Menneisyyttä tarkastellen, tulevaisuuteen tähyillen – asiantuntija kirjoittajana

Sotemuotoilijat-blogi yhdistää sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön ja tutkimuksellisen kehittämisen lukuvuosittain vaihtuvissa teemoissa. Teemoja tutkivat ja sisältöä blogiin tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja alan opiskelijat, jotka tuovat esiin omia näkemyksiään ja kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.  Ajankohtaisia vuositeemoja käsitellään blogissa monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, ja eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.  Lukuvuoden 2023-24 teemat Tulevaisuutta luotaamassa: uudet innovaatiot, tekoäly ja robotiikka Uudet innovaatiot avaavat uusia ovia myös sotealan toimintojen kehittämiselle ja kehittymiselle. Tekoälyn ja robotiikan teknologiset läpimurrot muuttavat toimialaa nopeasti. Perinteisten toimintatapojen rinnalle muodostuu uudenlaisia, vielä osin tuntemattomia älykkäitä ratkaisuja, joiden esiin tuomisessa Sotemuotoilijat-blogi on mielellään mukana.   Sosiaali- ja terveysalan palveluja ja -rakenteita muotoilemassa Toimivat palveluratkaisut ja -rakenteet ovat avainasemassa terveyden ja väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Ihmiskeskeiset, tehokkaat ja arvoa tuottavat palveluratkaisut vastaavat yhä paremmin yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimuksellisen kehittämisen menetelmien ja ketterien kokeilujen avulla voidaan innovoida ja testata uusia ratkaisuja. Näiden töiden tuloksia julkaisemme mielellämme.   Vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimassa Toimivan sotealan merkitys yhteiskunnalle on suuri, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti ihmisten elämään. Sotealan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimalla voidaan esimerkiksi tunnistaa aiempaa tehokkaampia tapoja hyödyntää terveydenhuollon rajallisia resursseja, parantaa palvelujen saatavuutta tai tehostaa niiden tuloksellisuutta. Vaikutuksia arviomalla voidaan tarjota entistä laadukkaampia ja yhdenvertaisempia palveluja. Erilaisten hyvinvointi-indikaattorien, taloudellisen kestävyyden ja tiedolla johtamisen aiheet ovat tervetulleita.   Oheisten teemojen lisäksi julkaistaan myös muita sotealan digitalisaatioon liittyviä aiheita.   Muutoksia toimituskunnassa Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa, syksyllä 2022. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta ja teknisestä käytettävyydestä. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.  Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta (08/2023- ) Mari Virtanen, yliopettaja, terveyspalvelujen digitalisaatio  Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä  Salla Kivelä, yliopettaja, tutkimus ja kehittäminen  Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), pedagogi ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen.  Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän  työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa.  Salla Kivelä on tutkimuksesta, kehittämisestä ja yhteistyöstä innostuva yliopettaja (TtT), joka tarttuu uteliaasti ja innokkaasti opetustyön lisäksi kehittämisen mahdollisuuksiin. Salla on perehtynyt monipuolisesti tutkimusmenetelmien maailmaan ja nauttii erityisesti opinnäytetöiden ohjaamisesta. Lisäksi palvelumuotoilun monet mahdollisuudet inspiroivat  uusien ja entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalle.  Blogin toimituskunta ottaa mieluusti vastaan teemoihin liittyviä julkaisuja, joten jos haluat mukaan  lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja  lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi  Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa! 

Society, our work, and our everyday lives require us all to be more innovative and more intentional. Since around 500BC when the ancient Greek philosopher Heraclitus allegedly noted that ‘Change is the only constant’, the world has been in flux. This has not only continued, but it has accelerated. If we want to develop more innovators, we need to provide spaces that allow for innovators to develop. Responding to this challenge requires everyone to be ready and skilled in how to think more strategically about change, adaption, and innovation. Higher education institutions are a great place to hone these innovation skills, for both the students and the staff that fill them. But for these skills to be taught, the spaces that support this kind of learning need to be appropriate. This need is for the continued relevance of the institution itself but also for the society around it. There must be more innovation both inside and outside of the institution. If we want to develop more innovators, we need to provide spaces that allow for innovators to develop. The Importance of Developing Innovators For people to be innovative in their work, they need to learn the skills of incremental innovation. How it happens, what it looks like, how you get from the starting point to the deployment, and to fundamentally understand that deployment is not the end of the process. This is the kind of understanding that employers are beginning to expect from their employees. Continuous improvement is using innovation skills in everyday work and required structured collaboration. It is how institutions and the alumni from them continue to be relevant in this ever-changing world. Innovations vs. Innovators Developing innovations and developing innovators are different. One is an investment in your core business (or future business opportunities) while the other is an investment in people. This investment in people will provide them some agency over the development of how they do (and develop) their own work. To support individuals to become innovators in their own areas of expertise, we need to give them the right spaces to learn those skills and then to deploy them. The necessary skills are not going to be developed in traditional classrooms or in ordinary meeting rooms. The necessary skills are not going to be developed in traditional classrooms or in ordinary meeting rooms. There needs to be environmental cues (both physical and atmospheric) that this space is different. That you are here to work differently and to learn differently. It must also indicate that we are here to work collaboratively and that we are willing to change how we interact and work together to get different results. Tailoring Spaces for Impactful Collaboration Different actions and outcomes have different needs and what the space provides. It is difficult to have a deep, personal conversation if a group of people are sitting at desks looking in one direction (away from each other and at the back of heads). Different configurations are needed for different parts of any innovation process whether this is in a company, an educational institution, or in a public service. Discussion When there is a discussion, whether it is for learning new things or for sharing knowledge, a circle is often the way this should be done. Everyone can see each other, it promotes communication, and it isn’t hierarchical. Research shows that if you want people to be more collaborative, feel a sense of belonging, and participate more, you should seat them in a circular pattern. This gathering pattern is something that is quintessentially human. When we imagine small groups gathering at all times through history, we imagine circles. We see circles everywhere information is shared and discussions are had: campfires, grade school storytelling, the United Nations, U.S. Congress, the Finnish Parliament, indigenous peoples’ gatherings, healing circles, etc. Gathering in circles is essential to humans feeling seen and heard. “Circular physical arrangements such as these endure because of the powerful influences that people can have on each other when participating in these formations.” - J. Falout, 2014 Ideation When we need to do some intense ideation, we may or may not need tables. Or we may need a small table space to write or draw our idea and some clear wall space to display our ideas. This one part of the process will need to use two different kinds of spaces. This flexibility in spatial design becomes a catalyst for fostering flexible minds. If there is a need to create more innovative and flexible people in our organisations, then the spaces that they work in also need to reflect this. Traditional office setups, with cubicles and open offices, fall short in being able to cultivate true innovators. Small group work Ideas are often developed by small groups. Individuals can be too myopic (seeing only their own ideas) while too big groups will become unwieldy and stagnate as it becomes difficult to find consensus to move on. This means that there needs to be spaces where groups of 3-5 people can develop ideas into concepts. These concepts will need to be developed further into something that can be prototyped. This can only happen in smaller groups. This is a great opportunity to either have multiple different ideas taken to the prototype stage or to have different versions of the same thing be created. This gives everyone a chance to fully participate in the development and prototyping stages as well as to see the options that different groups can produce. There is never one solution to any given problem. Building/prototyping When an individual and a group wish to build a prototype or even two or three, having spaces and tools available to accomplish this is important. Prototypes, for both products and services, come in all shapes and sizes - from room-sized cardboard layouts to handheld tools and Lego floor plans. This means that you can never be sure if people will need tables to display their final prototypes or just need them in the building phase. If they just need them in the building phase, they may need a larger open bit of floor space to roleplay the service/product or to walk people through it. This means that tables need to be easily stored away. Presentations/Pitches Presenting as a skill, whether to your peers or to co-workers, is an important part of finding buy-in and being understood. Presenting to a group can be done either while they are seated in the circular position or in a more standard theatre pattern. But what research tells us is that a circular seating pattern “can activate fundamental human needs and consequently affect persuasion.” When you are pitching an idea to a group, a circular pattern can help persuade them to agree with you. Interesting research finding that may be useful for those people who find themselves in that situation and can affect the environment and how people are seated. All Spaces Are Designed It is important to understand that spaces are always designed. Someone makes a decision about what kind of furniture will be used, where the focus of the room will go, how much furniture is to be ordered. Each little decision is the design. Determining how the space will be used will define what is available for the users. When Static Spaces Fail to Meet Dynamic Needs Consider this: what happens when the needs of the space are dynamic and change even within the confines of one 3-hour block? What happens to those in the room when the space is not changeable? At some point a decision was made to define the space's purpose, closing the door to any alternative considerations. This is most of the built spaces around the world. When we look at learning and teaching environments, they are primarily organised so that the students look at the teacher or to teach professional skills. Neither of these are appropriate for learning or developing innovation skills. The next evolution was to make desks movable, so students could participate in group work. But still the desks took up most of the classroom floor space. Again, what happens when you don’t really need the desks and what you need is for people to do less listening and more doing? Now the desks are a bit of a liability. It reminds me of the poster that compared different modes of transportation and the space they take up (car vs bus vs bicycle). It exemplifies how much space “things” take up in the surrounding space. In their example it was cars, in mine, it is desks. Many are expecting different results from the same environment. I don’t disagree that there are still concepts that need to be learned individually and, in an orientation, where you are looking at a teacher. But it is important to remember that this is not how everything needs to be taught. Increasingly, spaces are being set aside for different ways of learning. But they are rare and maybe not fully understood. This is the same problem in many corporate settings. Many are expecting different results from the same environment. In big companies there may be open spaces available but they are not necessarily set up for impactful collaboration, some will be meeting spaces, some will be presentation spaces. Shaping Tomorrow’s Innovators We all need to make sure that our learning spaces are future focused and fit for purpose. The goal is to make sure that both inside and outside educational institutions people are able to confidently face and address the challenges ahead. We all need to make sure that our learning spaces are future focused and fit for purpose. At the beginning of allocating learning spaces and planning teaching, it would be important to considering the five above needs: discussion, ideation, group work, prototyping, and presentations, to achieve the best learning outcomes. Writer Pamela Spokes, BA, MA, MBA, AmO works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has many years of experience working in higher education institutions in different countries and in different roles. She teaches the English Pre-Incubator Programme and Service Design in different Schools.

Korkeakouluyhteisöissä ja -organisaatioissa on tunnetusti monipuolista osaamista, josta osa on hyvinkin näkyvää, osa hiljaista taustalla olevaa. Tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä tärkeää on organisaatiossa olevan osaamisen näkyväksi tekeminen. Mitä me osaamme ja miten tuomme sen asiantuntevasti esiin? Miten osaamisemme vastaa työelämän jo osittain muuttuneeseen osaamistarpeeseen ja työtehtäviin ja niiden mukana edelleen muuttuviin rooleihin ja vastuisiin? Organisaatioiden osaamisen ja yksilöiden asiantuntijuuden esiintuomiseen on monta keinoa, joista seuraavaksi pureudun työntekijälähettilyyteen, asiantuntijaviestinnän keinoihin ja brändäämisen mahdollisuuksiin. Työntekijälähettilyys Työntekijälähettilyydellä tarkoitetaan sitä, että työntekijät jakavat organisaation uutisia, tapahtumia, blogeja ym. omille sosiaalisen median kumppaneilleen. Näin on tehty myös Metropoliassa, jossa työtehtävänäni on ollut kannustaa ja opastaa metropolialaisia someen sekä jakamaan työntekijälle itselleen merkityksellisiä Metropolia-sisältöjä omille seuraajilleen. Tänä päivänä työntekijälähettilyydessä on astuttu muutamia askeleita eteenpäin, ajatellen sen sisältävän sosiaalisen median asiantuntijaviestintää laajemmin. Tässä tekstissä pohdin, mitä asiantuntijaviestisyys sosiaalisessa mediassa tarkoittaa ja miten itse voi hypätä mukaan asiantuntijaviestijäksi. Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa Elokuussa 2019 osallistuin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Petro Poutasen ja Salla-Maaria Laaksosen Faktat nettiin! Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa -kirjan julkistamistilaisuuteen. Tässä tilaisuudessa nousi esiin seuraavia huomionarvoisia asioita. Poutanen ja Laaksonen rohkaisevat kirjassa asiantuntijoita osallistumaan oman alansa keskusteluihin ja jakamaan tietämystään muille. ”Sosiaalinen media tarjoaa yksittäisille tutkijoille ja asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava”, toteavat Poutanen ja Laaksonen. Ennen suurelle yleisölle tarkoitetun tiedon julkaisuun tarvittiin kirjankustantajaa tai toimittajan soittoa. Piti olla tv:stä tuttu tai mediassa tunnettu, jotta olisi saanut sanomaansa esiin. Internetin aikakautena on toisin. Jokainen voi itse olla oma mediansa. Erilaisten digitaalisten palvelujen avulla asiantuntija pysyy ajan tasalla uusimmista tutkimuksista. Hänen on mahdollista saavuttaa kansainvälistä yleisöä. Tärkeää on, että asiantuntija viestii faktoilla. Kokemusasiantuntija viestii myös kokemuksilla, joilla ei välttämättä ole mitään pohjaa tiedon ja tieteen kanssa. Asiantuntijan tieto perustuu tutkittuun tietoon. Kokemusasiantuntija voi puhua myös pelkästään oman kokemuksensa kautta. Sosiaalisessa mediassa kollegalta voi kysyä neuvoja. Kollegoiden kanssa voi yhteiskehittää ideoita. Omien hankkeiden ja julkaisujen näkyväksi tekeminen voi edesauttaa rahoituksien saamista. Asiantuntija ja brändi Ensimmäisen suomalaisen henkilöbrändioppaan on kirjoittanut Katleena Kortesuo vuonna 2011. Hänen mukaansa ”henkilöbrändäys on keino, jolla pätevä ihminen erottautuu muista yhtä pätevistä toimijoista”. Tyypillisesti asiantuntijabrändi rakentuu sisältöjen kautta ja siihen tiiviisti liittyvät selkeys, erilaisuus, innostavuus ja tavoitteellisuus (Poutanen & Laaksonen 2019). Selkeys kertoo asiantuntijan tahtotilan, millainen hän haluaa olla. Erilaisuus kertoo, miten brändi erottuu kilpailijoistaan. Innostava sisältö vetoaa järkeen ja tunteisiin. Tavoitteellisuus näkyy jatkuvana uudistumisena ja kehittymisenä. Brändin pitää pysyä innostavana ja erottuvana. Asiantuntijalle brändi on arvokas, koska myös asiantuntijoiden kesken työmarkkinoilla on kilpailua. Poutanen ja Laaksonen kirjoittavat kirjassaan, että Suomen kaltaisessa korkeakoulutettujen maassa, asiantuntijamarkkinoilla, olkapäät kolisevat toisiaan vasten, sillä tarjolla on monia kokeneita ja päteviä asiantuntijoita”. Brändin näkyvyyden kannalta tärkeää on, että oma asiantuntijuus ja julkaisut löytyvät helposti myös sosiaalisesen median kanavissa. Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari (2010) antavat vinkkejä löydettävyyteen kirjassa Löydy - brändää itsesi verkossa. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus eri kanavissa, jonka lisäksi hyötyä on seuraavista näkökulmista: Tuota hyviä sisältöjä. Jaa omia ja muiden sisältöjä. Kommentoi. Osallistu keskusteluihin. Ole aktiivinen ja läsnä. Anna persoonasi näkyä. Vaikka teksti olisi tieteellistä, käytä ymmärrettävää, konkreettista kieltä. Kiinnitä huomiota hakukoneisiin ja hakusanojen optimointiin. Postauksissa kannattaa käyttää sopivia aihesanoja eli hashtageja. Valitse kanavasi, löydy ja näy sosiaalisessa mediassa Ensimmäiseksi Poutanen ja Laaksonen kehottavat asiantuntijaa miettimään, miten, mihin ja keihin hän haluaa viesteillään vaikuttaa. Mitä julkaisulla halutaan saada aikaan? Kenelle viestistä olisi hyötyä? Kanavan asiantuntija voi valita omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Alle olen koonnut kanavan valitsemista helpottamaan joitakin kanavia sekä niille tyypillisiä tapoja toimia. Twitter on toimittajien ja politiikkojen keskuudessa suosittu. Sen avulla tavoittaa myös kansainvälisiä oman alan asiantuntijoita, sillä Twitter on huomattavasti suositumpi esim. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kuin Suomessa. Twitter on loistava kanava seurata oman alan keskusteluja myös Suomen ulkopuolella. LinkedIn on ammatilliseen verkostoitumiseen ja CV:n jakamiseen oivallinen kanava. Päivitysten lisäksi siellä voi jakaa omia blogikirjoituksia myös palvelun ulkopuolelle. Facebook on suosittu sosiaalisen median verkostopalvelu, jossa voi jakaa monenlaista sisältöä. Eniten sisältöjä jaetaan suljetuissa ryhmissä. Asiantuntijaviestintään voi käyttää sivuja tai ryhmiä. Ryhmä toimii hyvin keskustelujen alustana. Instagram on Facebookin omistama verkostoitumispalvelu, jonka pääsisältöä ovat kuvat. Kuvien lisäksi Instagramissa voi julkaista videoita. Suosittuja ovat myös storyt eli kuvalliset tarinakoosteet omasta päivästä. Hashtagit eli aihetunnisteet auttavat muita löytämään omia päivityksiä. Hashtagien avulla sisältöjä voidaan kytkeä suosittuihin aiheisiin. Blogi on oiva kanava kirjoittaa asiantuntijajulkaisuja, ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Blogia voi käyttää myös omien tutkimusaiheiden taustoittamiseen ja omien näkökantojen avaamiseen. Elina Ala-Nikkkola kirjoittaa Digi 2018, verkon uusia välineitä ja menetelmiä -julkaisussa, että hyvin tehty blogi selviää ja löytää lukijansa, vaikka moni sosiaalisen median muoto syntyy ja kuolee. Blogi kehittyy visuaalisuuden, äänen ja liikkuvan kuvan myötä. Voisiko tulevaisuudessa blogi olla perinteisen kirjoittaja-lukija-keskustelu-asetelman sijaan joukkoistettu kirjoittamisen muoto, myös tiede- ja asiantuntijaviestinnässä? Esimerkkejä metropolialaisten asiantuntijoiden viestinnästä sosiaalisessa mediassa Metropolian henkilökunnan pätevyys nojaa vahvaan osaamiseen. Henkilöstöraportin mukaan vuoden 2018 lopussa Metropoliassa oli 917 päätoimista työntekijää (Henkilöstöraportti 2018). Lisensiaatteja henkilökunnasta on 57 ja tohtoreja 92. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia henkilöstöstä on 529. Näiden lukujen perusteella Metropoliassa on siis asiantuntemusta, osaamista ja tietoa, joita kannattaisi tuoda ja tuodaankin jo esiin eri sosiaalisen median mahdollisuuksien kautta. Työntekijälähettiläinä Työntekijälähettiläs-koulutuksissani olen kannustanut metropolialaisia perustamaan oman sosiaalisen median tilin ja ottamaan seurattaviksi Metropolian some-tilit. Työntekijälähettiläänä sosiaalisen median kautta metropolialainen pysyy hyvin kartalla, mitä kaikkea Metropoliassa tapahtuu. Esimerkkeinä Metropolian työntekijälähettiläistä mainitsen tässä projektijohtaja Heidi Stenbergin, joka edistää ahkerasti Maahanmuuttajien ohjauspalvelut ja osaamisen tunnistaminen — SIMHE -palvelujen tunnettuisuutta sosiaalisessa mediassa sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säterin ja hänen aktiivisuutensa LinkedInissä kiinteistö- ja rakennusalan saralla. Myös toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola osallistuu tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla Metropolian viestinnän ja metropolialaisten tuottamia sisältöjä Twitterissä ja Facebookissa. Asiantuntijaviestintää sosiaalisessa mediassa Uudistuva opettajuus 2019 -videosarjassa kahdeksan opettajaa kertoo tarinoiden kautta hyviä konkreettisia esimerkkejä työnkuvan eri osa-alueista. Hiiltä ja timanttia -blogissa on kirjoituksia kattavasti Metropolian asiantuntijoilta eri aloilta. Tikissä-blogiin kirjoittavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) asiantuntijat. Monta muuttujaa -blogissa asiantuntijat tuovat ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Asiantuntijabrändi Yliopettaja Mari Virtanen on oiva esimerkki asiantuntijabrändäämisestä. Sosiaalisessa mediassa hänet tunnetaan mm. Lehtori Virtasen youtubekanavan digiohjeista. Lopuksi viestinnän näkökulmasta voisi todeta, että yleensä yksilöt ja heidän tarinansa kiinnostavat enemmän, kuin kokonaiset organisaatiot. Viestinnällisesti vahva organisaatio on väistämättä aktiivisten asiantuntijoidensa summa. Lähteet Digi 2018. Verkon uusia välineitä ja menetelmiä. Elina. Ala-Nikkola. Blogi tuli jäädäkseen? Poutanen, Pedro. Laaksonen. Salla-Maaria. 2019. Faktat nettiin. Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Tallinna: Gaudeamus Henkilöstöraportti 2018. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kortesuo Katleena. 2011. Tee itsestäsi brändi- Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro. Löydy - Brändää itsesi verkossa, Tuija Aalto, Yoe Uusisaari, 2010 Asiantuntijaviestintä - digi, vuorovaikuta ja some Asiantuntija – näin brändäät osaamisesi LinkedInissä Asiantuntija somessa – mistä haluaisit, että sinut tunnetaan? [caption id="attachment_3935" align="alignleft" width="640"] Photo by Rita Morais on Unsplash[/caption]