Aivojen terveydeksi
Aivoterveys on aivojen hyvinvointia - aivoterveys on ihmisen tärkeä pääoma ja siitä on hyvä pitää huolta läpi elämän Aivojen hyvinvointi on perustana koko elimistön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Kognitiivinen terveys - kyky ajatella, oppia ja muistaa selvästi - on tärkeä, ellei tärkein osa aivojen terveyttä, ja aivoterveys onkin mahdollisuutta käyttää aivoja parhaalla mahdollisella tavalla. Terveet aivot antavat mahdollisuuden laadukkaaseen, hyvään elämään. Aivosairaudet ovat Suomessa kallein kansantauti Aivosairaudet ovat niin mielen, muistin kuin liikuntakyvyn monimuotoisia muutoksia aiheuttavia sairauksia. Mielialahäiriöt ja muistisairaudet ovat kaksi kalleinta aivosairautta. Skitsofrenia, mielialasairaudet ja MS- tauti vaikuttavat usein jo nuorena työkykyyn. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa noin 25 000 ihmistä vuosittain, ja suurin osa näistä saa aivoinfarktin. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 16 000 ihmistä. Muita aivosairauksia ovat mm. henkisen kehityksen häiriöt, epilepsia, aivohalvaus, päänsärky, aivokasvaimet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, ALS-tauti, psykoosit, depressiot sekä krooniset kiputilat ja traumaattiset vammat. Eliniän pidentyessä aivosairaudetkin lisääntyvät. Terveellisillä elämäntavoilla ja valinnoilla voidaan vaikuttaa aivoterveyden edistämiseen. Tutkimusten mukaan sydämen terveyttä vaalimalla edistetään myös aivojen terveyttä. Korkea verenpaine, korkea kolesteroliarvo, diabetes ja ylipaino lisäävät aivosairauksien vaaraa. Lisäksi tupakointi on haitallista aivoille heikentämällä verenkiertoa ja lisäämällä aivohalvauksen riskiä. Alkoholin liiallinen käyttö vaikuttaa aivoihin hidastamalla tai heikentämällä aivosolujen välistä viestintää, ja pienikin annos heikentää muistia ja tarkkaavaisuutta. Digilaitteiden käyttäminen mahdollistaa työnteon ja yhteydenpidon, mutta ne väsyttävät aivoja. Aivoja kannattaakin aktivoida päivän aikana fyysisellä tekemisellä. Liikunta, on se sitten kävelylenkki tai taukojumppaa säännöllisesti päivän aikana, aktivoi aivoja. Aivojen sopiva haastaminen ja haitallisen stressin välttäminen sekä sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä aivoterveyden edistäjiä. Ympäristötekijöillä on myös jatkuvasti vaikutusta aivojen toimintaan. Aivot tarvitsevat terveellistä ravintoa Tasapainoinen ruokavalio luo pohjan hyvälle aivotoiminnalle. Säännöllinen ateriarytmi auttaa turvaamaan aivojen tasaisen energiansaannin koko päiväksi parantaen keskittymiskykyä ja muistin toimintoja. Aikuisten ravitsemussuositusten mukaan aivot tarvitsevat kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisesti, proteiinia ja hiilihydraatteja, hyviä rasvoja kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä, vähäsuolaisia vaihtoehtoja sekä riittävästi vettä. Pieniä päivittäisiä muutoksia ja hyviä valintoja tekemällä voi ehkäistä mm. sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen sairastumista sekä ylläpitää painonhallintaa. Liikunnalla on paljon positiivisia ja terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia Liikunta parantaa aivojen virkeyttä ja terveyttä. Aivojen hyvä verenkierto on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Liikunta aktivoi aivoissa myös uusia hermosoluja pitkäkestoiseen muistamiseen liittyvillä aivoalueilla. Aivosolujen määrä siis voi lisääntyä, muisti ja oppimiskyky parantua. Liikunta tuo lisäksi mielihyvää. Tutkimusten mukaan kolme kertaa viikossa suoritettu reipas liikunta kasvattaa muistille tärkeän hippokampuksen kokoa. Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisten tulisikin liikkua reippaasti, sydämen sykettä kohottavasti 150 minuuttia viikossa, tai kehoa rasittavasti 75 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi myös harjoittaa muutaman kerran viikossa. Tärkeintä on säännöllinen ja itselle mieluinen liikkuminen. Aivoterveyden ehkäisemiseksi ja parantamiseksi, mitä varhemmin liikunnan aloittaa, sen parempi. Myös kevyempi liikunta tuo tutkimusten mukaan terveyshyötyjä varsinkin vähän liikkuville. Jokainen askel kannattaa, sillä viisikin minuuttia on terveydelle parempi kuin ei mitään. Aktiivinen liikunta on mitä parhainta aivoterveyden ja muistin hoitamista sekä sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, masennuksen ja aivohalvauksien riskien vähentämistä. Liikunta myös ehkäisee ylipainon syntyä, tukee painonhallintaa, edistää mielenterveyttä ja parantaa stressin hallintaa. Liikunta parantaa myös unen laatua. Uni on välttämätön aivojen terveydelle Aivot tarvitsevat lepoa, ja työmäärän ja yöunen tulisikin olla riittävää. Jotta muistijäljet voivat vahvistua ja kerättyä tietoa voidaan käsitellä, tarvitaan riittävän pitkää ja laadukasta unta. Unta tarvitaan päivän aikana tapahtuneiden asioiden ja ajatusten vahvistumiseen sekä jäsentämiseen, muistijälkien lajittelemiseen ja tallentamiseen. Uni myös poistaa aivoista kuona-aineita. Hyvin nukutun yön jälkeen aivot ovat virkeät. Säännöllinen nukkumaanmenoaika ja heräämisaika ovat paras tapa pitää aivot vireessä. Unen tuloa auttavat usein säännölliset unirutiinit ja rentoutuminen, rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa ja medialaitteiden sulkeminen, rauhallinen musiikki, kirjan lukeminen, rentoutusharjoitukset, lämmin kylpy tai sauna. Hyvien yöunien saaminen tukee aivojen terveyttä sekä oppimista ja muistia. Unihäiriöt - unen riittämättömyys, huonosti nukkuminen - voivat aiheuttaa ongelmia muistin, keskittymisen ja muiden kognitiivisten toimintojen kanssa. Aivojen aktiivisella käyttämisellä monipuolisesti läpi elämän aivot pysyvät hyvässä kunnossa Mielekäs toiminta, kaikenlainen harrastaminen, uudet taidot, aktiivinen mieli, lukeminen, pelit, käsillä tekeminen haastavat aivoja kehittymään ja kompensoivat ikääntymismuutoksia sekä aivoihin vaikuttavia terveysolosuhteita. Uuden oppimisella aivoihin luodaan uusia hermosoluja. Sosiaaliset tapahtumat sekä taide ja kulttuuri tukevat aivojen hyvinvointia aktivoimalla aivoja sekä ehkäisemällä syrjäytymisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Mielenterveys on tärkeä osa aivoterveyttä. Eristyneisyys ja yksinäisyyden tunne voivat olla haitallisia aivojen terveydelle. Yksinäisyys yhdistetään dementian suurempaan riskiin ja vähäinen sosiaalinen aktiivisuus heikompaan kognitiiviseen toimintaan. Sosiaalinen vuorovaikutus edistää aivojen terveyttä virkistämällä mieltä ja muistia, auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisee myös masennusta. Tärkeää on tekemisen mielekkyys ja ilo. Avoin ja terveen utelias mieli pitävät aivot vilkkaina. Kirjoittaja on Tuula Vihijärvi, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja (AMK), joka opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kuvat: Pixabay Lähteet: Aivoliitto. 2020. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/ Aivoterveys. Muistiliitto. 2017. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys Aivot ja muisti. Muistiliitto. 2017 https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti Aivosairaudet ovat jo kallein kansantautimme. Suomen aivosäätiö. 2016 https://aivosaatio.fi/aivosairaudet-ovat-jo-kallein-kansantautimme/ Aikuisten liikkumisen suositus. UKK-instituutti.2020. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus Brain health. WHO 2020. https://www.who.int/health-topics/brain-health#tab=tab_1 Cognitive Health and Older Adults. 2017. NIH National institute og Aging https://www.nia.nih.gov/health/cognitive-health-and-older-adults Erkinjuntti, T., Remes, A., Rinne, J. ja Soininen H. 2015. (toim.) Muistisairaudet. Duodecim. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Duodecim 2016 https://www.kaypahoito.fi/hoi50075 Liikunta. Suomen Aivosäätiö. https://aivosaatio.fi/aivot-ja-hermosto/liikunta/ Lindsberg, P. J. ja Korkeila, J. 2017. Tavoitteena aivojen elämänmittainen terveys. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/2/duo13527?keyword=aivosairaudet Lindsberg, P.J. ym. 2014 Aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/17/duo11830?keyword=aivosairaudet Ravitsemus- ja ruokasuositukset. Ruokavirasto 2020. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ Sandell Markku 2020. Aivosairaudet ovat iso kansantauti Suomessa. Silti niitä tutkitaan niukasti. 8.10.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11579183 Unettomuus. Käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki. Duodecim 2017.https://www.kaypahoito.fi/hoi50067#s26
Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
Tekoälyn yhdistäminen terveydenhuollon palveluihin, nähdään keskeisenä osana terveyden edistämistä. Tekoälyn soveltamisen etuna on, että sen avulla voidaan käsitellä suuria määriä tietoa ihmistä nopeammin. Tekoälyä hyödyntävien menetelmien avulla pystytään esimerkiksi poimimaan potilastietojärjestelmistä tietoa, tunnistamaan siitä erilaisia riskitekijöitä ja lopulta muodostamaan niiden perusteella ennustemalleja. Erilaisten, terveysriskien tunnistamiseksi ja ennustamiseksi kehitettyjen tekoälyyn perustuvien mallien, on todettu tukevan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämistä. Tekoälyn merkityksen terveydenhuollolle on nostanut esiin mm. Maailman terveysjärjestö (WHO) yhteistyössä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. WHO:n ja ITU:n tavoitteena on arvioida tekoälyä hyödyntäviä toimintatapoja mm. terveyteen ja diagnosointiin liittyvässä tunnistamisessa. Suomessa, tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa on nostettu esiin mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. Suomen kansallisen tekoälyohjelman, AuroraAI:n (2020-2022) tehtävänä, on kehittää monialaista yhteistyötä, eri elämäntilanteissa elävien ihmisten, kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, tukemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön (2018-2020) Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyte AiRo) -ohjelman tavoitteena on tekoälyn hyödyntäminen mm. autettaessa yksilöitä oman terveytensä, hyvinvointinsa sekä työ- ja toimintakynsä arvioimisessa. Mikä ihmeen tekoäly? Tekoälyllä (Artificial intelligence, AI) tarkoitetaan ihmisen valmistamia, älykkääseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä. Tekoäly on kokoelma teknologiaa, joka sisältää mm. koneoppimista, robotiikkaa ja neuroverkkoja. Tekoäly on yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa tietokone laskee lopputuleman tietynlaisen syötteen perusteella. Syötteestä A seuraa aina vaste B. Tietokoneen pystyessä tekemään laskutoimituksia yhä monimutkaisemmista syötteistä, se alkaa vaikuttaa älykkäältä. Apuna varhaisessa tunnistamisessa ja ennustamisessa Koneoppiminen on yksi tekoälyn yleisimmistä ja kehittyneimmistä muodoista. Viime vuosina koneoppimisen kehitys on ollut nopeaa mm. siksi, että digitaalisessa muodossa olevan tiedon määrä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Koneoppimisen monimutkaisimmat muodot sisältävät syväoppimista tai monikerroksisia neuroverkkomalleja, joiden avulla pystytään ennustamaan lopputuloksia. Syväoppimista on mahdollista hyödyntää esimerkiksi syövän ja silmäsairauksien varhaisen diagnosoinnin apuna, sellaisten kliinisesti merkittävien ominaisuuksien havaitsemiseksi kuvantamistiedoissa, joita ihmissilmä ei voi havaita. Tekoälyn avulla tietyn sairauden tai sairauden kehittymisen todennäköisyyden ennustaminen on mahdollista. Tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa jo mm. potilaskohtaisen sairausriskin arvioimiseen sekä sairauteen liittyvien riskitekijöiden mittaamisessa. Syväoppimisen avulla esim. rinnan kudostiheyttä pystytään mittaamaan luotettavasti, ja muodostamaan mittausten pohjalta rintasyövän riskimalleja, varhaisen tunnistamisen sekä riskin ennustamisen avuksi. Tekoälyä hyödyntäviä menetelmiä on jo käytetty myös aivoaneurysmaan, sydänsairauksiin, osteoporoosiin, dementiaan, mielenterveyden häiriöihin sekä runsaaseen virtsahappoisuuteen liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseksi. Sitoutumisen edistäjä ja valinta-arkkitehtuurin boostaaja Terveydenhuollossa, potilaan sitoutumisen taso, nähdään keskeisenä terveystulosten saavuttamisessa. Mitä sitoutuneempi hyvinvointinsa -ja terveytensä suhteen on, sitä parempia terveystulokset ovat. Tekoälyn nähdään tarjoavan ratkaisuja potilaiden sitoutumisen suhteen, mm. yksilöllisempien interventioiden kehittämisen kautta. Tekoälyn moninaisia mahdollisuuksia esim. erilaisen kohdennetun sisällön, joka herättää toimimaan tiettyinä hetkinä, hyödyntämiseksi, tutkitaan. Tekoälyn mahdollisuudet nähdään myös yksilön valintojen tekemistä terveellisempään suuntaan tuuppaavien ympäristöjen suunnittelemisen, eli ”valinta-arkkitehtuurin” työkaluna terveydenhuollossa. Tällä hetkellä valinta-arkkitehtuurissa painotetaan ennakoitavuutta ja tosielämän todisteisiin perustuvuutta. Tekoälyn avulla, Chatbot -keskustelujen, älykellojen, biosensoreiden ja älypuhelimien avulla kerätyn terveystiedon käsitteleminen nopeutuisi. Näin pystyttäisiin muodostamaan yksilöllisiä ja täsmällisiä terveyssuosituksia terveydenhuollon käyttöön. Työterveyden apulainen Tekoälyä voidaan hyödyntää myös työterveyden varhaisen puuttumisen työkaluna. Valtran traktoritehtaalla on käytössä tekoälyä hyödyntävä, Työkykytutka-palvelu. Se seuloo työntekijöiden terveysriskejä, arvioiden samalla sairastumisen todennäköisyyttä. Tiettyjen raja-arvojen ylittyessä, työterveys on työntekijään yhteydessä, ja tarjoaa varhaista tukea. Terveystalossa puolestaan, tekoälyn hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena siirtää terveydenhuollon painopistettä, vahvemmin kohti terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä. Terveystalon ja Tampereen yliopiston kehittämä, tekoälyä hyödyntävä Evaluan, pystyy ennustamaan merkittäviä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyysriskejä jo kauan ennen merkittävimpien oireiden alkamista. Evaluan ennustaa mm. masennusoireiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamaa työkykyriskiä. Ne aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä kaikilla toimialoilla Suomessa. Nuorten tukena Yhdysvalloissa on kehitetty tekoälyä hyödyntävä Chatbot Roo, nuorten tukemisen tueksi. Chatbot Roon kanssa, nuoret voivat keskustella herkistä ja henkilökohtaisista aiheista esim. seksiin, parisuhteisiin ja kasvamiseen liittyen. Chatbot Roo kykenee mm. löytämään todellisen merkityksen nuorten, joskus varsin monimutkaisista kysymyksistä, sekä muodostamaan keskustelevia vastauksia. Chatbot Roon on todettu lisäksi olevan uskomattoman tehokas jään murtamisen osalta, herkistä aiheista nuorten kanssa keskustellessaan. Tekoäly – Älyteko? Tekoäly on yksi voimakkaimmista ja merkittävimmistä, yhteiskuntiemme toimintaan vaikuttavista tekniikoista. Sen käyttöä tulee valvoa tarkasti ja vastuullisesti. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa, herättää kysymyksiä mm. vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä yksityisyyteen liittyen. Haastavimpana nähdään läpinäkyvyys, sillä esimerkiksi kuvan analysointiin liittyviä algoritmeja on mahdotonta selittää tai tulkita. Tämä hankaloittaa potilaan informointia esimerkiksi syöpädiagnosoinnin yhteydessä. Tekoälyjärjestelmät tekevät epäilemättä myös virheitä. Asiantuntijat näkevät tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollon tulevaisuudessa, paitsi rahan säästämisen, myös tiedon käsittelyn merkittävänä apuna. Tekoälyjärjestelmät eivät tulevaisuudessa korvaa hoitohenkilökuntaa, vaan vapauttavat heidän aikaansa empatialle, läsnäololle, kohtaamiselle ja kuuntelemiselle. Tekoälyn hyödyntämisen ongelmana nähdään terveydenhuollon osalta, saatavilla olevan digitaalisen tiedon puutteellisuus. Syväoppimisen mallit tarvitsevat myös vielä runsaasti lisää koulutusta. Tekoälypohjaisten, tarkkojen hoitosuositusten sekä diagnoosien juurruttaminen osaksi kliinistä työtä, nähdään myös haastavana. Haasteista huolimatta, kehitys on nopeaa. Kirjoittaja Minna Juntunen on sairaanhoitaja (AMK), ja työskentelee ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusosastolla. Hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: Buttice, Claudio 2020. Top 2020 AI Use Cases: Artificial Intelligence in Healthcare. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/top-20-ai-use-cases-artificial-intelligence-in-healthcare/2/34047>. Davenport, Thomas – Kalakota, Ravi 2019. Future Healthcare Journal Digital technology. Vol 6, No. 2. 94 – 98. The potential for artificial intelligence in healthcare. <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6616181/pdf/futurehealth-6-2-94.pdf>. Honkanen, Visa 2017. Digimaailma ja tekoäly – mielihyvän tuoja vai viejä? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol 133, No 23. 2225 – 2228. <https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14053.pdf>. Kopponen, Aleksi – Ruostetsaari, Niko 2019. AuroraAI – kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa. Kansallisen tekoälyohjelma Auroran esiselvityshankkeessa tuotettu kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelma 2019 – 2023. Valtiovarainministeriö. <https://vm.fi/documents/10623/1464506/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf/7c4e746d-e83f-cc83-97d9-f4322405255f/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf>. Lehtonen, Tuomas I. 2020. Telma-lehti. Esimies avainasemassa työkyvyn tukijana. Verkkodokumentti. <https://telma-lehti.fi/esimies-avainasemassa-tyokyvyn-tukijana>. Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma#hyteairo. Verkkodokumentti. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160988/STM_hyteairo_julkaisu_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Terveystalo 2020. Suomessa kehitetty algoritmi ennustaa työikäisten sairauspoissaolo- tai työkyvyttömyysriskin – tarjoaa potentiaalin miljardiluokan säästöihin. Verkkodokumentti. <https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Suomessa-kehitetty-algoritmi-ennustaa-tyoikaisten-sairauspoissaolo--tai-tyokyvyttomyysriskin--tarjoaa-potentiaalin-miljardiluokan-saastoihin1/>. Vahteristo, Anna – Kinnunen, Ulla-Mari 2019. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol 11, No. 3. 198 – 209. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa terveysriskien ja riskitekijöiden tunnistamiseksi ja ennustamiseksi. <https://journal.fi/finjehew/article/view/77582>. Valtiovarainministeriö 2020. Kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI alkaa – tavoitteena saada ihmiset ja palvelut kohtaamaan paremmin tekoälyn avulla. Verkkodokumentti. <https://vm.fi/-/kansallinen-tekoalyohjelma-auroraai-alkaa-tavoitteena-saada-ihmiset-ja-palvelut-kohtaamaan-paremmin-tekoalyn-avulla>. Williams, Terri 2020. AI in Healthcare: Identifying risks & saving money. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/how-ai-in-health-care-is-identifying-risks-saving-money/2/33498>. Planned Parenthood 2020. Introducing Roo. Verkkodokumentti. <https://www.plannedparenthood.org/learn/roo-sexual-health-chatbot>. Kuvat: Kuvapankki Pixabay. <www.pixabay.com>
Saunomalla – terveyttä ja hyvinvointia!
Suomalaisessa kulttuurissa saunomisella on pitkät perinteet. Vuosien saatossa saunassa on peseytymisen lisäksi synnytetty, hoidettu sairaita ja valmisteltu vainajia viimeiselle matkalle. Nykypäivänä saunomisen tärkeäksi tarkoitukseksi koetaan rentoutuminen. Löyly ja vilvoittelu ovat osa saunomista ja ne nähdään rentouttavana asiana. Saunomisen vaikutuksia lääketieteen kannalta on julkaistu jo 1700-luvulla ja saunan terveysvaikutuksista tehty useita väitöskirjoja. Saunominen onkin saanut jalansijaa Keski-Euroopassa ja Kaukoidässä, jossa saunomista pidetään yhtenä itsehoitomuotona. Ajan saatossa tutkimuksia verenkiertoelimistön sairauksien hoidossa on tehty savusaunasta – infrapunasaunaan. 1,2,3 Saunomisen terveysvaikutuksista Viimeisimpien tutkimusten mukaan säännöllisen saunomisen avulla 4-7 kertaa viikossa saatamme todennäköisesti edistää terveyttämme, esim. ympärivuorokautinen verenpaine laskee, veren rasva-aineenvaihdunta muuttuu terveelliseen suuntaan ja tulehdusreaktiot vähenevät. Kaikkien mainittujen muutosten tiedetään edistävän sydämen ja verisuonten hyvinvointia, jonka seurauksena sydäninfarktin, aivoverenkierron häiriöiden ja sydänperäisten äkkikuolemien vaara vähenee. 7 Saunominen sopii lapsesta vanhukseen ja saunominen ei näytä aiheuttavan ongelmia henkilöille, joilla verenkiertoelimistön sairaus on vakaa ja lääkitys kunnossa. Saunoessa vaikutukset verenkiertoon ovat samanlaisia kuin lievästi rasittavalla liikunnalla. Fysiologisesti elimistön lämpötila nousee, veri virtaa ihon verisuoniin ja hikoilu lisääntyy. Nämä edesauttavat ihon läpäisyestettä ja sen avulla kuiva iho saa kosteutta. Kauneusvaikutuksia ajatellen pintaverenkierto vilkastuu, ihohuokoset avautuvat ja ihon epäpuhtaudet poistuvat. Saunomisella saatetaan helpottaa kroonisten hengityselinsairauksien sekä joidenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita. 3 Saunomisella on todettu olevan oikein toteutettuna vähän haittavaikutuksia. Saunomisesta keskustellessa pitää ottaa huomioon seikat, jolloin saunomista ei suositella. Mikäli sinulla on kuumetta, jatkuva infektio, akuutti sydäninfarkti tai sinulla on epävakaa angina pectoris, on hyvä pitäytyä pois löylyistä. Hyvin harvat akuutit sydäninfarktit ja äkilliset kuolemat tapahtuvat saunoissa, mutta alkoholinkäyttö saunomisen aikana lisää rytmihäiriöiden ja äkillisen kuoleman riskiä. 4,5 Saunomisen vaikutukset näyttävät välittyvän tutkimusten mukaan monien mekanismien kautta ja kohdistuvan moniin sairauksiin. Eniten tutkittua tietoa on sydän ja verisuonisairauksista, mutta saunomisen eduista voi olla hyötyä monissa muissa sairauksissa. 7 Sauna rentouttajana Saunomisen rentoutumisen vaikutuksen mekanismia ei ole vielä onnistuttu täysin selvittämään. Saunomisen ja endorfiinien välistä yhteyttä on tutkittu, mutta tutkimustuloksista voidaan tehdä vain rajattuja johtopäätöksiä. Endorfiinit ovat joukko elimistön itse tuottamia morfiinin tavoin vaikuttavia aineita ja usein hyvän olon syyksi nähdään endorfiinituotannon lisääntymistä. Endorfiinit vähentävät ahdistuneisuutta ja estävät kipua, esim. lihasjännitykset voivat helpottuasaunoessa. Saunomisen aikana pulssi kiihtyy ja hiki nousee pintaan, lisäksi verenpaine laskee. Fyysisen rasituksen esim. juoksun aikana tapahtuu osin samanlaisia ja osin vastakkaisia muutoksia. Näinonkin saatu tukea ajatukselle, että saunan aiheuttaman hyvän olon on osoitettu johtuvan endorfiineista. Myös pulahtaminen avantoon vilvoittelun yhteydessä voimistavat saunan rentouttavaa vaikutusta.6 Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että saunomalla voit parantaa unen laatua; syvän unen määrä lisääntyy ja riittävän syvän uni vaikuttaa myönteisesti muistitoimintoihin, oppimiseen ja ongelmanratkaisukykyyn. Saunomisen onkin todettu lievittävän ahdistusta ja se voi lievittää jännitteistä päänsärkyä ja kipuja yleensä. Kaikkiaan tutkimukset ovat vahvistaneet, että löylysauna tuottaa mielihyvää, parantaa elämänlaatua, edistää terveyttä ja pitkää ikää. 2,4,7 Vanhan kansan sanoin voisi todeta; ”Kun lyövät kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen kiireet ja surut.” Kirjoittaja Pirjo-Riitta Puustinen on sairaanhoitaja (AMK), joka työskentelee kehitysvammaisten asumisen puolella ja opiskelee Metropolian Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. LÄHTEET kuvat: Pirjo-Riitta Puustinen, https://fi.pinterest.com/pin/539235755380509447/ 1 Elävä perintö 2020. https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Saunominen 2 Suomen saunaseura.https://www.sauna.fi/saunatietoa/sauna-ja-terveys/saunan- terveysvaikutukset/ 3 Kukkonen- Harjula, Katriina. Saunomisen terveyshyödyt ja riskit.Duodecim 2007;123:1592-6. https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96586.pdf 4 Hans, Hägglund 2020. Många hälsofördelar med bastubad. Uppsala Universitet. https://www.uu.se/nyheter-press/nyheter/artikel/?id=15444&typ=artikel&lang=sv 5 M L, Hannuksela - S, Ellahhan 2001. Benefits and risks sauna bathing. Feb 1;110(2):118-26 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11165553/ 6 Viinikka, Lasse 2020. Sauna ja terveys. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00927#s10 7 Huttunen, Jussi 2019. Onko saunominen terveellistä? Duodecim https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00417
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet