotiedon perusteella, jolloin tähtäimessä saattaa olla vasta parinkin vuoden päästä avoinna oleva haku. Myös valmiiseen konsortioon mukaan lähdettäessä on aikaa varattava, vaikka haku monesti tapahtuu lyhyemmällä aikavälillä. Etsi ideallesi soveltuva rahoitusohjelma ja haku Kullakin EU-rahoitusohjelmalla on oma poliittinen tavoitteensa, eikä niiden kautta lähtökohtaisesti rahoiteta päällekkäisiä asioita. Omasta ideasta on hyvä haarukoida potentiaalisen hankkeen toiminnallinen sekä temaattinen painotus, jotka ohjaavat lopulta oikean rahoitusohjelman äärelle. Rahoitusohjelman ollessa selvillä on syytä alkaa kartoittamaan sen sisältä soveltuvaa hakua, joka sopii täsmällisesti yhteen ideasi kanssa. Aktiivinen EU-verkostotoiminta toimii erinomaisena perustana EU-hanketoiminnalle Aktiivinen ja pitkäjänteinen EU-verkostotoiminta auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia suhteessa muihin toimijoihin, hahmottamaan alan merkittävimmät toimijat, sekä pysymään perillä Euroopan laajuisista kehittämistarpeista. Aktiivisen EU-verkostotoiminnan kautta olet yhteydessä oman alasi keskeisiin eurooppalaisiin toimijoihin, jolloin kumppaneiden etsiminen ja yhteinen hankeideointi onnistuu vaivattomammin. Osallistumalla aktiivisesti tapahtumiin ja tuomalla esille ratkaisujasi luot paitsi henkilökohtaisia suhteita myös pohjaa mahdolliselle hankekonsortiolle. Kokoa yhteen hankeidean kannalta oleelliset kumppanit EU-rahoitushauissa edellytyksenä on usein, että hankekonsortiossa on oltava jäseniä vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta. Konsortion alueelliseen tai maantieteelliseen jakautumiseen voi olla lisäksi hakukohtaisia sääntöjä. Kumppaneiden toisiaan täydentävä asiantuntemus tuo hankkeeseen monialaista yhteistyötä, jota konsortion kokoonpanossa ja maailmanlaajuisia haasteita ratkaistaessa arvostetaan. Huippuosaaminen oman hakemuksen lähtökohtana EU-rahoitusta haettaessa huippuosaamisen tulee olla oman hakemuksen lähtökohtana. Osassa EU-rahoitusohjelmia huippuosaaminen on määritelty erilliseksi kriteeriksi rahoituksen saamiselle. Erityisesti komission hallinnoiman suoran EU-rahoituksen ollessa monesti erittäin kilpailtua, vain huippuosaamisella voi erottua suuresta hakijajoukosta. Huippuosaamisen osoittamiseksi on koottava vakuuttava konsortio, jossa kaikki yhdessä tuovat hankkeeseen parhaan mahdollisen osaamisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hakutekstiin on vastattava tarkasti ja selkeästi EU-rahoitushauissa edellytyksenä on hakutekstiin erityisen tarkasti vastaaminen. Hankehakemuksessa on osattava kuvata tarkasti se, kuinka kaikkiin hakukuulutuksessa esitettyihin kohtiin tullaan vastaamaan hankkeen avulla. Hakuteksti saattaa pyytää useaa asiaa, ja onnistuneelta hakemukselta edellytetään rastia ruutuun jokaisen kriteerin kohdalla. Ei riitä, että toinen kohta täytetään täydellisesti ja sillä yritetään kompensoida toisen asian puutteellisuutta. Huolimattomuus pelaa kilpailijoiden eduksi. Selkeällä ja kattavalla, tarkasti hakutekstiin vastaavalla hakemuksella vakuutat arvioitsijat. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja vaikuttavuutta EU-hankkeiden lähtökohtana on vastata eurooppalaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Hakemuksessa on syytä kirkastaa vedenpitävästi se, kuinka omalla hankkeella vastataan haussa kirjattuihin yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin hanketyöllä saadaan aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta Euroopassa. EU-politiikan ymmärrys tekee vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon todentamista helpompaa. Omaan alaan linkittyvän EU-politiikan viitekehyksen on oltava niin hyvin hanskassa, että osaat johtaa hankkeeseen konkreettisia ja realistisia toimenpiteitä ja indikaattoreita. Lopuksi: hanketyön merkitys on myönnettyä rahoitusta suurempi EU-hankkeen valmistelu vaatii pitkäjänteistä työtä. Kun EU-rahoitukseen liittyvä osaamisen perusta on valettu kunnolla sekä omat verkostot ovat kattavat, on hankevalmistelun kyytiin huomattavasti helpompi hypätä. Huolellisen hankevalmisteluprosessin lopussa palkintona voi mahdollisesti häämöttää läpi mennyt hanke, ja sen myötä kotoutuva rahasumma. Rahoitusta itsessään ei kuitenkaan kannata tarkastella pääpalkintona. EU-hankkeiden kautta saavutetaan kattavaa vaikuttavuutta maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä aiheen ympärillä työskentelevien huipputekijöiden kanssa. Kansainvälinen hankevalmistelu ja EU-toiminta itsessään kasvattavat asiantuntijuutta ja verkostoja avaten uusia kehitysmahdollisuuksia niin yksilöille kuin organisaatiolle. Kirjoittajat Virpi Luoma (FM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija Metropolian TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n koulutuspolitiikkaa toteuttavan Erasmus+-rahoitusohjelman hankevalmistelun tuki sekä Metropolian EU-toiminnan kehittäminen. Jenna Huhtanen (HM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Horisontti Eurooppaan ja EU:n TKI-politiikkaan painottuvia tehtäviä sekä Metropolian EU-toiminnan kehittämistä.

Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä  

15.2.2022
Kati Ylikahri & Raili Honkanen-Korhonen

Maailman terveysjärjestö WHO:n potilasturvallisuusliitto WAPS (World Alliance for Patient Safety) käynnisti vuonna 2007 ohjelman leikkaushaittojen vähentämiseksi. Yksi tavoite oli leikkaustiimin tarkistuslistan kehittäminen. Toimisiko tarkistuslista myös kulttuurialalla? Voisiko sen avulla edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia sekä säästää keikkatyön kuormittamaa muistia? Parantaisiko tarkistuslista myös asiakastyytyväisyyttä, kun työntekijä ja tilaaja yhdessä suunnittelisivat ja sopisivat tilaukseen liittyvät asiat etukäteen? Näitä kysymyksiä pohdimme tässä blogimerkinnässä. Kestävä keikkatyö -hankkeeseen osallistuneet kulttuurialan keikkalaiset tunnistivat yhdeksi työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen vaikuttavaksi kehittämiskohteeksi keikan tilaukseen liittyvät asiat. Kulttuurialan keikkatyötä tekevistä Metropolian opiskelijoista koostunut ryhmä kehitti näiden tarpeiden pohjalta innovaatio-opinnoissaan helppokäyttöisen muistilistan varmistamaan onnistuneen keikan tilauksen. Tarkistuslistan kohderyhmänä ovat tapahtuma-alalla työskentelevät keikkatyöntekijät, keikkojen järjestäjät ja tilaajat. Vaikka lista on laadittu muusikon näkökulmasta, sitä voi soveltaa myös muiden toimijoiden tilausten sopimiseen.  Listaan on koottu tärkeimmät keikkaan liittyvät asiat, kuten keikan perustiedot tekniset tiedot sopimukset muut käytännöt, kuten tiedot taukotilasta. Itsestäänselvyydet muistiin Osa asioista, kuten keikan päivämäärä, kellonaika, keikkapaikan osoite ja yhteyshenkilön tiedot saattavat vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä. Juuri siksi ne ovat päätyneet listaan. Itsestäänselvyydet saattavat helposti jäädä sopimatta ja kirjaamatta, mutta ovat usein niitä olennaisimpia onnistuneeseen tilaukseen liittyviä tietoja. Tieto lisää työturvallisuutta ja vähentää stressiä Hyvin suunniteltu ajoitus muun muassa teknisten käytäntöjen osalta vähentää turhaa työtä ja stressitekijöitä. Hyvä ajoitussuunnittelu sisältää esimerkiksi sopimuksen milloin soittokaluston voi roudata keikkapaikalle kuinka paljon pystyttämiseen ja soundcheckiin on aikaa keikan kestosta kaluston purkamisen ja poisroudauksen ajankohdasta. Myös mahdolliset ajolupa-asiat tulee sopia etukäteen. Tieto esiintymistilan tai -lavan koosta määrittelee soittokaluston koon. On tärkeää tietää, onko esiintymispaikan lähellä saatavilla sähköä ja tarvitaanko ääni- tai valoteknikkoa. Jos teknikko on paikalla, niin kenen toimesta ja palkkaamana? Työturvallisuuden kannalta on tärkeää huomioida työympäristöön liittyvät tekijät, kuten roudauksen turvalliset kulkureitit. On lisäksi sovittava, missä kalustoa voi säilyttää ja onko tila lukittavissa tai vartioitu. Hauskastakin työstä pitää maksaa “Soittaminen on vaan niin hauskaa!”, kuvasi hankkeeseen osallistunut ammattiaan. Vaikka muusikon työ on antoisaa ja palkitsevaa itsessään, tulee etukäteen sopia myös palkkiot sekä matka- ja kulukorvaukset. Etenkin korona-aikana muutokset ovat olleet valitettavan tavallisia ja tapahtuneet lyhyelläkin varoitusajalla. Onkin erityisen tärkeää sopia etukäteen mitkä ovat keikan peruuntumisen ehdot ja mitä tehdään sairastapauksissa. Jokainen peruuntunut keikka on keikkalaisen tuloista pois ja vaikuttaa suoraan myös hyvinvointiin. Kaikki hauska loppuu aikanaan - sovitusti Etenkin yksityistilaisuuksissa on tärkeää sopia jo tilausvaiheessa, mikä on soiton ehdoton takaraja. Joskus tilaaja haluaakin tilaisuuden jatkuvan pidempään kuin on sovittu tai yleisö innostuu esiintyjistä siinä määrin, että halutaan jatkaa keikan kestoa jopa tunneilla. Etenkin ilta- tai yöaikaan keikan venyminen sovitusta on yksi työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin oleellisesti vaikuttava tekijä. Keikkalaiset voivat tulla hyvinkin pitkän matkan takaa ja kaikki työpaikalla ylimääräisesti vietetty aika siirtää kotimatkaa ja on siten pois levosta ja palautumisesta. Menetettyä aikaa unelle, levolle ja vapaa-ajalle ei korvaa ylitetystä ajasta saatu lisäkorvaus. Taukotilassa muutakin kuin kasa laatikoita ja pari kaljaa Asianmukaisella taukotilalla on suuri merkitys keikkalaisen työhyvinvoinnille ja palautumiselle. Harva työntekijä menee viettämään lepo- tai ruokatauon työpaikkansa varastoa muistuttavaan tilaan muutaman työkaverin kanssa. Keikkalaiselle tällainen tila osoitetaan yllättävän usein takahuoneeksi valmistautumista, ruokailua ja lepotaukoja varten. Epäsäännöllisten työaikojen vuoksi muuten hyvin tahdissa pysyvän keikkatyöntekijän ruokarytmi saattaa olla epätahdissa ja siksi ruokailumahdollisuus keikkapaikalla on tärkeä. Ruokailusta ja taukojen pituuksista on hyvä sopia jo tilausvaiheessa. Tyytyväinen asiakas lisää työhyvinvointia Toivottavasti on myös selvitetty, kuuluuko 8-henkisen hevibändin ohjelmistoon ne ikivihreät iskelmät, joita tilaaja toivoo yhtyeen soittavan kerrostalokaksion olohuoneessa. On siis hyvä varmistaa, että sopijapuolet tietävät millaista musiikkia tilaaja haluaa ja toisaalta mitä kuuluu bändin ohjelmistoon. Kirjoittajat Kati Ylikahri on Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden osaamisalueen lehtori, joka toimii projektipäällikkönä Kestävä keikkatyö-hankkeessa. Hänellä on monipuolista kokemusta työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämisestä, yritysprosessien toteuttamisesta sekä terveydenhuollon johtamisesta ja kehittämisestä. Raili Honkanen-Korhonen on Metropolian Ammattikorkeakoulun Kulttuuripalvelut ja musiikki osaamisalueen lehtori, joka toimii Kestävä keikkatyö-hankkeen asiantuntijana. Hänellä on monipuolista osaamista musiikkipedagogiikan ja muusikkojen koulutuksesta ja keikkatyöstä. Kestävä keikkatyö -hankkeen (ESR) tavoitteena on työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työterveyden edistäminen. Hankkeessa toteutetaan mikro- ja pk-yrityksille sekä keikkatyöntekijöille suunnattuja työhyvinvoinnin kehittämisprosesseja. Prosessi sisältää työturvallisuuskyselyn, työhyvinvointihaastattelun sekä työpajan, jossa tunnistetaan keikkatyön kehittämistarpeita ja ideoidaan yhdessä niihin ratkaisuja. Lähteet Keikkatyön muistilistan (Google Drive) ovat innovoineet Metropolian kulttuurialalla opiskelevat keikkatyöntekijät: Konsta Mäenpää Aapo Rainio Juuli Rantaniemi Eeva Tenkanen Otto Vahtola