Avainsana: kotouttaminen

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista

20.4.2020

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) pilottivuoden 2016 jälkeinen strateginen toimintakausi 2017-2020 on lopuillaan. Viestinnän ja osallistamisen arviointi on yksi osa-alue osana vuoden 2020 lopussa julkaistavaa Metropolia Ammattikorkeakoulun tekemää toiminnan kokonaisarviointia. Näiden teemojen ottaminen mukaan arviointiin juontaa alkuvuoteen 2016 maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatu ohjeistus oli selvä: ”Tästä toiminnasta tulee viestiä laajasti ja toiminnan tulee olla näkyvää”. Viestintää ja osallistamista – kenelle, mitä ja miten? SIMHE-Metropolian viestinnän kärjet ja palvelujen kohderyhmä ovat määrittyneet maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan tavoitteiden pohjalta: Parantaa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen sekä toimia keskitettynä ohjauspisteenä korkeakoulutukseen liittyvissä kysymyksissä Osallistua korkeakoulutettujen maahantulijoiden osaamisen tunnistamiseen sekä jatkokoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen. Löytää valtakunnallisesti toimiva malli, joka olisi sovellettavissa muihinkin korkeakouluihin. (1.) Tavoitteet kohdistuvat palvelua käyttävien maahanmuuttaja-asiakkaiden lisäksi hyvinkin laaja-alaiseen sidosryhmä- ja yhteistyöverkostoon. Monimuotoinen asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut keskeistä niin palveluiden rakentamisen alkutaipaleella kuin SIMHE-toimintaan kytkeytyvissä ja palveluja kehittävissä TKI (tutkimus- kehittämis- ja innovaatio) -hankkeissa.  Olemme päätyneet Metropoliassa rakentamaan ja kehittämään kohderyhmäspesifejä viestinnän ja osallistamisen SIMHE- sisältöjä  verkkosivuilla (2.), facebookissa (3.), sidosryhmä (4.)- ja asiakas (5.) blogeissa, videoilla, artikkeleissa, sidosryhmä- ja asiakaskirjeissä sekä työpajoissa, seminaareissa ja konferensseissa. Blogit ovat erityisesti toimineet tekemisestä kertovina foorumeina ja artikkelikokoelmat (6.), (7.), maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan raportti (1.) ja esim. artikkelit (7.), (8.) erityisesti tuloksista kertomisen viestintäkanavina. Videoita on hyödynnetty runsaasti tekemisen ja tiedon jakamisen kuin myös tuloksista kertomisen välineenä – hyvänä esimerkkinä mm. Opetushallituksen rahoittamassa monitoimijaisessa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa tuotettu video (Youtube). Hyviä käytänteitä, vinkkejä ja suosituksia Hankkeessa on tarkoitus tuottaa uutta tietoa, joka muuttaa maailmaa jotenkin vaikuttavasti. Viestintä on ainoa tapa kertoa tuloksista. Hankkeen viestintäsuunnitelma on tärkeä ja siinä on hyvä huomioida, että relevantit ja pohditut sisällöt kannattavat, että viestintäkanavat tulee arvioida ja valita hyötynäkökulmasta, että kaikki tieto on hyvä olla esillä ja saatavilla, ja ennen kaikkea, että viestintä on suunnittelua ja ennakointia. (10). Sosiaalisessa mediassa SIMHE-asiantuntijat asettavat itsensä esille avoimen keskustelun areenalle, missä pelkkä substanssin asiantuntijuus ei riitä vaan tarvitaan myös viestinnällistä valmiutta ja etenkin halua keskustella kotouttamisen ilmiöistä.  #SIMHE-hashtagin käyttö on avannut, SIMHE-yhteistyöverkostoa laajemmalle yleisölle, mahdollisuuden osallistua korkeakouluissa tapahtuvan kotouttamisen ilmiön ympärillä kytkeytyvään toimintaan ja myös seuraamaan kehittämistyön tuloksia. Hankkeen toimintasuunnitelmassa osallistaminen työvälineenä tuleekin huomioida koko hankkeen elinkaaren ajan: hankkeen ideointivaiheesta – tulosten jalkauttamiseen pysyväksi toiminnaksi asti. Metropolian SIMHE-toiminnassa olemme hyödyntäneet viestinnän ja osallistamisen työkaluina systemaattisesti seminaari- ja työpajatyöskentelyä. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat jo kahtena vuotena toteutetut SIMHE-seminaarit, jotka toisaalta ovat toimineet päättyneiden hankkeiden tulosten jakamisen areenana ja toisaalta mahdollistaneet myös käynnissä olevien hankkeiden kehitystyöhön osallistumisen. Seminaareista ja työpajoista on viestitty moninaisesti erilaisilla videoilla ja blogikirjoituksilla. Metropolian asiantuntevat ja innostavat fasilitaattorit ovat tuoneet SIMHE-työpajoihin osallistamiseen tarvittavaa ammatillista tukea (11.). Fasilitoijat ovat suunnanneet työskentelyä kohti yhdessä etukäteen määriteltyjä tavoitteita ja antaneet projektipäällikölle mahdollisuuden osallistua tasavertaisena keskusteluun tuoden työskentelyyn myös ulkopuolisin lasein tarvittavan tarkastelun. Fasilitaattoreiden ansiosta työpajatyöskentelystä on tullut myös hauskaa ja hyvin johdettua. Uskallankin väittää sekä Metropolian sisäisten että ulkoisten SIMHE kumppaneiden allekirjoittavan tämän ja tietävän, mitä tarkoittaa, jos sanon nyt nostavani käden pystyyn. Lähteet: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38 (PDF) Metropolian verkkosivut SIMHE-Metropolia Facebook Monta muuttujaa -blogisarja. Metropolia blogi Various variables -blogisarja. Metropolia blogit. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. (toim.). 2018. Osaamisella ei ole rajoja. (PDF) Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille- hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. (PDF) Autero, M. 2019.SIMHE-palvelut korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tukena Suomessa. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. (UAS-Journal 3/2018) Poutanen, P. & Laaksonen, S. 2019. Faktat nettiin. Kaihovirta,M., Raivio. A-M. & Polojärvi, H. (toim.) 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. (PDF)  

Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat

20.5.2019

Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1.,  2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet. Mistä prosessi aloitettiin? Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ). Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii valintakokeen yhdenmukaistaminen Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan.  Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on  suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus),  suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto,  suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto,  ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai  ulkomainen korkeakoulututkinto   Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin. Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin? Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia. Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.).   Koulutuksen haku toteutetaan verkossa Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä. Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia. Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta. *Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu Lähteet Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439 Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983 https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/ https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/  https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/        

Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa

28.11.2018

Kotoutuminen ja kotouttaminen ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin tarvitaan poikkihallinnollista viranomaistyötä ja valtava määrä monialaista tietoa. On selvää, että yksi ministeriön ala, viranomaistaho tai organisaatio ei pysty yksin ratkaisemaan tunnistettuja haasteita.  Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista verkostoyhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista, jossa aktiivisina toimijoina ovat mukana myös maahanmuuttajat (1). Hanketyö on erinomainen tapa koota monialaista verkostoa yhteen ja kehittää konkreettisia ratkaisuja haastaviin ja monimutkaisiinkin ilmiöihin. Toisinaan hanketyön haasteena on kuitenkin hankkeiden irrallisuus: erillisissä hankkeissa tuotettu tieto ja konkreettiset mallit eivät kohtaa toisiaan. Jokin aika sitten A-Studiossa  keskusteltiin tästä hankkeiden pirstaleisuudesta.  Siinä esiin nostetut kysymykset siitä, miten hyvät käytänteet jäävät elämään hanketoiminnan loputtua ja miten yksittäisistä hankkeista saataisiin muodostettua yhteisiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ovatkin keskeisiä. SIMHE-Metropoliassa rakennetaan palasista kokonaisuutta   Miten tehdä irrallisista hankkeista yksi yhtenäinen ja toimiva palapeli, jolla kotoutumisen haasteita ratkaistaan? Opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoima maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -palvelut käynnistettiin keväällä 2016 vastaamaan tarpeeseen saada korkeakoulutaustaiset turvapaikanhakijat ohjattua tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille sekä tunnistaa ja tunnustaa heidän osaamistaan. Jo SIMHEn alkumetreillä ymmärrettiin haasteet, joiden äärellä kotouttamisen kysymyksissä ollaan.  Tunnistimme asiakaskuntamme erilaiset tarpeet. Oli niitä, joilla oli opinnot korkeakoulussa jääneet kesken ja niitä, joilla löytyi jo suoritettuja korkeakoulututkintoja. Tunnistimme myös esimerkiksi sen, että koulutustaustaltaan enemmistönä heti SIMHE-toiminnan alusta asti ovat olleet kandidaattitutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat ja maisteritutkinnon suorittaneitakin on ollut enemmän kuin niitä, jotka tarvitsisivat kokonaan uuden tutkinnon. Kaikille ei siis sovi sama polku ja kaikkia ei ole järkevää ohjata tutkintoon johtavalle koulutuspolulle varsinkin, kun ohjauksessa on tullut ilmi asiakkaan oma vahva motivaatio ensisijaisesti työllistyä nopeasti. Näitä ilmiöitä olemme koonneet myös marraskuussa ilmestyneeseen Osaamisella ei ole rajoja –julkaisuun (2). Metropolia Ammattikorkeakoulussa onkin, havaittujen maahanmuuttoilmiön haasteiden ratkaisemiseksi, rakennettu SIMHE-palveluiden oheen Metropoliassa käynnissä olevien maahanmuuttohankkeiden välinen verkosto, jonka avulla toimintaa juurrutetaan vaikuttavaksi ja hankkeen jälkeenkin eloon jääväksi toiminnaksi. SIMHE-Metropolian palveluyksikköön on synnytetty ymmärrys eri hankkeiden merkityksestä palapelin kokonaisuudessa ja jokaisen palan synnyttämiseen mietimme erikseen tarkoituksenmukaisen kumppaniverkoston, toimijat, tavoitteet ja päämäärät. Siten verkosto on paljon enemmän kuin niihin kuuluvien hankkeiden summa. Millaisia paloja SIMHE- Metropoliassa kootaan? Valmentavasta valmiiksi hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta  Valmentavasta valmiiksi hankkeessa ratkaistaan ensisijaisesti niiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haasteita, jotka tavoittelevat korkeakoulututkintoon johtavalle koulutuspolulle pääsyä. Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämän verkkokoulutuksen pilotointi toteutetaan moodle-oppimisympäristössä www.valmentavakoulutus.fi. Pilotoitavassa verkkokoulutuksessa on neljä koulutusalakohtaista (sote, tekniikka, liiketalous ja monialainen) valmentavan koulutuksen polkua, joille hakuaika on 5.12.–21.12.2018 opintopolun kautta. (3.) Osaaminen käyttöön Suomessa, SOTE- silta ja SIMHE-polku hankkeissa rakennetaan nopeita koulutusmalleja työelämään  SIMHE-verkostossa olemmekin lähteneet kehittämään ja testaamaan erilaisia nopeita osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä koulutusmalleja, sillä Tilastokeskuksen (4) marraskuussa 2018 julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (5) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. SOTE-silta  Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun - ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kustannustehokasta ja sujuvaa pätevöitymistä ja työllistymistä edistävää prosessia muissa kuin EU -ja Eta maissa sairaanhoitaja, kätilö, suuhygienisti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko sekä kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) tutkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. Pätevöitymiskoulutukseen haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta (6). Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto ( koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto) vastaavat tunnistettuun työllistymisen kohtaanto haasteeseen luomalla pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle.  Syksyllä käynnistynyt hanke on edennyt jo konkretiaan: Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet EU- ja ETA-maista tulleiden sairaanhoitajien osalta yhteisen kumppanuuskoulutusmallin, johon haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta. (7.) SIMHE polku- osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa kehitetään konsepti, jolla toisaalta kartoitetaan rekrytoivien kasvuyritysten osaamistarpeita ja toisaalta työllistetään korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia yritysverkostojen kautta liiketalouden ja tekniikan aloille. Yrityksen tarpeiden pohjalta hankkeessa etsitään sopivan koulutus- ja työkokemuksen omaavia korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja tarvittavilla lisäopinnoilla edistetään heidän pääsyä työmarkkinoille. Konsepti rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä Metropolia, Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulujen, yritysten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien toimesta. (8.) SIMHEapp tuo osaamisen tunnistamisen ja korkeakoulutukseen ohjauksen puhelimeen Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on mahdollistaa digitaalisen palvelun avulla turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja korkea-asteen koulutuspoluille ohjaaminen. Palvelua kehitetään SIMHE vastuuammattikorkeakoulujen (Karelia, Metropolia ja Oulun ammattikorkeakoulu) toimesta ja se on ensisijaisesti suunnattu maahanmuuttajien itsenäiseen käyttöön. Valmista palvelua on tarkoitus päästä käyttämään viimeistään syksyllä 2019, mutta erilaisia testiversioita tarjotaan koekäyttöön jo aikaisemmin. (9.) Miten SIMHE palapelin rakentamisessa onnistutaan?  SIMHE verkoston toiminnassa vahvuutena on ollut kaikkien toimijoiden hyvä sitoutuminen, erinomainen yhteistyö ja yhteinen tahtotila ratkaista kotoutumisen haasteita.  Tärkeätä on ollut myös rahoituksen saaminen kehittämistyöhön. Palapelin kokoamisessa ratkaisevaa on tulevaisuudessa myös se, miten hyvin pystymme integroimaan uudet käytänteet osaksi korkeakoulujen arkea. SIMHE palapelin rakentaminen ei siis ole vain yksittäisten hanketoimijoiden, vaan koko korkeakoulun juttu.   Lähteet:  Kotouttamisen osaamiskeskus. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://kotouttaminen.fi/etusivu, lainattu 21.11.2018  Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018 Valmentavasta valmiiksi kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ ,lainattu 26.11.2018 Tilastokeskuksen väestöennuste. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html , lainattu 26.11.2018 UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: www.terveytemme.fi/uth/, lainattu 26.11.2018 SOTE-silta kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/sote-silta/ , lainattu 26.11.2018 Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/, lainattu 27.11.2018 SIMHE polku osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/?RepoProject=5505, lainattu 27.11.2018 SIMHEapp kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://simheapp.karelia.fi/, lainattu 26.11.2018            

Tervetuloa Suomeen töihin

26.1.2018

SIMHE-Metropolia on palvellut kohta kaksi vuotta Suomeen muuttaneita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia auttamalla tarkoituksenmukaisen koulutus- ja urapolun  löytämisessä (Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, 2017). Toimintamme alkumetreillä yleinen yhteiskunnallinen keskustelu ja asenneilmapiiri oli suuria tunteita herättävä. Nyt alkuvaiheen rajat kiinni -keskustelu on selvästi vähentynyt. Vuoden 2018 vaihteessa julkaistun hallituksen Töihin Suomeen* -ohjelman viesti peräänkuuluttaa tarvetta enemmänkin ”tervetuloa Suomeen” asenteelle ( Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi, 2018). Näkökulma sopiikin erinomaisesti tilanteeseen, jossa Suomen talouden kasvun ennustetaan jatkavan kasvua edelleen 2,4 % v. 2018 ja väestöennusteet kertovat karua kieltä väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisestä. Miksi kaikki eivät haluaisikaan tulla Suomeen? Maahanmuuttajailmiön ympärillä käytävässä keskustelussa on yhä enemmän noussut pohdintaan se tosiasia, että Suomi ei jostain kumman syystä houkuttelekaan kaikkia kansainvälisen taustan omaavia. Suomessa tarvitaan kuitenkin jo nyt eikä pelkästään tulevaisuudessa osaavia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Siksi onkin hyvä, että nyt on tartuttu peiliin ja todettu, että se kuva mikä peilistä näkyy, ei ehkä miellytäkään kaikkia kansainvälisiä osaajia. SIMHE (Supporting Immigrants in higher Education in Finland)-palvelut ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa toimintaa korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien kotouttamisen tukemiseksi. Ohjaus-ja neuvontapalveluja järjestävät Metropolia ammattikorkeakoulun lisäksi Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulut sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot. Ohjauspalveluiden rinnalla SIMHE- Metropoliassa on kehitetty myös liiketalouden ja tekniikan alojen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen palvelu. Viime vuoden lopulla vierailin Joensuussa Karelia ammattikorkeakoulussa kertomassa SIMHE-Metropolian osaamisen tunnistamisen toimintamalleista. Tavoitteena oli palvelun laajeneminen myös heille. Päivän teema konkretisoitui illalla hotellin saunassa. Päädyin mielenkiintoiseen keskusteluun puolalaisen rouvan kanssa, joka työskenteli Italiassa EU:n metsävirastossa.Rouva kertoi juuri tulleensa miehensä kanssa tutustumaan Joensuuhun, sillä hänelle oli esitetty siirtoa Italiasta Joensuuhun. Keskustelumme kauniista lumisesta pakkassäästä siirtyi hyvin nopeasti insinöörimiehen mahdollisen työpaikan löytymiseen ja kahden kouluikäisen lapsen koulunkäyntiin.  Suomen Pisa-maine oli rouvan tiedossa, mutta lasten mahdollisuus käydä englannin kielellä koulua ja miehen asiantuntijuuteen sopiva työllistyminen olivat erityisesti häntä mietityttäviä asioita. Samalla, kun harmittelin huonoa Joensuun alueen tietämystäni, toivoin mielessäni, että vierailuohjelmassa olisi huomioitu myös rouvan mies ja hänelle olisi räätälöity omaa ohjelmaa hänen tekniseen korkeakoulutaustaansa liittyen. Investointi tulevaisuuteen kannattaa! Tällä hetkellä SIMHE-Metropolian asiakaskunnan enemmistönä ovat jo useamman vuoden Suomessa asuneet korkeakoulututkinnon suorittaneet maahanmuuttajat. Koska valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista on työikäisiä, ovat Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymistä tukevat koulutuspalvelut erittäin tärkeitä. Iloksemme olemmekin huomanneet myös työperäisen maahanmuuton myötä Suomeen tulleiden puolisoiden löytäneen SIMHE-palvelut. Metropoliassa vuonna 2018 tavoitteenamme on jo olemassa olevien SIMHE- palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja maahanmuuttajien korkeakoulutuksessa kotoutumista edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen. Kehittämistyö on käynnistynyt useamman hankkeen myötä, muun muassa maahanmuuttajille suunnattujen korkeakouluopintoihin valmentavien koulutusten kehittämishanke Valmentavasta Valmiiksi, uusien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien toimintamallien kehittämishanke  Duunipolku, maahanmuuttajille suunnattujen digitaalisten ohjauspalveluiden kehittämishanke SIMHEapp, korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -ESR-hanke Urareitti Kotouttamistoimenpiteisiin panostaminen voidaan nähdä investointina, jonka voitot lunastetaan vasta tulevaisuudessa (Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta, 2017).Vaikka investoinnit sisältävät aina riskin, on ketterille kokeiluille nyt, jos koskaan tilausta. Tehtävämme onkin nyt erilaisissa kehittämisprojekteissa rakentaa konkreettisia toimintamalleja, joilla tavoitellaan koko perheen kotoutumisen onnistumista. Tässä rakennusprojektissa tarvitsemme hyvää kansallista tahtotilaa ja poikkihallinnollista toimijaverkostoa. SIMHE-Metropolia on valanut perustukset ja seinien rakennukseen haastamme vuonna 2018 erityisesti kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja työelämäyhteistyökumppanimme.   Lue lisää Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80706 Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160396 Taloudellinen katsaus, talvi 2017 http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403 Tietoa SIMHE-Metropoliasta http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/ Töihin Suomeen- Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperustaisen maahanmuuton vahvistamiseksi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160444/Mamu_2018_FINAL_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y