Kuinka kommunikoida hankkeen hyödyt tehokkaasti

http://Työpöydän%20ääressä%20rivissä%20kolme%20henkilöä%20tuulettamassa%20kädet%20ylhäällä.
22.10.2024

Huomattavan usein hanketyön haasteena on niistä kommunikointi. Tämä haaste syntyy usein siitä, että hankkeet ovat monitahoisia ja niiden ydinhyöty saattaa olla hankala tiivistää hankemaailman ulkopuolisille.  Sanoitukset ovat usein ilmavia ja saattavat sisältää ilmaisuja, jotka avautuvat lähinnä hanketyössä mukana oleville. Hankehakemukset ja rahoituspäätökset tulevat viranomaistaholta, mikä tuo mukanaan lisää ilmaisuja ja toimintatapoja, jotka eroavat yritysten käyttämästä kielestä. Yrityksen tärkein viestinnällinen tehtävä on kommunikoida tuottamaansa hyötyä mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti tämä pätee start up -toimintaan, jossa yritys luo omaa markkinaansa ja sitä kautta mahdollistaa oman liiketoimintansa. Tästä syystä start up -maailmassa on rakennettu hissipuheen käsitettä, jossa pitää tiivistää yrityksen tuottama arvo hissimatkan pituuteen. Ainutkertainen arvolupaus voi herättää yrityksen huomion Ash Maurya rakentaa kirjassaan Running lean Unique Value Proposition (UVP) käsitteen. Käsitteellä ei ole virallista käännöstä, mutta se voidaan kääntää ainutkertaiseksi arvolupaukseksi. Mauryan mukaan ennen kuin asiakas maksaa rahaa palveluistaan, hän on kiinnittänyt siihen huomiota. Tämän huomion herättämiseen ainutkertainen arvolupaus on olennaista. Se kertoo, millä tavoin tuotteesi on erilainen ja miksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toinen nimi tälle on kilpailuetu, mutta terminä se keskittyy liikaa toimijoiden väliseen ajatteluun, kun taas ainutkertainen arvolupaus on asiakaslähtöisen ajattelun tulos. Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilu on haastava tehtävä, joten ensimmäinen versio on harvoin lopullinen. Tämä on yksi Leanstack mallin eduista: kaikkea voidaan muuttaa tarpeen mukaan ja iteroida paremmin tilannetta kuvaavaksi ja muuttuneesta tilanteesta lähteväksi. Kuinka ainutkertainen arvolupaus muotoillaan hanketyön kontekstissa? Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilussa tulee keskittyä siihen etuun, mitä hanke tarjoaa, sen sijaan että kerrotaan hankkeen toiminnasta, jolla tätä etua tuotetaan. Hyvä ainutkertainen arvolupaus on lyhyt ja se pyrkii vastaamaan kysymyksiin mitä, kuka ja miksi. Tämän pohjalta voidaan rakentaa yleisen tason konseptikuvaus, jolla voidaan jakaa hankkeen ideaa mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin. Olennaista on yhdistää ainutkertainen arvolupaus mahdollisimman tiukasti siihen haasteeseen, jota hankkeella halutaan ratkoa. Sillä tavoitellaan niitä yrityksiä, joiden tiedetään olevan kiinnostuneita hankkeesta. Tämä tieto tulisi olla selvitettynä jo siinä vaiheessa, kun hanketta kirjoitetaan. Mikäli näin ei ole, joudutaan todennäköisesti iteroimaan enemmän, sillä ensimmäiset versiot ovat arvauksia siitä, mikä kohdeyrityksiä voisi kiinnostaa. Entä sitten käytännössä, millainen voisi olla hyvä hankkeen arvolupaus? Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä teemme hanketoimintaa, joka pyrkii vastaamaan aikamme suuriin kysymyksiin ruokatuotannon, kiertotalouden, robotiikan ja tekoälyn kentillä. Teemme tätä työtä alustalähtöisesti sillä haluamme, että meillä on fyysiset tilat ratkaisuiden rakentamiseen ja niiden testaamiseen. Esimerkiksi, voisimme rakentaa hankkeen, jossa yhdistämme tekoälyn ja vertikaaliviljelytekniikan. Tämä olisi yhdistelmä, jossa meillä on tarjolla jotain ainutkertaista verrattuna muihin hanketoimijoihin. Vastaamalla kysymyksiin mitä, kuka ja miksi voisimme rakentaa seuraavan kaltaisen ainutkertaisen arvolupauksen: ”Tarjoamme yrityksellesi ainutkertaisen mahdollisuuden yhdistää vertikaaliviljelyteknologia tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tiedonkeruussa ja analysoinnissa Metropolian UrbanFarmLabissa.” Voimme näin auttaa yritystäsi ymmärtämään ja validoimaan kehittämänne teknologian tuottamaa lisäarvoa omille asiakkaillenne. Tämä olisi lähtökohta, ensimmäinen iteraatio. Tämä voidaan huomata käytännössä toimimattomaksi. Se ei välttämättä ole se tarve, jota hankkeen kohdeyrityksillä on tai huomataan, että tarve on olemassa, mutta tämä muotoilu ei toimi. Tällöin, saadun palautteen kautta, voidaan kerätä tietoa ja muokata arvolupaus uudestaan siten, että se toimii paremmin. Tätä prosessia toistetaan niin pitkään, kunnes hanke löytää paikkansa yrityskentässä ja sen tavoitteet voidaan täyttää. Tässä prosessissa on mahdollista, että tekeminen muuttuu, kun huomataan, että tarve olikin jotain muuta kuin alun perin ajateltiin. Keskustelu tulee silloin viedä myös rahoittajan tietoon, jotta hanketta voidaan muokata paremmin toimivaan suuntaan ja mahdolliset muutokset esimerkiksi työnkuviin voidaan toteuttaa. Tässä artikkelissa on käsitelty ainutkertaista arvolupausta yritysyhteistyön kontekstissa. Hankkeella on usein muitakin sidosryhmiä, Metropolian tapauksessa usein opiskelijat. Heille arvolupaus olisi sitten jotain muuta. Kontekstisidonnaisuus on syytä ottaa huomioon myös hankeviestinnässä yleensä. Sama hanke voi tuottaa erilaista arvoa erilaisille sidosryhmille, ollen silti yhtä arvokas kaikille. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media

Keksijän lahja ja vinouma, hanketoiminnan haasteen ytimessä

http://Vaalea%20kampusympäristö,%20oransseja%20tuoleja,%20lasiseinää,%20ihmisiä%20kävelemässä%20ja%20istumassa.
16.10.2024

Kirjassaan Running lean Ash Maurya tuo esiin käsitteet keksijän lahja ja keksijän vinouma. Keksijän vinouma on erittäin kiinnostava termi ja ajatusmalli hanketoiminnan kontekstissa. Keksijän vinouma tarkoittaa käytännössä ajatusmallia, jossa mietitään mitä ongelmaa tarjoamani palvelu voisi ratkaista, sen sijaan sitä mikä asiakkaan ongelma oikeasti on. Keksijän vinouman riskit hanketoiminnassa Käytännössä keksijän vinouma tarkoittaa korkeakoulun hanketoiminnan kontekstissa sitä, että hanke suunnitellaan ainoastaan hankkeen toteuttajien kyvykkyyksien ja kiinnostuksen kohteiden varaan. Harva asia on luonnollisempaa kuin tehdä niitä asioita, joissa kokee olevansa hyvä ja johon on tarjota olemassa olevia resursseja. Meillä on ammattikorkeakouluna, ja sen innovaatiokeskittymänä, tarjota tiloja, laitteita, henkilökunnan osaamista sekä opiskelijoita. Lisäksi hankkeiden rahoitusta haetaan sen mukaan, millaisia rahoitusohjelmat ovat ja minkälaista rahoitusta on milloinkin saatavilla. Tämä on monesti yksi ydinsyistä sille, että hankkeet kirjoitetaan siten, että ne eivät riittävällä tavalla palvele niiden toimenpiteiden kohteena olevia yrityksiä. Näin luodaan hankkeita, jotka palvelevat erittäin hyvin sen tekijöiden kiinnostusta ja rahoittajan näkemyksiä siitä, mitä tulee tehdä. Tämä voi kuitenkin olla kaukana siitä, mitä yritykset tarvitsevat. Tämä ero saattaa syntyä joko siitä, että hankkeen tarjoamalle palvelulle ei ole tarvetta, tai sitä ei osata muotoilla siten, että sen tarjoama hyöty välittyisi yrityksille. Hanketulosten loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen vaatii ajattelumallin muutosta Mitä tämä yksinkertainen toimintamalli voisi tarkoittaa korkeakoulun hanketoiminnan kontekstissa? Lopulta kyse on tarpeiden kuuntelusta ja yritysten tarpeiden ymmärtämisestä. Kaikki arvokas, mitä korkeakoulu voi tarjota hanketoimintaan, on syytä pitää mielessä ja toiminnan ytimessä. Hanke, jota yritetään toteuttaa ilman sen läpiviennin mahdollistavaa osaamista ja infrastruktuuria, on tuomittu epäonnistumaan vielä pahemmin kuin hanke, joka ei ratko kenenkään tarvetta. Sellaista voi kuitenkin iteroida vastaamaan muuttuneita tarpeita. Mauryan ajatuksen ytimessä on kääntää ajattelu toisinpäin verrattuna perinteiseen malliin. Siinä on kaksi vaihetta: tunnistetaan tarve, mikä on oikeasti olemassa rakennetaan osaamisesta ja infrastruktuurista siihen vastaava palvelu ja sitä tukeva hanke. Tällä ajattelumallilla on mahdollista rakentaa hankkeita, jotka palvelevat paremmin kohteena olevia yrityksiä ja tätä kautta ne voivat helpommin saavuttaa tavoitteet, joita niille on asetettu. Käytännössä tämä vaatii samaa työtä kuin start upit tekevät siinä vaiheessa, kun ne aloittavat ensimmäiset kierrokset asiakkaiden kanssa. Tämä kierros tehdään, jotta saadaan validaatiota idealle ja ymmärrystä markkinasta. Miksi hankkeita tuottava organisaatio ei tekisi samaa? Kun on selvillä rahoitus ja ymmärrys siitä, mitä osaamista on, olisi varmasti erittäin suositeltavaa käydä läpi muutamia kohdealan yrityksiä, jakaa idea ja keskustella siitä. Yrityksiltä saatavalla palautteella olisi mahdollista muokata hanke jo alun perin muotoon, jossa se on kiinnostava sen kohteiden kannalta. Pieni, mutta merkittävä ero. Innovaattorin lahja: ongelma ja ratkaisu ovat vastinpari Mauryan mukaan innovaattorin lahja tarkoittaa sitä, että uudet ratkaistavat haasteet syntyvät olemassa olevista ratkaisuista. Eli haaste tulisi rakentaa siten, että olemassa olevat haasteet, joita ratkotaan vanhoilla metodeilla, estävät asiakasta saavuttamasta haluamiaan lopputuloksia. Osa innovaattorin lahjaa on ymmärtää, että ei ole olemassa täydellistä ratkaisua vaan ongelma ja ratkaisu ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Tämä ajatus voidaan tiivistää kolmeen pääpointtiin: Uudet ratkaisemisen arvoiset haasteet nousevat jo olemassa olevista haasteista Innovaatio on ytimeltään vaihdos vanhasta toimitavasta uuteen Paras tapa saada tämä muutos aikaan on ankkuroida uusi ratkaisu haasteisiin, jota vanha ratkaisu aiheuttaa Hanketoiminnassa ja korkeakoulun kontekstissa tätä voidaan toteuttaa hankesuunnittelussa, kun yritetään tunnistaa ratkaisemisen arvoisia haasteita. Otetaan esimerkiksi Metropolian UrbanFarmLabissa mahdollistettu kehitystyö. Uudet ratkaisemisen arvoiset haasteet nousevat olemassa olevista haasteista. Voidaan ajatella, että vertikaaliviljelyssä on tunnistettuja haasteita, kuten energiatehokkuus ja taloudellinen kannattavuus nykyisillä teknologioilla. Tähän liittyvien haasteiden ratkaiseminen mahdollistaisi vaihdoksen vanhasta toimitavasta toiseen, eli vertikaaliviljelyn leviämisen tukemaan peltoviljelyä laajemmassa mittakaavassa. Ratkaisun ankkurointi tarkoittaisi tässä kontekstissa sitä, että pyritään löytämään ratkaisu, joka toimii jo olemassa olevan teknologian puitteissa. Jos tunnistettu haaste on energiatehokkuuden kehittäminen, niin ratkaisun tulisi olla sellainen, joka sopii mahdollisimman hyvin jo olemassa olevaan teknologiaan ja on tätä kautta mahdollisimman helppo levittää jo olemassa oleviin viljelmiin minimikustannuksilla. Sen sijaan, että yritetään ratkaista koko ruokajärjestelmän haasteita, keskitytään ratkaisemaan yhtä pientä ja tunnistettua tarvetta, joka mahdollistaa laajan muutoksen myöhemmin. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media

5 Ways to Find a Business Idea

http://Light%20lanters%20hanging%20in%20the%20dark
15.10.2024

Many people consider becoming entrepreneurs at some point in their lifetime. This desire can come from many different needs: arriving in a new country without networks, difficult economic times, looking for new challenges, wanting to be your own boss, or in the face of burnout to name just a few. Since the Covid-19 pandemic, the interest in entrepreneurship has been increasing in many regions (1,2). Many people experienced sudden loss of work or saw those around them affected by layoffs. This means that more and more people want to look to entrepreneurship to make their next career move. Entrepreneurship can begin as a way to supplement your regular income, start a passion project, or find a feasible way to control more of your own time. But not everyone is a natural entrepreneur. When you are not a natural-born entrepreneur, finding an idea to pursue can be one of the biggest struggles you have to make entrepreneurship a reality. Below are 5 ways to begin the process of finding an idea to pursue. This will take some internal and external contemplation in order to come up with one or two ideas that you can begin to explore. 1. Letting Go of Originality It is rare to have a truly original idea. Someone somewhere will have thought of a similar, if not identical, idea somewhere in the world. That is not a problem. It is not as bad as it may first seem. With other people having similar ideas or having ‘competitors’ means that there is already a market for the idea you are considering. Many of the products and services that we use today were not the first in their categories - including Google (search engine), Spotify (music streaming), and Facebook (social platforms). Many times, not being the first is an advantage because you can determine where other products or services are failing to serve customers. 2. Using Your Skillset Each of us is made up of many skillsets. Some relate to your home life, some relate to your education, and some relate to any hobbies you may have. There are so many places to look and find your skills. By thoroughly analysing them, you can begin to identify how you might package them to sell in certain industries or to certain professions. You begin by asking yourself questions like: What do you know well that others do not? What can you do easily that others need help with? What are others asking you for help with? Reflecting on these questions will allow you to see where you excel and what you specific unique selling point (USP) might be. 3. Solve a Problem or Identify Underserved Needs What annoys you in everyday life? What problems do you deal with repeatedly that might be worthwhile finding a fix to? Each of us walks around being irritated by certain things that we feel do not work well or are not fit for purpose. You can ask yourself: can I fix these in a way that I could monetise? Use your frustration to create sellable solutions. The same concept can be applied to underserved needs. Each of us has seen things that we can’t believe isn’t being utilised in other places. When I moved to Finland, I was blown away but the Finnish astiankuivauskaappi (dish drying cabinet) which even has its own Wikipedia entry. Have you experienced certain products or services that are local to one place that you could sell in another? Different cultures solve problems differently and this new perspective could help to find gap in the market. 4. Build on Products or Services That Already Exist When was the last time you created an adhoc way to balance your phone so that you could either have a video conversation or watch something on YouTube? Now there are many solutions to this problem but there didn’t used to be. And most of these solutions are sold by independent companies that are not related to Apple, Samsung, etc. This means that someone saw that there was a need to extend or improve how they used a product and took independent action. Some people have created special straps for Amazon’s Kindle so that they can be more easily used with one hand, especially when laying down. When the first iPhone was released, independent retailers began to provide stylised covers for them. They could see that people wanted ways to personalise their phone (the same phone that millions of other people had) to reflect their personality. Where can you see a way to make an already existing product or service, more usable or useful? Have you created a hack for yourself that you think others would benefit from? This can take the form of something physical or even an e-book or a course. 5. Ask Family and Friends The people that are closest to us generally know us well. Sometimes they can predict our responses to things and see parts of us that we cannot see clearly. Sometimes we are too close! To harness their knowledge, you can ask your family and friends what they think you do well for a great place to start your self exploration. You can even think about what you are consistently being asked to help with. Is it home repairs, is it computer help, website construction, or to write something? It may be that you help them for free because they are your family and friends, but is it possible that there is a way to turn those skills into something you can sell. One Bonus Idea: Buy a Business Just like business ideas don’t need to be original, your step into entrepreneurship doesn’t need to be with a business you started. This may sound confusing but there are many businesses that are for sale. Business through acquisition happens for many reasons: retirement moving onto new ideas or new challenges re-location (if the company is location-specific) passing away businesses outgrow their owners owners outgrow their businesses market changes, etc. This is how new owners can bring real value to current companies. You may have skills that are perfect for taking a current business to the next level. In Finland, there are marketplaces where you can search for businesses that are for sale. Three of these are: Yrityspörssi Yrityskaupat Firmakauppa Knowledge at Your Fingertips The last piece of advice is to use the tools at your fingertips. The internet had given every person who connects with it access to an immense amount of knowledge and potential customers. This means that it is now possible to start a company in very easily. No longer are you waiting on paperwork to go through, you can begin building something after you have spent a little time thinking about it and researching it. It doesn’t need to be perfect when you start, as long as you are open to feedback and open to changing things that aren’t working. Customer Research to Move Forward Once you have explored and identified a certain industry, product or service, or even your own skillset, you can begin to put your idea to the test and begin with market and customer research. Customer research is the foundation of any business idea and is required to move from the idea stage to the testable concept stage. Your customer research will tell you if you have an idea worth pursing or not. Remember, even finding out that it is not worth pursuing is an outcome. It allows you to move on to another concept without investing too much time, money, or other resources. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences. Sources Fikri, K. & Newman, D. How the Pandemic Rebooted Entrepreneurship in the U.S. (hbr.org) Harward Business Review. January 17, 2024. More Brits than ever want to start a business post-Covid (accaglobal.com) March, 2022.