Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
3.12.2020
Mari (Lehtori) Virtanen

Digitalisaation, digitaalisen oppimisen ja digitaalisten mahdollisuuksien asiantuntijana olen saanut ammattikorkeakoulussa tehdä työtä hyvin erilaisissa projekteissa. Vuosien varrella yhteinen tekijä näille kaikille on ollut digitaaliset teknologiat, sovellukset ja ratkaisut ja niiden soveltava, vaikuttava hyödyntäminen, aina tarkoitukseensa parhaiten soveltuvalla tavalla. Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation ja korkeakoulutuksen digitalisaation ohella olen työskennellyt jo vuosia sekä mikro- että pienten ja keskisuurten (PK) -yrittäjien kanssa ja heidän digihaasteidensa parissa. Tähän taustaan pohjaan näkemykseni pienyrittäjää koskevan digitalisaation merkityksestä ja sen vaikutuksista tulevaisuuden näkymiin. Pienyrittäjään kohdistuvista digi-ilmiöistä voit lukea aiemmasta blogimerkinnästäni. Teknologian nopea kehitys on jo vuosien ajan haastanut poikkeuksetta kaikkien toimialojen malleja, pienyrittäjiä unohtamatta. Vallitsevassa hetkessä teknologisen kehityksen kiivas tahti ei osoita rauhoittumisen merkkejä, päinvastoin. Digitaaliset mahdollisuudet, alustaratkaisut ja globaalit palveluntarjontamallit murtavat yrittäjien perinteisiä ansaintamalleja ympäri maailman, edelleen nopeutuvassa tahdissa. Jos olet jo aiemmin miettinyt yrityksesi ”viemistä verkkoon”, tai mietit sitä parhaillaan, sen hetki taitaa olla viimeistään nyt. Miltä tulevaisuus näyttää? Teknologian kiihtyvä kehitys. Pienyrittäjän näkökulmasta teknologisesti merkittäviä muutoksia tapahtuu esimerkiksi tietoliikenneyhteyksissä, joiden laatu ja nopeus paranevat edelleen (aukeaa toiseen palveluun). Huippunopea 5G-verkko alkaa olla monin paikoin arkipäivää, samaan aikaan jo kehitettävän 6G-verkon kanssa. Tekoäly, koneoppinen ja algoritmit tuovat yrittäjän arkeen uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitaaliset tulkit ja 24/7 palvelevat chattibotit yleistyvät kovaa vauhtia. Työ alkaa olla ajasta ja paikasta irrottautunutta, tuotteiden ja palveluiden kuluttamisesta puhumattakaan. Globaalit markkinat ovat pienyrittäjänkin näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoiset. Oman tuotteensa tai palvelunsa voi avata kansainväliseen kauppaan nappia painamalla, esimerkiksi globaalin verkkokaupan muodossa. Maailmanlaajuiset toimintaketjut ja alustatalouden mahdollisuudet tuovat onnistumisen avaimet jokaisen yrittäjän ulottuville, keräten yhteen kysyntää ja tarjontaa yhdistävät markkinat. Korkealaatuinen asiakaskokemus on vähintääkin yhtä tärkeä, kuin se on aina ennenkin yrittäjälle ollut. Kuitenkin lisääntyvä tarjonta ja globaalisti avautuva markkina korostavat asiakaskokemuksen merkitystä. Viestinnän monikanavaisuus, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, haastaa yrittäjät tuottamaan korkeaa laatua kaikilla tavoilla, yhtäaikaisesti useassa eri kanavassa. Sosiaalisen median voima, niin hyvässä kuin pahassa, on uskomattoman suuri. Influencereiden eli markkinointivaikuttajien käyttö, myös pienyrittäjien tukena, on lisääntymään päin (aukeaa toiseen palveluun). Markkinoinnin hienovarainen personointi liittyy tiiviisti edelliseen ilmiöön. Hektisessä yhteiskunnassa, jossa kaikki tieto on vain älylaitteen yhden napin painalluksen päässä, sisällön personointi ja tarkka kohdentaminen ovat suuressa roolissa. Minkälaista sisältöä sinun asiakkaasi etsii tai haluaa nähdä ja missä kanavissa? Jo nyt älykkäät koneet, sovellukset ja algoritmit tekevät puolestasi tätä työtä ja tunnistavat asiakkaidesi tarpeita heidän (verkko)käyttäytymisensä perusteella. Yrittäjänä sinun tulee varmistua siitä, että näyt ja kuulut juuri niissä medioissa, joissa sinulle merkitykselliset asiakkaat liikkuvat. Yrittäjän toimenkuvan ja roolin muutos koskee todella monia, jos ei kaikkia, toimialasta riippumatta. Harvalla työnkuva muodostuu enää pelkästään ”perinteisen yrittäjyyden” ympärille, jolla tarkoitan esimerkiksi kivijalkamyymälää ja sen pyörittämiseen liittyviä toimia. Myös yrittäjän työ lähestyy moniosaajan työnkuvaa, jossa monimediainen sisällöntuottaminen, digitaalisen markkinoinnin kanavien hallinta ja verkkokauppayrittäjyys yhdistyvät, ehkä edelleen niihin perinteisiin malleihin. Miksi digiä? Koska maailma muuttuu, emmekä voi sille mitään, vaikka kuinka pyristelisimme vastaan. Kaikkia toimialoja koskeva kiihtyvä digitalisaatio ei jätä tulematta, vaikka me ummistaisimme silmämme ja keskittyisimme tekemään kaiken niin kuin ennenkin. Palvelut, jotka voidaan toteuttaa etänä, toteutetaan jo. Tulevaisuudessa paljon myös niitä, joita ei vielä tällä hetkellä osata edes ajatella. Palvelurakenteet, ansaintamallit ja ansaintalogiikat muuttuvat. Poistuvien tuotteiden ja palveluiden tilalle syntyy koko ajan uusia. Koska maailma on täynnä mahdollisuuksia ja hienoja toteuttamista vailla olevia ideoita. Käytännössä voittaja on se, joka vie kehitysprosessit onnistuneesti maaliin. Kyse on ideoiden, yritysten ja yrittäjien elinkelpoisuudesta ja ketterästä reagoinnista ansaintamallien ja tuotantoketjujen kehittämisen suhteen. Koska kehittäminen on kivaa hommaa, jossa jatkuvasti oppii paljon uutta. Onnistuminen ja innostuminen johtavat työn iloon, työhyvinvoinnin parantumiseen ja jopa koettuun työn imuun. Jatkuva oppiminen ja osaamispääoman kartuttaminen ovat yrittäjälle merkittäviä investointeja. Koska hankalan asian maaliin saaminen voimaannuttaa. Erityisesti digikehittämisen näkökulmasta itsensä ja yrityksensä kehittämisen onnistuminen on koettu hyvin merkittävänä. Onnistuessaan, alun perin valtavalta tuntuva digihaaste, saa aikaan positiivisen kehityspyörteen, joka edelleen kantaa pienyrittäjää uusien haasteiden läpi. Minä osaan, minä pystyn, minä voin. Mikäpä sen paremmin motivoisi edelleen jatkamaan? Koska on pakko. Yksinkertaisimmillaan pienyrittäjän digitalisoitumista ohjaa tarve liiketoiminnan ylläpitämiseen ja elinkelpoisena säilymiseen. Pakko on perinteisesti hyvä motivaattori, erityisesti bisneksen tuottavuuden ja ansaintologiikan ylläpitämisen näkökulmasta. Jos rahaa ei kassaan perinteisillä malleilla enää tule, on hyvä pysähtyä punnitsemaan muita vaihtoehtoja ja rohkeasti ideoitava ja kehitettävä uutta. Koska voi olla hyvä luopua vanhasta, kun kehittää ja käyttöönottaa uutta. Kaikessa kehittämisen imussa on hyvä pitää mielessä vanha viisaus siitä, että uuden haltuunotto vaatii monesti vanhan jättämistä taakse. Laatikon ulkopuolella voi olla uusia toimintatapoja, jotka ovat soveltuvimpia tarkoitukseensa kuin vanhat juurtuneet mallit. Kohti uutta normaalia Vaikka tällä hetkellä koenkin muutoksen olevan vähintäänkin pysyvä olotila, toivon kuitenkin, että olemme piakkoin jo laskeutumassa kohti uutta normaalia, jossa palvelurakenteet, ratkaisut ja mallit asettuvat pikkuhiljaa paikoilleen, niin että vuoden 2020 aikana eletystä etäkaiken ajasta voidaan pysyvään käyttöön ottaa parhaiten toimivat ratkaisut. Siihen kokonaisuuteen toivon myös pienyrittäjän mahdollisimman hyvin sopeutuvan. Kohti uutta normaalia voi kehittyä esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Oona 2.0 - Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeen avulla, jossa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja ja vahvistamaan yritysten kasvua ja yrittäjien hyvinvointia kumppanuusverkostojen avulla. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Lähteet https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/01/28/yrittajaa-digittaa/ https://yrityksille.elisa.fi/ideat/5g-teknologia-antaa-yrittajille-uusia-mahdollisuuksia/ https://promoty.fi/influencer-markkinoinnin-101-kaikki-mita-sinun-tulee-tietaa-sisallontuottajista/ https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_digitalisaatio_ja_digipolitiikka_2025.pdf https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/oona-2-0-yrittajanaisten-liiketoiminnan-kasvua-digitalisaation-ja-kumppanuusverkostojen-kautta Oona 2.0 - yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-31.10.2022.

Lue lisää

Arjen innovaatioita – arki 2.0
26.11.2020
Juha Järvinen

Lehdet, televisio ja internet ovat pitäneet huolen, että olemme jatkuvasti tietoisia, miten vaikeaa aikaa elämme. Pandemian lisäksi meitä kurittaa etätyön, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittaminen. Totta on, että joillekin etätyö on merkinnyt kaiken kaatumista päälle kotioloissa. Teams ja lapset huutavat samaan aikaan, toisessa odotetaan kommentteja ja toisaalla välipalaa ja puhelimeenkin pitäisi vastata. Ovea ei enää voi sulkea töiden jälkeen perässään. Mutta poikkeusajat ovat merkinneet myös hidastamista, ja asioiden tarkastelemista uusista näkökulmista. Kun aiemmin lähdettiin lomailemaan kaukaiselle paratiisisaarelle, tai saatettiin pohtia viikolla, löytyisikö joku äkkilähtö pitkän viikonlopun viettoon etelässä tai jossakin Euroopan hiihtokeskuksessa, nyt suunnitellaan pieniä asioita. Ehkäpä käydään ostoksilla viikonloppuna tai lähdetään mökille korjaamaan aitaa? Tai vain oleillaan? Mennään pitkälle kävelylle ja syödään perheen kesken? Hiljaa tuleekin hyvä Olemme olosuhteiden pakosta, mutta myös tiedostamattamme innovoimassa itsellemme uutta hieman verkkaisempaa elämäntyyliä, johon kuuluvat kotoilu ja aiemmin tylsinä tai pakkopullana pidetyistä asioista nauttiminen. Ja, että se tuntuukin monesti paremmalta. Signaali tästä on nähtävissä sosiaalisen median harrasteryhmissä. Vanhojen talojen kunnostamisesta, erilaisista remonteista, käsitöistä, ruoanlaitosta, keräilystä, liikunnasta, lemmikeistä ja ties mistä tekemisestä kiinnostuneiden ryhmiin tulvii koko ajan uusia jäseniä. Esitellään, mitä ollaan tekemässä, kannustetaan korjaamaan vanhaa, tekemään itse, kokeilemaan ja ihastellaan hienoja tuloksia. Nyt on aikaa tehdä niitä pieniä asioita, jotka ovat aiemmin jääneet kaikessa kiireessä kesken. Tai, aikaa on aina ollut, mutta olemmeko jakaneet sen väärin? Muuttunut normaali Ihminen on luonnostaan varsin mukavuudenhaluinen, emmekä kovin mielellämme halua muutosta. Jokainen toivoo, että poikkeusajat päättyisivät mahdollisimman pian. Ja että pääsisimme takaisin paljon puhuttuun normaaliin arkeen. Arki kuitenkin lienee pysyvästi muuttunut. Joten, kun paluu tapahtuu, valinta on meidän jokaisen. Aloitammeko ennennäkemättömään kulutusjuhlan, jossa lennetään kerosiinin voimalla kaukaisiin lomakohteisiin ja ostetaan kaikkea mahdollista - kun taas kauppoihin pääsee vapaasti. Vai jatkammeko leppoisammalla linjalla? Pysymmekin kotimaassa, vähennämme kauas matkustamista, teemme pieniä reissuja, ja itselle hyödyllisiä tekoja - ”ihan tässä lähiseuduilla vaan.” Poikkeusajassa on mahdollisuuksia myös innovaatioille ja liiketoiminnalle. Nyt kannattaa etsiä heikkoja signaaleja aiemmin vähemmälle huomiolle jääneistä osaamistarpeista. Vapaa-ajan lisääntyneet aktiviteetit, harrastukset ja tekeminen tarvitsevat uudenlaisia palveluntarjoajia. Onko sinulla oman ammattiosaamisesi lisäksi jokin muu, aiempi osaaminen tai koulutus, joka voisikin nyt tulla tarpeeseen? Josta voisi tulla uutta liiketoimintaa? Haravointi on uusi Dubai. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.

Lue lisää

Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
19.11.2020
Aija Ahokas, Saila Pakarinen, Hiroki Iga, Daisuke Hinode, Omar Marianito Maningo Rodis & Makoto Fukui

Recently, health, well-being and functional ability have improved among residents in highly developed countries such as Finland and Japan. However, it is uncertain, if the positive development will continue in the future. For example, dietary habits have become less healthy and physical activity has declined (Kaikkonen R. et al. 2012). Health inequalities remain high between different regional and educational background groups in these countries (Koponen P. et al. 2018; Yamamoto T. & Tsuneishi M. 2015). Promoting health with the means of multi professional work is an important way to promote better life for inhabitants of municipalities. Universities of applied sciences educating dental hygienists need to prepare future professionals to work together on the challenges of healthcare, in the changing societies and in different cultural contexts. In this blog post, we will discuss the common risk factor approach and its means to improve the oral health of people in Finland and Japan. Insights to health and oral health in Finland and Japan Both Finland and Japan are highly developed countries. Technological development in both countries has been rapid during the past 50 years, also in health care sector. In Japan and Finland, health care sectors are wide and diverse, but still, there are inequalities and health divides between different population groups (e.g., low-income pensioners). In Finland, there is polarization, which means that there is a small group of children, who suffer from many different problems in their social environment and in health issues, like oral and dental diseases. Only half of children brush their teeth twice a day, as it is recommended. There is also poverty in addition to bad dietary habits (too much sugar and not enough vegetables/ berries and fruits). (Kaikkonen R. et al. 2012). Children’s overweight and obesity status are a serious public health problem. Around 10% of three- to five-year-old boys and 15% of girls at the same age group, and more than every fifth child at school was overweight or obese. There seems to be not enough responsible adults to guide children growing. Even one excluded youth causes severe consequences for individuals, families and communities. (Kaikkonen R. et al. 2012.) In Japan, which has the world’s highest life expectancy, the main causes of death are cancer, heart disease, pneumonia, and cerebrovascular diseases. These account for approximately 70% of all deaths. In the past 50 years, there has been a great shift in the disease structure and causes of death. Theoretically, if these diseases could be successfully prevented, there could be an extension in average life expectancy. In case of cancer, this could be around 3 to 4 years. In case of heart disease, an extension in average life expectancy could be around 1.5 years , and in the case of pneumonia and cerebrovascular diseases around 1 year. Since many Japanese live longer than the average life expectancy, the healthcare system must take this fact into consideration (Fukai K. 2015). The results of the study regarding the association of dental and oral health with main causes of death and non-communicable diseases revealed that there exists evidence that shows associations with diabetes mellitus pneumonia cancer cardiovascular diseases metabolic syndrome. In order to efficiently carry out dental health education in the field of clinical and public health, there is a need to consider the cost-effectiveness of various types of dental health education. (Yamamoto T & Tsuneishi M 2015) In particular, learning the theoretical framework related to strategies and approaches in disease prevention, such as the common risk factor approach, is very important. This is because theoretical study is important not only to deepen the understanding of the content, but also to connect it to clinical practice. Metropolia University of Applied Sciences and Tokushima University have implemented international student exchange program for oral hygiene students from year 2010.  An international survey in the oral hygiene student exchange program was carried out between the partners regarding oral health care in elderly care facilities. This study indicated that the oral health care in health care facilities for the elderly is not enough in both countries, and the major problems of oral health care in health care facilities for the elderly are almost the same in both countries. (Iga H. et al. 2018) The benefits of common risk factor approach The common risk factor approach aims to address common risk factors such as nutrition, hygiene, smoking and alcohol, in order to promote more efficient preventive programs. Many studies (Sheiham & Watt 2000; Watt & Sheiham 2012; Do 2014) point out the importance of the common risk factor approach concerning oral health and general health such as pneumonia and oral health obesity and periodontal disease. However, most courses in oral hygiene do not take into consideration these common inter-relationships. Moreover, Finnish and Japanese nursing and oral hygiene students do not have enough opportunities to learn these relationships together. Periodontal disease, which represents one of major oral diseases worldwide, has both aspects of an infectious disease and lifestyle-related disease. Therefore, in the clinical setting, it is believed that improved lifestyle habits will lead to a reduced risk of periodontal disease. Dental health guidance performed in conjunction with treatment, which has been shown to greatly affect prognoses, occupies an important place in dental care. Social exclusion is one of the risk factors among the patients of oral health care sector. The common risk factor  approach is highly influential in integrating oral health into general health improvement strategies. Oral health professionals can effectively reduce the morbidity and mortality from chronic diseases and decrease the incidence of oral diseases, by working within and between their professional organizations in order to find enduring solutions. There is a need for cooperation and collaboration in health promotion of the client.  For example, health care professionals should understand that smoking cessation counseling in the dental setting is effective. Common risk factor approach is suitable in the health care sector development in community level. Policy makers should develop the legal infrastructure to facilitate the provision of smoking cessation counseling in the dental setting based on this evidence. International course on common risk factor approach Degree programs in Oral health care at Metropolia UAS and Tokushima University have developed an inter-professional e-learning course to address the risk factors between oral and general health in different age groups. Development of the course increased the knowledge of students and teachers in both countries in the aspects of general and oral health and their relation. Familiarizing with the common risk factor approach gave new insights into teaching contents in both institutions.  For example, students of Tokushima University learned that the Finnish "sugar tax", which is not found in Japan, has a role in suppressing sugar overdose and preventing the onset of obesity and diabetes. In addition, they learned more about the contents of the law revision regarding smoking cessation measures in Japan. Metropolia students learned more about dysphagia and its relation to pneumonia. The course was developed in the project “The common risk factor approach: Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan”. Publications produced in the project disseminated the topic to the wider audience.    Common risk factor approach in curriculum The common risk factor approach is suitable to be included in the curriculum of oral hygiene students. It is also suitable for other health care professionals’ education. This model will provide broader perspectives and new insights to students during studies including international exchanges and collaboration. The common risk factor approach shows that multiprofessional collaboration is important in promotion of general and oral health. This promotes the better health and longer life of people in Finland and Japan. -- The project “The common risk factor approach: Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan” has received funding from Finnish National Agency for Education / Asia programme. Literature Do LG, Scott JA, Thomson WM, Stamm JW, Rugg-Gunn AJ, Levy SM, Wong C, Devenish G, Ha DH, Spencer AJ (2014). Common risk factor approach to address socioeconomic inequality in the oral health of preschool children-a prospective cohort study. BMC Public Health 6;14:429. doi: 10.1186/1471-2458-14-429. Fukai K (2015): Oral health and aging: Fukai K et al. (Eds.). The current evidence of dental care and oral health for achieving healthy longevity in an aging society 2015. (PDF, opens jda.or.jp) Iga H, Hinode D, Rodis O, Shirayama Y, Toivanen-Labiad T, Nuutinen E, Haarala P, Ahokas A, Kawano F: International survey regarding oral health care in facilities for elderly in the dental hygiene student exchange program, Journal of Oral Health and Biosciences 31 (1) 73-77, 2018. Kaikkonen, R et al. (Eds.). (2012). Health and well-being inequalities among children and their families. National institute for health and welfare (THL) Report 16/2012. 188 Helsinki. (PDF, opens thl.fi) Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S, (Eds) (2018).Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017-tutkimus (aukeaa urn.fi). Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Sheiham A, Watt RG. (2000). The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol Dec;28(6):399-406. Watt RG, Sheiham A. (2012). Integrating the common risk factor approach into a social determinants framework. Community Dent Oral Epidemiol. 40(4):289-96. Yamamoto T, Tsuneishi M (2015): Effects of dental care: Fukai K et al. (Eds.). The current evidence of dental care and oral health for achieving healthy longevity in an aging society 2015. (PDF, opens jda.or.jp) Authors Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Ahokas has many years of working experience abroad in the Middle East, in Saudi Arabia and United Arab Emirates. Her core competencies are in different international activities, networks and partnerships. In addition, her competencies include teaching and tutoring multicultural students. Transnational education is close to her heart. Saila Pakarinen is lecturer (M.A Education, Oral Hygienist) in Degree program in Oral Hygiene in Metropolia UAS. She is interested in promoting the learning of students and multi professional collaboration to improve the oral health of clients. Hiroki Iga (D.D.S., PhD) is a Professor at the Department of Oral Health Education in Tokushima University Graduate of Biomedical Sciences and an Oral Surgeon. Professor Iga has been the contact person for international collaboration between TU and Metropolia since 2011. Dr Iga is responsible for the curriculum development and development of educational methods in the degree program in dental hygiene. Daisuke Hinode (D.D.S., PhD) is a Professor at the Department of Hygiene and Oral Health Science Tokushima University Graduate School of Biomedical Sciences. His special area is preventive dentistry for elderly care and epidemiology of elderly. In this project, the expertise area of Dr. Hinode is to organize and review the contents of lecture regarding the common risk factor approach in order to develop an inter-professional e-learning course. Omar Marianito Maningo Rodis (D.M.D., PhD) is an Associate Professor at the Department of International Oral Health Science Education in Tokushima University Graduate of Biomedical Sciences. His specialty is behavioral pediatric dentistry and dental education. Currently, his scientific grants are focused on curriculum development to globalize dentistry in Japan. Dr. Rodis is to support for organization and reviewing the contents of lecture regarding the common risk factor approach. Makoto Fukui (D.D.S., PhD) is an Associate Professor at the Department of Hygiene and Oral Health Science Tokushima University Graduate School of Biomedical Sciences. His special area is preventive dentistry for elderly care and epidemiology of elderly. In this project, the role of Dr. Fukui is to promote and to develop an inter-professional e-learning course regarding the common risk factor approach.  

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset