Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti
”Nuoruus on taitojen ja kykyjen kehittämisen aikaa ja on tärkeää, että helsinkiläisnuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittää itseään monipuolisesti. Helsingin kaupungin tehtävänä on tuottaa sellaisia palveluja, jotka edistävät nuorten hyvän elämän kehitystä sekä mahdollistavat taitojen ja kykyjen käyttöä." (1) Helsingissä kaupungin sisällä on alueittaisia eroja nuorten työllisyydessä ja työttömyydessä. Nuorista 20-29 -vuotiaiden työttömyysaste on korkein itäisessä ja alhaisin eteläisessä suurpiirissä. Vieraskielisillä nuorilla työttömyys on yleisempää. Etenkin koronan vaikutuksesta työttömyysluvut ovat korkeat. Helsingin seudulla oli syksyllä 2020 lähes 11 000 työtöntä nuorta. (2) Nuorten palvelujen kompastuskivet Nuorten työllistämisen edistäminen edellyttää useiden eri palvelujen yhteensovittamista, mikä joskus lisää epäselvyyttä siitä, kuka on nuoresta viime kädessä vastuussa. Esimerkiksi ”julkishallinnolta edellytetään vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä laaja-alaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan työllistymisen tuen lisäksi terveydelliset, psykososiaaliset ja taloudelliset asiat” (3). Tällöin saatetaan olettaa, että vain nuori yksin ottaa vastuun työllistymisestään ja hyvinvoinnistaan. Tämä on kuitenkin selvästi ristiriidassa sen kanssa, että juuri haasteellisessa elämäntilanteessa olevilta nuorilta edellytetään moninaisia taitoja palveluviidakossa (4) selviämiseksi. Nuorille suunnattujen palveluiden kompastuskivenä voi osaltaan olla myös nuoruuden kehityksen monivaiheisuuden ja kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen. Esimerkiksi Marcian (5) mukaan nuoruuden tärkeään etsikkoaikaan liittyy nuoren mahdollisuus tutkia ja kokeilla erilaisia asioita ja rooleja, ja lopulta löytää ne, joihin hän voi sitoutua (6), (7), (8). Yleisesti ottaen, nuorille kohdennettujen palveluiden haasteena pidetään niiden oikea-aikaisuutta (9) katkonaisuutta (10) tai ongelmalähtöisyyttä (11). Esimerkiksi Ohjaamo-toiminnalla on etsitty ratkaisuja nuorten palveluiden saavutettavuuteen nuorilähtöisesti ja nuoria stigmasoimatta (12). Myös Työllisyyden kuntakokeilujen valtakunnallisena tavoitteena on edistää nykyistä tehokkaampaan työttömien työnhakijoiden (myös nuorien) työllistymistä, koulutukseen ja palveluihin ohjautumista sekä luoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen (13). Nuorten kanssa työskentelevillä työntekijöillä olisi hyvä olla kohtaamis- ja motivointitaitoja, nuorten kokonaisvaltaisen tilannearvioinnin sekä palveluihin kiinnittämisen ja sitouttamisen (10) taitoja. Uusia ohjauksen keinoja ja työvälineitä jalkautuvaan nuorisotyöhön Futu-hankkeessa testataan auton käyttöä jalkautuvassa nuorisotyössä. Valo-Valmennusyhdistys ry:llä käytössä oleva tila-auto toimii turvallisena kohtaamispaikkana jalkautuvassa nuorisotyössä. Sen avulla helpotetaan hankkeen kohderyhmän nuorien liikkumista palveluihin, esimerkiksi silloin kun kotoa poistuminen on muutoin haastavaa. Autosta on saatavilla ohjaajien aikaa, välipalaa ja mahdollisuus käyttää mobiililaitteita, esimerkiksi oman elämäntilanteen arvioinnin tueksi ja sopivien palveluiden löytämiseksi. Tällä hetkellä FUTU-auton käyttö ei ole täysimääräistä, mutta koronarajoitusten hellittäessä päästään aloittamaan suunniteltu toiminta. Tuolloin Valo-Valmennusyhdistyksen ohjaajat liikkuvat Futu-autolla Itä-Helsingissä tarjoten kohderyhmälle edellä kuvattua palvelua. Nyt poikkeusaikana jalkautuvaa työtä tehdään jalkaisin ja tulevaisuussuuntautunutta ohjausta (14), (15), (16) toteutetaan viikoittain digitaalisesti Nuorisotakuutalon Discordin Tulevaisuustorstaissa. Discord on monipuolinen yhteisöpalvelu, jossa nuoret tekevät tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen harjoituksia ja havainnoivat tulevaisuuttaan eri näkökulmista. Tulevaisuustorstaissa on tähän mennessä käsitelty itseä menneessä peilattu menneitä kokemuksia nykyhetkeen annettu itselle kiitosta koetuista kokemuksista, niistä oppimisesta ja positiivista muutoksista. Tämä on mahdollistanut myös tulevaisuuden hahmottamisen myönteisemmin. Tulevaisuuden hahmottaminen mahdollistuu luovan, rohkean, positiivisen, mutta myös realistisen ajattelun avulla. Lähteet Hyvinvointitilastot.fi Nuorten hyvinvointikertomus.fi Saikku, P. (2018) Hallinnan rajoilla: Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä (helda.helsinki.fi). Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos. Helsingin yliopisto. Gissler M., Kekkonen, M. & Känkänen, P. (2018) (toim). Nuoret palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018 (PDF) (julkari.fi) Marcia, J. (2002) Identity and Psychosocial Development in Adulthood. Identity: An International Journal of Theory and Research 2(1), 7 - 28. Helve, H., Côté, J., Synarenko, A., Sinisalo-Juha, E., Mizokami, S., Roberts, S. E., Nakama, R. (2017) Identity Horizons among Finnish Post-Secondary Students: A Comparative Analysis. International Journal of Identity, 17:3, 191 - 206. Côté, J. & Levine, C. (2002) Identity, Formation, Agency, and Culture. A Social Psychological Synthesis. New York: Pcychology Press. Bryant, L. & Williams, C. 2020. Place and space in social work. Qualitative Social Work, Vol. 19(3) 321–336 (journals.sagepub.org). Toiviainen, S. (2019) Suhteisia elämänpolkuja. Koulutuksen ja työn marginaalissa olevien nuorten toimijuus ja ohjaus. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura ry, julkaisuja 217. Määttä, M. & Määttä, A. (2015) Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtion selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2015. Peltola, M. & Moisio, J. (2017) Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palveluko - kemuksia koskevaan tietoon. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto /Nuorisotutkimusseura ry, Julkaisuja 190. Määttä, M. & Souto, A.-M. (2019) Tutkittu ja tulkittu Ohjaamo. Nuorten ohjaus ja palvelut integraatiopyörteessä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura ry, Julkaisuja 154. Työllisyyspalvelut (hel.fi). Ojanen, M. 2021. Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen. Tikissä-blogi. Raatikainen, E. 2020. Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan. Tikissä-blogi. Piekkari, J. 2020. Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen. Tikissä-blogi. Kirjoittajat Eija Raatikainen työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluvat kansallinen ja kansainvälinen hanketyö projektityöntekijänä ja projektipäällikkönä. Eeva Sinisalo-Juha on koulutukseltaan nuorisotyön & nuorisotutkimuksen YTM. Hän työskentelee nuorisotyön ja seikkailukasvatuksen parissa Humak-ammattikorkeakoulussa ja on käynnistämässä Futua 2020 asiantuntijana Valo-Valmennusyhdistyksessä. Johanna Sova on koulutukseltaan kasvatuspsykologi (KM) ja hän toimii Valo-Valmennus ry:n asiantuntijana. Lisätietoa FUTU-hankkeen sivuilta Valo-valmennuksen sivustolta Nuorisotakuutalon sivustolta
Innovation in a pandemic world and beyond
An online article (2020) from The Strait Times, ‘Going online for physical therapy’, offers a timely reminder why like invention, necessity is also the mother of innovation. Needs and necessity will drive innovation, and innovation will more likely become a culture and a way of life, if it is driven by a constant need to innovate, whether for survival, for profit, or other reasons. What drives innovation? How to make innovation part of an organisation? While we can spend time debating on these questions, barebones answer would often be much simpler; it is when we have no other better or viable choices. Innovation may be driven by many reasons, but necessity will always be one major driver. Whether a pandemic that leaves us little room to move, a change in policy and government intervention in the market, a new social norm that displace past entrenched behaviours, etc., all these may just mean one thing, you need to innovate to overcome all these new challenges. In this blogpost, we will discuss the need for innovations in elderly care, and describe the collaboration in innovation studies between two higher education institutions; Ngee Ann Polytechnic in Singapore and Metropolia University of Applied Sciences. Definition of innovation and innovation competence According to Cambridge Academic Content Dictionary, innovation is a new idea or method, or the use of new ideas and methods. As evidenced by research, innovations are important in all professional fields, including health care and social services. Collaboration between higher education institutions and working life promotes innovations, and students facing real-world problems develop their innovation competences. (Hero & Lindfors 2019) According to Hero (2019), there are factors related to individual innovation competence. These factors are for example self-esteem and self-management motivation and engagement flexibility and responsibility creative thinking and social skills collaboration and communication skills development project management skills such as leadership skills one’s own and other’s discipline content knowledge concretisation and implementation planning skills Two ageing societies - Finland and Singapore Both Finland and Singapore are ageing societies. According to Statistics Finland (2021), the percentage of people aged 65 years and over in Finland was in 2000: 13,5 % in 2018: 19,2% in 2019: 19,6 % . The percentage of people aged over 85 years in 2019 was 2,7 %. In Finland, at the end of 2019, there were 874,314 persons aged at least 70, and the number has grown by 100,000 in three years (Findicator 2020). In Singapore, the proportion of people aged 65 years and over was in 2008: 8,7 % in 2018: 13,7 %. There are fewer working-aged people to support residents over 65 years (Singapore Department of Statistics 2021). By 2030, about one in five residents would be 65 years or older. In the near future, the operating environment for health care and social services will change substantially. Due to an ageing population with high longevity and a shortage of skilled healthcare staff, many countries have to innovate. Dementia and other degenerative diseases will be among the most prevalent diseases affecting the future world population as people live longer. Changes in age structure increase the emphasis on individual service needs. Therefore, innovations are important, as society needs smart solutions and new kinds of processes to develop, especially related to digitalization and technological innovations. Smart solutions and innovations to reduce the risk of infections The ongoing COVID-19 pandemic is upon us, whether we like it or not. It has permanently changed the world, we live in and how we live. The need to isolate and avoid close contact is alien to healthcare and the sacrosanct relationship with patients, which included touch and proximity. The relentless pandemic leaves healthcare providers little choice. The past has been fractured and our old ways are no longer viable; we need to reset to a new normal, change and adapt to the new landscape. Bed that can shift the patient around within itself, intelligent mattress that can adjust its cushioning and shift impact points together with patients’ position, and clothing that can sense prolonged pressure on a particular spot and alert care-givers; these will improve care of bedridden patients and reduce the chance of pressure sores and ulcers. Smart equipment will mitigate the human manpower crunch and also reduce need and frequency of direct human-to-human contact and exposure, reducing the risk posed by infectious diseases. We already have diapers that can sense moisture or evenly detect urine and faeces directly. Some utilise bulky reusable set-up while others have small microchips implanted directly in the diapers. These micro-devices can push signals to handphones, computers, etc., to alert care-giver to the need to replace the soiled diapers. (Chu 2020) In post COVID-19 world care given remotely? Post COVID-19, we are going to continue to see not just simply more provision of such services, but also improving the quality of the care provided remotely. Technological advances in the years to come will sustain this drive. The recent positive news on the vaccine front will not bring back the cherished past, even if it heralds the beginning of the end of this pandemic. Still, it will buy us time to plan and adapt for the future. Innovation will be crucial to how well we fare in this post-pandemic future. Starting with the remote delivery of services like physiotherapy in Singapore, we can see how the pandemic accelerates the trend of technology enabled, remotely-provided services. Imagine a patient in the comfort of his or her home, wearing an VR goggles and following a rehabilitation program guided by an AI robot/software. He or she will also be wearing a special smart suit embedded with spatial sensors during the exercise. Their movements will be monitored and viewed by a physiotherapist at the other end, as well as captured by video cameras, which will feed the videos for analysis by computer for real time analysis and decision, like whether the steps or exercise is correctly performed. The sensors in the suit will also track movements and generate data for analysis. You might even wonder whether one would still need a person to sit in front of the screen to monitor the patient. That role could simply be taken over by an AI robot, computer or software. This might be sooner than you think. Innovation studies at Metropolia and Ngee Ann Polytechnic Based on the report of Bloomberg Innovation Index 2019, Finland was #3 in innovation. In addition, Metropolia focuses on the promotion and support of the development of the Helsinki Metropolitan Area and the society though innovation solutions (Metropolia 2021). In Metropolia, all the undergraduate degree students take part in innovation studies, and innovation is in the heart of Metropolia´s strategy. Every year, Metropolia students complete over 1000 innovation projects. Most of them are implemented in multidisciplinary students groups. Ngee Ann Polytechnic seeks to support and develop an innovative mindset amongst the students and foster an entrepreneur-friendly environment through a host of initiatives and programs. For example, students can take part in cross-disciplinary studies organized by NP’s Department of Interdisciplinary Studies. Fresh NP students are required to enroll in the module ‘Innovation made possible’ while ‘Project ID: connecting the dots’ are for final year students. A campus ecosystem also exists for experimenting new ideas and models, and supporting students to develop and set up their business start-ups. The Global Entrepreneurial Internship Program enables enterprising students to experience the realities of start-up life at leading innovation hubs and the school has own innovation incubator, ‘The Sandbox’, which is a one-stop center offering support to budding innovators and entrepreneurs since 2015. MANPIT -project focuses on innovations in elderly care One example of international collaboration between Ngee Ann Polytechnic and Metropolia is the project called “MANPIT”. The aim of this project is to share the best practices in innovation studies between the two institutions. This 3,5 year project is financed by EDUFI Asia-programme. Collaboration between institutions opens up new dimensions for students. Students undertake the same project theme as their counterparts; they need to solve the same problem(s) with a different set of constraints. Currently Ngee Ann Polytechnic students are working with HOVI Care (Singapore) as the industry partner on the MANPIT project on care for patients with dementia. A patient with dementia might have the same underlying pathologies and cognitive impairments in both Finland and Singapore, but the care processes may be quite different due to different local conditions. In land scarce urban Singapore, nature therapies involving the vast greens and animals might not be as accessible or available compared to Finland, so the approaches will have to adapt to the situation. A real hiking trip in Finland might be feasible, but a short workout in the living room might be more often the case in Singapore. On a more micro-level, patients’ functional status, educational level, availability of care-givers at home, etc., can influence the care process and indirectly dictate how to innovate and design the solutions. These create an opportunity for the students to understand how different factors come into a dynamic inter-play to drive innovation and solutions. Need for change This pandemic for all the evils it has brought upon us does impose upon us a need to change which we cannot refuse. Thus, we have to change and adapt, faster and more extensive. Innovation can be our saviour and the light that shines amidst this darkness and the future beyond. References Bloomberg Innovation Index, 2019. Bloomberg Innovation Index, 2019 (opens on timesnownews.com) Cambridge Dictionary (read 17.02.2021) Findicator 2020 Hero, L-M 2019. Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity systems and student experience (Doctoral dissertation). Annales universitatis Turkuensis, 475, Faculty of Education, University of Turku, Finland. Hero, L-M & Lindfors, E 2019. Students’ learning experience in a multidisciplinary innovation project. Education + Training, Vol. 61 Issue: 4, pp.500-522. Kaur A, 2020. Going online for physical therapy. The Straits Times. Metropolia 2021 Chu, J 2020. Low-cost “smart” diaper can notify caregiver when it´s wet. MIT News Office. Statistics Finland Singapore Department of Statistics 2021 Authors Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Ahokas has many years of working experience abroad. Her core competencies are in different international activities, networks and partnerships, and international project management. Ms Ahokas is the project manager of MANPIT-project. Transnational education is close to her heart. Hannele Hokkanen, Senior Lecturer (MSc (health care), RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Hokkanen teaches gerontological nursing and she is the coordinator of innovation projects in health care. Hong-Yong TAN, Senior Manager for Timetabling / Lecturer (MBBS). Dr Tan has previously worked at different public hospitals and healthcare organisations in Singapore, in various clinical and administrative roles. He is currently a lecturer with the School of Health Sciences in Ngee Ann Polytechnic where he teaches at both the diploma and post-diploma levels. He is always curious and eager to explore and learn, traits that he hopes to rub off on his students.
Kyky innostua, ilo onnistua – työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
Viime kuukausien aikana hyvinvoiva työntekijä on ollut monessa mediassa esillä, organisaatioiden ja yhteiskunnan toimintojen kriittisenä voimavarana. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on työn tuottavuuden kulmakivi, josta on syytä pitää hyvää huolta. Hän on monella tapaa tehokkaampi ja tuottavampi kuin huonosti voiva kollegansa. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää on työ itsessään ja se, että sitä ylipäätään on. Valitettavan monella toimialalla näin ei tällä hetkellä ole, jolloin myös työhyvinvointinäkökulma tuntuu osittain kornilta. Covid-19 -pandemian hallinta ja hillintä vaikuttavat lähes poikkeuksetta jokaisen suomalaisen työikäisen arkeen. Sen etenemisen ehkäisyyn liittyvät suositukset ja rajoitukset pureutuvat monen pienyrittäjän arkeen hyvin hankalalla tavalla. Vaikutukset ulottuvat yrittäjän itsensä lisäksi hänen perheensä ja läheistensä yleiseen hyvinvointiin. Hankalasta ajasta huolimatta yritän tässä tekstissä pureutua työhyvinvoinnin positiiviseen voimaan ja sen hyödyntämiseen yrittäjän voimavarana. Pienyrittäjän hyvinvointi tänään Hyvinvoivalla yrittäjällä on nähty olevan paljon positiivisia vaikutuksia toimeentulo- ja työllistämiskyvykkyyden lisäksi myös muihin yrittäjyyden yleisiin mittareihin, kuten yrityksen tuottamaan voittoon asiakkaiden kokemaan tyytyväisyyteen sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrään (Rajander-Juusti, 2017). Selkeää on, että hyvinvoivan ja huonosti voivan yrittäjän välillä on ero, samoin kuin hyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä. Koettu hyvinvointi kytkeytyy vahvasti positiiviseen energiaan ja sen leviämiseen. Työn imussa Työn imua voidaan pitää vahvasti positiivisena työhyvinvointia tuottavana ilmiönä. Sillä tarkoitetaan työhön uppoutumista ja omistautuneisuutta, joka tuottaa tekijälleen vahvaa onnistumisen ja innostumisen tunnetta ja ylpeyttä tehdystä työstä, lisäten edelleen koettua hyvinvointia. Työn imu koetaan usein kokonaisvaltaisena hyvinvointina, jota on vaikea erottaa yksilön hyvästä olosta muilla elämän osa-alueilla. Työn imun on kuvattu löytyvän useista eri lähteistä, useilla eri tavoilla. Vahvaa työhyvinvointia ja koettua työn imua voivat saada aikaan: uuden oppiminen ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen itsensä ylittäminen ja rutiinien rikkominen työn merkityksen kirkastaminen ja selventäminen työn vaihtelevuuden lisääntyminen, uudet haasteet ja mahdollisuudet merkityksellisyyden kokeminen, aikaansaamisen tunne onnistunut yhteistyö, merkityksellisinä koetut kohtaamiset myönteinen palaute ja kannustus onnistumisen ilo ja vaativan työn loppuun saattaminen. Työn imua voi tuoda sellaisten asioiden tekeminen, joista on aiemmin vain haaveillut. Uudenlainen innovatiivisuus, luovuus ja uuden oppiminen voivat myös osaltaan auttaa. Vastaavasti kuormittavaksi koettu työ kuluttaa energiaa, leipäännyttää ja uuvuttaa. Pitkään jatkuessaan kuormitus voi sairastuttaa ja laskea työn tuottavuutta merkittävästi. Innostuminen ja onnistuminen käytännössä Innostumista ja onnistumista, myös pienyrittäjän näkökulmasta voi tukea monella eri tavalla. Onnistuvan työnteon perustana on toimiva arki ja työarjen hyvät käytänteet. Yleisen hyvinvoinnin ylläpitäminen luo perustaa myös hyvinvoinnille työssä. Yksinyrittäjältä tämä kysyy vahvaa itsensä johtamisen taitoa. Luovuuden, avoimuuden ja rohkeuden ruokkimisella voi saavuttaa hyviä tuloksia työhyvinvoinnin saralla, teki sitten töitä yksin tai yhdessä. Ideoiden pallottelu, ajatusten vaihto ja yhteisöllinen työskentely voivat vahvistaa onnistumisen mahdollisuuksia. Merkityksellistä on, että oikeat ihmiset kohtaavat ja voivat tehdä työtä yhdessä. Pienyrittäjän arjessa tämä ominaisuus löytyy usein yrittäjäverkostoista. Yhteinen onnistumisen tunne ja me-henki vahvistavat positiivisia tuntemuksia, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on tärkeä rooli. Pienyrittäjän näkökulmasta yhteisölliseen kehittämiseen ja yhteiseen työskentelyyn vaaditaan resursseja, kuten aikaa, rahaa ja osaamista. Vastineeksi voi saada lisää mielekkyyttä työhön ja kokea onnistumisen tunteita. Vertaisyhteisöissä saatu rakentava palaute toimii positiivisena kehittämisen ajurina. Tärkeää, yhteisen työskentelyn onnistumiseksi, on pysähtyä, antaa tilaa uusille ajatuksille, vuorovaikutukselle ja aidolle läsnäololle. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Salpauksen yhteistyöhankkeessa, Tuote- ja palveluvirittämö (2018-2021) on tuettu, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien, mikro- ja pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisprosessia ja mahdollistettu pienyrittäjien verkostoitumista. Hankkeessa on tiiviisti työskennelty yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden edustajien muodostamassa vertaisyhteisössä. Yrittäjänaisilta, Mira Kivistö (Conte Oy), Piritta Peuranen (Lahden suolahuone), Katrina Berg (Parantajakoulu) ja Anna-Liisa Uskalilta (Ideanna), itseltään kysyttäessä positiivista energiaa, iloa ja hyvinvointia työhön tuottavat erityisesti yrittämisen vapaus ja vastuu omasta tekemisestä asiakkaiden kohtaamiset asiakkaiden auttaminen ja oivalluttaminen uuden oppiminen itsensä haastaminen suunnittelu, kehittäminen ja innovoiminen yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisuus tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta, itselle sopivana ajankohtana, itselle sopivissa määrin. Kaiken hyvinvointia tuottavan tekemisen yhteydessä yrittäjänaiset nostivat esiin innostumisen positiivisen voiman, joka vahvimmillaan voi johtaa työssä koettuun flow-tilaan ja työn imuun. Innostumisen sivuvaikutuksista Yleisesti ajatellaan, että työssä innostuminen tuo automaattisesti positiivisia vaikutuksia. Työn imussa eteenpäin porhaltava voi kuitenkin häilyä ylikuormittumisen rajamailla, tehdessään innostuksissaan ylipitkää päivää. Tämä ajatus osunee helposti monen yrittäjän arkeen. Liiketoiminnan kiitäessä ylämäkeen, on helppo kiihdyttää sen mukana. Kassavirran kiihtyessä oman jaksamisen tarkkailu jää helposti taka-alalle. Kaiken positiivisen voiman ohella yrittäjänaiset, Mira, Piritta, Katrina ja Anna-Liisa, näkivät innostumisella myös negatiivissävytteisiä vaikutuksia. Innostumisen sivuvaikutuksina nostettiin esiin esimerkiksi tilanteet, joissa innostuu monesta asiasta niin, että fokus hetkittäin katoaa ja aloitettuja projekteja on haastavaa saattaa loppuun. Innostuminen saattaa häiritä ajankäyttöä ja projektit tunkeutua elämän eri osa-alueille, varsinkin silloin kun työ on mielekästä ja sitä on kiva tehdä. Uupumisen orastavat merkit saattavat jäädä huomioimatta, kun työtä tehdään suurella sydämellä, kaikkia asiakkaita palvellen. Lisäksi huomioitiin etteivät innostuneet ihmiset välttämättä herätä ympäristössään pelkkiä positiivisia väreitä, varsinkin jos aika on itselle haastava. Kohti hyvinvoivaa työarkea Edellisten näkökulmien yhteenvetona voi todeta, että työhyvinvointi ja työn imu sen vahvimpana muotona vaativat aktiivisia toimia. Näin ollen ehdotankin, että kokeilet seuraavia asioita työnilon löytämiseksi, vaikka keskittyen yhteen aktiiviseen toimeen viikoittain: Hengitä. Anna itsellesi ja ajatuksillesi aikaa. Luovuus, uudet ideat ja innovaatiot eivät asu kireässä ja kiireisessä mielessä. Löysää aikataulua ja lopeta häslääminen. Keskity ja saa oikeasti enemmän aikaiseksi. Verkostoidu ja etsi ympärillesi positiivista energiaa antavia ihmisiä. Anna ja saa vastavuoroisesti. Opiskele ja opi uutta. Jatkuva oppiminen on suurinta pääomaa, jota voit itsellesi antaa. Levitä hyvää, jaa osaamistasi. Auta jokaista kysyvää. Edelleen anna ja saa. Yritä ja erehdy. Innostu ja onnistu. Toista tarpeen mukaan. Ole rohkea ja etsi uusia polkuja. Kurkkaa aidan taakse ja laatikon ulkopuolelle. Löydä uutta ja voimaannu. Innostumisen positiivisen voiman jakamiseksi voit lähettää verkostoitumiskutsun Mari Lehtori Virtaselle LinkedInin kautta. Innostun ja onnistun mieluusti myös sinun kanssasi 👍. Lähteet Lerssi-Uskelin, J. , Vanhala, A. Työterveyslaitos & Vähätiitto, H. Dazzle Oy. 2011. Kohti innostunutta työyhteisöä (PDF). Harju, L., Aminoff, M., Pahkin, K. & Hakanen, J. 2015. Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja (PDF). TTL. Lundberg, T. 2008. Työn iloa, iloa elämään. Positiivarit Ky & Advisor Finland Pro Oy. Rajander-Juusti, R. 2017. Yrittäjän hyvinvointi on pohja yrityksen menestykselle (aukeaa yrittajat.fi) Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä.