Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Mitä hubin rakentaminen vaatii?
http://Ylhäältä%20kuvattu%20ihmisiä%20istumassa%20pöytien%20äärellä,%20yksi%20seisomassa%20vasemmalla,%20taustalla%20diginäyttöjä%20ja%20Metropolian%20Myyrmäen%20kampuksen%20Urban%20Farm%20Lab%20-tilan%20kasveja.
23.5.2023
Timo Nykopp

Hub on suomen kielelle vieras termi, jolla ei ole olemassa käännöstä. Tutkimuksessa hub tarkoittaa useimmiten korkeakoulusta lähtöisin olevaa yritysyhteisöä, joka on fokusoitunut start up -yritysten kehittämiseen. Miten hub toteutetaan ja mitä sitä rakentaessa kannattaa ottaa huomioon? Tämä artikkeli tiivistää ammattikorkeakoulun hubin kehittämisestä kertyneet havaintomme, oppimamme ja käytäntöön siirtyneen työmme. Hubi ekosysteemin keskellä Ekosysteemi voidaan määritellä laajana ja moniulotteisena toimijoiden verkostona, joka tutkimuksellisessa kirjallisuudessa rakentuu usein korkeakoulusta ulospäin siirtyvien tekniikoiden ja yritysten ympärille. Ekosysteemissä toimiville toimijoille on tarjolla useita erilaisia luokitusmenettelyitä, joista voidaan todeta, että olennaista on valita joku olemassa olevista malleista ja käyttää sitä. Jokaisella luokittelulla on puolensa ja jokainen on omalla tavallaan epätäydellinen, mutta mikä tahansa luokittelu on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin luokittelun tekemättä jättäminen. Toimivan ekosysteemin, jossa voi olla hub keskellä, rakentaminen vie vuosia. Sugawaran (1) mukaan Tokion Hongo Hillsin alueella puhutaan yli kymmenestä vuodesta, kunnes ekosysteemi on itseään ylläpitävä. Schaeffer ja Matt (2) jakavat tämän aikajänteen omassa tutkimuksessaan, jossa on käsitelty Ranskassa tapahtunutta kehitystä. Miller ja Acs (3) tuovat esiin, että Chicagon yliopistossa on aloitettu ekosysteemin rakennustyö vuonna 1994 ja kehittäminen jatkuu edelleen. Ja nämä tulokset ovat onnistuneista korkeakouluista, joilla jokaisella on nyt olemassa toimiva yritysekosysteemi ja joilla on ollut riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen. Onnistuminen vaatii rahoitusta ja resursseja Seuraava olennainen käsite on resurssit ja rahoitus, jota ilman voidaan toivoa muttei saada hubia, puhumattakaan sen ympärille rakentuvasta ekosysteemistä. Miller ja Acs (3) kertovat että Chicagon yliopistossa toiminta oli saatu käyntiin lahjoitusvaroin. Ranskassa rahoitusmahdollisuudet ovat olleet seurausta Ranskan valtion budjetointi- ja rahoituskäytänteissä olleissa muutoksissa (2). Resursoinnin tarve on tosiasia myös suomalaisessa kontekstissa. Korkeakouluilla on olemassa joitain resursseja rakentaa toimintaa ja käyttää näitä tehostamaan ja tukemaan hubin syntymistä. Hyvin todennäköisesti ulkopuolista ja alueellista rahoitusta tarvitaan joltain toimijalta, usein tämä on suomalaisessa kontekstissa joko Euroopan unionista kanavoituvaa hankerahoitusta tai kaupungin tai muun julkisen toimijan rahoitusta. Schaeffer ja Matt (2) tuovat voimakkaasti esiin technology transfer officet, teknologian siirtotoimistot, jotka hallinnoivat tutkimuksen tuloksena syntyneitä patentteja. Näistä patenteista on saatu rahoitusta korkeakouluille ja tätä on voitu käyttää muun yrittäjyyskasvatuksen- ja toiminnan kehittämiseen. Samoin korkeakoulujen säätiöillä on mahdollisuus toimia aktiivisesti toiminnan rahoittamisessa. Korkeakoulun ja teknologian rooli hubissa Koska hubin sydän on usein korkeakoulussa, sen tarjoamalla koulutuksella on huomattavasti merkitystä sen toiminnalle. Yksi olennainen osa on yrittäjyyskoulutuksen merkitys ekosysteemin tukirakenteena. Tätä näkökantaa tuovat esiin Pittz ja Hertz (4) sekä Miller ja Acs (3). Korkeakoulujen opetustyön merkitys on ensisijaisesti yrittäjä- ja yritysmyönteisen kulttuurin rakentamisessa ja mahdollisimman laajan opiskelijajoukon opiskelijoita altistamisesta yritystoiminnalle. Toinen merkittävä tekijä on teknologinen osaaminen ja tutkimus. Usein hubit ja niiden ympärille rakentuva ekosysteemit syntyvät tiettyjen tekniikoiden tai tekniikan alojen ympärille ja jotka ovat ekosysteemin ytimessä olevan korkeakoulun vahvuuksia. Tästä voidaan ottaa esimerkiksi Metropolian XR-Center, joka keskittyy virtuaaliseen ja laajennettuun todellisuuteen. Tai Georgia techin yrityskiihdyttämö ATDC, joka keskittyy kuuteen eri tekniikan osa-alueeseen. Sinänsä start-up -yritysten luominen ei ole yksiselitteinen mittari hub-toiminnan onnistumiselle. Start up -toimintaan sijoitettujen resurssien tuottoa voidaan kyseenalaistaa ja start up -toiminnan luomisen periaatteista keskustella. Kehityskaaren tunnistaminen hub-toiminnassa Hubin toiminnalla on vaiheensa ja oma kehityskaarensa, kuten Sugawara (1) tuo esiin. Toiminnan käyntiinsaattaminen vaatii erilaista tukea ja resursseja, kuin omassa toiminnassaan kasvuvaiheessa oleva hub. Usein hubit ja niiden ympärille kehittyneet ekosysteemit huomataan vasta silloin kun ne ovat kasvuvaiheessa, niissä on yrittäjäesikuvia, myytyjä yrityksiä ja niissä liikkuu rahoittajien mukanaan tuomaa pääomaa. Toiminnan ollessa alkuvaiheessa tarvitaan luovaa ajattelua ja paljon julkista tukea sekä kulttuurin luontia. Samoin on mietittävä tarkasti, millainen organisaatio rakennetaan toiminnan tueksi millaisia ihmisiä toiminnassa on mukana minkälaisella profiililla hubista vastaava henkilö toimii. My Business Hub ohjasi tarkastelemaan kehittämistyön rajoitteita ja mahdollisuuksia Miten rakentaa hub? Siitä kysymyksestä lähdimme liikenteeseen syksyllä 2021 kun aloitimme My Business Hub - kaupunginosien kilpailukyvyn kasvattajana -hankkeen. Olemme edenneet matkallamme seuraavasti Aloitimme vertailulla, jossa otimme yhteyttä niin kumppanikorkeakouluihin kuin Georgia Tech yliopiston Advanced Technologies development Centeriin. Vierailimme Napier yliopistoon Edinburghissa etsiessämme sitä, mikä hub voisi olla ja on. Teimme kokeiluja, pilotoimme käytäntöjä ja opimme. Meille hankkeessa mukana oleville korkeakouluille eli Laurealle ja Metropolialle hubin tutkiminen on tuonut esiin paljon organisoitavaa omassa toiminnassamme. Ensimmäinen vaihe on tarkastella yrittäjyyskoulutusta, mikä on sen tila ja toimivuus. Toinen vaihe on valita tapa, jolla sidosryhmiä ja ekosysteemiä aletaan rakentamaan. Kolmas vaihe on toiminnan organisointi vastaamaan ekosysteemin vaatimuksia. Kaupungin rooli hub-toiminnassa Vantaan kaupungin rooli on ollut sekä hankkeessamme, että myös hankkeen lopputuloksena käyttöön jäävälle Vantaa Business Hub -alustalle, koordinoida ja kehittää hub-toimintaa julkisen toimijan roolin kautta. Kampukset toimivat aina osana kaupunkia, meidän tapauksessamme Vantaata, ja tätä kautta osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Tämä on kaupungin osalta loogista ja kannattavaa toimintaa, kaupunki tarjoaa siemeniä yritystoiminnan kasvulle ja ekosysteemien kasvattamiselle. Niin Metropolian Turbiinin kuin Laurean tuottama yritys- ja yrittäjyyskoulutus on merkityksellistä ekosysteemin kehittämiseksi ja tukemiseksi. Tarjoamamme koulutus voi tuottaa uusia yrittäjiä ja yrityksiä Vantaalle, mutta sen integrointi tukemaan olemassa olevan yrittäjyyden tukemista ja yritystoiminnan kehittämistä on olennaista. Toimivan hubin ja ekosysteemin rakentaminen vie aikaa ja se vaatii ydintoimijoiden sitoutumista vuosiksi, jopa vuosikymmeneksi. Tämän työn lopputuloksena on mahdollista nähdä elävä, hengittävä ja uutta luova yritysekosysteemi. Ekosysteemi, joka mahdollistaa niin uusien yritysten synnyn kuin jo olemassa olevien yritysten hyvinvoinnin sekä kehittymisen. Kaupungin, kaupunginosan ja kampuksen, jotka tuottavat mahdollisuuksia ja toimeentuloa niin asukkaille kuin opiskelijoille. Lähteet Sugawara, T, Growth of university entrepreneurial ecosystems: A Case of University of Tokyo, Annals of business administrative science 20 (2021) 283-296 Schaeffer V, Matt M, Development of academic entrepreneurship in a non-mature context: the role of university as a hub organization, Entrepreneurship and regional development 2016 vlo 28. nos 9-10, Routledge Taylor and Francis group Miller D, Acs Z, The campus as an entrepreneurial ecosystem: the university of Chicago, Springer science+business media 2017 Pittz T, Hertz G, A relational perspective on entrepreneurial ecosystems, The role and sustenance of entrepreneurship center, Journal of enterprising communities, people and places in the global economy vol 12, no 2, 2018, pp 230-231

Lue lisää

Mitkä tekijät houkuttavat työntekijäkonkareita jatkamaan?
http://Kaksi%20naista%20istuu%20pöydän%20molemmin%20puolin,%20toinen%20takaraivo%20kameraan%20päin,%20toinen%20kasvot%20kameraan%20päin%20hymyillen,%20katse%20kohdistettuna%20vastapuoleen.
17.5.2023
Marjatta Komulainen & Liisa Nuutinen

Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan henkilöstöpoliittisia käytäntöjä, joilla vahvistetaan eri-ikäisten työntekijöiden toimimisen mahdollisuuksia työelämässä. Ikäystävällisyys tarkoittaa erityisesti yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työssä jatkamisen mahdollistamista ja nuorempien työntekijöiden tarpeiden integroimista työyhteisön kokonaisuuteen. Erityisen keskeistä on yli 55-vuotiaiden eli konkarityöntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen. Tässä kirjoituksessa kerromme, minkä tekijöiden kautta ikäystävällinen työyhteisö kehittyy. Ikäystävällisyyden haasteet Ikäystävällisen työyhteisön haasteena on onnistunut ikäintegraatio eli se, miten saadaan eri-ikäiset työskentelemään tuloksellisesti ja motivoituneesti yhdessä huomioiden hiljaisen tiedon jakaminen. (1, 2.) Ikäystävällisyys-käsite on nousemassa keskeiseksi työelämän kehittämisen näkökulmaksi, joka vaatii konkreettisia toimia yrityskulttuurin ja työelämän kehittämisessä. Ikäystävällisyys on tulevaisuuden työelämän kehittämisen näkökulmana uusi. Se on koko työyhteisön asia ja johtamisen kehittämisen näkökulma. Vaaditaan konkreettisia kehittämismalleja, jotka voivat olla rakennettuja paikallisesti organisaatioissa tai toimialan tasolla (3). Tarvitaan myös yhteiskunnallista vaikuttamista, jolla kehittäminen mahdollistetaan. ”Ikääntyneillä työntekijöillä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi” Ikääntyneitä työntekijöitä houkuttelee jatkamaan työssä sosiaaliset näkökulmat, kuten työstä saatu arvostus. Monet jatkamiseen vaikuttavat asiat ovat perusihmisyyteen liittyviä asioita. “Syitä jatkaa työssä ovat halu pysyä mukana yhteiskunnassa, toive hyödyllisyydestä, vanha työnantaja on pyytänyt apuun, halu auttaa ja saada tuntea arvostusta, mielenterveydelle on tärkeää olla hyödyllinen ja päivittäinen sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa.” (4) Ikääntyneenäkin työntekijällä on tarve kuulua ryhmään ja yhteisöön sekä tulla kuulluksi arvoineen. Moni asia liittyy ikääntyneen hyvän elämän näkökulmiin. Lisäansiot ovat myös tervetulleita, vaikka rahallinen tavoittelu ei ole ensisijainen tavoite. Ikääntyneen työntekijän työssä jatkamisen taustalla ovat: Oman päivärytmin säilyttäminen Halu joustaviin työaikoihin - harva haluaa jatkaa täysipäiväisesti työtä ikääntyneenä Hyvä johtaminen ja mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin - kun työssä jatkaminen perustuu työsuhteeseen, ei yrittäjyyteen. “Motivoituneet konkarityöntekijät haluavat antaa takaisin nuoremmille työntekijöille sen, mitä itse ovat työurallaan saaneet.” (4). Kysymys on siitä, että löydämme oikeat kanavat, joissa voi antaa takaisin sen, mitä on itse saanut. Näitä konkreettisia kanavia pitäisi organisaatiossa ja yhteiskunnassa nyt luoda. Tarvitaan ikäystävällisiä käytänteitä ja malleja Rakennusala on Suomessa joutunut osaltaan pohtimaan ikäystävällisyyttä, koska toimiala on kohdannut pisimpään työvoimapulan. Konkarijohtamista on vaikea hahmottaa vielä sielläkään.  “On vaikea kuvata edelleenkään sitä, mikä olisi lähiesihenkilötyötä, joka auttaisi konkareita“ (4). ”Niissä yrityksissä, joissa olemme tehneet konkarikehittämistä, yritykset ovat todenneet, että viimeisen vitosen kohdalta kehittäminen on vasta alkutekijöissään. Todella harvoilla yrityksillä on systemaattista ja selkeää konkareiden johtamista ja kulttuurin kehittämistä.“ (4) Konkari 2020 -tutkimuksen mukaan alle 55-vuotiaat suhtautuvat konkarityöntekijöihin positiivisesti. Nuoremmat pitävät konkarityöntekijöiden osaamista arvokkaana. Viime kädessä katse kääntyy kuitenkin johtoon, jonka tarvitsisi toimia, jotta ikääntyneiden työntekijöiden työurat jatkuvat. (5) “Yrityksissä kehitetään esimerkiksi työkaarimalleja, mutta näkökulma on unohtunut erityisesti viimeisen viiden vuoden osalta, pikku hiljaa starttaillaan ja pilotoidaan yrityksissä kuitenkin. Tarvitaan kuitenkin etujoukoissa olevia yrityksiä ja johtajia. Viesti on koko yrityskulttuuriin ja yhteiskuntaan, myös nuorille työntekijöille, meillä on tällainen arvo, että olemme vastuullinen yritystoimija. Viesti luo positiivista yrityskuvaa myös nuorille työntekijöille.” (4) Kehitystä tukevat ikäystävällisyyttä kehittävät yritykset ja johtajat Moni asia organisaatioissa on johtamisesta ja kulttuurin kehittämisestä kiinni. Toimintatapojen, -mallien ja -kulttuurin kehitys vaatii johdolta tekoja. Hyviä sanoja ja lupauksia on jo nyt - tarvitaan kehittämistä ja tuoreita toimintamalleja. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä ja avointa keskustelua. ”Johdon täytyy avoimesti viestiä, että meillä on malleja, joita voisi hyödyntää. Johdon viesti siitä, että meiltä pidetään konkarityöntekijöistä huolta, vaikuttaa toimintakulttuuriin eniten. Työntekijät tarvitsevat konkreettisia urapolun rakennusaineksia siitä, miten rakentaa siirtymää työstä kohti eläkettä. Työntekijöille kannattaa kertoa näistä mahdollisuuksista jatkaa hyvissä ajoin jo varhain. Myös henkilöstöjohtajien asenne on muuttunut. Nykyään konkarien ei tarvitse tehdä fyysisesti kaikkea sitä, mihin nuorempana kykeni.” (4, 5) Miten konkarien siirtymät alalta toiselle mahdollistuvat? Mahdollisuus jatkaa omissa työtehtävissä on toisilla työntekijöillä iso ikääntyneenäkin. Toisten toiveena on kokea uutta työuran konkarivaiheessa. Siksi esimerkiksi yrittäjyys voi olla toisille vaihtoehto. Tarve olisi myös muuntokoulutukselle esimerkiksi napakalla koulutuspäivityksellä. Tarvitaan joustavuutta tutkintopainotteiseen näkemykseen, keinojen ja työkalujen päivitystä, ei vuosien koulutusta. ”Noin puolet ajattelee, että on luontevaa jatkaa samalla alalla. On myös kiinnostusta jatkaa jotain ihan muuta, se voi olla ansiotonta hyväntekeväisyystyötä, vapaaehtoistyötä, auttamista, opiskelua personal traineriksi ja yrittäjänä toimimisen kokeilua” (4) Sitaatit ovat 20.4.2023 haastattelemamme Antti Harjuojan. Hän on työuran konkareihin keskittyneen yritys Nextmilen perustaja ja toimitusjohtaja. Hänen missionaan on auttaa konkareita, työnantajia ja yhteiskuntaa löytämään eläkkeelle jäämisen tuomat mahdollisuudet. Kirjoittajat Marjatta Komulainen (VTM, MBA) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Liisa Nuutinen (TtM) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka tutkii vertaiskehittämisen mahdollisuuksia. Hänellä on monipuolista kokemusta kehittämisestä ja kouluttamisesta työelämän kontekstissa. Lähteet Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä (PDF). Työturvallisuuskeskus. Center for Ageing Better. (2023). Ageism. What´s the Harm? Exploring the damaging impact of ageism on individuals and society. (ageing-better.org.uk) Ervasti, T.-M. (2018). Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen vaikutus terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin. (jultika.oulu.fi) Oulun yliopisto. Harjuoja 2023. Haastattelu Antti Harjuoja 21.4.2023. Komulainen, M & Nuutinen, L. Konkari 2020 -tutkimus. Nextmile Oy. (nextmile.hubspotpagebuilder.com) Konkari 2020 | Nextmile      

Lue lisää

Tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin
http://Robottikallo,%20tekoälyn%20generoimaa%20taidetta.
15.5.2023
Milla Åman Kyyrö

ChatGPT:n tuotua tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet konkreettisesti ihmisten tietoisuuteen, eri alojen ammattilaiset ovat sekä riemastuneet että huolestuneet tulevaisuudesta. Viestinnän asiantuntijana olen lähes päivittäin tekemisissä luovien sisältöjen kanssa. Tässä blogimerkinnässä kerron Suomen lainsäädännön näkökulmasta tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeudella turvataan teoksen tekijän oikeuksia Tekijänoikeuksien kehittyminen on käynnistynyt Euroopassa 1700-luvulta eteenpäin, kun filosofinen ihmiskäsitys kehittyi tunnistamaan yksilön persoonan yhteisöstä erillisenä, luovana toimijana (1). Tänä päivänä yhtä, yhtenäistä kansainvälistä tekijänoikeuslakia ei ole olemassa. Jokaisella maalla on oma lainsäädäntönsä. Nykyisellään suomalaisen tekijänoikeuden perusolettamus on, että tekijänoikeuslain alaisia luovia teoksia voi luoda vain luonnollinen henkilö, jonka tuotoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen teos. Tekijänoikeudesta säädetään tekijänoikeuslaissa, § 1 määrittelee tekijänoikeuden kuuluvan sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. (2) Tekijänoikeudet taiteelliseksi tulkittavissa olevassa työssä kuuluvat teoksen luojalle. Teoskynnyksen ylittäminen on oleellista. Tekijyydestä on säädetty tekijänoikeuslain § 7 tekijäolettama (3), jossa tekijänä pidetään sitä, jonka "nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin". Onko kone vain hyödyllinen apuri? Digitalisaation äärellä on eletty jo vuosikymmeniä. Myönteistä on, että verkossa kaikki data leviää laajemmille yleisöille helpommin. Kielteistä on se, ettei teosten leviämisestä verkossa ole tekijälle välttämättä taloudellista hyötyä. Vaikka erilaisia tekijänoikeuden edunvalvontaorganisaatioita on olemassa, verkossa tekijänoikeuksien noudattamista on haastavaa valvoa. Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset haastavat käsityksiämme tulevaisuuden työelämästä. Ihanteellisessa tilanteessa massiivisen laskenta- ja mallinnustehokkuuden hyödyntäminen vapauttaa ihmisen työaikaa rutiinitehtävistä luovempaan työhön. Tekoälyn tehoilla voidaan generoida eli tuottaa myös luovia sisältöjä: kuvia, tekstejä, musiikkia ja elokuvia. Tekoäly mahdollistaa nopean visuaalisen, tekstin ja musiikin tuotannon. Se voi tukea monia luovia projekteja automatisoimalla eli käytännössä nopeuttamalla editointivaiheita. Internetissä on nähtävillä tekoälyn tuottamaa aineistoa, jota on ihmissilmin voitu arvioida jopa irvokkaaksi. Tekoäly ei pahastu kritiikistä, vaan se oppii tuottamaan miellyttävämpiä kokonaisuuksia. (4) Entäpä, kenelle syntyy tekijänoikeus, kun ihminen ja tekoäly luovat teoksen yhdessä? Lähtökohta on, että teoksen tekijä on luonnollinen henkilö. Tekoälyä ei tunnisteta luonnolliseksi henkilöksi. Näin ollen tekoäly ei voi olla taiteellisen työn tekijä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoälyllä luotu teos voisi nauttia tekijänoikeuden suojaa. Tekoälyn avulla generoitu teos voi olla tekijänoikeuden alainen, kun tekijä on käyttänyt tekoälyä apunaan itsenäisen ja omaperäisen teoksensa luomisessa tekijänoikeusvapaa, kun tekoäly on generoinut teoksen täysin itsenäisesti, automaatiolla. Todellisuus kehittyy ensin, lainsäädäntö seuraa perästä Tekoälyn aiheuttamat haasteet tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan yhä suuremmiksi, kun ohjelmiston kehittäjän tai käyttäjän rooli koneen luovassa työssä vähenee entisestään (5). Jos filosofit 1700-luvulla pohtivat ihmisen kykyä toimia luovan työn tekijänä, tulevaisuuden filosofit pääsevät pohtimaan, voiko kone tulla tietoiseksi olemassaolostaan, saada luonnollisen henkilön aseman, ja siten luoda tekijänoikeuksia nauttivia teoksia. Oikeus ei ole tarkkarajaisen muuttumaton, vaan kysymyksiä käsitellään ja säädöksiä tulkitaan tapauksittain. Samalla luodaan perustaa pysyville oikeuskäytännöille. Lainsäädäntö seuraa toimintaympäristöjen muutoksia omassa tahdissaan. Tekoälyn kehittyessä riittävän pitkälle, paineet uudistaa lainsäädäntöä ja sittemmin oikeuskäytäntöä kasvavat. Näiden kautta lopulta koetellaan mahdolliset tulevaisuuden tulkinnat tekoälyn ja ihmisälyn luovuuden eroista. EU:n tekoälydirektiivin (6) kehittämisessä ja standardisoimisprosesseissa erilaisille teknologisille ratkaisuille kehittyvät kaupallista tuotekehitystä jäljessä, mutta perusajatus säädösten kehittäjillä on yhteinen ja selkeä: koneen ei pidä sallia toimia ihmistä vastaan. Lähteet Riku Neuvonen: Yleistä ja yksityistä etua - Tekijänoikeuden oikeutusperusteet (helda.helsinki.fi) Teoksessa Muuttuva tekijä. (2020). Helsingin yliopisto. Tekijänoikeuslaki (TekijäL) 1. 1 § (22.5.2015/607) (finlex.fi) Tekijänoikeuslaki (TekijäL) 1. 7 § (22.5.2015/607) (finlex.fi) Pitcher, Laura. Why Is AI Art So Cringe? (Vice.com)  20.1.2023 Vice Magazine. Wang, Sofia (2022). Tekoäly ja luovuus - Voisiko luova kone kuulua tekijänoikeussuojan piiriin? (twobirds.com) Blogikirjoitus 8.3.2022 European Commission: Regulatory framework proposal on artificial intelligence.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset