Monta muuttujaa

On arvioitu, että vieraskielisen väestön määrä Helsingin seudulla nousee lähes 450 000 henkilöön muodostaen noin neljänneksen koko alueen väestöstä vuoteen 2035 mennessä. Tämä väestösuhteiden muutos on tärkeä ottaa huomioon sosiaali- ja terveysalan henkilöstövoimavarojen johtamisessa ja kehittämisessä, joka parhaimmillaan vähentää terveyseroja (Banister & Winfrey 2012 – Phillips & Malone 2014). Alalla tarvitaan tietoisuuden lisäämistä ja taitojen kehittämistä kulttuurisesta moninaisuudesta. Onnistuneesta työstä asian eteen on esimerkkinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n  “Monikulttuurisuus asiakastyössä” verkkokoulutus ammattilaisille. Verkkokoulutus on helposti sovellettavissa käytäntöön. Sisällöissä nousevat esille muun muassa sosiaali- ja terveysalan kulttuurisen osaamisen ja kulttuurisensitiivisyyden kehittäminen asiakaspalveluissa. On tärkeä huomioida kulttuurisen osaamisen koskevan myös henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta.   Monimuotoisuus on mahdollisuus Monimuotoisuus ilmenee ihmisten erilaisuutena: esimerkiksi iässä, persoonassa, temperamentissa, elämäntilanteissa, kulttuurissa ja kielessä. Monimuotoisuus on mahdollisuus uudenlaisen osaamispinnan löytämiselle ongelmanratkaisuun. Se kehittää sosiaali- ja terveysalaa yhteisönä, jos vain uskallamme ponnistella sen eteen. Se, miten suhtaudumme erilaisuuteen ja uusiin ihmisiin työyhteisöissä, näkyy lopulta tavassamme olla päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Kiinnostummeko toisesta, luommeko dialogia – siltoja ja integraatiota ajattelumaailmojen välille? Uteliaisuus toista ihmistä kohtaan ja halu tuoda hänet osaksi yhteisöä lisää osallisuutta. Lämmin, arvostava suhtautuminen vapauttaa kykymme ja potentiaalimme sekä luo turvallisuutta ja hyvinvointia. Positiiviset tunteet vahvistavat meitä kokonaisvaltaisesti. Kulttuurien välisen empatian on todettu lisäävän työhyvinvointia sairaanhoitajien kulttuurisesti monimuotoistuvan henkilöstön välillä (Wesolowska ym 2018). Monipuolinen vuorovaikutus edistää myös suomen kielen oppimista.  Onko monimuotoisuudelle esteitä?  Saatamme tarvita asennevalmennusta, joka on ajattelun laajentamista ja aktiivista oman toiminnan reflektointia ja prosessointia. Kiinnitämme helpommin huomiota kielteisiin kokemuksiin ja tietoon, kuin myönteisiin vastaaviin. Huomaamme luontaisesti helpommin ja nopeammin tilanteissa uhat kuin mahdollisuudet (Rozin & Roysman 2001).  On mahdollista, että kategorisoiva ja uhkia hakeva ajattelumallimme ei sovellu nykymaailmaan. Positiivisten asioiden suhteen joudumme tekemään uudenlaista työtä ja oppia uusia tapoja havaita maailmaa. Olisiko myös työyhteisöillä taipumus sulkea pois erilaisia yksilöitä, vierastammeko erilaisuutta? Varjonen (2016) tuo esille, että suomi näyttäytyy maahanmuuttajien asemasta käsin epätasa-arvoisena ja mukautuminen sekä muutos lankeaa maahanmuuttajien vastuulle.  Ihmiset hakeutuvat samanlaisten ajatusten, arvojen ja asenteiden äärelle – laumaan, joka vahvistaa omaa identiteettiä. Uudistumiskyvyn kannalta tämä on haaste. Meillä on entistä enemmän kompleksisia ja monitasoisia pirullisia ongelmia, joiden johtamiseen ja ratkaisuun tarvitaan monimuotoisuutta.  Maahanmuuttajien työelämäpolkuja rakennettaessa on hyvä tulla tietoiseksi maahanmuuttajataustaisten suomen kielen oppimisprosesseista, kulttuurisiin ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin liittyvistä seikoista sekä siinä olevista esteistä, joita he kohtaavat kahden kulttuurin rajalla. On havaittu muun muassa, että puutteellisen kielitaidon lisäksi hoitajien työllistymistä estävät oma epävarmuus ja pelot työelämään siirtymisestä, vähäiset suhteet kantasuomalaisiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet, työantajien asenteet ja asunnon löytämisen vaikeudet (Kosonen ym. 2019.) Syrjinnän ehkäisy niin henkilöstön kuin asiakkaiden taholta on kaikkien tehtävä.  Mitä sosiaali- ja terveysalalla tulisi tehdä?  Väestörakenteen muuttuessa sosiaali- ja terveysalan tulisi entistä enemmän kansainvälistyä. Tämä tarkoittaa maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden koulutus- ja rekrytointiprosessien sekä urapolkujen kehittämistä. Kyse on myös osaavan työvoiman saatavuudesta ja sen hyödyntämisestä eettisesti kestävällä pohjalla. Tästä esimerkkinä Osaaminen käyttöön Suomessa hankkeen yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja pääkaupunkiseudun välillä, joka mahdollistaa uudenlaisen koulutuskumppanuus ja rekrytointimallin luomisen muun muassa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille (EU/ETA).   Kehityskohteena rekrytoinnissa olisi positiivinen erityiskohtelu eli valitseminen aliedustettuun ryhmään kuuluva, jolloin edistettäisiin yhdenvertaisuutta kun kyseessä on kaksi samantasoista hakijaa.  Sosiaali- ja terveysalan tulisi panostaa myös perehdytysinterventioiden luomiseen (Hartikainen 2016). Tässä yhteydessä tulisi huomioida työpaikalle suunnattu ja yksilöllistetty suomen kielen koulutus, koska oppiminen rakentuu työpaikalla, aidoissa tilanteissa, joissa erityisosaaminen ja sanasto tarkentuvat. Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tarvitsevat myös mentoreita, vertaistukea ja organisatorisia esikuvia (Banister & Winfrey 2012 – Phillips & Malone 2014)  – heitä, jotka näyttävät tietä luoden samalla vetovoimaista positiivista työnantajamielikuvaa.     Perehdytyskäytänteiden ohella on lisättävä niiden työntekijöiden osaamista, jotka perehdyttävät (Hartikainen 2016), mentoroivat tai valmentavat (Donnert  & Wheeler 2009 – Walker-Reed 2016) maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tämä työ vaatii aitoa kiinnostusta kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen sosiaali- ja terveysalalla. Työpaikkaohjaajat ja esimiehet tarvitsevat tietoa, taitoja, tukea ja menetelmiä. Työpaikkaohjaajan oma valmennus, kokemuksellinen oppiminen, tietoisuuden lisääminen ja taitoharjoittelu auttavat tunnistamaan maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten osaamista ja vahvuuksia. Tässä työkaluna voisi toimia esimerkiksi arvostava haastattelu Appreciative Inquiry, joka on organisaation kehittämisen lähestymistapa.   Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuovat oman tärkeän panoksensa sosiaali- ja terveysalalle. On hyvä tiedostaa, että kaikki osapuolet pääsevät mukaan oppimisprosessiin. Tarvitsemme uudenlaisia lähestymistapoja ja toimintamalleja yhteisellä matkallamme kohti kulttuurillisesti monimuotoisia työyhteisöjä. Tätä kautta luomme samalla entistä parempia ja vaikuttavampia hoitotyön palveluita – entistä monimuotoistuvammalle kaupunkimme väestölle.  Kirjoittaja Stella Leoni työskentelee Helsingin Sotessa esimiestehtävissä. Toimii tällä hetkellä projektisuunnittelijana Osaaminen käyttöön Suomessa hankkeessa. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja YAMK ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Taustalla pitkä ura nuorten mielenterveyspalveluissa. Vapaa-ajan puolella hän on mm. suurperheen äiti, aktiiviliikkuja ja luova esteetikko.  Lähteet Donna Sullivan Havens, Susan O. Wood, Jennifer Leeman 2006. Improving nursing practice and patient care: building capacity with appreciative inquiry. The journal of nursing administration. Volume 36, Number 10, 463-470. https://www.researchgate.net/publication/6759281_Improving_nursing_practice_and_patient_care_building_capacity_with_appreciative_inquiry  Donnert, Gail j – Wheeler, Mary M. 2009. Coaching in nursing: an introduction. International council of nurses and sigma theta tau international. United States of America.  Gaurdia Banister, PhD, RN Marion E. Winfrey, EdD, RN 2012. Enhancing Diversity in Nursing A Partnership Approach. The journal of nursing administration. Volume 42, Number 3, pp 176-181. Sähköisessä muodossa: https://pdfs.semanticscholar.org/15d5/e05ad08fd053deec7431cbe8c955edd7333e.pdf  Hartikainen, Juha 2016. Maahanmuuttajahoitajien perehdyttäminen vanhustenhoitotyössä – toimintatutkimus vanhustenkeskuksessa pääkaupunkiseudulla. Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto. Kuopio 2016. Sähköisessä muodossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2246-5/urn_isbn_978-952-61-2246-5.pdf  Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf  Kosonen, R – Saari, E – Aaltonen, S – Heponiemi, T – Jauhiainen, S – Kankaanpää, R – Palander, J – Pöllänen, P – Steel, T & Yijälä, A 2019. Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön. POLICY BRIEF 14.3.2019. Strateginen tutkimus, Suomen akatemia. Sähköisessä muodossa: https://www.aka.fi/globalassets/33stn/materiaaleja/politiikkasuositukset/19_03_maahanmuuttajat_tyohon_ja_osalliseksi.pdf  Korhonen, Vesa – Puukari, Sauli (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö.   Vesa Korhonen & Sauli Puuskari: Kohti monimuotoisuuden haltuunottoa – suunnistusmerkkejä matkalla tulevaan. Suomalaisen yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän monimuotoistuminen.   Laura Ann Hill 2017. Telling their stories: Using appreciative inquiry to explore the lived experience of students in clinical nursing education. Doctoral Program in Educational Leadership at Fresno State Kremen School of Education and Human Development California State University, Fresno. https://repository.library.fresnostate.edu/bitstream/handle/10211.3/185184/HILL_Laura.pdf?sequence=1  Phillips, M Janice – Malone, Beverly 2014. Increasing Racial/Ethnic Diversity in nursing to reduse Health Disparities. Puplic Health Reports 2014 Jan-Feb; 129 (Suppl 2): 45-50.  Rozin, P., & Royzman, E. (2001). Negativity bias, negativity dominance, and contagion. Personality and Social Psychology Review, 5, 296-320.  Shen, Jie – Chanda, Ashok – D´Netto, Brian & Monga, Manjit 2009. Managing diversity trough human resource management: an international perspective and conseptual framework. The International Journal on Human Resource Management, Vol. 20, No.2 (235-251).  THL 2019. Monikulttuurisuus asiakastyössä verkkokoulu. https://verkkokoulut.thl.fi/web/monikulttuurisuus  Varjonen, Sirkku 2013. Ulkopuolinen vai osallistuja? Identiteetit, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Helsinki.  Vartiainen, Päivi 2019. Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampere.  Walker-Reed, Cynthia 2016. Clinical coaching: The means to achieving a legacy of leadership and professional development in nursing practice. Journal of nursing education and practice: 2016, Vol.6, No.6  Wesolowska, Karolina – Hietapakka, Laura – Elovainio, Marko – Aalto, Anna-Mari – Kaihlanen, Marja – Heponiemi, Tarja 2018. Research article: The association between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreing-born nurses in Finland.  https://doi.org/10.1371/journal.pone.0208761