Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Avainsana: korkeakoulutettu

Työllistyykö maahanmuuttaja? 
1.11.2019
Eveliina Holmgren

Kun korkeakoulutettu henkilö muuttaa Suomeen, on haasteena usein omaa osaamista ja koulutusta vastaavan työn löytäminen.Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymisessä keskeisin kysymys näyttää olevan se, miten työnhakijat ja työpaikat kohtaavat. Innovatiivisilla, kunnianhimoisilla hankkeilla on tartuttu työllistymisen haasteisiin eri puolilla Suomea.  Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan (Eronen ym. 2014) maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti korkeampi kantaväestöön nähden, myös useamman vuoden maassa asumisen jälkeen. Suurimpia esteitä työllistymiselle ovat kielitaidon ja verkostojen puute: osa työpaikoista täyttyy verkostojen kautta ja verkostojen rakentaminen vie aikansa. Joskus ongelmana voivat olla myös asenteet (Jasinskaja-Lahti ym. 2007), maahanmuuttajan sijaan saatetaan mieluummin palkata suomalainen työntekijä tai henkilö, jolla on suomalaisen korkeakoulun tutkinto (Eronen ym. 2014). Myös Ylen (2019c) äskettäin uutisoimasta tutkimuksesta selviää, että Suomen työmarkkinoilla on olemassa syrjintää ulkomaalaistaustaisia kohtaan: työhaastatteluun pääsemisessä suomalainen nimi näyttäytyi selkeänä etuna. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan arjen kokemuksia Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet eivät ole Suomessa helpot. Tätä on pohtinut myös haastattelemani Jonas Delicata, joka muutti Maltalta Joensuuhun suomalaisen tyttöystävänsä kanssa kesällä 2018. Englantia ja maltaa äidinkielenään puhuva Jonas on suorittanut taloustieteiden kandidaatin tutkinnon ja työskennellyt useissa kansain välisissä pelialan yrityksissä. Joensuussa Jonas on opiskellut suomen kieltä ja suorittanut yleisen kielikokeen (YKI-koe eli kielen taso, joka vaaditaan esimerkiksi Suomen kansalaisuuden hankkimiseen). Jonas viihtyy hyvin Joensuussa ja toivoo löytävänsä töitä kaupungista, mutta kokee pulmaksi vielä puutteellisen suomen kielen taitonsa sekä sen faktan, ettei avoimia, varsinkaan omaan alaan liittyviä työpaikkoja tunnu olevan tarjolla. Jonas näkee korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä tärkeänä, että työpaikoilla vaadittava kielitaito kohtaisi viralliset kielitaitovaatimukset. Kokemusasiantuntijan näkökulmasta asiaa pohtiessaan hän ajattelee tähän ratkaisun olevan kaksisuuntainen: 1. Useammilla työpaikoilla pidettäisiin mahdollisuutena käyttää suomen lisäksi englantia toisena tai avustavana kielenä ja/tai 2. Virallisten vaatimusten mukaiset suomen kielen kurssit (esim. korkeakoulututkintoon kuuluvat kurssit tai YKI-testi) käytännössä riittäisivät työpaikan saamiseen tai työssä selviytymiseen eli todella vastaisivat työelämän vaatimuksia. Jonas on lähettänyt useampia avoimia työhakemuksia ja hakenut muutamia avoinna olevia koulutusalaansa liittyviä tehtäviä, mutta toistaiseksi työpaikkaa ei ole löytynyt. Jonas on huolissaan Suomessa olevien kansainvälisten osaajien lähtemisestä pois työllistymisen vaikeuden vuoksi. Samasta asiasta uutisoi (Yle 2019b): kansainvälisistä opiskelijoista vuosi valmistumisen jälkeen työllisiä oli alle puolet (42 %). Jonas opiskelee parhaillaan Itä-Suomen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan International Business and Sales management -maisteriohjelmassa, ja toivoo tulevan maisterin tutkintonsa parantavan mahdollisuuksiaan työl listyä. Maahanmuuttajan työllistyminen - onko alueilla eroja? Kun tarkastellaan koko Suomen väestöä, mukaan lukien sekä maahanmuuttajat että suomalaistaustaiset henkilöt, on nähtävissä, että työttömyys on koko väestön osalta suurempaa Jonaksen asuinseudulla Pohjois-Karjalassa kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Esimerkiksi heinäkuussa 2019 työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 14,4 % (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Pohjois-Karjala) ja vastaavasti Uudellamaalla pienempi (9,4%) (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Uusimaa). Luvut korreloivat uusien avoimien työpaikkojen määrään, joita oli samaan aikaan heinäkuussa 2019 tarjolla Pohjois-Karjalassa huomattavasti vähemmän (888 kappaletta) kuin Uudellamaalla (20 901 kappaletta). Näitä tilastoja tarkasteltaessa työttömän työnhakijan näkökulmasta tilanne näyttää olevan kaiken kaikkiaan Suomessa optimistisempi Uudellamaalla kuin Pohjois-Karjalassa. Toisaalta Pohjois-Karjalassakaan ei löydetä työntekijöitä kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin, kuten äskettäin uutisoitiin (Helsingin Sanomat 2019). Siitä, kuinka monessa työpaikassa Uudellamaalla tai Pohjois-Karjalassa edellytyksenä on hyvä suomen kielen hallinta, ei ole tarkkaa tietoa. Mutta jos asiaa tarkastellaan pelkästään maahanmuuttajataustaisen väestön osalta, tilanne näyttää vielä haastavammalta. Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2017 työssäkäyntitilastosta. Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli tuolloin 21,3 %, suomenkielisen väestön luvun ollessa 8,5 %. Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli samassa tutkimuksessa jopa 25,1 % eli vielä Helsinginkin seutua suurempi. (Helsingin kaupunki 2019). Havainto on mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä taas on huomattavasti suurempi Uudellamaalla (13,5 %) kuin Pohjois-Karjalassa (alle 4%) (Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne 2018). Ainakin näiden tilastojen valossa näyttäisi siltä että alueilla on eroja maahanmuuttajan työllistymisen kannalta. Mielenkiintoinen näkökulma korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen avautuu myös siitä, millaisiin töihin ulkomaalaistaustaiset työllistyvät. Tuoreimmissa tilastoissa yleisin työllistymisen toimiala oli kiinteistöjen siivous (Suomen virallinen tilasto: Työttömien taustat 2017). Työllistymistä tuetaan monilla hankkeilla Maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi on etsitty keinoja eri suunnilta. Eri rahoittajien (mm. ESR, OPH, OKM) hankkeilla on tarkoitus vahvistaa, laajentaa ja edelleen kehittää maahanmuuttajien polkuja korkeakoulutukseen ja työelämään, parantaa maahanmuuttajille suunnattuja urapalveluita ja kehittää integroivia kielimalleja. Metropolia toimii koordinaattorina Opetushallituksen rahoittaman Korkeasti koulutettujen osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on täydennyskouluttaa maahanmuuttajia ja näin konkreettisesti lisätä työllistymistä. Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa on kehitetty koulutuskumppanuusmalia korkeakoulutettujen työllistymistä jouhevoittamaan useilla aloilla. Samoin Metropolian, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisessä SIMHE-polku hankkeessa pyritään tekemään korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista näkyväksi ja kehittää työllistymistä edistävä, osaamista täydentävä koulutusmalli, jota voidaan soveltaa useissa korkeakouluissa. Hankkeissa on aina lähtökohtana ihminen Hankkeet ovat mahdollisuus aidosti vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa sairaanhoitajan on mahdollista suorittaa Täydennä ja pätevöidy -opinnot, jotka mahdollistavat tien ammattiin ja työllistymiseen (katso Virossa sairaanhoitajaksi valmistuneen Jelenan tarina). Hankkeiden keskiössä on aina ihminen, ja yksilöiden polut työelämään ovat erilaisia. Joensuussa - Jonaksen kotialueella - käynnistettiin syksyllä 2019 mittava, Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Luotsi-hanke, jonka tavoitteena on laskea maakunnan työttömyysaste 8,5 %:in ja yli puolittaa pitkäaikaistyöttömien määrä 15 %:in vuoteen 2022 mennessä. Käytännössä Luotsissa yhdistetään työllisyyttä edistävät palvelut, parannetaan työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista ja annetaan työtä etsiville henkilökohtaista valmennusta (Joensuun kaupunki, n.d., Yle Uutiset 2019a). Jonas on Luotsi-hankkeen yksi asiakkaista ja näkee hankkeen käynnistymisen erinomaisena koko maakunnan ja myös korkeastikoulutetun maahanmuuttajan näkökulmasta. Jonas on suunnitellut hakeutuvansa opintojensa ohella esimerkiksi osa-aikatyöhön, työharjoitteluun tai kesätyöhön, ja uskoo Luotsin voivan auttaa häntä tässä. Jonas näkee tärkeimpänä työllistymiseensä vaikuttavana tekijänä kielitaidon ohella sen, että työllisyyttä tukevat tahot saisivat konkreettisesti yhdistettyä työnhakijoita ja työnantajia, niin että ovet avautuisivat oikeaan työpaikkaan. Tähän Luotsi nimenomaan pyrkii. Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, millainen polku työelämään Jonakselle avautuu ja missä roolissa korkeakoulututkinto, työllistymistä tukevat hankkeet ja omien verkostojen ja kielitaidon kehittyminen tässä prosessissa ovat. Kirjoittaja: Eveliina Holmgren toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa psykologian lehtorina ja on mukana valmistelemassa 3AMK-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää sekä työhyvinvointia että työllistymistä moniaististen tilojen avulla yhdessä työntekijöiden kanssa. Tässä hankkeessa maahanmuuttajat ovat yksi erityisen kiinnostuksen kohteena oleva työntekijäryhmä, jonka työllistymistä ja työhyvinvointia halutaan parantaa. Moniaististen tilojen avulla on mahdollista esimerkiksi rakentaa työssä palautumista tukevia elämyksiä, tai kurkistaa katsomaan vaikkapa naisten moninaisiin työtehtäviin Suomessa. Lähteet: Eronen, A, Härmälä, V, Jauhiainen, S, Karikallio, H, Karinen, R, Kosunen, A, Laamanen, J-P & Lahtinen, M. (2014) Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ ja yrittäjyys 6/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö: Helsinki. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Pohjois-Karjala, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37284668/Hein%C3%A4kuu+2019/213e649e-12bc-40ac-abea-68ad1ea2b787 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Uusimaa, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37276623/Ty%C3%B6llisyyskatsaus+Uusimaa+hein%C3%A4kuu+2019/b4dec243-187b-4b79-9561-58721c481924 Helsingin kaupunki. 2019. Työttömyysaste laskee edelleen. Verkkoartikkeli. Julkaistu 23.4.2019. Luettu 24.10.2019. Saatavana osoitteessa:  https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/tyollisyystyottomyys Helsingin Sanomat, 2019. Hallituksen kohtalonkysymys kiteytyy sähkökaappeja valmistavassa yhtiössä: Pohjois-Karjalassa on maan korkein työttömyysaste, mutta metallifirma ei löydä hitsaajia. Verkkoartikkeli 9.9.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.hs.fi/talous/art-2000006232274.html. Jasinskaja-Lahti, I., Liebkind, K., & Perhoniemi, R. (2007). Perceived ethnic discrimination at work and well-being immigrants in Finland: the moderating role of employment status and work-specific group-level control beliefs. International Journal of Intercultural Relations, 31(2), 223-242. Joensuun kaupunki. n.d.. Luotsi Joensuu. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:  https://www.joensuu.fi/luotsi Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/ Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. SIMHE polku - osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen. Luettu 10.10.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/simhe-polku/ Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne (verkkojulkaisu). ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2018, Liitekuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä maakunnittain 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 28.9.2019. Saatavana osoitteessa: lhttp://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_02_2019-06-19_kuv_001_fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti (verkkojulkaisu). ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.10.2019]. Saatavana osoitteessa: : http://www.stat.fi/til/tyokay/2017/03/tyokay_2017_03_2019-10-03_tie_001_fi.html Työ- ja elinkeinoministeriö. 2.6.2017. Maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan uusilla panostuksilla. Saatavana osoitteessa: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajien-tyollistymista-nopeutetaan-uusilla-panostuksilla Yle Uutiset. 2019a. Joensuussa tehdään uutta toimintamallia työttömyyttä vastaan. Verkkoartikkeli 6.6.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10819098 Yle Uutiset 2019b. Misael Rojas on Suomessa koulutettu maisteri ja tahtoisi tehdä töitä, mutta yritykset haluavat palkata vain sujuvaa suomea puhuvia. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11027111 Yle Uutiset. 2019c.  Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11023468  

Lue lisää

Kotouttamisen ekosysteemiä rakennetaan yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla 
21.3.2019
Oksan Niemi ja Outi Lemettinen

Maahanmuuttajat tulevat erilaisista lähtökohdista, monilla on taustallaan entisessä kotimaassa suoritettuja opintoja, usein jopa valmis tutkinto ja ammatti. Osa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä tai on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomessa tulisi panostaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen koulutustaan vastaaviin työtehtäviin.  Maahanmuuttajilla on paljon hyödyntämätöntä osaamista  Tilastokeskuksen mukaan (1) Suomen väestönkasvu on jo vuodesta 2017 lähtien perustunut vain maahanmuuttoon.  Erityisesti pääkaupunkiseutu muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (2) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on konkreettinen mahdollisuus pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn turvaamiseen.  Maahanmuuttajien osaaminen pitää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti ja oikeasuuntaisesti, maahanmuuttajan omista lähtökohdista käsin. Osaamisen haaskaaminen koulutusta vastaamattomissa töissä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on tunnistettu myös Metropolian SIMHE -palveluissa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). Meneillään olevassa Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa -hankkessa onkin tartuttu näihin haasteisiin.   Ekosysteemi ja ohjausprosessi tukevat kotoutumista ja työllistymistä  Hankkeessa pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä lähestytään ja ratkotaan kahdesta näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa sekä eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva ekosysteemi että toimiva ohjausprosessi, jotka mahdollistavat korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien nopeamman siirtymisen henkilökohtaiselle, omaa osaamista hyödyntävälle ja kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle*.   Kotoutumisesta (3) puhuttaessa on tärkeää muistaa sen olevan kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi: yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja puolestaan hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Siksi on tärkeää vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan aktiivisina toimijoina.   Konkreettisia keinoja työllistymiseen  Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on työvoimapula erityisesti varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammateissa. Nämä ovat niin sanottuja säädeltyjä ammatteja, joissa osaamisen lisäksi keskeistä on muodollinen pätevyys ja siksi näiden alojen osaajien työllistämiseen on löydettävä tämän huomioivia tapoja. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hankkeessa etsitään väyliä näiden alojen osaamisen löytämiseksi ja osaajien työllistämiseksi seuraavin keinoin:   Sairaanhoitajien kumppanuuskoulutusmallilla EU- ja ETA –maista tulleet sairaanhoitajat voivat hankkia pätevyyden Suomessa. Koulutuksessa perehdytään suomalaiseen palvelujärjestelmään, lainsäädäntöön, säädöksiin sekä asiakaslähtöisyyteen ja suomen kieleen. Mallin ovat käynnistäneet yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki. Myös Espoon ja Vantaan kaupunki ovat käynnistämässä vastaavanlaista sairaanhoitajien osalta yhteistä kumppanuuskoulutusmallia.   Varhaiskasvatuksen opettajien yhteisen kelpoisuuskoulutuksen kautta pyritään poistamaan työllistymisen esteitä luomalla tehokas väylä muodollisen pätevyyden saamiseksi. Koulutuksen käynnistävät kuluvana keväänä Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy sekä pääkaupunkiseudun kaupungit.  Säädeltyjen ammattien lisäksi on tärkeää kehittää myös muiden alojen osaajien työllistymisen tukemista. Hankkeessa tuotetaan myös kolmen korkeakoulun yhteistyönä (3AMK) myyntiosaamisen, matkailu- ja ravitsemisalan palveluosaamisen sekä rakennus- ja kiinteistöalan räätälöityjä täydennyskoulutuksia.  Kaikki tieto koulutuksista yhteen paikkaan  Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen kannalta on olennaista, että tulijat saavat ja löytävät helposti ja riittävästi tietoa soveltuvista täydennyskoulutusväylistä matkalla suomalaiseen työelämään.   Tällä hetkellä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille kohdennetusta koulutustarjonnasta löytyy tietoa hajanaisesti monesta eri paikasta esim. Opintopolusta (4) , Metropolian koulutukset sivulta (5) ja Mamuko.fi -sivustolta (6) . Tavoitteena on koota korkeakoulutetuille maahanmuuttajille soveltuva avoimen opintojen - ja täydennyskoulutustarjonta ja tehdä se helposti löydettäväksi.    *Ekosysteemin ja ohjausprosessin rakentamisen lähtökohtana on olemassa oleva Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta -malli (7). Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto vastaa tunnistettuun maahanmuuttajien työllistymisen haasteeseen. Hankkeessa ovat koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto.   Lähteet:   1) Suomen ennakkoväkiluku tammikuun lopussa 5 521 236  https://tilastokeskus.fi/til/vamuu/2019/01/vamuu_2019_01_2019-02-26_tie_001_fi.html (luettu 14.3.2019)   2) UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: http://www.terveytemme.fi/uth/ (luettu 14.3.2019)  3) Kotoutumisen kaksisuuntaisuus: https://kotouttaminen.fi/kotoutumisen-kaksisuuntaisuus (luettu 14.3.2019) 4) Maahanmuuttajien koulutus. Opintopolku.fi https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/maahanmuuttajien-koulutus/ (14.3.2019)   5) Koulutukset maahanmuuttajille. Metropolia AMK https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/ (luettu 14.3.2019)   6) Maahanmuuttajakoulutus. Korkeakoulutus koko Suomessa https://www.mamuko.fi/tuotteet.html?id=39028/ (luettu 14.3.2019)   7) Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018  (luettu 14.3.2019)    Lue lisää:  Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hanke  Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke sai rahoituksen kesäkuussa 2018  Koulutettuja maahanmuuttajia tarvitaan täydentämään pääkaupunkiseudun työvoiman tarvetta - toiminta käynnistyi syksyllä 2018  SIMHE polku - osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen  SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. SIMHE-Metropolia

Lue lisää

Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
8.11.2018
Elina Ala-Nikkola

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja työllistyminen on Suomelle tärkeää. Osaava työvoima vahvistaa maan kilpailukykyä ja hyvinvointia, ja onnistunut kotouttaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähtömaiden erilaiset tutkintorakenteet, osaamisvaatimukset, maahanmuuttajien kielitaidon puute sekä kulttuuriset erot aiheuttavat kuitenkin haasteita maahanmuuttajien hakeutumisessa tarkoituksenmukaisille ura- ja koulutuspoluille Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan avulla tuetaan ura- ja koulutuspolkujen löytymistä Suomessa. Toimintaa toteuttavassa SIMHE-verkostossa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) toimii vuonna 2018 kuusi korkeakoulua, jotka tarjoavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ohjausta ja neuvontaa sekä osaamisen tunnistamisen palveluja. Toimintaa on kehitetty kolmen vuoden ajan. Tällä viikolla ilmestyi artikkelikokoelma, ensimmäinen julkaisu, joka nivoo yhteen SIMHE-työssä mukana olleiden eri toimijoiden, asiantuntijoiden sekä ennen kaikkea palveluja käyttäneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia, palvelukokonaisuuksia ja tarinoita. Artikkelikokoelma luo kuvaa niin ohjauksesta, osaamisen tunnistamisesta kuin erilaisten yhteistyökokeilujen ja -verkostojen merkityksestä maahanmuuttajatyössä. Siten se toimii hyvänä apuna maahanmuuttajien integroimiseen liittyvissä rajapinnoissa erityisesti korkeakoulutuksen näkökulmasta. Julkaisun on koonnut Metropolian Ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelut. Tutustu julkaisuun >> Lisätietoja: julkaisut (at) metropolia.fi

Lue lisää