Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat

17.9.2021

Yksilön terveysvalinnoilla ovat esimerkiksi elintapoihin liittyviä päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta hänen terveyteensä. Nämä valinnat voivat joko edistää terveyttä tai altistaa sairauksille. Yksilön terveysvalinnat voivat vaikuttaa myös muiden ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Ympäristövastuullisilla terveysvalinnoilla tarkoitetaan yksilön arvoperustaisia valintoja suhteessa ympäristön tilaan.¹Tässä blogikirjoituksessa käsitellään ympäristövastuullisia ruokavalintoja.

Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki

Ilmastonmuutos on aikamme suurin, ihmisen toiminnan aiheuttama, ympäristökriisi ja yksi merkittävimmistä globaaleista megatrendeistä.^{1, 2} Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä, joka johtuu erityisesti hiilidioksidin (CO2) määrän lisääntymisestä ilmakehässä.³ Ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti noin yhdellä asteella 1800-luvulta lähtien, Suomessa kaksi astetta. Vuonna 2016 voimaan astuneessa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi asetettiin ilmaston lämpenemisen pitäytyminen alle 2 asteessa sekä pyrkiminen toimiin ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen. ^2, ^{3, 4}

Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmasto eli -hiilidioksidipäästöjä. Suomessa keskimääräinen hiilijalanjälki on kansainvälisesti verrattuna korkea: 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Ilmaston lämpenemisen rajaaminen edellyttää elämäntavoistamme johtuvien ilmastopäästöjen vähentämistä 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa myös merkittäviä muutoksia yksilötason elämäntapoihin. Jokaisen suomalaisen tulisikin puolittaa hiilijalanjälkensä. ^{3, 4, 5}

Laske oma hiilijalanjälkesi: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Ympäristövastuullinen ruokavalio

Se, mitä syömme ja miten ruokamme tuotamme sekä ruokahävikin määrä vaikuttavat sekä yksilön että ympäristön terveyteen. On huomattu, että ympäristövastuulliset valinnat voivat yksilötasolla edistää terveyttä. Ympäristöystävällinen ruokavalio on useimmiten myös terveellinen.¹

Elintapoihin liittyvästä hiilijalanjäljestä 75 % muodostuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta. Suomalaisten elintarvikkeisiin liittyvän hiilijalanjäljen merkittävimmät aiheuttajat ovat liha ja maitotuotteet, joiden osuus ruokavalion ilmastovaikutuksista on 65 %. ⁶ Punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen ja maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla tuotteilla ovat merkittävässä roolissa yksilön hiilijalanjäljen pienentämisessä. ^{2, 7}

Yksi yritys ohjata ympäristövastuullisiin ja terveyttä edistäviin ruokailutottumuksiin on EAT-Lancet komission kehittämä ja tutkittuun tietoon pohjautuva planetaarinen ruokavalio. Se on optimaalinen niin yksilön kuin maapallonkin terveydelle. ⁷

Planetaarisen ruokavalion päivittäinen kokonaiskalorimäärä on noin 2500 kcal/ vrk. Ruokavalio on kasvispainotteinen ja se koostuu pääosin täysjyväviljoista, kasviksista ja hedelmistä (500g/vrk), pähkinöistä ja palkokasveista. Marjojen käyttöä ei ole planetaarisessa ruokavaliossa huomioitu. Proteiinin sekä rasvojen lähteet ovat ensisijaisesti kasviperäisiä. Lihaa, kalaa, kananmunia ja kanaa voi syödä hyvin rajoitetusti, maitotuotteita enintään 250 g/ vrk. ^7,8

Planetaarista ruokavaliota ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa välttämättä sellaisenaan, vaan sitä voidaan soveltaa paikallisesti olosuhteet ja kulttuuriset tekijät huomioiden. Kun ruokavaliossa hyödynnetään paikallisia tuotteita ja satokausiajattelua, on se myös ilmastoystävällistä.⁷

Suomen yleiset ravitsemussuositukset korostavat marjojen merkitystä osana terveellistä, kestävää ruokavaliota. Suomessa marjojen hyödyntäminen tuontihedelmien sijaan on ympäristön kannalta ekologisempi vaihtoehto. Maitotuotteiden taas tulisi olla vähärasvaisia, toisin kuin planetaarisessa ruokavaliossa. Tärkeää on varmistaa ruokavalion ravitsemuksellinen laatu sekä huomioida paikalliset olosuhteet^{6, 7}

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat muun muassa ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu sekä veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää vähentämällä tyydyttyneen ja eläinperäisen rasvan määrää ruokavaliossa. ⁹

Planetaarista ruokavaliota noudattamalla on mahdollista saavuttaa yksilötasolla terveyshyötyjä. Se antaa edellytykset sydänterveyttä tukeville ruokavalinnoille. On laskettu, että vuositasolla planetaarista ruokavaliota noudattamalla voitaisiin estää 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.

Planetaarinen ruokavalio on yksi vaihtoehto ympäristövastuullisten valintojen tueksi. Suomalaisessa RuokaMinimi– hankkeessa määriteltiin erilaisten ruokavalioiden ilmastovaikutuksia. Nykyruokavaliomme vertailtavia ruokavalioita olivat lihan kulutuksen puolittava ruokavalio, lihan kulutuksen vähentäminen kolmannekseen, kalaisa ruokavalio sekä vegaaniruokavalio. Kaikkien ruokavalioiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin nykyisen ruokavaliomme. Lue lisää RuokaMinimi- hankkeen loppuraportista.

Ruokavalioiden ilmastovaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä. Varmaa on, että lihankulutusta tulisi merkittävästi vähentää. Ruokavalion ilmastovaikutukset pienenevät, mitä vähemmän se sisältää lihatuotteita. Ravitsemussuositusten mukainen ja ilmastoystävällinen ruokavalio voi olla yksilöllinen. Lihan ja maitotaloustuotteiden syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta niiden osuutta ruokavaliossa pitäisi vähentää. ^{1, 6}

Ympäristövastuullisten valintojen tekeminen ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion koostaminen vaatii yksilöltä tietojen ja taitojen lisäksi tietoisuutta valinnoista ja vaihtoehdoista sekä niiden seurauksista. Tietoa ravitsemussuositusten mukaisen ja ympäristövastuullisen ruokavalion koostamisesta tarvitaan enemmän.

Kirjoittaja Reeta Mononen on neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja, joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kirjoittajan hiilijalanjälki on 3100 kg CO₂e, jota hän yrittää pienentää vähentämällä liha- ja maitotuotteiden kulutusta.

Lähteet:

Moilanen, Tanja – Siipi, Helena – Kangasniemi, Mari 2019. Yksilön ympäristövastuulliset terveysvalinnat ja niitä selittävät tekijät: kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 56. 327–340.
Lettenmeier, Michael – Akenji, Lewis – Toivio, Viivi – Koide, Ryu – Amellina, Aryeanie 2019. 1.5 asteen elämäntavat. Sitran selvityksiä: 148. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Helsinki.
Ilmasto-opas.fi 2020. Verkkodokumentti. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html Luettu 30.11.2020.
Suomen ilmastopaneeli 2018. Ilmastopaneelin näkemykset pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisessa huomioon otettavista seikoista. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ilmastopaneelin-muistio_hyvaksytty_4.6.2018.pdf Luettu 7.12.2020.
Sitra 2020. Verkkodokumentti. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Luettu 7.12.2020.
Saarinen, Merja ym. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47.
EAT-Lancet Commission 2020. Verkkodokumentti. https://eatforum.org/eat-lancet-commission/ Luettu 7.12.2020.
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Verkkodokumentti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Luettu 7.12.2020.
THL 2020. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy Luettu 8.12.2020.

Kuvat: EAT-Lancet Commission; Pixabay.com

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi Peruuta vastaus

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio terveysviestinnän näkökulmasta

28.5.2024 Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Digitalisaatio sosiaali- ja terveysaloilla Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio kattaa erilaisia teknologisia innovaatioita ja sovelluksia, jotka vaikuttavat hoitohenkilöstön työhön sekä potilaiden hoitoon ja terveyden edistämiseen. Digitalisaatio voi sisältää sähköisten potilastietojärjestelmien käytön, etäterveydenhuollon palvelut, erilaiset terveyssovellukset sekä tekoälyn hyödyntämisen potilaan hoidossa. Sähköisten palveluiden käytön tehostaminen auttaa parantamaan terveyspalveluiden tehokkuutta, laatua, saavutettavuutta ja potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut digitalisaatioon liittyen, että ihmisille on turvattava terveellinen elinympäristö. Linjaukset asettavat vaateita terveyshaittojen tunnistamiseen, niiden ehkäisemiseen ja poistamiseen elinympäristöstä. Lisäksi työsuojelun ja työterveystoimien avulla on tunnistettava työoloissa olevia vaaroja sekä riskejä. Linjauksissa on myös mainittu, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia pitää edistää laaja-alaisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Kansallisissa ratkaisuissa on otettava huomioon näkökulmat, jotka liittyvät terveyspalvelujen digitalisaatioon ja niitä on seurattava ja tutkittava, miten digitalisaation avulla pystytään keräämään tietoa, miten digitalisaatiota pystytään hyödyntämään ja miten sen avulla pystytään lisäämään luotettavuutta sekä vaikuttavuutta[1]. Terveysviestintä Suomalaiset etsivät internetistä tietoa erityisesti sairauksista, oireista ja hoidosta.[2] Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio on merkittävästi muokannut terveysviestintää. Se mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman tiedon välityksen terveyteen liittyvissä asioissa. Terveysviestinnän tarkoituksena on lisätä yksilön hyvinvointia ja edistää terveyttä ja sitä voidaan toteuttaa kaikkien joukkoviestintävälineiden välityksellä. Terveysviestinnäksi voidaan lukea kaikenlainen terveysvalistus ja -neuvonta sekä terveysjournalismi. Sosiaalinen media toimii hyvänä alustana vuorovaikutteiseen terveysviestintään ja sen käyttö onkin siitä syystä lisääntynyt[3]. Digitaaliset alustat tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden kommunikoida potilaiden kanssa etänä ja tarjota esimerkiksi konsultaatioita ja seurantaa verkossa. Lisäksi erilaiset digitaaliset terveyssovellukset tarjoavat kansalaisille helppoa pääsyä terveysneuvontaan, terveysdatan seurantaan ja sieltä löytyy ratkaisuja terveysongelmiin. Tämä kaikki yhdessä parantaa terveyspalveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Terveysviestinnän haasteet Terveyttä koskevat uutiset ja suositukset saattavat olla ristiriitaisia, jotka hämmentävät kaiken ikäisiä. Koronapandemia nosti disinformaation määrää räjähdysmäisesti monilla eri viestintäkanavilla. Siksi onkin tärkeää opettaa jo nuorille medialukutaitoa, että väärän tiedon erottaminen oikeasta helpottuisi[4]. Esimerkkinä vaikka hoitosuositukset, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, jopa kolmannes aikakauslehtien ja terveysvaikutteisten verkkosivustojen terveysartikkeleissa mainituista hoitosuosituksista ovat virheellisiä. Kansalaiset ovat syystä hämmentyneitä viestintävälineiden kautta saadusta tiedosta ja sen ristiriitaisuudesta [2]. Erityisesti sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja esittää totuutena asioita ilman tieteellistä näyttöä. [4] Lähdekritiikki on todella tärkeä taito, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ja analysoimaan tietolähteitä kriittisesti. Se sisältää taitoja tarkastella lähteiden luotettavuutta, tarkkuutta, ajantasaisuutta ja asiantuntemusta. Lähdekritiikin avulla voidaan erottaa luotettavat tiedot epäluotettavista ja välttää virheellisen tiedon levittämistä tai käyttöä. Digitalisaation lisääntyminen voi tuoda mukanaan myös haasteita, miten huomioidaan tietoturva sekä estetään eriarvoisuuden kasvu. Palveluiden pitää olla ehdottomasti luotettavia ja tietoturvallisia[5]. Sähköinen asiointi ei ole aivan mutkaton asia, sillä käyttäjiä on paljon eri tasoisia ja palveluiden pitäisi olla saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille. Esimerkiksi etävastaanotolle kirjautuminen vaatii vahvaa tunnistautumista, sillä sen avulla voidaan varmistua yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta. Tämä kuitenkin luo esteitä saavutettavuuden näkökulmasta niille, joilla ei ole pankkitunnuksia tai jotka eivät osaa niillä palveluihin tunnistautua, asiakkaalta vaaditaan digitaitoja[6;7]. Asiakkaalla pitää kuitenkin olla mahdollisuus lähettää hoitoonsa liittyviä viestejä ja asiakirjoja viranomaiselle hyödyntäen sähköisiä palveluja.[5] Asiakkailla on erilainen kyky selviytyä taloudellisesti tarvittavien digitaalisten laitteiden kuten älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen hankinnoista. Monilla asiakkailla saattaa olla lisäksi fyysisiä rajoitteita tai muita terveydellisiä syitä, miksi digitaalisten palvelujen tai -laitteiden käyttö on vähäistä. Yli 65-vuotiailla kynnys lähteä opettelemaan tietotekniikkaa vanhemmalla iällä on suuri monesta muustakin syystä kuin vain iän takia. Nuorempien kohdalla ongelmaksi muodostuu se, miten nuoret saadaan hakeutumaan digipalveluiden pariin. Nuorilla on herkästi epäluottamusta erilaisia palveluja kohtaan, ne herättävät pelkoa, mihin avun pyytäminen palvelun kautta saattaa johtaa. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei nuori osaa hoitaa omia asioitaan tai ymmärrä, miten digitaalisia palveluja käytetään. Nuorista osa on syrjäytynyt tai ainakin syrjäytymisvaarassa ja tämä asettaa haasteen, miten nuoret saadaan ohjattua edes chattien pariin. Monissa palveluissa vaaditaan vahvaa tunnistautumista eikä kaikilla alaikäisillä ole mahdollisuutta päästä siitä syystä palvelun piiriin[8]. Terveysviestintä Terveyskylässä Yhtenä esimerkkinä terveysviestinnän hyvästä toteutuksesta on Terveyskylä. Terveyskylän terveysviestintä perustuu lähinnä siihen, että terveysviestintä toteutetaan vuorovaikutteisena potilasohjauksena tai kirjallisena ohjauksena, mikä osaltaan vahvistaa luotettavan terveystiedon välittymistä asiakkaalle. Hoitohenkilökunta on koulutettu ohjaamaan asiakkaitaan käyttämään esimerkiksi Terveyskylän hoitopolkuja ja opettamaan asiakkailleen digitaitoja. Terveysviestintää toteuttaa myös yli 30 eri asiantuntijatahoa sekä potilasjärjestöä jakamalla tietoa Terveyskylän toiminnasta sekä jakamalla ohjeistusta. Viestintämateriaaliin on panostettu, sillä erilaisia potilas- ja hoito-ohjeita on lähes 7500 tarjolla. Lisäksi omaa hoitoaan voi tukea erilaisilla puhelimeen tai tablettiin ladattavilla sovelluksilla, joiden käyttöön saa hoitohenkilökunnalta opastusta. Terveyskylässä on paljon hyvää, tutkittua tietoa ja erilaisia omaa hoitoa tukevia polkuja sekä kyselyitä, joiden avulla voi olla helpompi tehdä päätös hoitoon hakeutumisesta. Viestintää asiakkaan kanssa toteutetaan kaikista digitaalisista palveluista huolimatta edelleen myös puhelimitse sekä kirjeitse, jotta voidaan saavutettavasti tuottaa palveluita yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille[7]. Eri viestintäkanavista löytyy paljon tietoa, joka kielellisesti saattaa aiheuttaa vaikeuksia ymmärtää asiasisältöä. Tästä syystä viranomaisia velvoitetaan julkaisemaan sivustoillaan sisältöä, joka on selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä kirjoitettua. Selkokieli on tarkoitettu sellaisille asiakkaille, joilla on esimerkiksi iän vuoksi haasteita muistaa tai ymmärtää lukemaansa yleiskieltä. Selkokielisestä sisällöstä on hyötyä myös nuorille, neurobiologisista tai kognitiivista haasteista kärsiville sekä maahanmuuttajille[8]. Terveyskylässä on panostettu selkokielisyyteen ja saavutettavuuteen. Suurelta osin sisältö täyttää lain vaatimukset saavutettavuuden osalta. Sivuston sisältöä voi kuunnella ja videot sisältävät tekstityksen[7]. Terveyskylässä riittääkin kävijöitä: Vuonna 2022 eri laitteilla Terveyskylässä vieraili peräti 7,3 miljoonaa kävijää. Hoitoistuntojakin järjestettiin 12,5 miljoonaa istuntoa. Verkkosivuilla on vuoden aikana kävijöitä 30,8 miljoonaa. Digihoitopolkujen avulla pelkästään HUSissa hoidettiin 50 503 asiakasta[9]. Kävijämäärät kertovat siitä, että luotettavalle ja saavutettavalle terveysviestinnälle on paljon kysyntää.[7] Blogin kirjoittaja: sovellusasiantuntija Marjo Helsten Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtoritt Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Lähteet [1] Valtioneuvosto 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Sivu 3–4. <https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/article-41> Viitattu 13.10.2023 [2] Laukkanen, Kukka-Maaria. 2009. Kohti eksaktia terveysviestintää. Tieteessä tapahtuu 8/2009. Sivut 31–34. <https://journal.fi/tt/article/view/2562/2366> [3] Torkkola, Sinikka. 2004. Terveysviestintä kaipaa uutta suuntaa. Terveyden edistämisen lehti Promo 32 (2), sivut 32–22. [4] Nygård, Tuula. Hämmentävä, ristiriitainen ja vaikeaselkoinen terveysviestintä edellyttää monenlaisia lukutaitoja. 2022. Ainedidaktiikka 6(2) (2022), sivut 90–97. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, Helsinki. < https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/120841/76562> [5] Finlex 2019, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. < https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306> Viitattu 13.10.2023. [6] Valtioneuvosto 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. Sivu 14. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164463/STM_2022_18J.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 19.10.2023 [7] Terveyskylä 2023. <https://www.terveyskyla.fi/> Viitattu 25.10.2023 [8] Valtiovarainministeriö 2019. Digitaalinen Suomi – yhdenvertainen kaikille, Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:23. Sivut 28–35. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161486/VM_2019_23_Digitaalinen_Suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y> [9] HUS, Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022, sivu 185. <https://www.hus.fi/sites/default/files/2023-03/Tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_ja_toimintakertomus_2022.pdf> Kuvat: Kuva 1: Aerial view of doctor writing patient daily report checklist. Pxhere. CC0. <https://pxhere.com/en/photo/1575123 >Viitattu 30.11.2023 Kuva 2: Mohamed Hassan. Digital. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1676166?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023 Kuva 3: Social media. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1063277?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023 Kuva 4: Edwintp. Doctor and patient. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1571981?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023

Tarvitseeko kansantautien ennaltaehkäisevää työtä jatkaa?

26.4.2024 Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Blogikirjoituksen tehtävänä oli esitellä jokin YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteista. Terveyttä ja hyvinvointia kaikille, kolmannen kohdan tavoite kuuluu: vähentää kolmanneksella kansantauteja ja kansantautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla vuoteen 2030 mennessä. (4) Mitä minulle tulee mieleen kansantauteja ehkäisevästä työstä? Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn liittyy elintapaohjaus, oikeat elämäntavat, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä liikuntaa, suolan vähentäminen. Kansantaudit ovat tulleet tutuksi julkisesti käydystä keskustelusta, lähinnä siksi, että kansantautien hoidosta aiheutuu mittavat kansantaloudelliset kulut. Suomessa on tehty ja tehdään edelleen erinomaista työtä kansantautien ennaltaehkäisyn eteen. (4,5) Kansanterveyttä edistävinä toimina esitettiin tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja sokeripitoisten juomien verotuksen korottamista. Lisäksi mainittiin mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen sokerivero.Terveiden elämäntapojen esillä pitämisestä on ollut hyötyä suomalaisten terveydelle. Tilastot kertovat myönteisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen on mahdollisesta saavuttamisesta. Jatkamalla samalla tavoin Suomi tulee saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (9) Kuulostaa hienolta. Sairauksien ennaltaehkäisyä jatketaan ja voidaan huokaista, meillä menisi todella hienosti, jos tämä olisi koko totuus. Näissä ollaan tavoitteissa Suomessa kansantauteihin luetaan seuraavat: Syövät, diabetes, sydän-ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, astma-ja allergia, tuki-ja liikuntaelin sairaudet ja muistisairaudet. (8) Tarkistin asian tilastoista, WHO:n tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Suomessa onnistutaan vähentämään tarttumattomien tautien kuten, diabeteksen, sydän-ja verisuonisairauksien, syöpien, diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien aiheuttamia työikäisten kuolemia kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, jos jatketaan samoin. (5) Toisaalta muistisairauksien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteiden mukaan, suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet, jolla on onnistuttu vähentämään tulevaisuuden muistisairaiden määrää. (3,10) Tässäkin olemme tilastoissa muita edellä, kannattaako ennaltaehkäisevää työtä jatkaa? Voimme jälleen huokaista. Miksi julkisuudessa tuodaan esiin niitä sairauksia, joissa ollaan tavoitteissa? Löytyy yksi kansantauti, jota meillä ei ole tilastoissa huomioitu. Kansantautien ryhmään luetaan myös mielenterveysongelmat. (8) Kannattaako työtä jatkaa? YK:n kestävän kehityksen Terveyttä ja hyvinvointia kaikille-tavoitteen lause jatkuu: Sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia. (4) Tilastojen valossa ja kaiken suitsutuksen keskellä itseäni alkoi mietityttää, kannattaako julistaa tavoitteiden saavuttamisesta vielä mitään. Mielenterveysongelmien tilastoista ei saavutusten yhteydessä juuri puhuta? Aloin pohtia, miten ylistetyt tilastot lohduttavat masentunutta nuorta tai työuupumusta potevaa työikäistä. Kuinka muistisairauden kanssa eläköityvä vanhus hyödyntää elämäntapaohjauksen ohjeita? Julkisuudessakin on aina välillä väläytelty myös tavoitteisiin pääsyn toista puolta. Niin nuorten kun vähän vanhempien mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Työikäistä uhkaa työuupumus ja työikäisten määrä tulee jatkossa vähentymään, eikä työvoimaa ei ole riittävästi kohta millään alalla. Muistisairaiden vanhusten hoitoon ei tule riittämään mikään työikäisten määrä. Tavoitteena mielenterveysongelmien vähentäminen on tilastojen valossa ongelma, mutta etsimällä lisätietoa, löysin ohjelman, joka luo toivoa. On varmasti hyvä uutinen, että myös mielenhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota. Mielenhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Aivoterveyden edistämisen ohjelmassa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyn ja riskitekijöiden sijaan, mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja stressiltä suojaavien tekijöiden merkitykseen kaikissa ikäryhmissä lapsuudesta vanhuuteen. Myös yksinäisyys huomioitiin kaikkien ikäryhmien tavoitteissa, jokaisen kuulumista yhteiskuntaan pitäisi korostaa enemmän. (1) Ikääntyvien tavoitteena on vähentää ikäsyrjintää ja edistää ikääntyvien mahdollisuutta jatkaa yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä, jolla on itsenäinen päätösvalta. Suomessa toteutettu FINGER-tutkimus osoitti, että vanhusten tehostettu elintapaohjaus tukee ikääntyvien aivoterveyttä. Oikea ruokavalio, muistiharjoittelu, liikunta, sydän-ja verisuonitautien tehostettu riskien seuranta ja sosiaalinen kanssakäyminen parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Ikääntyvien aivoterveyttä edistetään jakamalla tutkimustietoa alan ammattilaisille ja asianomaisille itselleen.(1) Minua ilahdutti se, että vaikka ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät, ikääntyvien mielenhyvin edistämiseen tulisi siitä huolimatta kiinnittää huomiota. Ikääntyvät pitäisi nähdä yhteiskunnan jäseninä, eikä kansantalouden kulueränä.(2,6,7) Erityisesti lasten ja nuorten aivoterveyden tavoitteet tuntuvat valtavan tärkeiltä. Yksinäisyyteen ja syrjäytymisen riskiin tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa kasvuiässä. Lasten ja nuorten aivot muovautuvat kasvuiässä ja ovat erityisen herkkiä stressille. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee jo kasvuikäisenä valtavasti paineita ja stressin sietokykyn kehittyminen vaatii opettelua. Stressin sietokyvyn opettelu on mahdollista vain suhteessa aikuiseen, vuorovaikutustilanteissa tulisikin huomioida paremmin lasten ja nuorten kehittymätön stressinsietokyky. Turvallisten vuorovaikutustilanteiden ansiosta lapsi tai nuori oppii säätelemään tunnereaktioitaan paremmin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen on vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla. Kansantaudeilta suojaavien tekijöiden kuten riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan turvaaminen kasvuikäisille on tärkeää terveyden edistämistä. Digitaaliset menetelmät ovat kuormittavia kehittyville aivoille ja niiden käyttöä lasten ja nuorten opetusmenetelminä tulisi harkita. (1) Työympäristön kehittämisellä tuetaan työikäisten mielen hyvinvointia Työikäisillä työelämä on yksi stressitekijä, joka aiheuttaa työuupumusta. Monella alalla itse työ ei ole stressin aiheuttaja, vaan työympäristö. Tästä syystä työpaikoilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivoystävällisempien työympäristöjen kehittämiseen. (2) Hyvällä aivoergonomialla tarkoitetaan sitä, että työpaikalla huomioidaan paremmin työn henkiset kuormitustekijät, jolla tarkoitetaan työympäristön melua, hälyä, keskeytyksiä ja työtehtävien moninkertaistumista. Työikäisten kohdalla minulle tuli mieleen ajatus, että nuorten siirtymistä työelämään pyritään tälläkin hetkellä nopeuttamaan. Tästä syystä työpaikoilla pitäisi keskustella enemmän aivoergonomian kehittämisestä ja henkisen kuormituksen vaikutuksesta nuorten ja vähän vanhempien työntekijöiden hyvinvointiin, ja edistää yhdessä mielen hyvinvointia ja työelämässä jaksamista. (1, 2) Lopuksi vielä, julkisuudessa voitaisiin tuoda enemmän esille mielen hyvinvoinnin edistämisen työtä ja korostaa kansantaudeilta suojaavien tekijöiden merkitystä kaikenikäisille. Kirjoittaja on Terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, tämä blogi kuuluu Terveysviestinnän opintoihin. Lähteet 1.Aejmelaeus, Riitta et al. Kansallinen aivoterveysohjelma.Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.2022. Verkkojulkaisu.Viitattu 20.11.2023 < https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/22541/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta_saavutettava.pdf>Viitattu 20.11.2023 2.Aivoliitto ry.Työelämä.Verkkosivut. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/tyoelama/Viitattu 20.11.2023 Viitattu 20.11.2023 3. Jousilahti, Pekka & Kuulasmaa, Kari & Koskinen, Seppo & Tolonen, Hanna & Pietilä, Arto & Peltonen, Markku. Kansantautien kuolleisuus vähenee edelleen-WHO:n tavoite voidaan saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti.(32)2019.Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Saatavilla sähköisesti <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138500/TUTI2019_32_Kuolleisuus_final280819_tark1.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu.2.12.2023 4.Kestävän kehityksen globaali toiminta-ohjelma Agenda 30. Verkkojulkaisu.https://kestavakehitys.fi/agenda-2030Viitattu 20.11.2023 5.Maailman terveysjärjestö. World Health Organization. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013-2020.Verkkojulkaisu. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1 Viitattu 20.11.2023 6.Muistiliitto. Muistin toiminta.Iän vaikutus muistiin.2023.Verkkosivut.<https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/ian-vaikutus-muistiin>Viitattu 20.11.2023 7.Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 Verkkosivut. <www.kaypahoito.fi >Viitattu 20.11.2023 8. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos.Kansantaudit. 2023.Verkkosivut. <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit >Viitattu 20.11.2023 9.Valtioneuvoksen kanslian julkaisuja 2020:7.Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta AGENDA 2030:sta. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 2022. Verkkojulkaisu<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu 20.11.2023 10. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos. Muistisairauksien ehkäisy.2023. Verkkosivut <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy >Viitattu 2.12.2023 Kuvat: https://pixabay.com/fi/photos/verenpainemittari-terveys-syke-1749577/ https://pixabay.com/fi/photos/kädet-ystävyys-ystävät-lapset-2847508/

Arvostavaa kohtaamista päihteitä käyttävien kanssa matalalla kynnyksellä

15.4.2024 Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat Suomessa yleistyneet 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2022 tehdyssä väestökyselyssä selvisi, että 29 prosenttia aikuisväestöstä oli kokeillut tai käyttänyt joskus elämänsä aikana jotakin huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta. Yleisintä huumeiden kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla aikuisilla. Huumeiden käytön tiedetään olevan yleisempää miesten keskuudessa. Suomalaisten asenteet huumausaineiden käyttöä ja sen rangaistavuutta kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti lähivuosina. Asennemuutoksesta kertoo esimerkiksi se, että nykyään yhä useampi kannattaa mediassakin paljon esillä olleiden huumeiden käyttöhuoneiden perustamista. Huumausaineiden käyttöhuoneella tarkoitetaan tilaa, jossa huumeita käyttävä henkilö voi käyttää laittomiksi määriteltyjä päihteitä terveydenhuollon henkilön valvonnassa. Toistaiseksi Suomeen ei ole perustettu huumeiden käyttöhuoneita. (1) Mitä käyttöhuoneet ovat ja mitkä ovat niiden hyödyt? Valvotut huumausaineiden käyttötilat ovat osa huumeiden haittoja vähentävää toimintaa. Ympäri Eurooppaa on otettu käyttöön näitä tiloja pääosin sellaisilla alueilla, joissa huumeiden käyttöä esiintyy yleisesti esimerkiksi kaduilla, julkisissa wc-tiloissa, puistoissa, parkkihalleissa tai muissa julkisissa tiloissa. Käyttötilojen avaamisen yksi keskeinen tavoite on huumekuolemien vähentäminen sekä huumausaineiden käyttöön liittyvien haittojen, kuten tartuntatautien ehkäisy. Näissä valvotuissa käyttöhuoneissa voidaan tarjota puhtaita pistovälineitä, antaa terveysneuvontaa ja pyrkiä ohjaamaan huumausaineiden käyttäjiä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Terveysneuvontaa antamalla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään tartuntatautien leviämistä, sekä mahdollisia kroonisia infektioita, joita huumeiden pistokäyttöön saattaa liittyä. Tämänkaltaisen ennaltaehkäisevän työn kautta on mahdollista saada huumausaineita käyttävä henkilö terveydenhuollon palveluiden piiriin jo varhaisessa vaiheessa ja näin ollen ehkäistä kalliimpien lisäpalveluiden tarve esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. (2) Huumausaineiden käyttöhuoneissa asioivat huumausaineiden käyttäjät pistävät huumeita harvemmin likaisilla välineillä. Puhtaat pistovälineet ovat yhteydessä HIV- ja hepatiitti C -tartuntojen vähenemiseen. (4) Pistovälineet myös hävitetään turvallisesti käyttöhuoneessa. Huumausaineiden käyttöhuoneissa asiointi vähentää huumausaineiden käyttöä julkisilla paikoilla ja edesauttaa hakeutumista päihdepalveluiden piiriin. (5) Terveydenhuollon ammattilaisten neuvontatyö huumausaineiden käyttötiloissa auttaa asiakkaita käyttämään turvallisempia ja hygieenisempiä injektiotekniikoita, mikä puolestaan vähentää infektioita aiheuttavien virheellisten injektioiden määrää. (3) Suomessa huumeiden käyttäjille kohdistetut matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet auttavat ehkäisemään esimerkiksi HIV- ja C-hepatiittitartuntojen leviämisen kasvun ja tartuntatilanne on näiden ansiosta pysynyt vakaana koko 2000-luvun. Neuvontapisteissä likaisia ruiskuja ja neuloja voi vaihtaa puhtaisiin. C-hepatiitin hoitopolkua on myös kansallisesti muutettu helpommin saavutettavaksi ja hoitoa tarjotaan nykyään niin perusterveydenhuollossa kuin päihdepalveluissakin, erityisesti vieroitus- ja korvaushoitoyksiköissä. (6) Yhdenvertaisuus huomioitava päätöksenteossa Hallitusohjelmassa 2023 on linjattu tavoitteeksi kehittää palveluiden saatavuutta huomioiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja yhdenvertainen perusoikeuksien toteutuminen. Pysyvää rahoitusta hallitus osoittaa nuorten huumekuolemien vähentämistä tukeviin toimiin sekä C-hepatiitin eliminointiin tähtäävään ohjelmaan. Hallitusohjelmassa tunnistetaan päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon merkitys kansanterveyden ja kansantalouden kannalta. (7) Agenda 2030 on YK:ssa laadittu kestävän kehityksen kansainvälinen toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitetta alatavoitteineen. Yksi näistä tavoitteista on eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Tähän on asetettu alatavoite, yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen ja eriarvoisen kohtelun vähentäminen. (8) Suomessa kestävän kehityksen toimikunta on laatinut Agenda2030 pohjalta oman yhteiskuntasitoumuksensa, jonka yksi yhteiskunnallisesti merkittävä tavoite on luoda kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti kohteleva, sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Se tukee jokaisen kansalaisen terveyttä ja toimintakykyä ja tarjoaa niin tarvittavan turvan kuin tarvittavat palvelutkin, sekä kaventaa eriarvoisuutta ja mahdollistaa paremman elämänlaadun. (9) Huumausaineiden käyttöhuoneiden suunnittelu ja käyttöönotto Suomessa lisäisi tasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja parantaisi huumausaineita käyttävien henkilöiden terveyspalveluiden piiriin hakeutumista. Huumausaineiden valvottujen käyttötilojen saaminen Suomeen vaatii nykyisten asenteiden ravistelua ja näkökulman muutosta. Eri alojen toimijoiden yhteinen tahtotila on välttämätön, jotta huumausaineiden käyttöhuoneet saataisiin hallituksen asialistalle. Kuitenkin asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan ovat mielipidemittauksissa muuttuneet ja valtaosa vastanneista suomalaisista hyväksyy huumausaineiden valvotut käyttötilat. Avointa julkista keskustelua tulisi laajentaa ja esittää tutkittua tietoa huumausaineiden käyttöhuoneiden kansanterveyttä parantavasta näkökulmasta. Negatiivinen leimaaminen ja syrjintä jättävät huumeiden riskikäyttäjät sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. (10) Huumausaineiden käyttöhuoneet antavat asiakkailleen suojaa ja tarjoavat näille henkilöille ympäristön, jossa he voivat käyttää huumeita puhtailla välineillä suhteellisen rauhallisissa olosuhteissa. Näiden henkilöiden arkiympäristö on monesti kaoottinen, joten huumausaineiden käyttötilat voivat olla turvallinen ympäristö, jossa heidät kohdataan kunnioittavasti, eikä heihin kohdistu esimerkiksi välitöntä väkivallan uhkaa. (3) Huumausaineita käyttäviin ihmisiin kohdistuvia virheellisiä, kielteisiä käsityksiä on yhteiskunnassamme aktiivisesti pyrittävä vähentämään. Ennakkoluulot ja syrjivä suhtautuminen saattavat pahimmillaan estää terveyspalveluihin hakeutumisen. (2) Muutos huumeiden käyttäjien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen on päättäjien käsissä. Lainsäädännön avulla olisi mahdollista poistaa tehoton rangaistavuus ja lisätä hyvinvointialueiden vastuuta huomioida päihdehuollon riittävä saatavuus. Käyttöhuoneilla saadaan vähennettyä haittoja merkittävästi ja parannetaan mahdollisuuksia päästä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tämä ei tietenkään yksistään riitä, vaan Suomessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja palvelurakenteita, jotka tukevat päihdekuntoutujien tietä takaisin osaksi yhteiskuntaa. Huumausaineiden käyttäjät ovat ihmisryhmä, jonka ääntä tulisi kuulla enemmän. Lakialoite huumeiden käyttöhuoneista tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn ja arvioida sen mahdollisuuksia uudelleen tutkittuun tietoon perustuen. Kirjoittajien esittely: Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Inka Kuikka – terveydenhoitaja, Sari Prittinen – terveydenhoitaja ja Pilvi Laurila – sairaanhoitaja. Blogi on toteutettu osana terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelman terveysviestinnän kurssia, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Lähteet Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022. Suomalaisten huumekokeilut yleistyivät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia. Tilastoraportti 15/2023. 14.4.2023. THL. Viitattu 5.11.2023. Kailanto, Sanna & Viskari, Inari (toim.) Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli. Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 6/2022. Helsinki 2022. Kappel, Nanna & Toth, Eva & Tegner, Jette & Lauridsen, Sigurd 2016. "A Qualitative Study of How Danish Drug Consumption Rooms Influence Health and Well-being Among People Who Use Drugs." Harm Reduction Journal 13, no. 1: 20. https://doi.org/10.1186/s12954-016-0109-y. Lalanne, Laurence, et al. 2023. "Drug Consumption Rooms Are Effective to Reduce At‐risk Practices Associated with HIV/HCV Infections Among People Who Inject Drugs: Results from the COSINUS Cohort Study." Addiction (Abingdon, England) https://doi.org/10.1111/add.16320. Folch, Cinta & Lorente, Nicolas & Majó, Xavier & Parés-Badell, Oleguer & Roca, Xavier & Brugal, Teresa & Roux, Perrine & Carrieri, Patrizia & Colom, Joan & Casabona, Jordi 2018. Drug consumption rooms in Catalonia: A comprehensive evaluation of social, health and harm reduction benefits. The International journal of drug policy 2018, Vol.62, p.24–29. Rönkä, Sanna (toim.) 2020. Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen – Huumeiden käyttö ja haitat ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävästi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140711/URN_ISBN_978-952-343-592-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. <https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/2/0>. Viitattu 13.11.2023. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.11.2023. Suomi, jonka haluamme 2050. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf/d2d827e7-033a-4d2b-9239-aed6605a12c4/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf?t=1461841225000. Unlu, Ali & Tammi, Tuukka & Hakkarainen, Pekka 2023. "Stakeholders’ Problematisation of Drug Consumption Rooms: A Case Study of the Policy Initiative in Helsinki." Journal of Drug Issues 53, no. 2 (2023): 262–279. https://doi.org/10.1177/00220426221093609. Kuvat: Pexels kuvapankki

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka

8.8.2016 Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Ympäristövaikutusten kannalta on parempi mitä suurempi osa ravinnostamme on kasveista peräisin, joten ympäristön kannalta on merkitystä sillä millaista ruokaa meidän päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan Seurasin hämmentyneenä Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelua 25.5.2016 kokeilusta, jossa vegaaniruokavalion tulisi mahdolliseksi valita kahdessakymmenessä Helsingin päiväkodissa. Tämän keskustelun taustalla oli 27.8.14 Leo Straniuksen tekemä valtuustoaloite vegaaniruuan saamiseksi kaupungin päiväkodeissa. Melkein kaksi vuotta asia on kiertänyt varhaiskasvatuslautakunnan, kaupungin hallituksen ja kaupunginvaltuuston välillä ja lopulta siis päädyttiin kokeiluun. Päättäjiä ei voi ainakaan haukkua hätiköinnistä, mutta asian vaikeutta ei voi olla ihmettelemättä. Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto, jonka varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas esitteli 5.4.16 varhaiskasvatuslautakunnassa, ei tukenut vegaanisen ruokavalion valinnan mahdollisuutta päiväkodeissa. Lausunnossa perusteltiin kantaa erityisesti lisäkustannuksien takia. Kustannuksista oli pyydetty selvitystä ja lausunnossa todettiin vegaaniruokavaliota noudattavan lapsen osalta olevan 4,40 euroa päivältä kalliimpi muihin ruokavalioihin verrattuna. Arvio perustui 125 lapsen määrään. Itsestäni luvut tuntuivat aika epärealistisilta, kun huomioidaan, että monet lapset saavat jo nyt vegaaniruokaa päiväkodissa. Jos lakto-ovo vegetariaaninen, sianlihaton, munaton, maidoton ja laktoositon ruokavaliot korvattaisiin vegaanisella ruokavaliolla, olisi tietysti myös syöjien määrä huomattavasti suurempi kuin arvioon laskettu 125 lasta. Tietysti kustannukset ovat aina suhteessa määrään. Rahasta on helppo keskustella ja monet tietysti vastustavat kulujen lisäämistä. Niin myös valtuustossa käytetyissä puheenvuoroissa raha nousi esille, mutta niin nousi myös tasa-arvo ja terveys. Itselleni tässä asiassa on tärkeää millaisia ympäristövaikutuksia meidän ruokavaliovalinnoilla on ja olinkin tyytyväinen, kun myös valtuustossa nostettiin tämä asia esille. Tosin vegaaniruokavalion vastustajat eivät nostaneet ympäristövaikutuksia tai meidän kaikkien yhteistä vastuuta ympäristöstämme millään tavalla esille. Jos meillä verotettaisiin ruokaa sen ympäristövaikutusten perusteella, huomioiden kasvatuksen, tuotannon, kuljettamisen, jakelun ja pakkaamisen, niin uskoisin vegaanisen ruokavalion tulevan edullisemmaksi kuin maitoa tai lihaa sisältävän ruokavalion. Varhaiskasvatukseen kuuluu myös kestävä kehitys aivan kuten perusopetukseenkin. Ruokatuotanto on liikenteen ja asumisen ohella yksi merkittävä ilmastoon vaikuttava tekijä, joten tämä pitäisi ottaa huomioon päiväkotien ja koulujen ruokailujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ruuan raaka-aine valinnoilla voidaan vaikuttaa suoraan hiili- ja vesijalanjälkeen samalla myös terveyteen. Helsingin kaupungilla on omat ilmastotavoitteet, joten luulisi päätöksen teon eri hallinnonalueilla ottavan ilmaston ja ympäristön huomioon. Vegaaniruoka ei automaattisesti ole ilmastoystävällinen vaan siinäkin pitää kiinnittää huomiota miten ja missä ruoka tuotetaan. Ruuan tuottamiseen liittyy myös muita kuin ympäristöön liittyviä eettisiä näkökulmia, jotka on hyvä pitää mielessä. Tuntuu turhauttavalta, että kokeillaan asiaa, jonka pitäisi olla lähtökohtaisesti ihan toisin päin. Kasvisruuan pitäisi olla pääasiallinen ruoka niin päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla kuin kodeissakin, jos halutaan pienentää ruuan ympäristövaikutuksia. Kokeilu on kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja eikä ainakaan Tampereen talous ole kaatunut siihen, että vegaaniruokaa on tarjolla päiväkodeissa. Hyvä asia tässä valtuuston keskustelussa oli valtuutettu Rissasen ponsi kasviruokapäivän järjestämisestä myös päiväkodeissa. Ponsi sai kannatusta, joten helsinkiläisten koulujen lisäksi kasviruokapäivä tulee ehkä tulevaisuudessa myös päiväkoteihin. Yhdellä päivällä viikossa on merkitystä, mutta useampi olisi parempi. Toivottavasti nyt päiväkodissa aterioivat lapset eivät elä aikuisuuttaan maailmassa, jossa elämän edellytykset ole kaventuneet oleellisesti meidän päättämättömyytemme ja vastuun pakoilun takia. Miten voimme kasvattaa lapsemme vastuullisuuteen, jos emme itse toimi vastuullisesti. Ympäristötalkoot ovat todellakin talkoot, jossa meitä jokaista tarvitaan ja johon meidän pienet arkiset ratkaisut vaikuttavat. Meidän on kyettävä tekemään päätöksiä ympäristö huomioon ottaen ja toivoa, että päätöksemme ovat riittäviä vaikutuksiltaan. Saila Lehtonen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisää tietoa ja lähteet WWF ruokaopas verkossa Aamulehden artikkeli vegaaniruuan kalleudesta verkossa Stadinilmasto verkossa Ylen artikkeli kasvissyönnistä verkossa Ilmasto-opas: ilmastomyönteinen ruoka verkossa Ruokatuotteiden ympäristö vaikutusten eroja verkossa Helsingin Sanomien artikkeli: kodin ilmastovaikutuksia voi pienentää vaikka syömällä verkossa Helsingin kaupunki kaupunginvaltuuston päätöstiedote nro 10 verkossa Kaupunginvaltuuston kokous video 10/25.5.16 verkossa

Planetaarinen ruokavalio ei syökse nakkikastiketta sukupuuttoon!

18.12.2023 Kestävää terveyttä ja hyvinvointia monialaisesti

Arvot ohjaavat valintojamme. Harva on tietoisesti välinpitämätön omasta terveydestään tai ympäristön hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta. Kuitenkin monelle ehdotus eläinperäisten tuotteiden osuuden vähentämisestä ruokavaliossa on kuin punainen vaate. Haastamme kaikkia pysähtymään hetkeksi ehdotuksen äärelle, laskemaan haarukan ja veitsen alas pohtiakseen voisiko muutokselle kuitenkin antaa tilaisuuden? Nakkikastiketta kun ei olla kokonaan viemässä lautasiltamme. Planetaarinen ruokavalio – mitä se on? Arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistiin vuonna 2019 kansainvälisen EAT-Lancet komission laatima ehdotus planetaariseksi ruokavalioksi. Ruokavaliota on mahdollista soveltaa maailmanlaajuisesti ja sen tavoitteena on paitsi kestävämpi ruokatuotanto ja hävikin minimointi, myös terveellisempi ruokavalio ihmisille kaikkialla maailmassa. (1) Monissa maissa planetaarista ruokavaliota muokataan jo paikallisiin ruokajärjestelmiin sopivaksi. (2) Norjassa Oslon kaupunki päätti syksyllä 2023, ettei kaupungin päiväkodeissa tarjota enää lihaa, ja Helsingin kaupunki teki jo kaksi vuotta sitten päätöksen, että kaupungin tilaisuuksissa on tarjolla vain kasvisruokaa ja vastuullisesti pyydystettyä lähikalaa. (3) Maapallon väestömäärä kasvaa, ja on laskettu, että planetaarista ruokavaliota noudattamalla turvattaisiin riittävä ravinto vuoteen 2050 mennessä noin 10 miljardiin kasvavalle väestölle. Riittävyyden lisäksi ravitsemuksen terveysvaikutuksilla on merkitystä: suomalaisten ennenaikainen kuolleisuus vähenisi neljänneksellä vuoteen 2030 planetaarista ruokavaliota noudattamalla.(2) Ruuantuotanto ja -kulutus muodostavat hiilijalanjäljestämme noin 26–30 prosenttia eli merkittävän osan. Voimme pienentää ruokavaliomme ilmastokuormaa valitsemalla ympäristön kannalta kestävämpiä ruokia, syöden kasvispainotteisesti eläinkunnan tuotteita kohtuullisemmin kuluttaen sekä välttäen ruokahävikkiä. Näin tehden voimme samalla syödä paitsi terveellisemmin (4), myös maistuvammin, värikkäämmin ja vaihtelevammin. On monia eri tapoja noudattaa planetaarista ruokavaliota. Vaikka planetaarinen ruokavalio on kasvispainotteinen, liha ja maitotuotteet muodostavat edelleen tärkeän osan ruokavaliota. (5) Monia ihmisiä ruokavaliomuutoksissa voi epäilyttää juuri pelko uuden ruokavalion rajoitteista ja ajatus, etteikö saisi enää syödä lempiruokiaan. Kyllä saa! Karjalanpaistista ja lihamakaronilaatikosta ei tarvitse kokonaan luopua, mutta ne ovat vain vähän harvemmin syötäviä herkkuja. Sen lisäksi vanhoista arki- ja juhlaruokasuosikeista on tehty reseptiversioita kasviproteeinivaihtoehdolla, kuten vaikkapa herkullinen uunissa muhinut kaalilaatikko soijarouheesta tai nachopelti härkiksellä. Planetaarinen ruokavalio on synergiassa Agenda 2030 -tavoitteiden kanssa Planetaarinen ruokavalio tukee Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenmailleen asettamaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030 ja useampaa sen tavoitetta kuten: Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta (tavoite 2.) Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta vastaan (tavoite 13.) Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä (tavoite 14.) Näihin tavoitteisiin planetaarinen ruokavalio pureutuu juuri sisällöllään, sillä se koostuu pääasiallisesti kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista ja tyydyttämätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä. Planetaarisen ruokavalion tuotannosta syntyy pienempi hiilijalanjälki, jolloin maapallon kuormitus kevenee. Planetaarisella ruokavaliolla pystyttäisiin vaikuttamaan huonon ravitsemuksen aiheuttamaan sairastuvuuteen ja kuolemiin sekä kestävän kehityksen edistämiseen, jonka avulla voitaisiin hillitä ilmastonmuutoksia. (2,6) Planetaarisen ruokavalion terveyshyödyt on tunnistettu jo 10 vuotta sitten Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa, joiden mukaan pohjoismaisella ruokavaliolla, kuten planetaarinen ruokavalio Suomen Lääkäriliiton mukaan Suomessa tunnetaan, on suora yhteys alentuneeseen verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin. Tutkimuksissa havaittiin myös diabetesriskiä ja rasvamaksaa ennustaneen tulehdustekijän pienentyneen planetaarista ruokavaliota noudattaneilla henkilöillä. (7) Näyttöä planetaarisen ruokavalion terveyttä edistävistä vaikutuksista on pitkältä aikaväliltä, ja sen pohjalta on rakennettu uudet pohjoismaiset suositukset, joista luodaan myös kansalliset ravitsemussuositukset. (9) Planetaarisen ruokavalion hyödyt ovat nähtävissä myös kansainvälisesti toimien selittävänä tekijänä pitkän iän salaisuudelle. Japanissa Okinawan saarella elävien ihmisten pitkä eliniänodote on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohde jo pitkään. Okinawan saarella elävät ihmiset ovat noudattaneet ruokavaliota, joka koostuu pääsääntöisesti kasviksista, täysjyvätuotteista ja maltillisesta määrästä kalaa kasviproteiinin rinnalla. Näiden edellä mainittujen ruoka-aineiden on todettu olevan sydänystävällisiä ja edistävän terveyttä. (8) Planetaarinen ruokavalio nykysuositusten valossa Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin kesällä 2023, ja ne toimivat pohjana ensi vuonna julkaistaville kansallisille ravitsemussuosituksille. Ensimmäisen kerran ravitsemussuositukset sisältävät myös ekologisen näkökulman. Planetaarisen ruokavalion tavoin pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa suositaan kasvipohjaista ruokavaliota, jossa korostuu entistä enemmän vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä perunan, palkokasvien, täysjyväviljan ja pähkinöiden käyttö. Pohjoismaisessa ruokavaliossa lihatuotteita suositellaan käytettävän nykyistä vähemmän, punaista lihaa enintään 350 g viikossa ja ympäristönäkökulmasta sitäkin niukemmin. Kasviproteiineista nostetaan esille erityisesi palkokasvit ja pähkinät. (10,11) [caption id="attachment_1419" align="alignnone" width="460"] Kuva:Raija Törrönen[/caption] Planetaarisessa ruokavaliossa eläinperäistä proteiinia suositellaan pohjoismaalaisia suosituksia vähemmän; kalaa ja siipikarjaa ruokavalioon kuuluu keskimäärin noin vajaa 30 grammaa päivässä ja kananmunia noin kaksi viikossa, punaista lihaa enintään 14 grammaa päivässä ja 100 grammaa viikossa ja maitotuotteita 250 grammaa päivässä. (1) Planetaarisen ruokavalion edut näkyviin Planetaarisen ruokavalion voi koostaa edullisesti, kun käyttää enimmäkseen vähän prosessoituja papuja, linssejä tms. ja valitsee edullisempia satokauden kasviksia sekä käyttää hyväkseen kauppojen tarjouksia. Sydänliiton nettissivuilla on esimerkkejä edullisesti ja kalliimmalla toteutetuista kasvissyöjän aterioista. Testaa kasvisruokailijan budjetti: https://sydan.fi/fakta/kasvisruokaa-edullisesti/ Myös laitosruokailuissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa, voisi olla mahdollista edullisesti koostetuttua planetaarisempaa ruokavaliota suosimalla ja hävikkiä vähentämällä säästää kustannuksissa. Palvelukeskus Helsinki tekee aterioita muun muassa kouluihin, päiväkoteihin ja palvelukeskuksiin, yhteensä noin 500:aan paikkaan. Palvelukeskus Helsingissä on tehty laskelmia rahallisista säästöistä, joita syntyisi korvaamalla naudanliha tarjotuissa aterioissa muulla proteiinin lähteellä, kuten siipikarjalla tai kasviproteiinilla, ja säästöjen määrä kipuaa vuositasolla proteiinin lähteen mukaan muutamista kymmenistä tuhansista jopa 300 000 euroon. (12) Planetaarisen ruokavalion etuja kustannusvaikutusten suhteen tulisikin tuoda esiin aiempaa enemmän. Julkisen talouden näkökulmasta terveempänä pysymisen tuomien säästöjen lisäksi myös ruokapalveluiden kustannusten laskeminen on hyvä pitää mielessä, puhumattakaan ihmisten elämänlaadun paranemisesta. [caption id="attachment_1420" align="alignnone" width="537"] Kuva: Turun ruokapalveluiden päästöjen jakauma (13).[/caption] Ruokapalveluiden hiilijalanjäljestä 84 % muodostuu ruuan alkutuotannosta ja 10 % hävikistä (13) Päästökuormituksen näkökulmastakin suurin merkitys on siis tarjotulla ruualla, joten planetaarisen ruokavalion valinta on vaikuttavinta kuormituksen vähentämiseksi. Vaikka hävikin osuus hiilijalanjäljestä on vain 10 %, siihen kuitenkin voidaan vaikuttaa suhteellisen helposti. Liharuuista syntyvä hävikki on määrällisesti pieni, mutta sekä hinnan että päästökuorman vuoksi se on merkittävämpi kuin esimerkiksi kasviksista syntyvä –määrällisesti suurempi – hävikki. (12) Planetaarisen ruokavalion terveyshyödyt ja kestävyys ovat siis kiistattomat. Tämän esilletuominen selkokielisesti osana yhteiskunnallista keskustelua on tärkeää terveyttä edistävän vaikuttamistyön näkökulmasta. Planetaarinen ruokavalio ei poissulje nakkikastikkeen tarjoamista, vaan harventaisi tarjontaväliä syöksemättä liharuokia sukupuuttoon. Lue lisää planetaariseen ruokavalioon liittyvistä hankkeista: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio/ruokavalion-kestavyys-ja-terveys https://www.syke.fi/fiFI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Julkisten_hankintojen_vahahiilisyys_ja_kiertotalouskiihdyttamo Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat. Tämä blogi kuuluu Metropolia YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola ja Jaana Seitovirta, sekä viestinnän asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Willet, Walter & Rockström, Johan & Loken, Brent & Springmann, Marco & Lang, Tim & Vermeulen Sonja & Garnett, Tara & Tilman, David & DeClerck, Fabrice & Wood, Amanda & Jonell, Malin & Clark, Michael & Gordon, Line J. & Fanzo, Jessica & Hawkes, Corinna & Zurayk, Rami & Rivera, Juan A. & De Vries, Wim & Majele Sibanda, Lindiwe & Afshin, Ashkan & Murray, Christopher J. L. 2019. Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. The Lancet, 393 (0170) 447–492.<https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31788-4>. Viitattu 26.10.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Elintavat ja ravitsemus. Ravitsemus. Terveellinen ruokavalio. Ruokavalion kestävyys ja terveys. Päivitetty 15.9.2021. <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio/ruokavalion-kestavyys-ja-terveys>. Viitattu 27.10.2023. Nissinen, Elina 2023. Helsingin apulaispormestari: Päiväkodeissa pitäisi harkita lihan kieltämistä – Oslo teki jo päätöksen. Helsingin Sanomat 18.10.2023. Päivitetty 19.10.2023. <https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009932305.html>. Viitattu 26.10.2023. Virtanen, Suvi & Kuusipalo, Heli 2020. 2020. Biodiversiteetti, kestävyys ja terveys. Kirjassa: Mattila H, toim. Elämän verkko – luonnon monimuotoisuutta edistämässä. 221–232. Helsinki: Gaudeamus. EAT-Lancet Comossion on Food, Planet and Health. The Planetary Health Diet. <https://eatforum.org/eat-lancet-commission/the-planetary-health-diet-and-you/>. Viitattu 26.10.2023. Valtioneuvoston kanslia. Kestävä kehitys. Agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030>. Viitattu 27.10.2023. Suomen Lääkäriliitto 2013. Pohjoismainen ruokavalio paransi kolesterolien suhdetta. Potilaan Lääkärilehti. Päivitetty 5.3.2013. <https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/pohjoismainen-ruokavalio-paransi-kolesterolien-suhdetta/>. Viitattu 7.11.2023. Dominguez, Ligia & Veronese, Nicola & Baiamonte, Eleonora & Guerrera, Martina & Parisi, Angela, Ruffolo, Chiara & Tagliaferri, Federica & Barbagallo, Mario 2022. Healthy Aging and Dietary Patterns. Nutrients 14 (4). 889. <https://doi.org/10.3390/nu14040889>. Viitattu 20.11.23. Saarnikko, Karoliina 2023. Tunnetko jo planetaarisen ruokavalion? - tälläinen se on. Potilaan Lääkärilehti. Päivitetty 14.9.2023. <https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tunnetko-jo-planetaarisen-ruokavalion-tallainen-se-on/>. Viitattu 7.11.2023. Blomhoff, Rune & Andersen, Rikke & Arnesen, Erik Kristoffer & Christensen, Jacob Juel & Eneroth, Hanna & Erkkola, Maijaliisa & Gudanaviciene, Ieva & Halldorsson, Þórhallur Ingi & Høyer-Lund, Anne & Lemming, Eva Warensjö & Meltzer, Helle Margrete & Pitsi, Tagli & Schwab, Ursula & Siksna, Inese & Thorsdottir, Inga & Trolle, Ellen 2023. Nordic Nutrition Recommendations. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. <https://pub.norden.org/nord2023-003/contents.html>. Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia – tässä ovat pohjoismaalaiset ravitsemussuositukset 2023. Päivitetty 20.6.2023. <https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/>. Viitattu 31.10.2023. Mathlin, Meri 2023. Asiantuntija, vastuullisuus. Talous- ja hallintoyksikkö. Palvelukeskus Helsinki. Sähköpostihaastattelu 23.11.2023. Alhola, Katriina & Sanakelo, Paula & Antikainen, Riina & Helonheimo, Teemu & Kaljonen, Minna & Karjalainen, Linda & Linjama, Jarmo & Lounasheimo, Johannes & Peltomaa, Juha & Pesu, Janne & Sederholm, Camilla & Tainio, Pasi 2019. Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa. Kiihdyttämö-hankkeen tulokset, opit ja kokemukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 45/2019. s. 64. <https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/07df5d5b-1821-4d8f-9e06-de77abb0d242/content>. Viitattu 26.11.2023.