Vuosi: 2022
Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla
Ilmastokriisin edessä tarvitsemme innovaatioiden lisäksi kokonaisvaltaisen kulttuurinmuutoksen. Ekologisen kestävyyden huomioimisen tulee olla osa kaikkea toimintaa, jotta kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos saadaan aikaan. Uudet toimintatavat tulee ottaa osaksi jokapäiväistä työntekoa kaikilla aloilla. Vihreän työpaikan luovat ympäristötekoja työssään tekevät ihmiset. Maapallon kantokyvyn rajoissa eläminen edellyttää, että jokainen työpaikka on vihreä. On tarpeen vahvistaa myös työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden vihreän työn osaamista, jotta he voivat ohjata yrityksiä ja työnhakijoita ekologisen kestävyyden ja vihreän digitalisaation aiheista. Viime marraskuussa Helsingin kaupungin päätös jättää liha pois kokoustarjoiluista kohahdutti. Näitä muutoksia tarvitaan nyt kipeästi ja nopeasti, sillä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla. Oli kyseessä sitten lihansyönti tai jokin muu paljon päästöjä aiheuttava toiminta, niin vanha toimintatapa ja kulttuuri on jäämässä historiaan. Jokaisen on valmistauduttava ja sopeuduttava muutoksiin ja muutettava ajatteluaan. Tarvitsemme uuden normaalin Ilmastokriisin edessä tarvitaan teollisuuden innovaatioiden lisäksi myös markkinointia, suhdetoimintaa ja poliittista vaikuttamista, kirjoittaa Reija Anckar (esignals.fi). Nämä ovat keskeisiä asioita, sillä ne aikaansaavat kulttuurin muutosta. Markkinointikuvasto syöttää meille sitä kuvaa, millainen on haluttava elämä. Nyt on luotava uusi normaali, joka ei voi enää olla materiaali- ja kulutuskeskeinen. Arto O. Salonen peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista siirtymistä kiertotalouteen ja esittelee jälkiteollisen yhteiskuntamallin (artosalonen.com). Siinä edistyksen mittarina on kansalaisten hyvinvointi. Kuluttaminen keskittyy palveluihin, jätettä ei synny ja energiaa tuotetaan puhtaasti. Kokonaisvaltainen käännös on välttämätön hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi. Jokainen päätös on paikka vaikuttaa Yrityksillä ja niiden työntekijöillä on päivittäin tilaisuuksia vaikuttaa ja näyttää esimerkkejä uudesta normaalista: ruokavalinnat, tapaamiset, ostokset ja tilaisuuksien järjestäminen - muutaman mainitakseni. Uuden toimintatavan luomisessa Suomen pääkaupungin kokoustarjoilujen lihattomuus on iso asia. Jo nyt hankintakriteereissä voi nähdä vaatimuksia ympäristövastuutyöstä tai tietystä sertifikaatista. Kun yritykset ja niiden työntekijät toimivat yhteistyössä, on siinä aina paikka vaikuttaa toiseen ja paikka näyttää, että meillä tehdään ympäristövastuullisia valintoja. Ja tietysti paikka tukea organisaatioita, jotka ovat jo omaksuneet vihreän toimintatavan. Ympäristövastuullisten valintojen tekemisestä tulee myös viestiä ja kertoa avoimesti. Tämä motivoi muitakin lähtemään mukaan vihertämään tekemistään. Kulttuurin ja toiminnan muutokseen tarvitaan sekä regulaatiota että käytännön tekoja ja esimerkkejä. Ympäristöteot eivät saa olla pelkkää sanahelinää, vaan niiden täytyy olla konkreettisia tekoja. Kulttuurinmuutos luo myös mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintamalleille, ehkä sellaisille, joita emme vielä tänään osaa kuvitella. Vihta-hanke tukee vihreän työn edistämistä Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaikuttaa työhön ja työelämään: uusia työpaikkoja syntyy, osa työpaikoista katoaa ja useimmat työt muuttuvat tavalla tai toisella. On hyvä muistaa, että lihattomien kokoustarjoilujen lisäksi on sopeuduttava myös paljon isompiin muutoksiin. Joistain totutuista asioista ja periaatteista on joustettava ja yhä suuremmassa määrin on osattava toimia jatkuvan muutoksen keskellä. Toimintatapojen muutos edellyttää osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen periaatteella sekä tarjottavien palveluiden jatkuvaa uudelleen konseptointia. Tähän tukea tarjoaa 3AMK:n yhteinen Vihta-hanke. Vihreän ja digitaalisen työn Vihta-hankkeessa vihreää työtä edistetään kouluttamalla yritysasiantuntijoita, jotta he osaavat auttaa aloittavia yrityksiä ympäristövastuutyössä. Kasvattamalla asiantuntijoiden osaamista lisätään kestävää, digitalisaatioon pohjaavaa yrittäjyyttä. Työllisyyspalveluille tarjotaan tietoa tulevaisuuteen katsoen: millaisia vihreitä työpaikkoja tulee olemaan ja millaista koulutusta ja osaamista tarvitaan. Koulutukset tarjoavat laajasti näkökulmia työelämän ajankohtaisiin aiheisiin ekologisen kestävyyden läpileikatessa puheenaiheita. Pohdimme muun muassa sitä, mikä on digitalisaation ympäristövaikutus, innovoimme uutta ja tutustumme yritysten ympäristövastuutyöhön. Kirjoittaja Kaisa Rapanen työskentelee hankeasiantuntijana Vihta-hankkeessa. Hän on aiemmin työskennellyt luovien alojen ekologisen kestävyyden asiantuntijana, kulttuurituottajana ja eri organisaatioiden ekotukihenkilönä. Vapaa-aikanaan Kaisa opiskelee ekologisen kestävyyden aiheita ja luo sisältöä Yksi ekoteko -blogiin ja Instagramiin. Koulutukseltaan hän on Kulttuurituottaja (AMK) ja Tradenomi. -- VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön – hankkeen tavoitteena on Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstön osaamisen vahvistaminen vihreään ja digitaaliseen työhön. Hanke keskittyy digitaalisen ja vihreän työn osaamisen vahvistamiseen innovoinnin, fasilitoinnin, palvelumuotoilun, ennakoinnin sekä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Hankkeen rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja se rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Nimi leimaa työnhakijaa – asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä
”Sinun on helppo puhua, kun olet Elvira Vainio,” tokaisi ystäväni, kun keskustelimme työelämästä, työstä ja urasta. ”Miten niin,” ihmettelin ääneen epäluuloisena. ”Sinulla on suomalaiselta kuulostava etu- ja sukunimi,” ystäväni jatkoi. Olen syntynyt Latviassa, mutta suurimman osan elämästäni olen asunut Suomessa. Pidän omasta Elvira-nimestä. Se on kaunis ja toimii kansainvälisesti. Kun synnyin, Baiba-nimi oli vanhempieni toinen vahva nimiehdokas. Ystäväni kommentti sai pohtimaan. Saisinko yhtä paljon työmahdollisuuksia, samanlaisen korvauksen työstä ja ylipäätänsä kutsuja haastatteluihin Baiba Vainiona? Sitä on vaikea tietää. Sen takia lähdin tutkimaan asiaa. Tilanne on varsin karu, kun tarkastellaan, miten maahanmuuttajatausta ja nimi vaikuttaa työllistymiseen. Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea Kun hakee tietoja ulkomaalaisten työllistymisestä, ensimmäisenä törmää Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa (1) -tutkimukseen. Se on laajin Suomessa toteutettu ulkomaista syntyperää olevaan väestöön kohdistuva tutkimus. Sen mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajien työllistymistä hidastavat muun muassa riittämätön suomen kielen taito vajavainen suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan tuntemus olemattomat verkostot muualla hankittu tutkinto, joka ei päde suoraan Suomen työmarkkinoilla. Tähän haasteeseen on luotu monta ratkaisua. Tarjolla on suomen kielen kursseja ja kotoutumisohjelmia. Maahanmuuttajille on valmentavia koulutuksia, jotka kehittävät yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa tarvittavia taitoja. Niitä tarjotaan esimerkiksi SIMHE-ohjauspalvelussa (Supporting Immigrants with Higher Education), jossa toimin uravalmentajana Metropoliassa. Pätevin tekijä voi karsiutua pelkän nimen perusteella Onko nimellä enemmän väliä kuin osaamisella suomalaisessa työelämässä? Tähän dilemmaan syventyi Koneen säätiön rahoittama tutkimus (2), jossa Helsingin yliopiston ¬sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad lähetti vuosina 2016–2017 yhteensä 5 000 työhakemusta sekä suomalaisilla, englantilaisilla, venäläisillä, irakilaisilla että somalialaisilla nimillä. Kaikilla hakijoilla oli samanlainen osaaminen. Erona oli nimi ja oletettu tausta. Tutkimuksen mukaan haastattelukutsuja sai tuhatta hakemusta kohti suomalaisella nimellä 390, irakilaisella nimellä 134, somalialaisella nimellä 99 kappaletta. Englantilaisilla ja venäläisillä nimillä haastattelukutsuja tuli kahta edellä mainittua ryhmää enemmän, mutta vähemmän kuin suomalaisilla nimillä. Edellä mainitut tutkimukset olivat silmiä avaavia ja samanaikaisesti järkyttäviä. Viime aikoina on puhuttu enemmän anonyymista rekrytoinnista, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjintää rekrytoinnissa ja kiinnittää rekrytoijien huomio ennen kaikkea hakijan osaamiseen ja kyvykkyyteen. Anonyymissa rekrytoinnissa hakemuksesta poistetaan kaikki henkilöön ja hänen taustaansa liittyvät tiedot, jotka eivät liity hakijan osaamiseen. Silloin rekrytoivien tahojen ennakkoluulot eivät vaikuta siihen, ketkä kutsutaan haastatteluun. Anonyymi rekrytointi onkin käytössä esimerkiksi S-Ryhmässä ja Helsingin kaupungilla. Johtuuko osaajapula työnantajien syrjivistä asenteista? Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometri 2020 (4) keskittyy rekrytointikäytäntöihin ja monikulttuurisuuteen. Raportissa joka kymmenes HR-ammattilaisista ilmoitti havainneensa omassa organisaatiossaan syrjintää rekrytoinnissa. Useimmiten havaittu syrjintä liittyi etniseen tai ulkomaalaiseen taustaan, tai sukupuoleen. Julkisuudessa puhutaan työvoima- ja osaajapulasta. Työnantajien tulisi tarkastella organisaatiotasolla, onko tarve ravistella ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita kohtaan. Silloin olisi hyvä keskustella omassa organisaatiossa siitä, toimivatko nykyiset ajattelu- ja toimintamallit kasvun esteenä. Jossain tilanteissa on hyvä pohtia kielivaatimuksia. Riittäisikö jossain tehtävissä hyvä suomi erinomaisen sijaan? Miten monimuotoisuus on otettu huomioon rekrytointi-ilmoituksissa ja -kanavissa? Voisiko anonyymi rekrytointi haastaa omia ennakkoluuloja ja auttaa löytämään sopivia työntekijöitä? Vaikuttamisella asenteisiin ja ennakkoluuloihin organisaatiotasolla on suuri vaikutus. Tällä saralla on vielä paljon tehtävää. Haluaisin elää maailmassa, jossa minulla olisi samat mahdollisuudet Elvirana ja Baibana. Kirjoittaja Elvira Vainio toimii valmentajana Metropolia ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluissa. Hänen missiona on tehdä töitä paremman työelämän puolesta. Elviran työ on liittynyt aina tavalla tai toisella muutokseen ja ihmisiin. Hänellä on 20 vuoden kokemus organisaatioiden kehittämisestä, muutoksen todeksi tekemisestä ja osaamisen johtamisesta liikkeenjohdon konsulttina, valmentajana ja HR-tehtävistä. Lähteet Nieminen, Tarja; Sutela, Hanna; Hannula, Ulla (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 (PDF) Työterveyslaitos, Kotouttamisrahasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus. Akhlaq Ahmad (2019): When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market, Sociological Inquiry (aukeaa onlinelibrary.wiley.com), Volume 90, Issue 3, August 2020, pages 468-496. Kotona Suomessa, Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta (2020) Taloustutkimus Oy. (PDF) Bergbom, Barbara; Toivanen, Minna; Väänänen, Ari (2020) Monimuotoisuusbarometri 2020: Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus, Työterveyslaitos (PDF).
Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta
Vuokratyössä on kolme osapuolta: henkilöstöpalveluyritys, käyttäjäyritys ja vuokratyöntekijä. Vuokratyöntekijän työantaja on henkilöstöpalveluyritys, mutta työ tehdään käyttäjäyritykselle sen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokratyötä pidetään käyttäjäyritykselle joustavana tapana vastata muuttuviin työvoimatarpeisiin. Työturvallisuus- ja hyvinvointikirjallisuudessa korostuvat vuokratyön negatiiviset vaikutukset vuokratyöntekijän hyvinvointiin. Vuokratyössä on kuitenkin myös vahvuutensa. Työntekijän työhyvinvoinnin kannalta on merkitystä, sillä tekeekö hän vuokratyötä omasta tahdostaan. Vuokratyö voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden tutustua erilaisiin töihin ja työpaikkoihin ja saada myös vakituisen työn käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voidaan näkökulmasta riippuen nähdä työntekijän aseman heikentämisenä, vaihtoehtona työttömyydelle tai mahdollisuutena saada joustavasti monipuolisia työtehtäviä. Vuokratyön vahvuudet ja kehityskohteet henkilöstöpalveluyritysten näkökulmasta Selvitimme haastatteluilla henkilöstöpalveluyritysten johdon näkemyksiä siitä, mitä vahvuuksia ja kehityskohteita vuokratyössä on (Mattila 2022). Haastatteluihin osallistui 19 johdon edustajaa kymmenestä henkilöstöpalveluyrityksestä. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 joulukuun ja vuoden 2021 maaliskuun välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Haastattelujen perusteella vuokratyön vahvuuksia ovat Sopivan henkilön ja työn yhdistäminen Henkilöstöpalveluyritykset osaavat tunnistaa työntekijän osaamisen ja soveltuvuuden tehtävään. Niillä on myös laajat verkostot ja mahdollisuus tarjota työntekijälle erilaisia tehtäviä. Näin henkilöstöpalveluyritys pystyy yhdistämään oikean työntekijän oikeaan työhön, eikä työntekijäkään ole riippuvainen yhden (käyttäjä)yrityksen tilauskannasta. Ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito Vuokratyöntekijä voi työskennellä erilaisissa tehtävissä ja näin kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Henkilöstöpalveluyritys myös tarjoaa lisäkoulutusta. Työn hallinta Vuokratyöntekijä voi valita missä työskentelee, millaista työtä tekee ja koska. Vuokratyöntekijän ei tarvitse sitoutua yhteen työpaikkaan. Myös tehtävät voivat vaihdella. Vuokratyöntekijällä voi myös olla mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa ja näin vaikuttaa myös palkkaansa. Tällaisella työn hallinnalla vuokratyöntekijä voi saavuttaa tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Vuokratyö on mahdollista myös eläkkeellä tai kokopäivätyön lisänä. Joillekin vuokratyö voi olla myös harrastus ja tuoda sisältöä elämään. Vuokratyö on mahdollista eri elämän vaiheissa ja myös osatyökykyisenä. Edut ja palkitseminen Henkilöstöpalveluyritykset voivat tarjota vuokratyöntekijöille kattavammat edut kuin käyttäjäyritykset omille työntekijöilleen. Näihin kuuluvat sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto, kuntosalikortit ja hieronta. Tarvittavan henkilöstön saaminen ja henkilöstökustannusten ja -riskien hallinta Henkilöstöpalveluyritys tarjoaa käyttäjäyritykselle sen tarvitseman työvoiman sovittuun aikaan ja hintaan. Käyttäjäyritys voi myös hyödyntää henkilöstöpalveluyrityksen osaamista työturvallisuus- ja työsuhdeasioissa. Tämä mahdollistaa käyttäjäyrityksen resurssien käyttämisen sen ydintoimintaan. Työvoimapulan helpottaminen Henkilöstöpalveluyritykset helpottavat työvoiman liikkumista ja lisäävät työllisyyttä. Henkilöstöpalveluyritykset ovat myös huomanneet maahanmuuttajien ammattitaidon ja potentiaalin ja auttavat ulkomailta tulevaa työvoimaa byrokraattisissa ja käytännön asioissa. Työllisyyden edistäminen Vuokratyö voi johtaa jatkuvaan työsuhteeseen käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voi olla väylä työelämään ja tarjota vuokratyöntekijälle riittävän toimeentulon. Haastatteluissa esiin nousseita kehittämiskohteita ovat Työn jatkuvuuden ja urakehityksen tukeminen Henkilöstöpalveluyritysten tulisi tukea vuokratyöntekijöiden työn jatkuvuutta ja urakehitystä, myös kausityöntekijöillä. Viestintä ja perehdytys Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten ja vuokratyöntekijöiden välistä viestintää ja palautekulttuuria pitäisi kehittää. Perehdytys käyttäjäyrityksissä on riittämätöntä. Vuokratyöntekijän osallistaminen ja sitouttaminen Vuokratyöntekijöitä saatetaan kohdella eriarvoisesti ja heidän voi olla vaikea integroitua työyhteisöön. Vuokratyöntekijä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja hänestä saattaa tuntua, ettei hän ole tervetullut käyttäjäyritykseen. Pitkät sopimukset auttavat tähän. Vuokratyöntekijän ja henkilöstöpalveluyrityksen välinen yhteys saattaa myös olla heikko. Riskienhallinta Vuokratyöntekijät eivät aina ilmoita työtapaturmista ja vaaratilanteista. Ilmoituskäytäntöjä ja ilmoitusten käsittelyprosessia pitäisi parantaa. Lain, eettisten periaatteiden ja sopimusten noudattaminen Henkilöstöpalveluyrityksissä ja käyttäjäyrityksissä ei aina ole riittävää lainsäädännön ja työehtosopimusten osaamista eivätkä vuokratyöntekijät tunne omia oikeuksiaan. Etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelussa on huomattu epäeettistä toimintaa. Yhteistyön kehittäminen Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten, työterveyshuoltojen, työvoimatoimistojen ja ammattiliittojen välistä yhteistyötä tulee parantaa. Sisäinen kehittäminen Henkilöstöpalveluyritysten tulee mitata ja arvioida työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia ja kehittää toimintaansa tulosten perusteella. Laki säätelee vuokratyötä Vuokratyötä voidaan kehittää yhä kestävämmäksi ideoimalla ja toteuttamalla ratkaisuja haastatteluissa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Samalla vaikutetaan vuokratyöntekijöiden työturvallisuuteen, -terveyteen ja -hyvinvointiin. Haastattelutulosten perusteella pahimmassa tapauksessa kukaan kolmesta osapuolesta ei tunne lainsäädännön määrittämiä vastuita ja oikeuksia. Yhtenä ratkaisuna tähän on kehitteillä oleva Keikkakaveri-sovellus, johon on koottu tietoa vuokratyöstä. Keikkakaveri on myös työkalu palautteen antamiselle ja keräämiselle sekä työturvallisuusilmoituksen tekemiselle. Kirjoittajat Susanna Mattila, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Tuotantotalous Kati Ylikahri, projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kestävä keikkatyö -hanke, Lähde Mattila, S., Ylikahri, K., Rekola, L., Cajander, N., Tappura, S., Kärkkäinen, R. 2022. Strengths and Development Needs in Temporary Agency Work: Temporary Work Agency Managers’ Perspective. In: Karwowski, W., Ahram, T., Millicevic, M., Etinger, D., Zubrinic, K. (Eds.) Human Systems Engineering and Design (IHSED2021): Future Trends and Applications. Issue 21 2022. (https://openaccess.cms-conferences.org/)
Hyvis vai pahis – miten konflikti voi luoda uutta?
Ikuinen taisto maailmassa, ikuinen toivo hyvyyden voitosta pahuutta vastaan. Ihmeellinen jännite, joka ilmenee niin monissa arjen pienissäkin puuhissa ja juuri nyt suuressa mittakaavassa Ukrainan ja Venäjän sodassa. Miten tämän jännitteen voi tunnistaa, miten sen voi hyväksyä ja miten sen kanssa voi tulla toimeen? Jokainen meistä kohtaa näitä kysymyksiä yhtä lailla niin omassa kuin työhön liittyvässä elämässään. Kansakuntinakin me joudumme tekemään valintoja siitä, minkä koemme hyväksi ja minkä pahaksi. Mietimme mitä hyvyyttä koitamme edistää ja mitä pahuutta vähentää. Tällä hetkellä Suomi ja Ruotsi pyrkivät puolustusliitto Naton jäseniksi varmistaakseen kansalaistensa turvallisuutta Venäjän mahdollisia hyökkäyksiä vastaan. Pääsy tämän liiton jäseneksi piti olla selvä. Nyt kuitenkin yhtä äkkiä Turkin diktaattorimainen presidentti esittää hyväksynnälle ehtoja, joiden noudattaminen Pohjoismaissa koettaisiin vääryyden hyväksymisenä. Kuinka me voisimme liittyä naisjärjestöjen painostuksen tai kurdien palauttamisen Turkkiin terroristeina? Jossain vaiheessa tiedämme, miten tässä taistelussa kävi ja kuka voitti Ukrainan ja Venäjän sodan, ja ketkä tuomittiin sotarikosten ja äärettömän julmien tekojen vuoksi. Konflikti voi luoda uutta Ihmisen mieli odottaa ja toivoo rangaistusta pahuuden tekijöille. Hyvin usein arjen kommelluksissakin etsitään heti syyllisiä. Tällaiselle toiminnalle on oikein oma nimikin: syntipukin etsintä ja rankaiseminen. Syyllisten etsintä arjen konflikteissa ei kuitenkaan useinkaan ole rakentava keino purkaa niitä. Pidemmälle päästään, jos tutkitaan konfliktiin johtaneita syitä ja rauhallisin ottein koitetaan purkaa tilanteeseen johtaneita asioita. Toki syyllisyyden tunnistaminen, myöntäminen, anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen ovat aina tärkeitä konfliktin ratkaisemiseen liittyviä asioita. Kun ne hoidetaan kunnolla, konflikti voi luoda uutta, syventää suhteita ja antaa mahdollisuuksia yhteiseen uudistumiseen. Konflikti syntyy rajojen hankauksessa Konflikteja voi syntyä erilaisten arvojen kohdatessa, erilaisten tarpeiden ristiriidassa, pahanolon purkautumisteiden etsinnässä ja vanhojen kaunojen maksatuksen yrityksissä. Kaikissa on kyse jonkin sortin rajariidoista. Miten reagoin, jos toinen toimii tavalla tai toisella arvojani vastaan ja toiminta koskettaa jollakin tavoin omaa elämääni? Miten koen, jos toinen saa sitä, mitä vaille itse jään? Mihin saan purettua oman epäonnistumiseni tai vaille jäämiseni? Milloin huomaan tilaisuuteni tulleen kostaa toiselle esimerkiksi hänen saamansa huomion osoitus tai jopa työtehtävä, jonka olisin halunnut itselleni. Ihmisen mieli on monimutkainen systeemi ja kaikkien meidän elämänkokemuksemme erilaiset. Se miten tulkitsemme eri tapahtumia ja minkälaisen merkityksen niille annamme, liittyy jokaisen persoonallisuuteen, henkilökohtaiseen historiaan ja kykyymme tunnistaa, tiedostaa ja kohdata, kokea ja sanoittaa tapahtumien herättämiä tunteita. Konfliktit herättävät tunteita Konfliktit herättävät aina tunteita. Me kiihdymme erilaisista asioista, me kiihdymme toisten reaktiosta omaan kiihtymyksemme ja me kiihdymme kenties jatkuvan puolustustarpeemme ajamina jopa silloinkin, kun varsinaista vaaraa ei ole. Kiihtyminen, valpastuminen, hereillä olo ovat tarpeellisia kokemuksia jo lajin ja yksilön säilymisen kannalta. Meidän tulee tunnistaa vaara voidaksemme toimia tarkoituksen mukaisesti. On hyvä osata vihastua, jotta tunnistaa vääryyttä itseä tai toista kohtaan. On hyvä osata vihastua, jotta huomaa epäkohdan, jonka voi korjata. On hyvä osata vihastua, jotta oppii puolustamaan itseä tai toista. Toiselle haaste voi olla näiden tunteiden kokemisen salliminen ja toiselle niiden säätely niin, että ei ehdoin tahdoin tuhoa jotakin esinettä, suhdetta, ilmapiiriä tai omia toimintamahdollisuuksiaan tulevaisuudessa. Konfliktin ratkaiseminen Konfliktin ratkaisemisen avain on kuunteleminen. Itsen kuuntelu ja omien tarpeiden ja tunteiden kuuleminen, jotta tunnistaa, mistä kyseessä olevasta asiasta on minulle kysymys. Toisen kuuntelu, jotta ymmärtää, mikä toiselle on olennaista, loukkaavaa, pelottavaa tai harmillista. Konfliktia ei voi ratkaista, ellei tiedetä mitä ratkaistaan, mistä kiikastaa ja mikä toiselle on olennaisen tärkeää kyseessä olevassa asiassa. Itsen ja toisen kuuntelu voimakkaita tunteita herättävissä tilanteissa on aina haastavaa ja usein harjoittelua vaativaa. Jokainen voi kokea pelkoa oman toimintansa oikeutuksesta eikä virheiden myöntäminen ole useimmille meistä helppoa. Konflikti ratkeaa, kun on tullut mahdolliseksi molempien tai kaikkien osapuolien kuulluksi tuleminen ja ratkaisuvaihtoehdoista on voitu valita sellainen, joka sopii riittävästi kaikille osapuolille. Konfliktien ratkaisu edellyttää ratkaisuhalukkuutta ja joskus hyvin pienien asia- ja tunnevivahteiden huomioimista, ennen kuin halu ja kyky todelliseen ratkaisuun mahdollistuu. Konfliktien ehkäisy Konfliktien ehkäisyyn liittyy: Taito rakentaa luottamuksellista vuorovaikutusta jo silloin, kun keskiössä ovat yhteiset ja hyvät asiat. Vuorovaikutusta on helpompi rakentaa ja oppia, kun painolastina ei ole voimakkaita negatiivisia tunteita. Keskustelulle on olemassa rakenteet, aika ja tilanne, jossa hankalista asioista voi puhua. Arjen toimintatavoista sovitaan jo ennen, kun niitä on joku rikkonut tai rikkomisen jälkeen, niistä sovitaan selkeästi ja yhdessä uudelleen. Ratkaistavia asioita opitaan tunnistamaan ja niitä otetaan puheeksi, ennen kuin ne kehittyvät konflikteiksi. Viljellään runsaasti positiivista palautetta. Huomioidaan ja kiitetään jokaista hänen suhteita tai yhteisöä rakentavasta käyttäytymisestään. Konflikteista oppiminen Kaikista konflikteista kannattaa ennen kaikkea oppia. Ilman niitä asiat eivät mene eteenpäin. Konfliktit tuovat esille useimmiten jotain, joka on jäänyt huomaamatta ja joka tulee huomata, kohdata ja saattaa parempaan kuntoon. Jokainen ratkaistu konflikti vahvistaa meitä vuorovaikutuksessamme, yhteisö kehittyy ja yksilöiden rohkeus ottaa esille hankalia asioita voimistuu. Konflikteista kannattaa oppia kiinnostumaan, koska niihin liittyy aina mahdollisuuksia. Niiden takana on usein ilmaisemattomia tarpeita ja väärinkäsityksiä. Kun ihmiset toimivat yhdessä, syntyy väistämättä myös asioista, jotka vaativat yhteistä selvittämistä muttei syntipukkien etsintää. Yhteistoiminta kehittyy, ilo ja hyvinvointi lisääntyy, kun opimme luottamaan siihen, että yhteisöissämme voidaan ja osataan kohdata ristiriitoja ja konflikteja. Konfliktit koulussa Metropoliassa on alkamassa HYVIS-niminen opettajien täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on vahvistaa HYVIS-voimaa koulussa lisäämällä opettajien taitoa luoda konfliktikykyisiä oppimisyhteisöjä. HYVIS tarkoittaa hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, vertaisosoppimista, innostusta ja sopuisuutta rakentamalla. HYVISvoimaa pahisvoiman vastavoimaksi. Koulukiusaamisesta puhutaan niin paljon, että nyt kannattaa muuttaa painopiste ennaltaehkäisyyn ja HYVIS energian kasvattamiseen. Kirjoittaja Päivi Rahmel on Metropolian kulttuuripalvelujen ja musiikin lehtori. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri soveltavien taidemenetelmien, tarinallisuuden ja toiminnallisen osallistamisen taitaja. Päivi on vastannut useista Opetushallituksen rahoittamista opettajien täydennyskoulutuksista ja on nyt aloittamassa HYVIS-koulutusta kiusaamisen ehkäisyn ja kohtaamisosaamisen ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi korona-ajasta kärsineiden oppilaiden hyväksi.
Iso-Britannia ja Horisontti Eurooppa – vesittävätkö poliittiset erimielisyydet tulevaisuuden eurooppalaista TKI-yhteistyötä?
Monilla kansainvälistä hanketoimintaa työkseen tekevillä on tiiviisti mielessään kysymys siitä, miten yhteistyöstä brittikumppaneiden kanssa voidaan jatkaa. Kysymys on ajankohtainen erityisesti Horisontti Eurooppa -hankkeita valmistelevilla, sillä uutisointia Iso-Britannian assosioitumisesta Horisontti Eurooppaan on saanut seurata pitkään. Olen saanut aiheeseen liittyen useita tiedusteluita, eikä ihme. Britannia on Metropolialle, kuten myös monille muille eurooppalaisille toimijoille, keskeinen yhteistyömaa. Assosiaatiomaat ovat sellaisia EU:n ulkopuolisia maita, jotka ovat tehneet EU:n kanssa erillisen kahdenkeskisen sopimuksen liittymisestä Horisontti Eurooppa -yhteistyöhön. Assosiaatiomaista tulevat kumppanit saavat lähtökohtaisesti osallistua ohjelman hakuihin samoin oikeuksin ja ehdoin kuin kumppanit EU-maista, ellei jotain rajoitusta tai ehtoa ole erikseen selkeästi ilmaistuna työohjelmassa tai hakuasiakirjoissa, Business Finland kertoo assosiaatiomaista verkkosivuillaan. Laadukkaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä eurooppalaisen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettei Eurooppa jakautuisi. Tämä seuraus on kuitenkin riskinä, mikäli Iso-Britannian assosioituminen estyisi. Iso-Britannian osallistuminen Horisontti Eurooppaan on toistaiseksi mahdollistettu kansallisen tuen avulla Metropolialla on toteutettujen sekä käynnissä olevien hankkeiden perusteella useita kumppaneita Britanniassa. Takkuavat neuvottelut vaikuttavat väistämättä myös yhteistyölle avautuviin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Viesti horisonttihankkeiden valmisteluun liittyen on kuitenkin toistaiseksi selvä - brittikumppaneiden kanssa voi huoletta suunnitella horisonttihankkeita. Iso-Britannia on EU:sta irtauduttuaan eli heti Brexitin jälkeen ilmoittanut halunsa assosioitua Horisontti Eurooppaan. Tällä hetkellä Iso-Britannian hallitus myöntää Horisontti Euroopan kautta rahoitettaviin hankkeisiin osallistuville brittitoimijoille tukirahaa. Tuella kompensoidaan sitä, että he eivät ole kelpoisia saamaan Euroopan komission avustusta. Tukiraha myönnetään UK Research and Innovation -toimielimen kautta. Tukiraha kattaa hanketoimintaa laajasti eri Horisontti Euroopan kokonaisuuksien osalta. Sitä myönnetään tällä hetkellä hankkeille, jotka on määrä allekirjoittaa joulukuun 2022 loppuun mennessä. Kun asiat monimutkaistuvat, neuvotteluajat pitenevät Assosiaatiomaista tulevat toimijat saavat lähtökohtaisesti osallistua horisonttihakuihin samoin oikeuksin ja ehdoin kuin EU-maiden toimijat, ellei rajoitusta tai muuta ehtoa ole erikseen ilmaistuna työohjelmassa tai hakuasiakirjoissa. Neuvottelut assosiaatiosopimuksesta ovat kestäneet jo hyvin kauan, eikä loppu näytä vielä häämöttävän. Hidasteet neuvotteluissa johtuvat siitä, että Iso-Britannia suunnittelee muuttavansa yksipuolisesti Brexitin jälkeistä aikaa koskevia kaupan sääntöjä Pohjois-Irlannin osalta. Nämä suunnitelmat ovat ristiriidassa EU:n ja Iso-Britannian sopimien yhteisten pelisääntöjen kanssa. EU:n innovoinnin, tutkimuksen, kulttuurin, koulutuksen ja nuorisoasioiden komissaari Mariya Gabriel totesi taannoin ScienceBusiness -artikkelissa Britannian olevan EU:lle keskeinen kumppani, mutta ennen assosiaatiosopimuksen viimeistelyä on isompia poliittisia kysymyksiä saatava ratkaistua. Huoli liittymisen kariutumisesta on mielessä sekä Britanniassa, että EU:ssa. Lukuisten vaikuttamiskanavien ja keinojen lisäksi Britannian tutkimuskentän johtajat, sekä samassa keikkuvassa veneessä assosiaatosopimusneuvotteluiden osalta olevat sveitsiläiset tutkimuksen johtajat ovat yhdessä eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa vedonneet jo suoraan Euroopan komission puheenjohtajaan Ursula Von der Leyeniin, jotta asia saataisiin ratkaistua eurooppalaiselle tutkimusyhteistyölle edullisella tavalla. Yhteistyön jatkamiselle on kattava yhteiseurooppalainen tahtotila, jonka vuoksi on erityisen toivottavaa että ongelmat saadaan ratkaistua mahdollisimman pian ja yhteistyö voi jatkua vakaalla pohjalla. Kirjoittaja Jenna Huhtanen (HM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Horisontti Eurooppaan ja EU:n TKI-politiikkaan painottuvia tehtäviä sekä Metropolian EU-toiminnan kehittämistä.
Ennätysmäärä kirjoituksia julkaistu Tikissä keväällä 2022
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Tässä blogimerkinnässä on koottuna kevään 2022 julkaisut teemoittain. Kevätlukukaudella 2022 Tikissä on julkaistu ennätyksellisesti 56 asiantuntijakirjoitusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan teemoista yhteensä 57 kirjoittajan blogimerkinnät 46 suomen- ja 10 englanninkielistä kirjoitusta Metropolian henkilöstö on harjoittanut yhteiskirjoittamista niin muiden ammattikorkeakoulujen, hankkeiden työelämäkumppaneiden kuin innovaatio-opintoja suorittaneiden opiskelijoiden kanssa yhdessä. Tavanomaista runsaamman julkaisumäärän taustalla vaikuttaa se, että moni hanke on päättynyt samalla ajanjaksolla. Hanketyön loppu- tai välituloksista on kerrottu laajemmalle yleisölle blogimerkintöjä kirjoittamalla. Lue ja oivalla uutta! Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittyminen ammattikorkeakoulussa Anna-Maria Vilkuna: Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan Mona Roman: Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta Minna Elomaa-Krapu & Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - Mikä ihmeen innovaatiokeskittymä, osa 1 Heidi Stenberg: Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 2 Jenna Huhtanen & Virpi Luoma: Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa Päivi Rahmel: Vauhti kiihtyy - työnkuvat muuttuvat Sosiaaliset innovaatiot Katri Halonen: Pokemonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja hankkeet Hannele Hokkanen: Kotihoidon ammattilaiset ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1 Arja Liinamo & Kristiina Heinonen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Heikki Hyvärinen & Kaarina Pirilä: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 4: Yrittäjyys ja johtamisosaaminen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Pekka Paalasmaa & Kaisa Puuronen: Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia, osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut Anita Ahlstrand & Aamos Lemström: Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä Anna-Reetta Kyllönen: Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä Anne Nikula & Aija Ahokas: Sakko vai pakolla rokottaminen - kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa Rakennusalan kehittäminen Tuire Ranta-Meyer: Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin Kansainvälisyys ja maahanmuuttajuus ammattikorkeakouluympäristössä Hanna Repo Jamal, Sari Heikkinen & Vesa V.A. Heikkinen: Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana Hanna Repo Jamal, Heini Maisala-McDonnell & Päivi Rimpioja: Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita Johanna Niemi: Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla Johtamisen kehittäminen Carita Hand & Marjatta Komulainen: Osaaminen on kestävän työn perusta Maarit Haataja: Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa Marjatta Komulainen: Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022 Yrittäjyyden, yritystoiminnan ja työelämän kehittäminen Titta-Maria Kettunen: Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen Heli Tuulenmäki: Ennakoi osaamista ja menesty Helena Miettunen: Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla Jaana Meriläinen & Carita Hand: Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa Kaarina Pirilä & Jenni Koponen: Sattuipas samaan aikaan - koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä Otto Härkönen: Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen Tiina Nevanperä: Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla Kati Ylikahri & Raili Honkanen-Korhonen: Tehokasta kuin leikkaussalissa - muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä Päivi Rahmel: Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen Taiteilija taitonsa tuotteistajana Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana Tero Aalto & Essi Santala: Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation Timo Nykopp: HUBin rakennuspiirrustukset Digiympäristössä työskentely, toimiminen ja johtaminen Otto Härkönen: Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä Helena Miettunen: Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto Marjatta Komulainen: Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää Viestintä ja julkaiseminen Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki Riikka Wallin & Anna Hermiö: Voimaa yhdessä tekemisestä - vaikuttava julkaiseminen, osa 3 Kansainvälinen hanketoiminta Päivi Keränen: Stewardship in the New European Bauhaus Aija Ahokas, Hannele Hokkanen, Yu Ni TAN, Raynee JW THAM, Natalie SH YEH Dip, Hong-Yong TAN: Behind the scenes of telehealth innovation project Krister Kalda, Azat Kuitunen, Jaanus Müür, Rebecca Ronke, Magdalena Szymańska & Milla Åman Kyyrö: Accelerating the evoluton of mobility in the Baltic Sea region - robot bus pilot experiences Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen: Trust as a transversal skill Service Design and Innovations Pamela Spokes: Innovation events in three parts: Hackathons Innovation events in three parts: Design Sprints Embedding Service Design in Higher Education This Meeting Could Have Been a Workshop Why You Need to Learn Service Design Finding Real Problems to Solve All Around Us Tikissä-blogi siirtyy kesälomalle ja julkaisutoiminta jatkuu jälleen elokuussa 2022. Toimituskunta kiittää lämpimästi kirjoittajia ja lukijoita!
Behind the Scenes of a Telehealth Innovation Project
With an increasingly dominant role of technology in healthcare delivery, driven by both demand and supply factors, one question that will confront us as we stare into the future is whether the current nursing curriculum is sufficient flexible or holistic to prepare future nurses? This innovation project has again reminded us the profound and rapid changes that technology has brought to healthcare, especially in things related to the internet technology. According to the World Economic Forum (1), the top hard skills expected to be in demand in the future are cloud computing artificial intelligence analytical reasoning people management and UX design, and a long list. Most of these are not part of a traditional nursing curriculum. As the technology world is expanding, we wonder how the nursing curriculum might look like in ten- or twenty-years’ time versus now. It will not be surprising if future nursing students find themselves learning mathematics, entrepreneurial skills, programming, etc., as part of their core curriculum. The only constant is change so who knows? Interdisciplinary collaboration brings in new perspectives from members of different background and this is useful for breaking away from old mind-sets, injecting new ideas and analysis. In this blog post, we describe an interdisciplinary innovation project between Singaporean students and an industry partner, on their journey to co-create a game for professional healthcare setting. The Challenge: Online Content for Dementia Rehabilitation Facilities The current pandemic has shown the drastic switch from physical activities to telehealth to ensure the continuity of quality care to clients. Although physical activities are still the preferred mode of therapy for dementia clients, having digital ones will serve as an extension especially during times where physical sessions are restricted. Clients are homebound but their rehabilitation care must continue. Technology can be used to replace some card and board games such as memory games, which are commonly used in dementia care. Many traditional games like Monopoly® have already gone online so this is approach is not something very new. In geriatric settings, dementia clients generally find it a challenge to sustain concentration while sitting on a chair and staring at the screen. It is important to include meaningful activities for older adults with dementia. (2) Therefore, mini-physical sessions of activities and/or games were included in between the digital games. It not only improves their concentration for the subsequent digital games but also helps to hone the clients’ motor skills! Singaporean students collaborated with HoviCare Singapore to develop an in-house game that can help aid in their rehabilitation programme for their clients with dementia. The centre has always aimed to provide their clients with the individualised quality rehabilitation services. HoviCare currently uses a curated mix of third-party resources. The next step forward for HoviCare would be having more in-house solutions, which would also pave the way for better control of content resources as well as potential to add analytic features and scale up operation in the future with a common digital platform. The same challenge for students in Singapore and Finland The MANPIT project had started in 2019 in collaboration with Ngee Ann and Metropolia. The project wished to share the best practices in innovation studies and students were to start working on the similar kind of innovation projects, first online and then face-to-face. (3) In Metropolia, innovation studies (10 ECTS) are mandatory to all degree students (4). In Singapore, Ngee Ann Polytechnic seeks to develop and support an entrepreneurship ecosystem through a host of initiatives and programs, and start-up projects are organized as Interdisciplinary free choice studies (5) In MANPIT-project, Metropolia students completed an innovation project, in where a staff member at HoviCare could make an online journey in different countries with the clients. The journey included photos, videos, country specific activities and food experiences. The clients made the journey at the premises of HoviCare in Singapore. Ngee Ann students created an online game for HoviCare clients. The theme was also about travelling but this time in a familiar environment in Singapore as a virtual game. The multidisciplinary team comprised students from the School of Health Sciences (HS) and the School of Info-comm Technology (ICT). The team brings to the table both the necessary healthcare nursing knowledge and the technical prowess needed for the challenge. According to Laura-Maija Hero (6) students` learning experience in a multidisciplinary innovation project comprises three categories. These are solvable conflicts and unusual situations; becoming aware of and claiming collaborative agency; and internalising phases of the innovation process. The Solution: Game – Singapore Unlocked! Singaporean students designed a game around the Singapore Zoological Gardens. With the Singapore Zoological Garden being a popular attraction among Singaporeans, having virtual tours can help give clients a sense of belonging and familiarity! They incorporated both the digital games and physical activities into a single care session. Students wanted to have the option of involving caregivers and the HoviCare staff since they play important roles in the rehabilitation of clients (7). There will be opportunities for self-participation in such activities and games with little supervision to group-participation with caregivers and HoviCare staff together. Caregivers could be untrained family members or even simply be a domestic worker in the context of Singapore. Pre-activity tutorials and interactive sessions embedded within the games are crucial to engage and on-board these caregivers in the journey. Pandemic restrictions The project was held over the course of a COVID-19 pandemic, with restrictions on physical activities and a constantly evolving national policy on pandemic control. It was simply not possible to meet up physically in person within the team and with the industry partners. Significantly, it also curtailed meeting and interactions with clients and end-users. The early adaptation and ‘acclimatisation’ to online technology and a new modus operandi within the team are important in reducing anxiety and getting comfortable with another way of doing the same old thing – meeting up and getting things done – virtually. Moreover, the students did it for the entire duration of the project. Rushing to the school early in the morning or staying back in school for late evening meetings are a thing of the past! Now it could be done any time anywhere, which is both a boom and a bane. Meetings that would no longer be restricted to school hours. Technology has brought convenience but has also blurred the boundaries between school hours and personal life. Students were also not able to visit HoviCare to have a first-hand experience of their ongoing programmes. The information from HoviCare together with the knowledge of dementia care from their nursing program, allowed students to tweak the games and programmes to suit the needs as closely as possible for the dementia clients Interdisciplinary collaboration and important role of users Nursing students commented on interdisciplinary collaboration: “Being nursing students, dementia care is our forte and it is vital that we engage our ICT peers so that they have some ideas about dementia care before embarking on the project. HS nursing students would focus on the physical activities and games ideas while the ICT students focused on game digitalisation and development, including platform optimisation. The ICT students also taught us (nursing students) the importance of perseverance. It is time-consuming and tedious to code the games. When a new suggestion arises, they must change the whole coding and programming system. Yet no complaints are heard, and they focus on producing the best digital solutions to help the clients.” The nursing students also learned something new about colour schemes in the process. In art therapy, dark colours can indicate dampened mood. However, for digital games, dark colours are widely used as a background colour to provide stark contrast in visualisation. Hence, warm colours, as suggested by the ICT team, were used to address the issue of poor eyesight as well as brightening up the mood. Interdisciplinary teamwork can be a double-edged sword and it is vital that students with different expertise and perspective engage each other and work well within the team. (8) Once the team is formed, the students quickly worked to know each other well and to increase common understanding and sharing of expertise, allowing progression and completion of the innovative project successfully. End-users’ role in game development is important and the team’s regret was not being able to directly engage and interact with the elderly clients in-person. The absence of direct contact disrupted the initial plan to engage the clients for testing of the games. By testing the games with the clients under an in-person experience at the centre might have been more advantageous, especially in the early stage to allow to focus on the game design and development, leaving out other factors that may affect the game and system performance and overall experience of users in an out-of-centre remote session. The students’ experience with an inter-disciplinary approach to healthcare innovation highlighted again the importance and benefits of such a strategy and why this approach could or should be widely adopted in the curriculum of institutions of higher learning. MUAS has been an avid champion of such a strategy and NP has in recent years increasingly adopt this practice as well. References 1. World Economic Forum. (2019, January 14). These are the 10 most in-demand skills, according to LinkedIn. (weforum.org) 2. Tierney, L. & Beattie, E. 2020. Enjoyable, engaging and individualised: A concept analysis of meaningful activity for older adults with dementia. International Journal of Older People Nursing. (onlinelibrary.wiley.com) 3. Ahokas, A., Hokkanen, H. & Tan, H-Y. Innovation in pandemic world and beyong. Metropolia University of Applied Sciences. Tikissä Blog. Published 11.3.2021 4. MINNO® Innovation projects - building the future today. 5. NP: The Poly for Budding Entrepreneurs. Cultivating an innovation mindset, leading the entrepreneurial spirit. (np.edu.sg) 6. Hero, L-M 2019. Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity systems and student experience (Doctoral dissertation). Annales universitatis Turkuensis, 475, Faculty of Education, University of Turku, Finland. 7. The Caregiver Space. (2017, October 5). How Social Interaction Plays a Principal Role in Dementia. (caregiverspace.org) 8. Vestal, A., & Mesmer-Magnus, J. (2020). Interdisciplinarity and Team Innovation: The Role of Team Experiential and Relational Resources, 51(6), 738–755. Authors Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Ahokas has many years of working experience abroad. Her core competencies are in different international activities, networks & partnerships. Transnational education is close to her heart. Ms Ahokas is the project manager of MANPIT-project. Hannele Hokkanen, Senior Lecturer (MSc (health care), RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Hokkanen teaches gerontological nursing and she is the coordinator of innovation projects in health care. Yu Ni TAN Dip (NSG), Alumni, School of Health Sciences, Ngee Ann Polytechnic, Singapore. Yu Ni graduated from Ngee Ann Polytechnic in 2022 and is eagerly waiting for her nursing degree program to start in the summer. She is ever positive and optimistic about everything. Raynee JW THAM Dip (HSN), Alumni, School of Health Sciences, Ngee Ann Polytechnic, Singapore. Raynee participated in the project as a final-year diploma nursing student and graduated from Ngee Ann Polytechnic in 2021. Driven by her enthusiasm and interest for the project, she remained intimately involved with the team despite her earlier graduation. She is currently an undergraduate nursing student. Natalie SH YEH Dip (NSG), Alumni, School of Health Sciences, Ngee Ann Polytechnic, Singapore. Natalie was an enthusiastic second-year nursing diploma student when she became involved in the project. She graduated from Ngee Ann Polytechnic in 2022 and is looking forward on embarking on her new journey as an undergraduate nursing student in the summer. Hong-Yong TAN, Senior Manager for Timetabling / Lecturer (MBBS). Dr Tan has previously worked at different public hospitals and healthcare organisations in Singapore, in various clinical and administrative roles. He is currently a lecturer with the School of Health Sciences in Ngee Ann Polytechnic where he teaches at both the diploma and post-diploma levels. He is always curious and eager to explore and learn, traits that he hopes to rub off on his students.
Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan
Yhteiskehittäminen ja kumppanuus ovat olleet vahvasti esillä viime aikoina. Erilaiset verkostoitumistilaisuudet ovat vahvistaneet näkemystä, että pääkaupunkiseutu kiinnostaa nyt innovaatioympäristönä myös kansainvälisesti. Alueen toimijoiden yhteinen tahtotila innovaatiotoiminnan ja sen vauhdittaman kaupunkikehittämisen ja yrittäjyyden synnyttämiseen on selvästi vahvistunut. ”Innovaatiot, ne tehdään yhdessä” -toimintakulttuuri on nosteessa, minkä myös kansainväliset kumppanit huomaavat. Monilla alueilla ja aloilla tarvitaan silti yhä enemmän käytännönläheistä innovaatiotoimintaa, joka kannustaa yrityksiä ja muita toimijoita TKI-työhön. Tämä aktivointi on ammattikorkeakoulujen perustehtävää. Valtio vahvistaa alueellista innovaatiopolitiikkaa 2023 Muiden korkeakoulukaupunkien tavoin Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat solmineet Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa niin kutsutun ekosysteemisopimuksen (1), jonka tavoitteena on tukea globaalisti kilpailukykyistä TKI-toimintaa. Sopimuksen avulla vahvistetaan innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiivistetään toimijoiden välistä yhteistyötä, tunnistetaan osaamiskärkiä ja näin lisätään toiminnan vaikuttavuutta. Myös vuoden 2023 budjetilla valtio pyrkii aktivoimaan TKI-toiminnan kansainvälistymistä ja kasvua. Budjettiin on luvattu lisättävän 350 miljoonalla eurolla rahoitusvälineitä, jotka vahvistavat alueellista innovaatiopolitiikkaa (2): Business Finlandin TKI-avustusvaltuuteen pysyvä 63 miljoonan euron korotus ja veturiyritysrahoitukseen kertaluonteinen 60 miljoonan euron korotus 10 miljoonaa euroa uuteen alueellisen TKI-rahoituksen instrumenttiin Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön viiden miljoonan euron korotus. Toimillaan valtio tukee kansallisen TKI-tiekartan 2030 (okm.fi) tavoitteita. Nyt esitetyt uudet panostukset ovat tervetulleita vahvistamaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyötä. Pääkaupunkiseudulla TKI-rahoituksen suuntaamista ohjaa Uusimaa-ohjelma 2022-2025 (3). Sen sisältämät Uudenmaan kehittämisen toimenpiteet tähtäävät ekologisesti kestävään taloudellisesti vastuulliseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen maakuntaan. Uudellamaalla on valtakunnallisesti erityisen vahvaa TKI-toiminnan osaamista rakentamassa hyvinvointia ja elinvoimaa resurssiviisaasti. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli niin valtion kuin maakuntaliiton asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Metropolian TKI-toimijat olivat kesäkuussa näkyvästi läsnä Eurocities 2022 -tapahtumassa Espoossa (eurocities.eu) ja ensimmäisillä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä (neb-festival.eu). Pääkaupunkiseudun innovaatioekosysteemin neljä kärkiteemaa näkyvät Metropolian toiminnassa Valtion kanssa solmimaansa ekosysteemisopimusta Helsinki, Espoo ja Vantaa toteuttavat HEVI-innovations hankeportfoliolla (4), joka muodostuu neljästä kärkiteemasta. Metropolian strategian tavoitteet ja viiden innovaatiokeskittymän hankeportfoliot kytkeytyvät tiiviisti näihin kärkiteemoihin. Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut Pääkaupunkiseudun kaupungit tarjoavat kehitys- ja kokeiluympäristöjä, joita Metropolia on jo ollut kehittämässä esimerkiksi älykkään liikkumisen urbaanin ruoantuotannon ja energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on keskeistä vahvistaa kaupunkilaisten osallisuutta, mikä korostui Eurocities 2022 tapahtuman puheenvuoroissa. Yhteiskehittämiseen Metropolialla on tarjota osallistava tutkimuskumppanuusmalli (5). Kun ratkotaan monimutkaisia ongelmia tai tutkitaan arjen merkityksellisiä asioita, tulee muistaa, että tutkijoiden lisäksi kaikilla ihmisillä on arvokasta asiantuntijuutta ja kokemusta siitä, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä tai mitkä asiat vaativat kehittämistä tai tutkimista. Tutustu YouTubessa Osallistuva tutkimuskumppanuus -videoon. Virallisena New European Bauhaus (NEB) -kumppanina Metropolia on eurooppalaisessa kumppaniverkostossa rakentamassa tulevaisuuden näkymiä ja toimintatapoja, jotka vauhdittavat kestävää elämäntapaa. Tästä esimerkkinä Metropolia esitteli NEB -festivaaleilla yhteiseurooppalaisen Augmented Urbans -hankkeen (augmentedurbans.eu) tuloksia. Ne kertovat, kuinka teknologiaa hyödyntäen voidaan vahvistaa kaupunkilaisten osallisuutta oman elinympäristönsä suunnitteluun. Hyvinvointi ja terveysteknologia Pääkaupunkiseudulla on merkittävää hyvinvointiin ja terveysteknologiaan liittyvää tutkimus- ja yritystoimintaa. Metropolia on kehittänyt Health Capital Helsinki -kumppanina teemaan liittyviä kehitys- ja kokeiluympäristöjä, kuten Metropolia Proof Health testaus- ja tutkimuspalvelut. Oppimisympäristöt ja digitaaliset ratkaisut Jatkuva oppiminen ja sitä tukevat digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät oppimisympäristöt, ovat Metropolian strategian ytimessä. Digivisio 2030 - hankkeessa (digivisio2030.fi) Metropolia rakentaa muiden korkeakoulujen kanssa oppimisen tulevaisuutta. Uudet kampukset tarjoavat mahdollisuuden koulutusteknologiaan ja oppimisympäristöihin liittyvään kehitystyöhön, joka tukee uudenlaista, digitaalisten ratkaisujen tukemaa osaamista. Yleinen ekosysteeminen kehittäminen TKI-tiekartan 2030 (6) hengen mukaisesti Metropolia kehittää systemaattisesti ekosysteemimäiseen yhteistyöhön perustuvia kumppanuuksia. Vain kumppanuudessa voidaan luoda innovatiivisia ratkaisuja kompleksisessa toimintaympäristössämme. Hyviin aikomuksiin luottaen Metropolian on pitkäjänteisesti satsannut TKI-toiminnan edistämiseen kaikilla vastuualoillaan. Viime aikoina on erityisesti panostettu yrittäjyyspalveluihin ja innovaatioiden viemiseen käytäntöön osana pääkaupunkiseudun kampusinkubaatio-ohjelmaa. Turbiini -kiihdyttämötoiminta on laajentunut kaikille kampuksille tavoittaen eri alojen opiskelijat ja yhteistyökumppanit. TKI-toimijana Metropolia panostaa omiin vahvuuksiinsa ja tuo ne mukaan yhteiskehittämiseen. Käytännönläheisellä innovaatiotoiminnalla kannustetaan ja tuetaan yritysten, yhteisöjen ja kaupunkilaisten kehittämis- ja tutkimustarpeita ammattikorkeakoulun perustehtävän mukaisesti. Pääkaupunkiseudulla hyvässä nosteessa olevaa yhdessä tekemisen toimintakulttuuria tulee vaalia ja edelleen vahvistaa. Kuten Aalto -yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen totesi Eurocities 2022 -konferenssin paneelikeskustelussa, kumppanuuksia rakennettaessa tulee luottaa itse kunkin hyviin aikomuksiin. Näin voimme houkutella TKI-kumppaneiksemme yhä enemmän myös kansainvälisiä osaajia. Lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö: ekosysteemisopimus (tem.fi) Valtioneuvoston tiedote: TKI-rahoituksen panostukset vahvistavat Suomea (valtioneuvosto.fi) Uudenmaan liitto: Uusimaa-ohjelma (2022-2025) (uudenmaanliitto.fi) Helsinki, Espoo ja Vantaa innovaatiot (hevinnovations.fi) Osallistuva tutkimuskumppanuus (hytke.fi) Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallinen TKI-tiekartta 2030 (tem.fi)
Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) kasvaa, kansainvälistyy ja vaikuttaa työelämässä. Viestinnän rooli toiminnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden edistäjänä on merkittävä. Hankkeiden rahoittajatkin edellyttävät, että toiminnasta ja tuloksista viestitään. Viestinnän asiantuntijuus vaatii ammattitaitoa, kokemusta ja korkeakoulutusta. Työssäni viestinnän asiantuntijana neuvon TKI-hankkeita toteuttavia, eri alojen ammattilaisia. Kun haluan haastaa heitä kehittämään omaa viestintäosaamistaan, mistä lähteä liikkeelle? Tunnista osaamisen tarve tänään ja tulevaisuudessa Oman osaamisen kehittäminen on asiantuntijalle tärkeä työelämätaito. Se lähtee yksilön omien kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja motivaatiosta. Kehittyä voi ajan myötä kokemusta kerryttämällä. Kehittyä voi myös tavoitteellisesti, uutta osaamista hankkimalla. Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosittain noin sataa hanketta. Jokaisella niistä on projektipäällikkö. Lisäksi niiden parissa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Jokainen hanke on ainutkertainen projekti, jossa on tarkoitus saavuttaa ennalta asetetut tavoitteet, tiukasti määritellyissä aika- ja budjettiraameissa. Hanketyön viestintävastuiden järjestäminen koskettaa suurta joukkoa. Yksin tai itselle vieraasta asiasta vastuussa oleminen voi olla kuormittavaa. Paineiden puristuksessa väkisin väännetty viestintä ei ole välttämättä kovin strategista, oikein kohdennettua tai hauskaa. Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikkiin hankkeisiin saada kiinnitetyksi viestinnän ammattilaista. Pienimmissä hankkeissa viestinnästä usein vastaa projektipäällikkö yksin. Keskisuurissa hankkeissa viestintävastuuseen voidaan nimittää asiantuntija, joka ei ole viestinnän ammattilainen, ja joka tekee hankkeessa muutakin työtä. Se voi olla toimiva ratkaisu hankkeen tarpeisiin, jos tekijä on motivoitunut tehtävistään. Suuremman budjetin hankkeelle on yleensä mahdollista rekrytoida viestinnän asiantuntija. Hankkeissa työskentelevien viestinnän ammattilaistenkin on päivitettävä osaamistaan. Syventyminen hankkeen aihepiirin tekee viestintätyöstä entistä tehokkaampaa, kun alan sanasto, yleisöt ja viestintäkanavat tulevat tutuiksi. Kääntäen voisi myös ajatella, että eri alan ammattilaisesta voi halutessaan kehittyä ammattiviestijäksi. Toki se vaatii motivaatiota, kokemusta ja lisäkoulutusta. Opetushallitus on ennakoinut media- ja viestintäalan osaamistarpeita Osaamisen ennakointifoorumin toimikaudella 2017- 2020 (PDF). Raportissa luetellaan runsaasti viestinnän tulevaisuuden tarpeita, joissa korostuvat laaja-alainen osaaminen ja teknologinen kehitys. Kehitä kokonaisuuksia ja kokeile käytännössä Asiantuntijaroolissa minulla ei ole muodollista vaikutusvaltaa muihin työntekijöihin. Kun haluan kehittää jotain toimintaa, on neuvoteltava eri rooleissa toimivien tahojen kanssa. Jos tavoitteenani on tarjota hankkeita toteuttaville työkaluja ja tietoa, yksittäiset koulutustilaisuudet voivat olla hyvä ratkaisu. Jos tarkastellaan hanketoimintaan kytkeytyvää viestintää kokonaisuutena, tarvitaan moniulotteisempaa ajattelua. Viestinnän toteuttamiseen ei ole yhtä sapluunaa, joka sopii kaikille hankkeille. Niiden suunnittelussa ja hakemusten kirjoittamisessa on mukana useita eri alojen ammattilaisia. Tarkoituksenmukaisten resurssien takaamiseksi on osattava ennakoida erilaiset tarpeet jo hankehakemusta valmisteltaessa. Jos viestintä on hanketta valmisteleville etäinen asia, sen huomioiminen rahoitushakemuksessa jää helposti vähälle. Kokonaisuudelle on hyödyksi, jos mukaan saadaan viestinnän asiantuntijan näkemys. Tämän järjestäminen voikin olla koko hankeorganisaation toimintaa koskeva kehittämistarve. Päätöksenteon tueksi on selvitettävä todelliset kehittämistarpeet. Nykytilannetta voi arvioida esimerkiksi järjestämällä hankehenkilöstölle kyselyn, jonka tuloksista saadaan tukea johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Päättävissä rooleissa toimivien on helpompi ottaa kantaa ja tukea konkreettisia toimintaehdotuksia. Uusien ratkaisujen kokeileminen käytännössä auttaa arvioimaan niiden toimivuutta ja vaikutuksia. Palautteen ja arvioinnin perusteella toimintaa voidaan kehittää edelleen. Ratkaisuna vertaisoppimisverkosto hankeviestinnän tekijöille Työarjessa kollegan kanssa yhdessä ongelmia ratkoessa ei aina tule ajateltua, että kyseessä on vertaisoppimistilanne. Yksin haasteiden kanssa painiessa ei välttämättä tule ajateltua, että samaa asiaa pähkitään parhaillaan jossain toisaalla. Miten paljon säästyisi aikaa, jos kokoonnuttaisiin pohtimaan yhdessä? Olisiko mahdollista järjestää tilaisuuksia, jossa tuoreet ja kokeneet hankeviestijät ja eri alojen projektipäälliköt jakaisivat omia vinkkejä ja kokemuksia? Olisiko tällaisessa verkostossa mahdollista edistää sekä oman hankkeensa että samanteemaisten hankkeiden yhteistä viestintää? Voisiko toiminnasta hyötyä niin osallistuja kuin koko talo? Verkoston toiminnasta muodostuu osallistujiensa näköistä. Onnistunut verkostotoiminta perustuu jokaisen osallistujan tasavertaiseen kohtaamiseen ja kuulluksi tulemisen tunteeseen. Kun tavoite on luoda toimintaa ja tilaa, jossa saa jakaa ajatuksiaan psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä, tarvitaan pelisäännöt. Ne on hyvä luoda yhdessä. Yhteisön inspiraation sytyttämiseen ja vaalimiseen tarvitaan muutamaa onnistunutta kokemusta, jaettua oivallusta sekä jäsenten keskinäistä, vahvaa luottamusta. Metropoliassa käynnistyy syyslukukaudella 2022 HAVAINTO-verkosto, jossa kehitetään koko organisaation hankeviestinnän osaamista tukemalla yksilöiden osaamisen kasvua. Käytännössä tarkoitus on tuoda eri alojen ja viestinnän ammattilaiset osallisiksi hankeviestinnän toteuttajien yhteisöön. Toiminnan tavoitteena on tarjota osallistujille aika ja paikka jakaa kokemuksia, vinkkejä ja esittää niitä tyhmiäkin kysymyksiä. Vain kokeilemalla selviää, mitä hyötyä siitä on hankeviestinnän osaamisen kehittymiselle, hankkeiden näkyvyydelle ja TKI-toiminnan vaikuttavuudelle. Näitä seikkoja kuulostellaan toiminnan edetessä.
Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana
Maahanmuutto Euroopan Unionin (EU) alueelle ja Suomeen lisääntyy jatkuvasti. Seurauksena on kasvava tarve maahanmuuttajien työllistymisen tuelle. Pääkaupunkiseudulla Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulujen strateginen liittouma 3AMK toteuttaa yhdessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Toiminnan tavoitteena on yhdistää kaikkien kolmen osaaminen ja erikoistumisalueet yhdessä tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten keväällä 2022 etsittiin yhteisiä TKI-hankkeiden aiheita erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyyden edistämiseen. Maahanmuuttajien työllistymiseen tarvitaan tukea EU:n asukkaista noin 5 % on muiden kuin EU-maiden kansalaisia ja noin 8 % asukkaista on syntynyt EU-maiden ulkopuolella. (1) Suomen väestöstä yli 8 % on ulkomaalaistaustaisia. Puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. (2) Maahanmuuttajien kiinnittyminen työmarkkinoille riippuu monista syistä, muun muassa maahantulon syystä, asumisen kestosta, kielitaidosta sekä aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10-15 % matalampi muuhun väestöön verrattuna, mikä tarkoittaa ulkomaalaistaustaisten noin 2,5 kertaa korkeampaa työttömyysastetta (3). Yksilön ja perheiden kannalta työnteko edistää toimeentuloa, hyvinvointia ja kotoutumista. Vastaavasti yhteiskunnan kannalta jokaisen työikäisen työpanoksen hyödyntäminen olisi tärkeää. Ulkomaalaistaustaisen väestön vaikeudet kiinnittyä työmarkkinoille lisäävät yrittäjyyttä heidän keskuudessaan. Maahanmuuttajien perustamat yritykset keskittyvät voimakkaasti Uudenmaan alueelle, missä myös suurin osa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu. (2, 4) Maahanmuuttajanaisten työllistymisen tiellä on paljon esteitä Maahanmuuttajanaisten tilanne poikkeaa maahanmuuttajamiehistä. Naisten työllisyysaste on alhainen verrattuna maahanmuuttajamiehiin5 sekä muiden Pohjoismaiden maahanmuuttajanaisiin6 eikä se kohoa muun väestön tasolle vielä 10 vuoden maassa olon jälkeenkään (5, 6). Maahanmuuttajanaisten alhainen työllisyysaste on kompleksinen ilmiö, johon vaikuttaa useat eri tekijät, kuten korkea lapsiluku ja lasten saaminen nuorena, alhaisempi koulutustaso, maahantulon syyt sekä pitkät hoitovapaat (5, 6). Korkea lapsiluku tarkoittaa usein myös sitä, että äiti viettää pitkiä aikoja lasten kanssa kotona ja jää mahdollisesti kotoutumispalveluiden ulkopuolelle, minkä Suomen pitkä hoitovapaamalli mahdollistaa. Pitkä kotona olo vaikuttaa myös kielitaidon kehittymiseen negatiivisesti, mikä taas saattaa muodostua työllistymisen esteeksi myöhemmin. Maahanmuuttajanaisten työllisyyteen olisi erittäin tärkeää panostaa myös siksi, että tutkimusten mukaan maahanmuuttajaäitien työttömyys ja kouluttamattomuus vaikuttaa myös heidän lastensa, erityisesti tyttölasten työllisyyteen ja koulutustasoon negatiivisesti. (6, 7 , 8) 3AMK:n asiantuntijat kokoontuivat ratkomaan työllisyyden haasteita Yhteistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa edistetään 3AMK:n omalla ProjektiBoosteri -konseptilla. Se tarjoaa ammattikorkeakoulujen henkilöstölle lukuvuosittain ohjatun prosessin yhteisten hankeaihioiden löytämiseen ja ideoiden jatkokehittämiseen. Työskentelyn tavoitteena on synnyttää hankehakemuksia ja pohtia niille sopivia rahoitusinstrumentteja. 3AMK:n TKI-toiminta jakautuu teemallisesti kolmeen kärkeen. Tammikuussa 2022 korkeakoulujen maahanmuutto- ja yrittäjyyshankkeiden asiantuntijat kokoontuivat Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä -teeman alla. Tapaamisessa tunnistettiin tarve hankeyhteistyölle näiden teemojen ympärille. Tästä syystä maaliskuussa 2022 järjestettiin yhteinen ProjektiBoosteri ProjektiBoosteriin tuotiin kolme aiemmin tunnistettua projektihaastetta: maahanmuuttajien työllisyys, yrittäjyys ja erityisesti naisyrittäjyys maahanmuuttajien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen maahanmuuttajien koulutuspolkujen löytäminen ja osaamisen tunnistaminen. Jokaisesta teemasta pidettiin alustus ja tämän jälkeen käytiin käytännön hankeaihioihin ohjaavaa keskustelua. Osallistujat tunnistivat teemoista useita hankeaihioita, joista neljä valittiin pienryhmien jatkokehitettäväksi: Kulttuuriperimän kaupallistaminen Tavoittamattomat työntekijät (esimerkiksi kotiäidit ja muut ”piilossa” olevat ihmiset) Työelämämentorointi ja työnantajien ja -tekijöiden matching-toiminta Monikielistyvä ja kansainvälistyvä tulevaisuuden työelämä. Pienryhmät jatkavat hankeaihioiden jalostamista ja hankeasiantuntijoiden tuella kullekin teemalle ja aihiolle etsitään sopivat rahoituskanavat. Jos olet kiinnostunut tulemaan toimintaan mukaan, ole rohkeasti yhteydessä kirjoittajiin! Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan! Kirjoittajat Hanna Repo Jamal toimii Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymässä teemavastaavana ja 3AMK:n teemakärki 1 koordinaattorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Sari Heikkinen työskentelee tutkimusohjelma johtajana Laurea-ammattikorkeakoulussa, Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala tutkimusohjelmassa ja toimii lisäksi 3AMK-yhteistyössä teemakärjen 1, Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä, vetäjänä. Vesa V. A. Heikkinen toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun palveluinnovaatioiden yliopettajana. Hän on erikoistunut erityisesti matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämysaloihin. Lähteet Eurostat. 2020. Migration and Migrant Population Statistics. (ec.europa.eu) Tilastokeskus.fi: 2022. Suomen väestö. TEM. 2021. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2020. (PDF, valtioneuvosto.fi) Fornaro P. 2018. Immigrant Entrepreneurship in Finland. ETLA:n raportit: 83. (etla.fi) Euroopan Komissio. 2020. Action Plan on Integration and Inclusion 2021-2027 (PDF) Kurronen S. 2021. Maahanmuuttajanaisten loukku. Heikko työllisyys heijastuu myös toisen polven pärjäämiseen. EVA arvio, nro. 30. OECD. 2018. Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland. (oecd.ilabrary.org) Kilpi-Jaakkonen E. 2012. Does Finnish Educational Equality Extend to Children of Immigrants?: Examining national origin, gender and the relative importance of parental resources, Nordic Journal of Migration Research, 2(2), 167–181.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.