Hub on suomen kielelle vieras termi, jolla ei ole olemassa käännöstä. Tutkimuksessa hub tarkoittaa useimmiten korkeakoulusta lähtöisin olevaa yritysyhteisöä, joka on fokusoitunut start up -yritysten kehittämiseen. Miten hub toteutetaan ja mitä sitä rakentaessa kannattaa ottaa huomioon? Tämä artikkeli tiivistää ammattikorkeakoulun hubin kehittämisestä kertyneet havaintomme, oppimamme ja käytäntöön siirtyneen työmme.
Hubi ekosysteemin keskellä
Ekosysteemi voidaan määritellä laajana ja moniulotteisena toimijoiden verkostona, joka tutkimuksellisessa kirjallisuudessa rakentuu usein korkeakoulusta ulospäin siirtyvien tekniikoiden ja yritysten ympärille. Ekosysteemissä toimiville toimijoille on tarjolla useita erilaisia luokitusmenettelyitä, joista voidaan todeta, että olennaista on valita joku olemassa olevista malleista ja käyttää sitä. Jokaisella luokittelulla on puolensa ja jokainen on omalla tavallaan epätäydellinen, mutta mikä tahansa luokittelu on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin luokittelun tekemättä jättäminen.
Toimivan ekosysteemin, jossa voi olla hub keskellä, rakentaminen vie vuosia. Sugawaran (1) mukaan Tokion Hongo Hillsin alueella puhutaan yli kymmenestä vuodesta, kunnes ekosysteemi on itseään ylläpitävä. Schaeffer ja Matt (2) jakavat tämän aikajänteen omassa tutkimuksessaan, jossa on käsitelty Ranskassa tapahtunutta kehitystä. Miller ja Acs (3) tuovat esiin, että Chicagon yliopistossa on aloitettu ekosysteemin rakennustyö vuonna 1994 ja kehittäminen jatkuu edelleen. Ja nämä tulokset ovat onnistuneista korkeakouluista, joilla jokaisella on nyt olemassa toimiva yritysekosysteemi ja joilla on ollut riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen.
Onnistuminen vaatii rahoitusta ja resursseja
Seuraava olennainen käsite on resurssit ja rahoitus, jota ilman voidaan toivoa muttei saada hubia, puhumattakaan sen ympärille rakentuvasta ekosysteemistä. Miller ja Acs (3) kertovat että Chicagon yliopistossa toiminta oli saatu käyntiin lahjoitusvaroin. Ranskassa rahoitusmahdollisuudet ovat olleet seurausta Ranskan valtion budjetointi- ja rahoituskäytänteissä olleissa muutoksissa (2). Resursoinnin tarve on tosiasia myös suomalaisessa kontekstissa.
Korkeakouluilla on olemassa joitain resursseja rakentaa toimintaa ja käyttää näitä tehostamaan ja tukemaan hubin syntymistä.
Hyvin todennäköisesti ulkopuolista ja alueellista rahoitusta tarvitaan joltain toimijalta, usein tämä on suomalaisessa kontekstissa joko Euroopan unionista kanavoituvaa hankerahoitusta tai kaupungin tai muun julkisen toimijan rahoitusta.
Schaeffer ja Matt (2) tuovat voimakkaasti esiin technology transfer officet, teknologian siirtotoimistot, jotka hallinnoivat tutkimuksen tuloksena syntyneitä patentteja. Näistä patenteista on saatu rahoitusta korkeakouluille ja tätä on voitu käyttää muun yrittäjyyskasvatuksen- ja toiminnan kehittämiseen. Samoin korkeakoulujen säätiöillä on mahdollisuus toimia aktiivisesti toiminnan rahoittamisessa.
Korkeakoulun ja teknologian rooli hubissa
Koska hubin sydän on usein korkeakoulussa, sen tarjoamalla koulutuksella on huomattavasti merkitystä sen toiminnalle. Yksi olennainen osa on yrittäjyyskoulutuksen merkitys ekosysteemin tukirakenteena. Tätä näkökantaa tuovat esiin Pittz ja Hertz (4) sekä Miller ja Acs (3).
Korkeakoulujen opetustyön merkitys on ensisijaisesti yrittäjä- ja yritysmyönteisen kulttuurin rakentamisessa ja mahdollisimman laajan opiskelijajoukon opiskelijoita altistamisesta yritystoiminnalle.
Toinen merkittävä tekijä on teknologinen osaaminen ja tutkimus. Usein hubit ja niiden ympärille rakentuva ekosysteemit syntyvät tiettyjen tekniikoiden tai tekniikan alojen ympärille ja jotka ovat ekosysteemin ytimessä olevan korkeakoulun vahvuuksia. Tästä voidaan ottaa esimerkiksi Metropolian XR-Center, joka keskittyy virtuaaliseen ja laajennettuun todellisuuteen. Tai Georgia techin yrityskiihdyttämö ATDC, joka keskittyy kuuteen eri tekniikan osa-alueeseen. Sinänsä start-up -yritysten luominen ei ole yksiselitteinen mittari hub-toiminnan onnistumiselle. Start up -toimintaan sijoitettujen resurssien tuottoa voidaan kyseenalaistaa ja start up -toiminnan luomisen periaatteista keskustella.
Kehityskaaren tunnistaminen hub-toiminnassa
Hubin toiminnalla on vaiheensa ja oma kehityskaarensa, kuten Sugawara (1) tuo esiin. Toiminnan käyntiinsaattaminen vaatii erilaista tukea ja resursseja, kuin omassa toiminnassaan kasvuvaiheessa oleva hub.
Usein hubit ja niiden ympärille kehittyneet ekosysteemit huomataan vasta silloin kun ne ovat kasvuvaiheessa, niissä on yrittäjäesikuvia, myytyjä yrityksiä ja niissä liikkuu rahoittajien mukanaan tuomaa pääomaa.
Toiminnan ollessa alkuvaiheessa tarvitaan luovaa ajattelua ja paljon julkista tukea sekä kulttuurin luontia. Samoin on mietittävä tarkasti,
- millainen organisaatio rakennetaan toiminnan tueksi
- millaisia ihmisiä toiminnassa on mukana
- minkälaisella profiililla hubista vastaava henkilö toimii.
My Business Hub ohjasi tarkastelemaan kehittämistyön rajoitteita ja mahdollisuuksia
Miten rakentaa hub? Siitä kysymyksestä lähdimme liikenteeseen syksyllä 2021 kun aloitimme My Business Hub – kaupunginosien kilpailukyvyn kasvattajana -hankkeen. Olemme edenneet matkallamme seuraavasti
- Aloitimme vertailulla, jossa otimme yhteyttä niin kumppanikorkeakouluihin kuin Georgia Tech yliopiston Advanced Technologies development Centeriin.
- Vierailimme Napier yliopistoon Edinburghissa etsiessämme sitä, mikä hub voisi olla ja on.
- Teimme kokeiluja, pilotoimme käytäntöjä ja opimme.
Meille hankkeessa mukana oleville korkeakouluille eli Laurealle ja Metropolialle hubin tutkiminen on tuonut esiin paljon organisoitavaa omassa toiminnassamme.
- Ensimmäinen vaihe on tarkastella yrittäjyyskoulutusta, mikä on sen tila ja toimivuus.
- Toinen vaihe on valita tapa, jolla sidosryhmiä ja ekosysteemiä aletaan rakentamaan.
- Kolmas vaihe on toiminnan organisointi vastaamaan ekosysteemin vaatimuksia.
Kaupungin rooli hub-toiminnassa
Vantaan kaupungin rooli on ollut sekä hankkeessamme, että myös hankkeen lopputuloksena käyttöön jäävälle Vantaa Business Hub -alustalle, koordinoida ja kehittää hub-toimintaa julkisen toimijan roolin kautta.
Kampukset toimivat aina osana kaupunkia, meidän tapauksessamme Vantaata, ja tätä kautta osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Tämä on kaupungin osalta loogista ja kannattavaa toimintaa, kaupunki tarjoaa siemeniä yritystoiminnan kasvulle ja ekosysteemien kasvattamiselle.
Niin Metropolian Turbiinin kuin Laurean tuottama yritys- ja yrittäjyyskoulutus on merkityksellistä ekosysteemin kehittämiseksi ja tukemiseksi. Tarjoamamme koulutus voi tuottaa uusia yrittäjiä ja yrityksiä Vantaalle, mutta sen integrointi tukemaan olemassa olevan yrittäjyyden tukemista ja yritystoiminnan kehittämistä on olennaista.
Toimivan hubin ja ekosysteemin rakentaminen vie aikaa ja se vaatii ydintoimijoiden sitoutumista vuosiksi, jopa vuosikymmeneksi. Tämän työn lopputuloksena on mahdollista nähdä elävä, hengittävä ja uutta luova yritysekosysteemi. Ekosysteemi, joka mahdollistaa niin uusien yritysten synnyn kuin jo olemassa olevien yritysten hyvinvoinnin sekä kehittymisen. Kaupungin, kaupunginosan ja kampuksen, jotka tuottavat mahdollisuuksia ja toimeentuloa niin asukkaille kuin opiskelijoille.
Lähteet
- Sugawara, T, Growth of university entrepreneurial ecosystems: A Case of University of Tokyo, Annals of business administrative science 20 (2021) 283-296
- Schaeffer V, Matt M, Development of academic entrepreneurship in a non-mature context: the role of university as a hub organization, Entrepreneurship and regional development 2016 vlo 28. nos 9-10, Routledge Taylor and Francis group
- Miller D, Acs Z, The campus as an entrepreneurial ecosystem: the university of Chicago, Springer science+business media 2017
- Pittz T, Hertz G, A relational perspective on entrepreneurial ecosystems, The role and sustenance of entrepreneurship center, Journal of enterprising communities, people and places in the global economy vol 12, no 2, 2018, pp 230-231
Ei kommentteja