Agenda 2030 arkistot - Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Avainsana: Agenda 2030

Älä opeta häpeämään tunteita – opeta hallitsemaan niitä. Nuorten tunnekasvatuksella vahvempaa mielenterveyttä

26.1.2024

Yhä useammin kuulee mediassa ja puheissa, kuinka nuorten mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat ja kaikille tarvitsijoille ei löydy sopivaa hoitoa. Terveydenhuollon perustason resurssit ovat riittämättömät ja erikoissairaanhoito täyttyy ahdistuneista ja aggressiivisista nuorista. Tämä pahoinvointi näkyy myös oppilaitoksissa ja vanhempien uupumisena. Terveys on voimavara, jonka avulla ihminen pystyy selviämään päivästä toiseen. Tämä pitää sisällään sosiaalisia ja fyysisiä voimavaroja sekä kykyjä. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa kehittyy ihmisen oma vastuu hallita ja parantaa omaa terveyttä. (14.) Selviytyminen tarkoittaa kykyjä, joilla ihminen hallitsee tunteitaan, stressiä sekä kärsimystä, joita elämä tarjoilee matkan varrella. (5.) Matkalla kestävän kehityksen Agenda 2030- tavoitteita on meidän taattavat kaikille mahdollisuus terveyteen, tämä kasvattaa meistä sosiaalisesti kestäviä. Tunnekasvattamalla nuoriamme mahdollistamme heidän osallisuutensa tunnetta yhteiskunnassa ja kavennamme tämän kautta eriarvoisuutta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus omaan terveyteen. Tunnekasvattamalla edistämme erityisesti nuorten tulevaisuutta kohti sosiaalisesti kestävämpään Suomea ja luomme tulevalle sukupolvelle mahdollisuutta yhdenvertaiseen hyvinvointiin. (13.) Jokaisella tulisi olla saman arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään (12). Tämä vaatii hyvää henkistä pääomaa ja itsetuntemusta. Agenda 2030-tavoitteet saavutetaan, kun koko yhteiskunnan eri toimijat ja yksittäiset kansalaiset mukaan lukien sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin (4). Nuoruus on aikaa, jolloin tunne-elämä on alttiina pyörremyrskyille. Tunteille on vaikeaa painaa jarrua ja riskikäyttäytyminen kasvaa. Muutos nuoressa hämmentää häntä itseään sekä tämän lähipiiriin kuuluvia läheisiä. (2.) Vanhempana voi tuntea voimattomuutta ja toivottomuutta, kuinka toimia vastuullisena aikuisena nuoren rinnalla. Tässä blogissa pohdimme, kuinka tukea nuoren tunnekasvatusta ja tuomme esiin keinoja, jotka auttavat sinua vanhempana tukemaan nuortasi tunnemyrskyjen keskellä. Aivokemiaa Nuoren kehossa ja erityisesti aivojen alueella tapahtuu nuoruudessa paljon biologisia sekä hormonaalisia muutoksia ja tunteita käsittelevät alueet ovatkin tuolloin vilkkaimmillaan. Tiesitkö, että aivojen etuotsalohko kehittyy 25-vuotiaaksi asti ja tämä alue aivoista säätelee impulsiivisuutta ja ajattelua tunnepitoisissa tilanteissa? Ei siis ihme, että nuoruusiässä esiintyy usein itsehillinnän ja keskittymisen vaikeutta. (6.) Nuori itse voi olla stressaantunut näistä tunne-elämän muutoksista ja tämä on aikuisen hyvä tietää, jotta pystyy tukemaan häntä tarpeen mukaan. Tervettä kehitystä tukemalla, ennaltaehkäisemme mielenterveysongelmien syntyä. Avainasemassa on taito vastustaa reaktiivisuutta. Nuorten aivojen kehitystä pitää tukea ja saada heidät käyttämään aivojaan monipuolisesti. Terve nuoruus vaatii sosiaalisia kontakteja ja taitoja, joilla pitää mieli joustavana.  (2.) Elämään kuuluvat myös erilaiset kielteiset tunteet, kuten aggressio, pelko, häpeä, pettymys tai raivo. Murrosiässä nämä tunteet korostuvat ja nuorella aggression tunne voi ilmetä vihamielisyytenä ja hyökkäävyytenä. Nuoren aggression hallinnassa erilaisten tunteiden kuten pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteiden tunnistaminen ja niiden hallinta ovat keskeisessä asemassa. Tunteiden hallintaan voi kokeilla tunteista puhumista, liikuntaa, musiikin kuuntelua, elokuvien katselua, ulkoilua tai päiväkirjan kirjoittamista. (11.) Tärkeää olisi, että nuori oppisi tunnistamaan ja sanoittamaan erilaisia tunteita. Nuoren on hyvä tiedostaa, että tunteita ei kannata pelätä, vaan enemmänkin tunteiden aikaansaamaa toimintaa kannattaa opetella tietoisesti hallitsemaan. (10.) Mikä ihmeen tunneäly? Tunneäly on taito, jota voidaan harjoitella. Ylivilkkaat nuorten aivot tarvitsevat tässä tukea ja koulutusta. (1, 8.) Pystyisitkö sinä vanhempana toimia nuoren tunneälyn mentorina? Mentorina toimiminen vaatii ensin myös oman tontin haltuun ottoa tunnetyössä. Tunneäly pitää sisällään kyvyn havaita ja ilmaista tarkasti tunteitaan. (1.) Tunnetaidot taas ovat joukko tietoja, valmiuksia, kykyjä ja asenteita, joita tarvitaan tunneilmiöiden ymmärtämiseen, ilmaisemiseen ja säätelyyn. Tarvitsemme tunneosaamista vuorovaikutustilanteissa ja tätä taitoa voidaan vahvistaa tunnekasvatuksella. Nuorena hankitut tunnetaidot ovat erityisen tärkeitä. Tunnekasvatus toimii ennaltaehkäisevästi mielenterveyden haasteisiin. Hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä sosiaalisuuteen, oppimiseen sekä vähäisempään päihteiden käyttöön aikuisuudessa. Tunnekasvatuksella voimme saavuttaa todistetusti parempia terveystuloksia. (8.) Korkeampi tunneäly vahvistaa pro-sosiaalista käyttäytymistä, joka tukee myönteisiä ihmissuhteita sekä vahvistaa osallisuuden tunteita. Alhainen tunneäly on yhteydessä heikompiin vuorovaikutustaitoihin sekä altistaa haitallisiin käytösmalleihin kasvua, kuten itsetuhoisuuteen, päihteidenkäyttöön ja poikkeavaan käytökseen. (1.) Vahvistamalla nuorten tunnekasvatusta hillitsemme nuorten riskikäyttäytymistä. (8.) Tunnekasvattamalla nuoriamme sitoudumme samalla Agenda 2030 terveyttä ja hyvinvointia – tavoitteeseen. Tämä tulee taata kaikenikäisille. Tavoitteen alatavoitteisiin kuuluu myös päihteiden väärinkäytön ehkäiseminen ja hoito. (9.) Mitä vanhemmat voisivat miettiä ollessaan vuorovaikutustilanteessa nuoren kanssa: Olenko nuoren kohtaamisessa läsnä? Huomioinko nuoren tarpeet ja otan myös hänen mielipiteensä huomioon? Tervehdinkö nuorta hänet tavatessaan? Pidänkö nuoren puolia haastavissa tilanteissa? Autanko häntä, jos hän tarvitsee apua? Nämä ovat niitä pieniä arjen asioita, joilla voimme vahvistaa ihmisen tunneälyä ja itsetuntoa. Nuorelle on hyvä tuoda esille, että hän on tärkeä osa omaa yhteisöään. Vanhempana sinä voit olla se turvallinen ja luotettava aikuinen, joka pystyy vahvistamaan tätä viestiä nuorelle. Työkaluja tunnesäätelyyn Tunnesäätelyn työkalut auttavat hallitsemaan omaa käyttäytymistä. Tunnesäätelyyn on olemassa monenlaisia työkaluja, joita kokeilemalla voi löytää itselleen sopivia keinoja.  Matalan kynnyksen tukea tunnesäätelyyn voi saada kuraattorilta tai koulupsykologilta. On olemassa myös paljon erilaista kirjallisuutta liittyen tunnekasvatukseen ja yksi niistä on Anne-Mari Jääskisen ja Sanna Pelliccionin teos Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Kirjassa lukijaa autetaan ymmärtämään omia ja toisten tunteita sekä autetaan lukijaa hallitsemaan omaa käyttäytymistään, kun jokin tunne ottaa vallan. (3.) Kirja sisältää konkreettisia harjoitteita tunnesäätelyyn ja tässä esimerkki tunnesäätely -harjoituksesta: “Muistele tilannetta, jossa tunteesi kuohuivat. Se voi olla tilanne, jossa koit pettymystä, turhautumista tai ärtymystä. Ota yhteys kehosi aistimuksiin ja siihen, miltä kehossasi tuntuu. Mitä tunnet? Missä tunnet?”  (Jääskinen & Pellicioni 2017:128).  Tässä ajatuksena yrittää tunnistaa omia tunteita ja mistä tunnereaktio mahdollisesti johtuu. ”Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään. Kerro tunteellesi: Saat tuntua minussa kyllä, säädän sinua vain vähän pienemmälle.”  (Jääskinen & Pellicioni 2017:128).  Tunteita on mahdollista oppia hallitsemaan esimerkiksi kuvitellut ”säätimen” avulla ja sen jälkeen pyrkiä aistimaan oman kehon tuntemuksia ja miten säätäminen vaikuttaa omaan oloon. On hyvä muistaa, että tunnetaitoja tulisi kehittää läpi elämän eikä kukaan ole koskaan siinä valmis. Surua, vihaa tai ahdistusta ei pidä kieltää. Nuori tarvitsee pienemmän lapsen tavoin lohdutusta ja tukea haastaviin tilanteisiin. Näin hän oppii empatiasta ja pystyy jatkossa sanoittamaan omia tunteitaan muille. Ja hei, nuoren elämä ei ole pelkkää alakuloa ja synkistelyä. Nuori usein kokee aikuisia enemmän optimismia ja iloa sekä he nauravat 70% enemmän kuin aikuiset, joten meillä aikuisilla on myös paljon heiltä opittavaa. (7.) Mitä kaikkia tunteita sinä tunnistat ja pystyt sanoittamaan? Kirjoittajien esittely: Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK- ohjelmasta opiskelijat; Minna Iivonen – sairaanhoitaja (AMK), Riikka Myller – terveydenhoitaja (AMK) ja Ann-Mari Ojalainen – terveydenhoitaja (AMK). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntijat Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Brackett, Marc A & Mayer, John D & Warner, Rebecca M 2004. Emotional intelligence and its relation to everyday behavior. Personality and Induvidual Differences 36 (6). 1387-1402 Hermanson, Elina & Sajaniemi, Nina 2018. Nuoruuden kehitys - mitä tapahtuu pinnan alla? Aikakausikirja duodecim. < https://www.duodecimlehti.fi/duo14286> Viitattu 13.11.2023. Jääskinen, Anne - Mari & Pelliccioni, Sanna 2017. Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Helsinki. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 >Viitattu 6.12.2023. Mattila, Antti S. 2018. Selviytyminen. Duodecim terveyskirjasto. <https://www.terveyskirjasto.fi/ont00905> Viitattu 13.11.2023. Nuoren aivojen kehitys. 2023. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 18.7.2023. <https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/> Viitattu 14.11.2023. Nuorten tunteet ja tunnetaidot. Suomen Mielenterveys ry. Päivitetty 23.6.2021. <https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-nuorisotyossa/nuorten-tunteet-ja-tunnetaidot/> Viitattu 20.11.2023. Pericas, & Clotas, C. & Espelt, A. & Lopez, MJ & Bosque-Prous, M. & Juarez, O. & Bartroli, M. 2022. Effectiviness of school-based emotional education program: a cluster-randomizes controlled trial. Public Health 210. 142-148. Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-3> Viitattu 6.12.2023. Tietopaketti murrosiästä. Mielenterveystalo.fi. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/tietopaketti-murrosiasta> Viitattu 11.10.2022. Tunteiden kuohuja. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 11.10.2023. <https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/> Viitattu 7.11.2023 Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta agenda 2030:sta. Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020. (7). Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 6.12.2023 Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050/tavoitteet> Viitattu 6.12.2023 WHO 2023. Health Promotion. The 1st International Conference on Health Promotion, Ottawa, 1986. <https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference> Viitattu 13.11.2023. Kuvat: Microsoft Kuvapankki

Lue lisää

Olisiko sinusta ruokahävikin vähentäjäksi?

22.3.2023

Terveyden edistämisen bloggaajat

Oletko se sinä, joka ruokakaupassa kierrät kaukaa punalapputuotteet ja hävikkituotelaatikot? Olet tottunut nappaamaan mukaasi vain juuri tulleita, täysin tuoreita ja virheettömiä tuotteita. Mutta päätyykö kaikki ostamasi ruoka oikeasti syötäväksi, vai tuleeko osasta hävikkiä? Ruokahävikillä tarkoitetaan syötäväksi tarkoitettua hyödyntämättä jäänyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisella tavalla tai ennakoimalla paremmin (1, 2). YK:n Kestävän Kehityksen (Agenda 2030) yhtenä tavoitteena on puolittaa maailmanlaajuisen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien (3, 4.) Älä tuhlaa ruokaa tai rahojasi Ruokahävikkiä syntyy huolestuttavan paljon ja siihen kuluu suomalaisilla Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa (5.) Kun kolmasosa ihmisravinnosta päätyy hukkaan, voidaan miettiä, missä menee pieleen (6). Pelkästään Suomessa elintarvikejätettä syntyy 643 miljoonaa kiloa, josta puolet on ruokahävikkiä (7). Kotitalouksien aiheuttama ruokahävikki on suurinta mukaan lukien teollisuus, ravitsemispalvelut, kaupat sekä alkutuotanto (8). Ruoan hinta nousee ja se näkyy kukkarossa! Elokuussa Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat olivat 12,2 % korkeammat kuin vuosi sitten.  Eniten hintaa oli tullut jauhoille, kahville, kananmunille ja tuoreelle kalalle. (9.) Kasvisten suosiminen ruokavaliossa on terveyden kannalta positiivinen asia, mutta ne aiheuttavat kotitalouksissa eniten myös ruokahävikkiä. Ekologisesta näkökulmasta lihatuotteiden joutuminen hävikkiin on erityisen huono asia, sillä niiden tuottaminen kuormittaa runsaasti ympäristöä (8). Ruoan joutuminen roskiin tarkoittaa automaattisesti omien ruokakustannusten nousua. Omaa ostoskäyttäytymistä kannattaa pohtia Käytkö ruokakaupassa harva se päivä vai suunnitteletko ostoksesi tarkkaan ostamalla koko viikon ruoat kerralla? Voit onnitella itseäsi, jos kuulut jälkimmäiseen kategoriaan, sillä teet todennäköisemmin myös vähemmän ruokahävikkiä. Useita kertoja viikossa ruokakaupassa käyminen lisää riskiä ruokahävikin syntymiseen. Kun ostoksia ei ole suunniteltu huolellisesti etukäteen, ruokaa tulee herkästi ostettua liikaa. (10) Ruoan ostaminen yli tarpeiden onkin yksi merkittävimmistä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavista tekijöistä kotitalouksissa (11). Ruokahävikin syntyminen on yleisempää korkeamman tulotason omaavilla, kun raha ei ohjaa ruokaostosten määrää ja yliostamisen riski on suurempi (10). Jotkut meistä ovat myös alttiimpia mainonnalle ja erilaisille ärsykkeille, jotka houkuttavat impulsiiviseen ostoskäyttäytymiseen (11). Heräteostosten tekemistä voi vähentää käyttäytymisen hallinnan opettelulla – kuten suunnittelemalla ostokset etukäteen (12). Tieto lisää tuskaa – mutta hyvällä tavalla Kuten monessa muussakin asiassa, niin tässäkin tapauksessa tieto lisää tuskaa. Ruokahävikin vähentämisen näkökulmasta tiedolla on monia positiivisia vaikutuksia: tieto ruokahävikin syntymisestä aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista ympäristöön on todettu olevan positiivinen vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. (11.) Koettu syyllisyys, huoli ja tietoisuus ympäristövaikutuksista ja seurauksista vaikuttavat haluun vähentää hävikin syntymistä (13). Lisäksi sosiaalinen paine, asenteet ja varoitukset vaikuttavat aikomukseen olla tekemättä ruokahävikkiä (7). Ruokahävikin vähentämisen lyhyt oppimäärä Ruokahävikin vähentämisessä suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Kurkkaa siis jääkaappiin ennen kauppaan menoa ja mieti, mitä oikeasti tarvitset. Hyvä vinkki on järjestellä tuotteet jääkaappiin tuoden vanhimmat tuotteet eteen ja uusimmat taakse, jottei tuotteet pääse vahingossa vanhenemaan. Tutustu päiväysmerkintöjen ja säilytystapojen eroihin sekä muista hyödyntää pakastinta ruoan säilönnässä. (8.) Pyri hyödyntämään kasviksista, juureksista ja hedelmistä jo hieman ylikypsät ja “nuhjaantuneetkin” yksilöt (8). Muista hyödyntää hävikkiruokavinkkejä, jos kaipaat ideoita ja inspiraatiota (14). Hävikkiruokaa pystyy ostamaan myös ravintoloista ja kahviloista. Lisäksi erilaisia sovelluksia (esim. ResQ Club) ja nettisivuja on kehitetty ruokahävikin vähentämiseksi. Voit halutessasi käydä laskemassa oman taloutesi ruokahävikin määrän Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen ruokahävikkilaskurilla. (15) Vastuulliset valinnat eivät voi olla vain yksilön vastuulla Vaikka yksilö on loppupeleissä aina vastuussa omista valinnoistaan niin moni varmasti haluaisi tehdä ekologisia valintoja ja vähentää ruokahävikin määrää. Arjen kiireen keskellä aterioiden ja ostosten huolellinen suunnittelu voi tuntua todella kuormittavalta. Voisivatko ruokakaupat osallistua aktiivisemmin ruokahävikin vähentämistalkoisiin tekemällä siitä helpompaa kuluttajalle? Ruokakauppojen tuotesijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran kuluttajan ostosvalintoihin ja pyrkiä näin vaikuttamaan parempiin, ekologisiin valintoihin. Ideana on tehdä valinnasta helppoa, ilman, että se vaatii erityistä kognitiivista ponnistelua sekä luoda mahdollisuuksia muutoksen tekemiseen. (16.) Kaupat ovat sitoutuneet ruokahävikin vähentämiseen, joten miksi ne eivät voisi myös pyrkiä motivoimaan ja vaikuttamaan kuluttajien valintoihin? Kaupassa jaetut vinkit (esimerkiksi tuotteiden käyttövinkit) ja tietoiskut voisivat toimia hyvänä kanavana, sillä tietoisuuden lisäämisellä ja oikeanlaisen ostoskäyttäytymisen omaksumisella on merkittävä vaikutus ruokahävikin vähentämisessä (10). Tämä voisi ylipäätään edesauttaa hävikin vähentämisestä tulemista sosiaaliseksi normiksi, johon kaikki osallistuvat (13). Olisiko sinusta hävikin hävittäjäksi? Mitkä olisivat sinulle parhaimmat keinot osallistua näihin talkoisiin? Tämä on meidän kaikkien asia!   #ruokahävikki #agenda2030 #kestäväkehitys #kuluttaja Kirjoittajien esittely: Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Jaana Autio - sairaanhoitaja, Emmi Heikkinen – kätilö, Jenna Laakso – röntgenhoitaja, Marianna Langhoff – fysioterapeutti ja Reija Pirttilahti – terveydenhoitaja. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Luonnonvarakeskus. Ruokahävikki. <https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/ruokahavikki>. Viitattu 14.10.2022. Luonnonvarakeskus. 2022. Suomessa seurataan aktiivisesti elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää – hävikkitiekartta tähtää ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. <https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomessa-seurataan-aktiivisesti-elintarvikejatteen-ja-ruokahavikin-maaraa-havikkitiekartta-tahtaa-ruokahavikin-puolittamiseen-vuoteen-2030-mennessa>. Viitattu 14.10.2022. Kestävä kehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030.> Viitattu 14.10.2022. Kestäväkehitys.fi Tavoite 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-12>. Viitattu 14.10.2022. 500 miljoonaa euroa vuosittain roskakoriin - mistä on kyse? Tiedote 12.4.2022. <https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2022/04/12/500-miljoonaa-euroa-vuosittain-roskakoriin-mista-on-kyse/>. Viitattu 8.11.2022. Yhdistyneet Kansakunnat. 2020. Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa. <https://unric.org/fi/nalanhata-ja-ruokahavikki-kasvavat-yhta-aikaa/>. Viitattu 14.10.2022. Riipi, Inkeri & Hartikainen, Hanna & Silvennoinen, Kirsi & Joensuu, Katri & Vahvaselkä, Marjatta & Kuisma, Miia & Katajajuuri, Juha-Matti 2021. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus julkaisusarja 49. Luonnonvarakeskuksen julkaisuja. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-241-4>. Viitattu 8.11.2022. Opas. Ruokahävikki. <https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/ruokahavikki/>. Viitattu 15.10.2022. Helsingin Sanomat. 2022. Ruoka kallistuu Suomessa ennätysvahtia – erityisesti näiden elintarvikkeiden hinta nousee nyt vauhdilla. <https://www.hs.fi/talous/art-2000009068416.html>. Viitattu 16.10.2022. Hatab, Assem Abu & Tirkaso, Wondmageng Tafesse & Tadesse, Elazar & Lagerkvist, Carl-Johan. 2022. An extended integrative model of behavioural prediction for examining households’ food waste behaviour in Addis Ababa, Ethiopia. Resources, Conservation & Recycling 179. Viitattu 16.10.2022. Stancu, Violeta & Lähteenmäki, Liisa. 2022. Consumer-related antecedents of food provisioning behaviors that promote food waste. Food Policy volume 108. <https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306919222000197>. Viitattu 15.10.2022. Aydin, Hatice & Aydin, Cecil 2022. Investigating consumers’ food waste behaviors. An extended theory of planned behavior of Turkey sample. Cleaner Waste Systems 3. <https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2772912522000367>. Viitattu 16.10.2022. Attiq, Saman & Habib, Muhammad Danish & Kaur, Puneet & Hasni, Muhammad Junaid Shahid & Dhir, Amandeep.2021. Drivers of food waste reduction behaviour in the household context. Food Quality and Preference 94. Viitattu 16.10.2022. Hävikki reseptit. 2022. <https://www.saasyoda.fi/h%C3%A4vikkireseptit>. Viitattu 25.10.2022. On aika laskea hävikkiä. <https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home>. Viitattu 25.10.2022. Bauer, Jan M. & Aarestrup, Simon C. & Hansen, Pelle G. & Reisch, Lucia A. 2022. Nudging more sustainable grocery purchases: Behavioral innovations in a supermarket setting. Technological Forecasting & Social Change 179 (2022).

Lue lisää

“Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?

29.3.2022

Terveyden edistämisen bloggaajat

Yhä useampi nuori viettää enenevissä määrin vapaa-aikansa ruudun äärellä. Mitä enemmän nuori katsoo ruutua, sitä enemmän huoltajan huoli nuoren liikunnan riittävyydestä kasvaa. Olemme huomanneet, että tämä ajatus yhdistää meitä vanhempina. Huoltajien kanssa huolta nuorista kantavat myös terveyden edistämisen ammattilaiset. Tiedämme, että liikunta edistää terveyttä, mutta miten nuoren saa liikkumaan, kun ruudun katselu houkuttaisi enemmän? Siksi haluamme pohtia yhdessä, moniammatillisesti, mitä asialle voidaan tehdä. Aiheeseen johdattelemme JVG:n esittämän kappaleen “Liike on lääke” sanoituksia mukaillen. (1) “Liian vähän tulee arjesta irrottuu” –miten nuoret liikkuvat nyt? YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille sekä vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. (2). Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen oli myös yksi Sipilän hallituskauden (2015–2019) liikuntapoliittisista päätavoitteista (3). Kaikille 7–17 -vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden (4). Kuitenkin 15 -vuotiaista pojista vain 23 %, ja tytöistä 15 % liikkuu viikoittaisen liikuntasuosituksen mukaan (5). Vuonna 2019 tehdyn Move! -mittauksen mukaan Suomessa kahdeksannen luokan oppilaista jopa 37,6 %:lla oli heikko fyysinen toimintakyky (6). Keväällä 2020 alkaneet koronarajoitukset vähensivät entisestään nuorten liikkumista askelten lukumäärällä mitattuna. Päivittäisten askelten lukumäärä oli koronakeväänä jopa yli 3000 askelta pienempi kuin vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa (7). “Haaveen kuvia, aivoissa jotai surinaa” –nuorten ääni Vähän liikkuvien nuorten liikkumattomuuden syitä ovat epämiellyttävät liikuntakokemukset, nautinnon puute ja liikkumiseen tottumattomuus. Kiinnostuksen heräämiseen taustatekijöitä ovat ystävät, urheiluseurat ja vanhemmat sekä koulu, sisarukset, televisio ja suosikkiurheilija tai -joukkue. Koululiikunnan merkitys on myös tärkeä positiivisten kokemusten saavuttamiseksi. (8) “Liike on lääke” –liikkumisen yhteiskunnalliset vaikutukset Fyysisellä aktiivisuudella voidaan ennaltaehkäistä kroonisia sairauksia sekä nuorten riskiä sairastua masennukseen (9). Liikunnan ei tarvitse olla kovatempoista, vaan tavallinen päivittäinen aktiivisuus riittää (10). Koko väestömme liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle arviolta jopa 7,5 miljardia euroa vuosittain (11). Nuoruuden liikuntatottumuksista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Yksilötasolla niillä on yhteys korkeampaan koulutustasoon ja parempaan työmarkkinoille kiinnittymiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta liikkuvien parempi työmarkkinoille kiinnittyminen näkyy esimerkiksi suurempina verotuloina ja vähäisempinä maksettujen sosiaalietuuksien määränä. (12) “Koko valtakunta mukaan ni ei tuukkaan enää lunta tupaan” –miten liikuntakäyttäytymistä voidaan muuttaa? Muutoksen aikaansaamista nuorten liikuntakäyttäytymisessä voidaan tarkastella COM-B -mallin avulla (13). COM-B -mallin mukaan käyttäytymisen muutokseen ovat yhteydessä motivaatio, kyvykkyys ja tilaisuudet. Käyttäytyminen puolestaan vaikuttaa kyvykkyyteen, motivaatioon ja tilaisuuksiin. (14) Kyvykkyys Kyvykkyydellä tarkoitetaan sitä, että nuorella on fyysiseen aktiivisuuteen soveltuvat fyysiset ja psyykkiset kyvyt ja ominaisuudet. Fyysinen kyvykkyys voi tarkoittaa motorisia taitoja, kestävyyttä ja voimaa. Henkiseen kyvykkyyteen luetaan sinnikkyys, taito itsesäätelyyn sekä terveyden lukutaito. (14). Perustarpeiden, kuten turvallisuuden tunteen ja elinolosuhteiden tulee olla kunnossa, ennen kuin liikkumisen edistämisen toimenpiteillä on vaikutusta (15). Liikunnallisia aktiviteetteja tarjoavien toimijoiden tulisi huomioida mahdolliset liikuntarajoitteet ja kulttuurisensitiivisyys, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus liikkua omien kykyjensä ja ominaisuuksiensa mukaan. Liikuntarajoitteet voidaan ottaa huomioon esimerkiksi rakentamalla tiloista esteettömiä sekä huolehtimalla avustajien ja kuljetuspalveluiden saatavuudesta. Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi erikseen naisille tarkoitettuja uintivuoroja tai burkinin käytön sallimista uimahalleissa. Tilaisuudet Tilaisuudet ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristön luomia mahdollisuuksia liikkua. Fyysisen ympäristön tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi hyväkuntoiset ja turvalliset kevyen liikenteen väylät, urheilukenttä, skeittiparkki tai kodin kuntoiluvälineet. Sosiaalisilla tilaisuuksilla taas tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien tukea ja kannustusta liikkumiseen tai kavereiden myötävaikutusta harrastuksiin. (14) Liikuntamahdollisuuksia on tarjottava nuorille heidän omissa toimintaympäristöissään, kuten kyläkeskuksissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja muissakin kuin liikuntaan liittyvissä harrastuksissa. Tämä tulee huomioida kuntien ympäristöterveyden suunnittelussa. Yhteiskunnan tulisi varmistaa myös, että jokaisella nuorella on taloudellisesti mahdollisuus fyysiseen aktiivisuuteen esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tai kohtuullisen hintaisia liikuntapalveluita. Esimerkiksi Kirkkonummen kirjastoissa on lainattavissa uimakortteja 5–16 -vuotiaille lapsille ja nuorille kahden viikon laina-ajalla, jonka aikana uimakorttia voi käyttää niin usein kuin haluaa. Motivaatio COM-B -mallissa motivaatio on keskeisessä roolissa käyttäytymisen muuttamisessa (14). Vapaaehtoisessa toiminnassa, kuten vapaa-ajan liikunnassa, nuori saa itse valita osallistuako toimintaan vai ei (16). Kun liikunnasta saa myönteisiä kokemuksia myönteisten kokemusten myötä liikunnallista elämäntapaa on helpompi jatkaa tulevaisuudessakin (18). Mitä paremmin nuori pystyy itse vaikuttamaan tekemiseensä, sitä positiivisemman kokemuksen hän siitä saa. Nuoren ympärillä olevat kriittiset ja kontrolloivat henkilöt voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti ja johtaa harrastukseen liittyvän ilon vähenemiseen tai jopa harrastuksesta luopumiseen (17). Vanhemmat voivat rohkaista nuorta kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja ja lähteä nuoren kanssa myös yhdessä liikkumaan (18). Meidän nuoren liikunnan määrästä huolissaan olevien vanhempien kannattaisi siis tarkastella myös omia liikuntatottumuksiamme. Kotoa saadun mallin kautta opitaan, että liikkuminen on luonteva osa arkea. (19) “Vesi, hedelmä, jalat käy, On pysyttävä edellä, vaik eteenpäi ei mitää näy” Blogin kirjoittajat terveydenhoitaja (AMK) Anne Imppola, fysioterapeutti (AMK) Diana Sandhu, fysioterapeutti (AMK) Susanna Malmström, sosionomi (AMK) Laura Turunen ja sairaanhoitaja (AMK) Mirva Kohonen opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto- ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet (1) Ascroft, Richard 2021. Liike on lääke. Esittäjä JVG. Warner Music Finland & PME Records. (2) Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys - Agenda 2030. Kestävän kehityksen tavoitteet. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet (3) Korjus, Tapio & Korsberg, Minttu 2019. Valtion liikuntaneuvoston alkusanat. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1. (4) Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. (5) Kokko, Sami & Martin, Leena & Villberg, Jari & Ng, Kwok & Mehtälä, Anette 2019. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1. (6) Sotkanet. Tulostaulukko. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (MOVE! -mittaus), % 8 -luokan oppilaista, joilla on heikko fyysinen toimintakyky. Koko maa 2019. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2005-2021. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbMcQYA&region=s07MBAA=&year=sy6rsjbW0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228 (7) Vasankari, Tommi & Jussila, Anne-Mari & Husu, Pauliina & Tokola, Kari & Vähä-Ypyä, Henri & Kokko, Sami & Sievänen, Harri 2020. Teoksessa Kantomaa, Marko (toim.). Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:2. Opetus- ja kulttuuriministeriö. (8) Vanttaja, Markku & Tähtinen, Juhani & Zacheus, Tuomas & Koski, Pasi 2017. Liikkumattomuuden jäljillä. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura ry. Verkkojulkaisuja 115. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ja tekijät. (9) Kolu, Päivi & Vasankari, Tommi & Raitanen, Jani 2018. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, Päivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa –vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 / 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y (10) Kandola, Aaron & Lewis, Gemma & Osborn, David & Stubbs, Brendon & Hayes, Joseph 2020. Depressive symptoms and objectively measured physical activity and sedentary behaviour throughout adolescence: a prospective cohort study. Lancet Psychiatry: 7(3). 262-271. (11) Vasankari, Tommi & Kolu Päivi 2018. Yhteenveto ja johtopäätökset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, Päivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa –vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 / 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y (12) Kari, Jaana & Tammelin, Tuija & Havas, Eino & Pehkonen, Jaakko 2018. Nuoruuden liikunta, koulutus ja työurat. Teoksessa Päivi Kolu & Tommi Vasankari (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa - vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys -ja tutkimustoiminnan julkaisusarja: 31/2018. Huhtikuu 2018. (13) Linnansaari, Anu & Hankonen, Nelli 2019. Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Interventioiden suunnittelun ja arvioinnin pääpiirteitä. Teoksessa Sinikallio, Sanna (toim.). Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS-Kustannus. https://docplayer.fi/133602940-5-miten-terveyskayttaytymiseen-voidaan-vaikuttaa.html (14) Michie, Susan & van Stralen, Maartje M. & West, Robert 2011. Behavior change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. Implementation Science 2011, 6. 42. https://implementationscience.biomedcentral.com/articles/10.1186/1748-5908-6-42 (15) World health organization 1986. The Ottawa Charter for Health Promotion. https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference (16) Morris, Tony & Roychowdhury, Dev 2020. Physical activity for health and wellbeing: the role of motives for participation. Health psychology report, volume 8(4), 2020. (17) Ryan, Richard M. & Williams, Geoffrey C. & Patrick, Heather & Deci, Edward L. 2009. Self-determination theory and physical activity: The dynamic of motivation in development and wellness. Hellenic Journal of Psychology 2009: (6). 107–124. (18) Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019. Vanhempainnetti. Lapsen kasvu ja kehitys. 12-15v. Vanhemmat 12-15 -vuotiaan liikunnallisen kehityksen tukena. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/vanhemmat-12-15-vuotiaan-liikunnallisen-kehityksen-tukena/ (19) Alapappila, Annukka 2018. Perheliikunta tukee lapsen kehitystä. Sydänliitto. Päivitetty 3.9.2018. https://sydan.fi/fakta/perheliikunta-tukee-lapsen-kehitysta/

Lue lisää