Avainsana: hyvinvointi
Kouluikäisten harrastaminen helpommaksi harrastushaulla
Harrastaminen hyvinvoinnin tukena Mikä tahansa mielekäs harrastus tukee kouluikäisen lapsen mielenterveyttä, hyvinvointia sekä pystyvyyden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kouluiän harrastamisen positiiviset vaikutukset yltävät aikuisuuteen saakka. Näihin kuuluvat muun muassa terveellisten elämäntapojen rakentuminen, myönteinen vaikutus tulevaan työkykyyn sekä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy. Harrastaminen lisää sosiaalisia suhteita, opettaa tunnesäätelyä sekä tarjoaa onnistumisen kokemuksia, jolloin luottamus omiin kykyihin kasvaa. [1,2] Harrastuksista voi saada ystäviä sekä luottamuksellisen ja turvallisen suhteen aikuiseen, esimerkiksi harrastuksen ohjaajaan. Merkitys korostuu niillä kouluikäisillä, joilla ei ole turvallista aikuista muuten läsnä arjessa. [3] Kouluikäisten hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet Hyvinvoinnin eri osa-alueilla on nähtävissä erojen kärjistymistä itsensä hyvinvoiviksi kokevien ja pahoinvoivien välillä. Kouluikäisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt ja syrjäytymisvaara koskettaa yhä useampia. Joka neljäs kouluikäinen nuori on kokenut mielenterveyden ongelmia. [4] Koululaisista jopa 40 prosentilla fyysinen kunto on tasolla, jossa voi olla vaikeuksia suoriutua arkiaskareista väsymättä. Tämä voi näkyä jaksamisen haasteina kävellä koulumatka, liikkua maastossa sekä kantaa ja nostaa koulu- ja harrastusvälineitä. [5] Lapsiperheköyhyys heikentää hyvinvoinnin ja harrastamisen edellytyksiä. Suomessa lapsiperheköyhyys koskee noin 150 000–180 000 lasta. Lapsiperheköyhyys ei ole vähentynyt Suomessa viimeiseen 30 vuoteen, vaikka se on hallitusohjelmissa ollut esillä. Vuonna 2022 lapsiperheköyhyyden osuus kasvoi edelleen. [6] Nykyisen hallituksen kaavailemat kiristykset tulevat toteutuessaan heikentämään heikoimmassa asemassa olevien perheiden perusturvaa entisestään, minkä seurauksena lapsiperheköyhyys ei ainakaan vähene [7]. Terveyserojen kaventaminen edellyttää rakenteisiin puuttumista Koululaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää turvallisen, sosiaalisen ja mielekkään arjen kautta. Tasavertaisesti mielekkään vapaa-ajan vieton mahdollistaminen ja tukeminen harrastamalla on tähän konkreettinen keino. Kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan näkökulmasta koululaisten hyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä. Agenda 2030 tavoitteet 3 (terveellinen elämä ja hyvinvointi), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) korostavat yhteiskunnallista vastuuta kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden saavuttamiseksi koululaisia unohtamatta [8]. THL:n kouluterveyskyselyn tulosten perusteella harrastamisen määrä vaihtelee eri alueilla [9]. Hallitusohjelman 2023 ja harrastamisen Suomen mallin tavoitteina on mahdollistaa jokaiselle koululaiselle yksi ilmainen ja mieluisa harrastus [4,10]. Tämä on varsin kunnianhimoinen ja tärkeä valtakunnallinen tavoite, jonka toteuttamisen rakenteet vaikuttavat kuitenkin olevan alueellisten toimijoiden eli kuntien harteilla ilman velvoittavaa lainsäädäntöä. Toteutus jää silloin täysin kunnan oman arvion ja motivaation varaan. Maltillisilla investoinneilla suuri hyöty Kuntien ja valtionhallinnon tulisi olla kiinnostuneempia siitä, mitä rakenteita ja toimenpiteitä tarvitaan, että tieto olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista on kaikkien kiinnostuneiden löydettävissä mahdollisimman vaivattomasti. Tieto alueen harrastusmahdollisuuksista ja -paikoista sekä kustannuksista tulisi löytää yhtä kanavaa käyttäen. Tämä edellyttää kuntien sähköisten palveluiden ja verkkosivujen päivittämistä ja saavutettavuuden huomioimista. Jyväskylän harrastusneuvonnan verkkosivu on erinomainen esimerkki sivustosta, josta löytyy harrastamisen tiedot kuin myös apua harrastuskulujen (välineet, matkat, lisenssit, seuramaksu jne.) kattamiseksi ja reitti henkilökohtaiseen neuvontaan sitä tarvitseville [11]. Harrastushaku on hyvä tuki Harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan järjestämisessä. Tulevaisuudessa tekoälyn hyödyntäminen tulee tarjoamaan kuntasektorille uudenlaisia mahdollisuuksia entistä keskustelevampaan avun tarpeen kartoittamiseen ja varmistaen kattavan palvelutarjonnan tiedon alueelta. Avun tarpeen syyn kertomisen tulisi riittää ja järjestelmän ohjata sen pohjalta tarpeeseen liittyvän tiedon luokse. Kaikki eivät löydä harrastuksen pariin ilman apua. Tuen tarpeessa voivat olla koululaisen lisäksi huoltajat. Avun ja tuen tarvitsijat ja näitä tarjoavat tahot kohtaavat tällä hetkellä toisensa vaihtelevasti ja alueittain on vaihtelua. Harrastamiseen liittyvää neuvontaa tulisi tarjota digitaalisten palveluiden lisäksi matalalla kynnyksellä koululaisten ja vanhempien asiointipaikoissa kuten kouluissa, kirjastoissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kelassa. Alueellista etsivää toimintaa harrastusta kaipaavien koululaisten löytämiseksi ja ohjaamiseksi pitäisi painottaa nykyistä enemmän. Alueilla tulisi myös kartoittaa miten paljon harrastavia ja harrastamattomia koululaisia on. Sanoista tekoihin Haastamme sinut kuntapäättäjä käynnistämään harrastusten hakuun ja tukemiseen liittyvien rakenteiden uudistamisen kunnassasi. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen kautta voidaan parantaa harrastamisen mahdollisuuksia ja poistaa esteitä tekemällä yhteistyötä vanhempien, kouluikäisten, harrastuksia tarjoavien järjestöjen, liikuntapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja sosiaalialan toimijoiden kanssa. Toimivat terveyttä edistävät rakenteet voivat lisätä asuinalueen vetovoimaa ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä kunnan palvelujen tarpeeseen positiivisesti. Valtionhallinnolta peräänkuulutamme nykyistä selkeämpää vastuun kantamista ja kuntia velvoittavien rakenteiden luomista, jotta kouluikäisten harrastamisen tavoitteet saavutetaan jokaisessa kunnassa. Blogin kirjoittajat: fysioterapeutti (AMK) Annika Kopra, fysioterapeutti (AMK) Henna Mäenluoma, fysioterapeutti (AMK) Annamaija Nyman ja terveydenhoitaja (AMK) Merja Toivonen; Metropolian Terveyden edistämisen YAMK-koulutusohjelmasta. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet [1] Soininen, Pirkko 2021. Harrastuksilla on voimaannuttava vaikutus. SOS-lapsikylä. <https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/05/17/harrastuksilla-on-voimaannuttava-vaikutus/>. Viitattu 20.10.2023. [2] Valtonen, Maarit & Heinonen, Olli J. & Lakka, Timo A. & Tammelin, Tuija 2013. Lapsuusiän liikunnan merkitys – kardiometabolinen näkökulma. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 129 (11). 1153–1158. [3] Lähteenmaa, Jaana 2021. Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun. Tiedollisia elementtejä Helsingin harrastamisen mallin tueksi. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. [4] Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023: 58. [5] Opetushallitus 2022. Move! -mittaustuloksia. <https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Saavutettava%20tiivistelm%C3%A4%20Move%21-mittaustuloksista%202022.pdf>. Viitattu 7.10.2023. [6] Rotko, Tuulia & Majlander, Satu & Mesiäislehto Merita (toim.) 2023. Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä: ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:16. Helsinki. 11–15. [7] Pekkarinen, Elina 26.6.2023. Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä hallitusohjelman vaikutuksista lapsiköyhyyteen. < https://lapsiasia.fi/-/kirjelma-valtioneuvoston-jasenille-hallitusohjelmasta2023 >. Viitattu 23.11.2023. [8] Agenda2030 –toimintaohjelma. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030.<https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.10.2023. [9] THL 2023. Kouluterveyskyselyn tulokset. <https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset#alueittain>. Viitattu 21.11.23. [10] Harrastamisen Suomen malli 2023. Harrastamisen Suomen malli – tietoa. <https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/>. Viitattu 8.10.2023. [11] Jyväskylä. Harrastusneuvonta. <https://www.jyvaskyla.fi/harrastukset/harrastusneuvonta#no-back>. Viitattu 15.11.2023. Kuvat: Pexels.com. Free stock photos & videos you can use everywhere. Browse millions of high-quality royalty free stock images & copyright free pictures. Kuva 1. Alexander Nadrilyanski: <https://www.pexels.com/photo/selective-focus-photo-of-boys-in-blue-uniform-7307392/> Viitattu 16.11.2023 Kuva 2. Pavel Danilyuk: <https://www.pexels.com/photo/a-woman-teaching-how-to-paint-8382636/> Viitattu 16.11.2023
Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
Aikuisille suositeltu unimäärä on 7- 9 tuntia unta yössä. 1 Mikäli häiriötekijöitä ei ole, ihminen nukkuu oman vuorokausirytminsä mukaan. 2 Hyvin nukkuneena ihminen on tarkkaavainen ja työnteko on tehokasta.3 Riittämätön uni puolestaan saattaa näkyä muistin haasteina, keskittymiskyvyn heikentymisenä, ongelmanratkaisun vaikeutena, tiedonkäsittelyn hankaluutena, ajattelun joustamattomuutena tai heikentyneenä kykynä sietää vastoinkäymisiä. Alakuloisuus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys voivat myös olla riittämättömän unen vaikutuksia. Usein uniongelmilla on yhteys stressiin tai epäsäännölliseen vuorokausirytmiin.4 Riittämättömästi nukkuva työntekijä ei siis yllä todennäköisesti parhaimpaan mahdolliseen suoritukseensa. Hyvä uniterveys ja hyvin nukutut yöt siis oletettavasti kannattavat. Työelämällä on myös omat vaatimuksensa Työolobarometrin mukaan 17% palkansaajista oli täysin samaa mieltä ja 40% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpaikalla on liian paljon töitä työntekijöiden määrään nähden ja kyselyyn vastanneista palkansaajista 13% oli täysin samaa mieltä ja 49% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työ on henkisesti rasittavaa. 5 Työntekijöiden toivotaan oletettavasti olevan myös ”hyviä työntekijöitä”. Hyviä työntekijöitä on varmasti monenlaisia, mutta hyvältä työntekijältä edellytetään esimerkiksi, että hän omaa hyvän stressinhallinnan, on kärsivällinen, sopeutuva, toimelias, kykenee toimimaan itsenäisesti ja hänellä on hyvää työilmapiiriä edistävät vuorovaikutustaidot. Hyvällä työntekijällä on jaksamista kehittää itseään ja hän näin yrittää pysyä työssään ajan tasalla. 6 Työntekijän näkökulmasta kokonaisuus saattaa osoittautua haasteelliseksi Työpäivät saattavat venyä ja työntekijältä saatetaan odottaa joustoa. Työtä on paljon ja työ saattaa olla henkisesti kuormittavaa, stressiä pitäisi pystyä hallitsemaan hyvin, joustavuutta toivotaan ja jaksamista tulisi riittää omalle ammatilliselle kehittämiselle. Tämä puolestaan saattaa tehdä arjesta raskasta ja selvitäkseen arjen työmäärästä ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista sekä työstä kunnialla ja ”hyvänä työntekijänä”, tulisi ensisijaisesti nukkua hyvin. Hyvää unta siis tarvitaan, mutta joskus päivät voivat kenties olla niin hektisiä, että joskus unen määrästä tulee karsittua. Onneksi unen laatua voi kuitenkin pyrkiä omalla toiminnalla parantamaan Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3 Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3 Kirjoittaja Suvi Rapinoja työskentelee terveydenhoitajana ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/terveyspyramidiin-kuuluu-myos-uni/ https://www.kaypahoito.fi/hoi50067?tab=suositus https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/ https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-tiedonk%C3%A4sittelyyn-vaikuttavia-asioita/uni https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161826/TEM_2019_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://tiedonsilta.fi/millainen-on-hyva-tyontekija/ kuvat: pixabay
Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista
Väsyttää ja mieli on maassa? Stressaa? Salille tai jumppaan ei huvita lähteä ja rahat ovat vähissä ja paikat jumissa? Taas on tullut istuttua koko päivä. Oletko tullut ajatelleeksi, että tilanne voisi muuttua avaamalla ulko-ovi ja lähtemällä luontoon? Luonnossa liikkuminen Suomessa on helppoa. Melkein kaikkialta ympäriltämme löytyy kohtuullisen matkan päässä lähiluontoa virkistäytymiseen. Luontoliikunta on myös edullista ja jokamiehenoikeuksista saa nauttia melkein kaikissa metsissämme. Metsässä voi liikkua ilman ulkonäköpaineita; siellä ei ole merkitystä minkä kokoinen olet tai miten pukeudut. Tieteellinen näyttö metsän terveysvaikutuksista lisääntyy Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää tutkimustuloksia. Niiden mukaan luonnon positiiviset vaikutukset riippuvat luontoympäristön tyypistä sekä sen koosta. Myös sillä, kuinka usein luonnossa ollaan, kuinka paljon aikaa siellä vietetään ja mitä siellä tehdään, on merkitystä. Terveys ja hyvinvointivaikutukset syntyvät ympäristöaltisteiden vähentymisestä eli käytännössä luonnossa on vähemmän melua ja ilmansaasteita. Myös stressin hallinta ja elpyminen sekä fyysinen aktiivisuus lisääntyvät ihmisen ollessa luonnossa. Luonto vaikuttaa positiivisesti ihmiseen myös sosiaalisten kontaktien kautta; metsässä voi joko olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa tai vaihtoehtoisesti saada omaa rauhallista aikaa. Lisäksi luonnossa immuunipuolustus vahvistuu. (Tyrväinen ym. 2018.) Luontoaltistuksesta positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin Luontokontaktien keskeisiä terveys- ja hyvinvointihyötyjä ovat stressitilanteista palautuminen sekä liikunnasta saatavat positiiviset vaikutukset. Luonnossa liikkuminen kohentaa koettua terveyttä sekä kuntoa, parantaa mielialaa, auttaa irtautumaan arjesta sekä parantaa itsetuntoa. (Tyrväinen ym. 2018: 1398.) Vireys ja energiatasot kohenevat paremmin kuin muissa liikuntaympäristöissä (Borodulin 2014: 30). Luonnossa on stressistä elvyttäviä ominaisuuksia, jotka näkö-, kuulo- ja hajuaistien kautta vaikuttavat hyvinvointiin (Rappe 2014: 35). Monimuotoisesta luonnosta saadaan myös terveyden kannalta hyödyllisiä kontakteja hyviin mikrobeihin, jotka vaikuttavat positiivisesti immuunijärjestelmäämme. (Haahtela 2014: 20). Luonnontilainen metsäympäristö elvyttää parhaiten Hyvinvointia näyttävät tutkimusten mukaan lisäävän parhaiten mahdollisimman luonnonmukaiset alueet. Tällaisia ovat metsät, joissa on laaja biologinen monimuotoisuus. Metsän tulisi olla myös riittävän laaja, jotta kävijä voi kokea luonnon rauhan ja hiljaisuuden. Luontoalueen saasteettomuuden merkityskin on suuri. (Tyrväinen ym. 2017: 8-9.) Kuinka usein metsään? Luontoaltistusresepti on yksinkertainen. Terveys -ja hyvinvointivaikutusten aikaansaamiseksi lähiviheralueilla tulisi viettää yli viisi tuntia kuukaudessa tai kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vierailla 2-3 kertaa kuukaudessa (Tyrväinen 2014: 18). Kymmenen minuuttia metsässä saa aikaan verenpaineen ja sykkeen laskun. 20 minuuttia metsässä ja mieliala alkaa kohota. Tunti metsässä ja tarkkaavaisuus paranee. Kaksi tuntia metsässä ja elimistön puolustuskyky paranee. (YTHS verkkosivut.) Mitä siis vielä emmit? Muistatko miltä metsä tuoksuu sateen jälkeen, miltä sammal tuntuu jalan alla tai miltä kuulostaa tuulen humina männikössä? Mene metsään - se kannattaa! Kirjoittaja on Riitta Jokinen, HUS-Kuvantamisessa työskentelevä röntgenhoitaja, joka opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Metropolia AMK:ssa. Lähteet: Borodulin, Katja 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Haahtela, Tari 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Rappe Erja, 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Tyrväinen, Liisa-Lanki, Timo-Sipilä, Raija-Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134 (13-14). 1396-1403. Tyrväinen, Liisa-Savonen, Eira-Maija-Simkin, Jenni 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus (Luke). Saatavana osoitteessa <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-366-6> YTHS verkkosivut www.yths.fi/filebank/3243-Luonto_pysty.pdf kuvat: https://cdn.pixabay.com/photo
Hengähdä hetki luonnossa
Kuormittavatko työkiireet tai painavatko asiat mieltäsi? Tuntuuko elämä suorittamiselta? Koetko riittämättömyyden tunteita? Moni työikäinen aikuinen elää keskellä valtavaa tietotulvaa ja kokee kiireen kuormittavan kehoa ja mieltä. Jatkuva huomion kohdentaminen ja ylläpitäminen edellyttävät ponnisteluja ja kuluttavat voimavaroja. Keho ja mieli saattavat vaatia irtautumista arkipäivän kiireistä ja vaateista. Luonto tarjoaa tähän avun. Jo muutaman minuutin kestävä luontokontakti tarjoaa mahdollisuuden virkistymiseen ja elpymiseen. Luonto tarjoaa tasapainoa ja vastapainoa arjen kiireeseen. Luonnossa oleskelun jälkeen myönteiset tunteet lisääntyvät ja esimerkiksi vihan ja pelon tunteet vähentyvät. Myös kehon fysiologisessa toiminnassa tapahtuu useita myönteisiä muutoksia kuten verenpaine laskee ja lihasjännitys vähenee.1,2,3,4 Koe luonnon lumoava ja elvyttävä vaikutus Tarkkaavaisuutemme herää ilman ponnisteluja tai tietoista keskittymistä, kun oleilemme luonnossa. Kauniit aamuauringossa kimaltelevat kasteen koristelemat hämähäkin seitit tai auringonlaskun värjäämä punertava taivaanranta lumoaa katsojan. Pimenevässä illassa rauhoittavasti rätisevä, liekehtivä ja lämpöä hehkuva nuotio toimii katseen vangitsijana ja rentouttavana elementtinä. On mielenkiintoista jäädä seuraamaan luonnon tapahtumia ja unohtaa ympäriltä kaikki muu. Luonnossa aikuinen voi tuntea olevansa kuin pieni lapsi, joka tutkii valtavalla innolla ja täysin uppoutuneena ihmeitä täynnä olevaa maailmaa. Luonnossa lumoutuessamme irtaudumme arjesta ja koemme yhteyden tunnetta luontoon, mikä mahdollistaa elpymisen.4,5 Vahvimpia elpymiskokemuksia on saatu oleskelemalla vesistön läheisyydessä sijaitsevissa metsä- tai peltoympäristöissä. 6 Luonto vaikuttaa myönteisesti niin stressaantumattomiin kuin stressistä kärsiviin ihmisiin. Kortisolin eli stressihormonin ja adrenaliinin määrät vähenevät kehossa ja mielihyvähormonien kuten serotoniinin ja oksitosiinin määrät lisääntyvät. Luonto houkuttelee ja aktivoi myös liikkumaan. Luonnossa liikkuessa voi valita itse reitin ja päättää vauhdin oman kunnon mukaan. Liikkuminen luonnossa edistää sydämen, hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja vahvistaa lihaksistoa sekä kehittää tasapaino ja koordinaatiota.2,4 Mene luontoon tai tuo luonto lähellesi Luonto soveltuu kaikille ja se on ilmainen hyvinvoinnin lähde. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset koskettavat kaikkia ihmisiä, vaikka ei kokisi olevansa niin sanottu luontoihminen. Jokainen ihminen muodostaa oman yksilöllisen luontosuhteen, joka kehittyy elämän myötä. Pienikin luontokokemushetki lisää hyvinvointiamme. Jo viiden minuutin mittainen hetki luonnossa lisää myönteisiä tunteita ja kohentaa mielialaa.3,4 Lyhyet luontokokemukset esimerkiksi työpäivän lomassa puistossa kävely voi tukea elpymistä arjen kiireen keskellä. Myös luontokuvien näkeminen ja katselu vaikuttavat hyvinvointia edistävästi. Työpaikan seinälle tai tietokoneen taustakuvaksi asetetun luontokuvan katselu virkistää ja rauhoittaa. Myös luontovideoiden avulla voidaan tuoda luonto ja sen hyvinvointivaikutukset lähemmäksi ihmistä.4 Etsi itsellesi luonnosta mielipaikka Luonto ja koti ovat suomalaisten mielipaikkoja. Mielipaikkoihin liitetään kuuluvaksi rentoutuminen, rauhoittuminen ja mielihyvän kokemukset. Mielipaikkaa valitessa usein korostuvat ympäristön tuttuus, turvallisuus, rentous ja kauneus. Vihreä kasvillisuus ja vesielementti on yleisesti koettu tärkeäksi. Mielipaikoissa ympäristön ulkoisia piirteitä merkityksellisempää on kuitenkin ympäristön herättämät tunteet ja terapeuttinen vaikutus. Ympäristö, joka vaikuttaa myönteisesti tunteisiin ja minäkokemukseen on merkityksellinen. Myös aiemmin koetuilla asioilla ja muistoilla on tärkeä rooli. Mielipaikkaan liittyvät miellyttävät mielikuvat ja elämykset lisäävät paikan vetovoimaa, mutta myös auttavat käsittelemään epämiellyttäviä kokemuksia. 2, 4 Ole läsnä ja anna aikaa itsellesi Luonnossa ajatukset rauhoittuvat ja voit kokea syvää läsnä oloa juuri siinä hetkessä. Luonnossa liikkuessa aistien herkistyminen mahdollistaa huomion kiinnittämisen luonnon lumoaviin tuoksuihin, väreihin, makuihin ja tuntemuksiin kuten maaston muotoihin. 5 Luonnossa voit syventää itsetuntemustasi, selvitellä ajatuksiasi ja tunteitasi. Luonnossa sinun ei tarvitse esittää mitään, vaan voit olla aito oma itsesi ja saada kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta juuri sellaisena kuin olet. Hengähdä hetki. Anna mielellesi ja kehollesi aikaa kokea luonnon tarjoamat terveyttä edistävät vaikutukset. Kirjoittaja: Marika Roos on terveydenhoitaja (AMK), joka työskentelee äitiys- ja lastenneuvolassa asiantuntijaterveydenhoitajana ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: Arvonen, Sirpa 2015. Metsämieli. Kehon ja mielen kuntosali. Metsäkustannus Oy. Arvonen, Sirpa 2014. Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus Oy. Korpela, Kalevi 2007. Luontoympäristöt ja hyvinvointi. Psykologia 42, 364-376. Verkkodokumentti. <https://www.researchgate.net/publication/262066113_Korpela_K_2007_Luontoymparistot_ja_hyvinvointi_Psykologia_42_364-376>. Luettu 9.11.2019 Korpela, Kalevi 2008. Ympäristö ja positiiviset tunteet. Teoksessa Punamäki, Raija-Leena – Nieminen, Pirkko – Kiviaho, Matti (toim.) Mieli ja terveys: ilon ja muutoksen psykologiaa, 59-78. Tampere. Verkkodokumentti. <https://www.researchgate.net/publication/274333407_Korpela_K_2008_Ymparisto_ja_positiiviset_tunteet>. Luettu 9.11.2019. Leppänen, Marko – Pajunen, Adela 2019. Suomalainen metsäkylpy. Gummerus, Helsinki. Sievänen, Tuija – Neuvonen, Marjo (toim) 2011. Luonnon virkistyskäyttö. Metlan työraportteja 212. Verkkodokumentti. <http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.pdf>. Luettu 9.11.2019. Kuvat: Marika Roos
Muuttuiko liikunnan käsite uuden liikkumisen suosituksen myötä?
UKK-instituutti julkaisi uuden liikkumisen suosituksen muutama kuukausi sitten. Odotin uusia suosituksia innolla, sillä edelliset suositukset olivat julkaistu kymmenen vuotta sitten. Uudessa suosituksessa kevyen liikuskelun ja palautumisen merkitystä korostettiin, mitä pidän hyvänä lisänä suositukseen. Hämmennyin kuitenkin, miten mediassa uutisoitiin liikkumisen suosituksen muuttavan koko liikunnan käsitteen. Liikkuminen ja liikunta tuntuivat tarkoittavan nyt samaa asiaa, mutta onko näillä eroa? Liikunta on osa liikkumista Liikkumisella tarkoitetaan mitä tahansa lihasvoimalla tuotettua liikettä, joka ylittää energiankulutuksen levossa. Liikunta on puolestaan osa liikkumista. Määritelmän mukaan liikunta on suunnitelmallista ja toistuvaa, ja sen tavoitteena on yhden tai useamman kunto-ominaisuuden ylläpitäminen tai parantaminen. Uudistetun liikkumisen suosituksen perusta on pysynyt samana. Reipasta liikuntaa eli sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös rasittavalla liikunnalla, jolloin määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Kevyelläkin liikkumisella on merkitystä Päivityksen myötä liikkumisen suosituksessa kevyen ja lyhytkestoisen liikunnan merkitystä on korostettu ja unen tärkeys nostettu liikunnan rinnalle. Näin suositus huomioi vahvemmin hyvinvoinnin kokonaisuuden. Tutkimustiedon mukaan myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuvilla. Kevytkin liikkuminen voi alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja, vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Liikuskelua ja paikallaan olon tauottamista kannattaa tehdä joka päivä ja mitä useammin, sen parempi. Uuden liikuntasuosituksen on katsottu olevan aiempaa armollisempi. Samalla sen on kuitenkin tarkoitus kannustaa vähemmän liikkuvia, kun kaikki liikunta lasketaan. Paikallaanolon tauottaminen on puolestaan tärkeää myös paljon liikkuville. Moni aikuinen viettää hyvin paljon aikaa istumalla töissä, autossa ja kotona sohvalla. Tätä paikallaanoloa tulisi saada vähäisemmäksi. Tämän hetken tutkimusnäytön perusteella paikallaanolon ja siihen liittyvät terveysriskit vaikuttavat olevan riippumattomia reippaan ja rasittavan liikunnan määrästä. Runsaan paikallaanolon haitallisia vaikutuksia terveydelle ei välttämättä pysty kompensoimaan pelkällä urheiluharrastuksella. Taustalla kattava tutkimustieto Uusi liikkumisen suositus ei siis muuta aiempaa käsitystä liikunnasta. Suosituksessa liikunnan osuus on pysynyt ennallaan, mutta terveyden kannalta liikuskelun merkitystä ja paikallaanolon tauottamista on haluttu korostaa. UKK-instituutin laatima liikkumisen suositus perustuu amerikkalaiseen suositukseen, joka on päivitetty vuonna 2018. Yhdysvaltain terveysviraston laatima liikkumisen suositus perustuu kattavaan kansainväliseen tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Kirjoittaja Heidi Lahtinen on fysioterapeutti (AMK), joka työskentelee perusterveydenhuollossa ja yrittäjänä sekä opiskelee Metropolian Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus. Liikunta. Käypä hoito -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito-johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075. Suni, Jaana – Husu, Pauliina – Aittasalo, Minna – Vasankari, Tommi 2014. Liikunta on osa liikkumista – Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta & Tiede 6/2014: 30-32. Kuvat: Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus. Pixabay: Wokandapix / 1257 kuvaa. https://pixabay.com/fi/photos/ajaa-harjoitus-kunto-liikunta-1290022/
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet